FI104265B - Menetelmä glykosidiestereiden valmistamiseksi - Google Patents

Description

5 104265

Menetelmä glykosidiestereiden valmistamiseksi - Förfarande för frametällning av glykoeidestrar

Keksinnön ala Tämä keksintö koskee entsyymikatalysoitua menetelmää metyy-liglykosidiestereiden valmistamiseksi, ja tällaisia esterei-10 tä sisältäviä puhdistuskoostumuksia ja henkilökohtaisia hoi-tokoostumuksia.

Keksinnön tausta

Pinta-aktiiviset aineet muodostavat äärimmäisen tärkeän 15 teollisuuskemiaalien luokan, joilla on suuri joukko käyttöjä, esimerkiksi detergentteinä pesutarkoituksiin, emulgoi-misaineita ruokatarvikkeissa ja aktiivisina valmistusaineina erilaisissa henkilökohtaisissa hoitotuotteissa kuten sham-poissa, saippuoissa tai voiteissa.

20

Molekyylitasolla pinta-aktiiviset aineet ovat aineita, joille on tunnusomaista hydrofobisten ja hydrofiilisten alueiden läsnäolo kunkin yksittäisen pinta-aktiivisen aineen molekyylin sisällä, ja jotka ovat velkaa tälle erityiselle raken-25 teelle kyvystään alentaa pintajännistystä. Hydrofobisia ja hydrofiilisiä alueita saman molekyylin sisällä voidaan saada * monilla eri tavoilla, esimerkiksi yhdistämällä sulfonihappo- tähteen, kvaternisoidun ammoniumryhmän tai glyseroliryhmän alkyyliketjun kanssa kuten tapaus on lineaarisen alkyylin 30 sisältävien pinta-aktiivisten aineiden, kvaterisoitujen al-kyyliamiinien tai monoglyseridien kohdalla, vastaavasti.

.. Pinta-aktiivisen aineen molekyylin suunnittelussa yhdistei den yksityiskohtainen molekyyliarkkitehtuuri on tärkein kiinnostuksen kohde, huolehtien siitä että pinta-aktiivisen 35 aineen molekyylien hydrofobisten ja hydrofiilisten alueiden välillä saavutetaan täsmällinen tasapaino samoin kuin siitä, että saavutetaan molekyylien näiden yksittäisten alueiden 104265 2 edullinen avaruudellinen järjestys. Tästä riippumatta mahdollisuutta tuottaa pinta-aktiivisia aineita suurisaantoi-silla menetelmillä ja huokeiden ja helposti saatavien raaka-aineiden pohjalta on aina pohdittu huolellisesti. Ympäris-5 tölliset kysymykset, jotka liittyvät mahdolliseen pinta-aktiivisen aineen kuormitukseen ympäristössä ovat lopuksi suurin huolenaihe.

Näistä seikoista johtuen useat tutkijat ovat osoittaneet 10 huomattavaa kiinnostusta sokereihin ja rasvahappoihin, esimerkiksi sokeriestereihin perustuvien pinta-aktiivisten aineiden valmistusta kohtaan. Tällaisilla aineilla odotettiin olevan pinta-aktiivisia ominaisuuksia johtuen sokeri-osien hydrofiilisistä ominaisuuksista ja rasvahappotähteiden 15 hydrofobisista ominaisuuksista. Hydrofobisten ja hydrofii-listen ominaisuuksien välistä tasapainoa voidaan vaihdella modifioimalla sokeria ja/tai rasvahappoa joukon substituent-teja lisäämällä. Tällaisia pinta-aktiivisia aineita voitaisiin tuottaa hyvin huokeista lähtöaineista ja, ollen luon-20 nollisesti essintyvistä komponenteista valmistettuja ja luonnollisiksi komponenteiksi hajoavia, ne eivät käsitä ympäristöllistä vaaraa.

Eräs perinteinen menetelmä sokeriestereiden valmistamiseksi, . 25 glykosidiesterit mukaan lukien, on ollut transesteröimällä.

Siten US-patenttijulkaisussa 3597417 kuvataan alkyylimono-glykosidiestereiden valmistus transesteröimällä 2-vaihei-sessa menetelmässä saattamalla glykosidin reagoimaan lyhyt-ketjuisen esterin ja seuraavaksi rasvahappoesterin kanssa.

30 Toinen menetelmä kuvataan US-patenttijulkaisussa 2759922, jossa menetelmässä esteröityjen glykosidien, esimerkiksi metyyliglykosidin valmistamiseksi saattamalla glykosidin reagoimaan rasvahapon kanssa lämpötilassa 160 - 300 °C.

35 Huolimatta intensiivisestä kiinnostuksesta rasvahappojen sokeriestereiden valmistusta kohtaan on havaittu varsin vai-• keaksi tuottaa pinta-aktiivisia sokeriestereitä tavanomai- 104265 3 silla synteesitavoilla. Tämä johtuu muiden seikkojen ohella useiden kemiallisesti samanlaisten ryhmien läsnäolosta soke-rimolekyyleissä, jotka voivat sen vuoksi esteröintireagens-seille altistettaessa esteröityä useissa eri asemissa ja 5 eriasteisesti. Siksi perinteisellä kemiallisella synteesillä valmistetut sokeriesterit ovat epähomogeenisiä siten, että ne koostuvat yhdisteiden seoksista, jotka yhdisteet poikkeavat esteröintiasteensa ja sokeriryhmässä olevien asyyliryh-mien aseman suhteen. Tämä voi aiheuttaa eroja yhdisteiden 10 pinta-aktiivisissa ominaisuuksissa. Koska sokeriesterien valmistuksen tavanomaisella kemiallisella synteesillä on lisäksi havaittu olevan melko kallista, on näillä menetelmillä valmistetuilla nykyisin saatavissa olevilla sokeries-tereillä vain rajallista käyttöä.

15

Vaikeuksien valossa joita sokeriestereiden tuotannossa kemiallisella synteesillä kohdataan ja näiden yhdisteiden kiinnostavuuden valossa pinta-aktiivisina aineina esteröity-jen sokereiden valmistukseen on ehdotettu vaihtoehtoisia 20 menetelmiä, jolloin yhteen kiinnostavaan menetelmään liittyy entsyymien käyttö, jotka entsyymit tunnetaan erittäin regio-selektiivisinä ja enantioselektiivisinä niin, että niitä voidaan sokerimolekyylissä käyttää 1 tai useamman hydroksi-ryhmän selektiiviseen esteröintiin. Tällaisissa entsymaatti-. 25 sissa menetelmissä voidaan hyödyntää halpoja lähtöaineita, mikä tarkoittaa, että tulokseksi saadut sokeriesterit ovat huokeita vaikka ne ovat korkealaatuisia.

Yritykset sokeriesterien tehokkaiden entsymaattisten syn-30 teesien kehittämiseksi eivät ole tähän mennessä olleet erityisen menestyksekkäitä. Siten Sweers ja Wong (J. Amer.

Chem. Soc. 108 (1986) 6421-6422) kuvaavat lyhyesti sokereiden, esimerkiksi metyyliglykosidin regioselektiivistä este-röintiä pentaanihapolla Candida cylindracea-lipaasin läsnä 35 ollessa ja esittävät, että tämän menetelmän saanto on hyvin alhainen (2 - 3 %). Samalla lailla US-patenttijulkaisussa • 4614718 kuvataan sokeri- tai sokerialkoholiestereiden vai- 4 104265 mistus saattamalla sokeri tai sokerialkoholi reagoimaan korkeamman rasvahapon kanssa hienojakoisessa tai emulgoidus-sa muodossa lipaasin läsnä ollessa kunnes saavutetaan tasapaino. Liuottimena käytetään suuri vesimäärä, ja tuloksena 5 tästä reaktion tasapainoa en voida siirtää, mikä tarkoittaa ettei saantoa voida optimoida. Lisäksi reaktion eteneminen vie huomattavan ajanjakson vaikka käytetään suuria entsyymi-määriä .

10 Yksi syy siihen että tunnetuissa entsymaattisissa menetelmissä saadaan pieniä saantoja ja/tai vaaditaan pitkiä reak-tioaikoja on sokerikomponentin ja rasvahappokomponentin polaarisuuden huomattava ero, mikä tekee vaikeaksi löytää liuotinta, johon molemmat ovat liukoisia. Kun liuottimena 15 käytetään vettä kuten US-patenttijulkaisussa 4614718 kuvataan, ei rasvahappo ole liuenneena, mistä seuraa tehoton reaktio ja vähäinen rasvahapporeagenssin käyttö. Sekä sokereille että rasvahapoille on saatavissa harvoja liuottimia (esimerkiksi dimetyyliformamidi), ja tällaiset liuottimet 20 inaktivoivat yleensä entsyymin ja ovat useimmissa tapauksissa toksisia, ollen vaarana ympäristölle.

JP-patenttijulkaisussa 62-195292 kuvataan menetelmä sokeri-tai sokerialkoholiestereiden valmistamiseksi saattamalla ; 25 sokeri tai sokerialkoholi reagoimaan rasvahapon kanssa vesi- väliaineessa lipaasin läsnä ollessa, minkä jälkeen vesi poistetaan vaiheittain ja inkubointia jatketaan. JP-patent-tijulkaisussa 62-289190 kuvataan menetelmä sokeri- tai sokerialkoholiestereiden valmistamiseksi sekoittamalla sokeria 30 tai sokerialkoholia, rasvahappoa ja lipaasia, ja lisäämällä reaktioseokseen vain vähäisen määrän vettä. JP-patenttijulkaisussa 63-112993 kuvataan menetelmä sokeri- tai sokerialkoholiestereiden valmistamiseksi saattamalla asetyloitu sokeri tai sokerialkoholi reagoimaan rasvahapon kanssa or-35 gaanisessa liuottimessa lipaasin läsnä ollessa.

• s 104265 Tämän keksinnön kohteena on aikaansaada menetelmä metyyli-glykosidiestereiden tuottamiseksi suurilla saannoilla huokeista materiaaleista entsymaattisella katalyysillä toksisia liuottimia käyttämättä.

5

Keksinnön toisena kohteena on aikaansaada metyyliglykosidi-estereitä, jotka ovat erityisen käyttökelpoisia pinta-aktii-visina aineina puhdistuskoostumuksissa ja henkilökohtaisissa hoitotuotteissa.

10

Keksinnön yhteenveto

Niinpä keksintö koskee menetelmää yleisen kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi

15 (R-COO)n-X-OCH3 I

jossa R on alkyyli, jossa on 7 - 24 hiiliatomia, jotka on mahdollisesti substituoitu hydroksilla tai halogeenillä, X on monosakkaridiyksikkö ja n on 1 tai 2, 20 jossa menetelmässä yleisen kaavan II mukainen happo tai esteri

R-COOR1 II

25 jossa R on edellä määritelty ja R1 on H tai alempi alkyyli, saatetaan reagoimaan yleisen kaavan III mukaisen glykosidin kanssa

30 X-OCH3 III

•« * kuten edellä määritellään, lipaasientsyymikatalysaattorin läsnä ollessa.

•« 104265 6

Toisen näkökannan mukaan keksintö koskee henkilökohtaista hoitokoostumusta, joka sisältää edellä määriteltyä yleisen kaavan I mukaista yhdistettä.

5 Edelleen erään näkökannan mukaan keksintö koskee puhdistus-koostumusta , joka sisältää ei-ionista pinta-aktiivista ainetta, mukaan lukien edellä määriteltyä yleisen kaavan I mukaista yhdistettä.

10 Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Yleisessä kaavassa I edullinen merkitys n:lie on 1, vastaten kaavan I' mukaisia monoestereitä r-coo-x-och3 I' 15 jossa R ja X ovat edellä määritellyt. Keksinnön mukaisen menetelmän uskotaan olevan ainoan menetelmän, jolla on mahdollista valmistaa kaavan 1' mukaisia metyyliglykosidimono-estereitä hyväksyttävällä puhtaudella.

20

Verrattuna menetelmiin jotka on kuvattu JP-patenttijulkaisuissa 62-195292 ja 62-289190 sokeri- tai sokerialkoholies-tereiden valmistamiseksi entsymaattisesti ovat kaavan I mukaisten metyyliglukosidiestereiden valmistamiseen keksin-. 25 nön mukaisella menetelmällä vaaditut reaktioajat merkittä västi lyhyempiä. Siksi tämän keksinnön mukainen menetelmä edustaa tärkeää taloudellista etua. Lisäksi, tuloksena kaavan I mukaisten regiospesifisesti esteröityjen monoesterei-den (esimerkiksi metyyliglukosidin 6-O-monoestereiden) kor- 30 keasta saannosta johtuen siitä, että lähtöainereaktantteina käytetään metyyliglykosideja paremminkin kuin vapaita sokereita (tai sokerialkoholeja), mikä johtaa mono-, di-, tri-, ja vastaavien estereiden seoksen muodostumiseen. Kaavan I mukaisten monoestereiden tuotanto korkealla saannolla on 35 toivottavaa koska näiden yhdisteiden on havaittu olevan erityisen käyttökelpoisia detergenttitarkoituksiin, kuten : alla osoitetaan (esimerkki 8).

7 104265

Jokainen monosakkaridiyksikkö hiilihydraatissa X on edullisesti pentoosi- tai heksoosimuodossa, erityisesti syklisessä (furanoosi- tai puranoosi-) muodossa. Hiilihydraatti X gly-kosidiosassa X-OCH3 on edullisesti monosakkaridi. Esimerkke-5 jä sopivista monosakkarideista ovat glukoosi, fruktoosi, rihoosi, galaktoosi, mannoosi, arabinoosi tai ksyloosi.

Kun hiilihydraattina X käytetään disakkaridia, se voi olla joukosta sakkaroosi, laktoosi, maltoosi, isomaltoosi ja 10 sellobioosi.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä edullisessa suoritusmuodossa kaavan II mukaisen rasvahapon reaktio kaavan III mukaisen glykosidin kanssa etenee olennaisen vedettömässä 15 väliaineessa. Siten reaktio voi edetä sopivassa orgaanisessa liuottimessa (kuten heksaani tai asetonitriili) tai, erityisen edullisessa suoritusmuodossa, olennaisesti ilman liuotinta, ts., kaavan II mukainen rasvahappo tai esteri toimii kaavan III mukaisen glykosidin liuottimena (on mainittava, 20 että läsnä voi olla vähäinen vesimäärä entsyymiin sitoutuneena varmistamaan entsyymin tyydyttävän reaktiivisuuden). Etenemällä olennaisen vedettömässä väliaineessa kuten liuottimen puuttuessa tasapainoa kaavan II mukaisen rasvahapon reaktiossa kaavan III mukaisen glykosidin kanssa on mahdol-25 lista siirtää lopputuotteen muodostuksen suuntaan, parantaen siten kaavan I mukaisen yhdisteen saantoa.

Vaikka tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan käyttää puhdasta α-anomeeriä, on keksitty edulliseksi, että 30 ainakin tietty osa glykosidiryhmästä X-OCH3 on β-anomeeri- sessä muodossa, koska tämän anomeerin on keksinnön mukaises-: sa menetelmässä hämmästyttävällä tavalla keksitty olevan reaktiivisempi kuin a-anomeeri. β-anomeerin suuremman reaktiivisuuden uskotaan olevan seurausta sen huomattavasti 35 suuremmasta liukoisuudesta orgaanisiin liuottimiin, kaavan II mukaisen rasvahapon tapauksessa, mistä on tuloksena no-, . peampi ja täydellisempi reaktio ja siten metyyliglykosidies- 104265 8 terin korkeampi saanto. Jotta saataisiin β-anomeerin sisällyttämisen edullinen vaikutus tätä olisi sen vuoksi lisättävä kaavan III mukaisen glykosidin a- ja β-anomee-risten muotojen seoksena ja määrä ainakin 10 % ja edulli-5 sesti ainakin 20 %, kuten määrä välillä 20 ja 99 paino-% seoksesta. Myös puhdasta β-anomeeriä voidaan käyttää erittäin tyydyttävillä tuloksilla (metyyliglykosidieste-rin saanto noin 95 %, katso esimerkkiä 1).

10 R on edullisesti alkyyli, jossa on 6 - 22 hiiliatomia.

Siten R-COO- voi sopivasti olla joukosta heksanoyyli, heptanoyyli, oktanoyyli, nonanoyyli, dekanoyyli, dode-kanoyyli, tetradekanoyyli, heksadekanoyyli, oktadekanoyy-li, eikosanoyyli, dokosanoyyli, cis-9-oktadekenoyyli, 15 cis,cis-9,12-oktadekadienoyyli tai cis,cis,cis-9,12,15-oktadekatrienoyyli. Edelleen R-COO- voi olla joukosta arakinoyyli, arakidonoyyli ja behenoyyli.

Niinpä edulliset keksinnön mukaisesti valmistetut kaavan 20 I mukaiset yhdisteet voivat olla joukosta metyyli-6-0-heksanoyy1iglukosidi, metyy1i- 6-O-heptanoyy1iglukos idi, metyyli- 6 -O-oktanoyyliglukos idi, metyyli- 6 -O-nonanoyy1i-glukosidi, metyyli-6-O-dekanoyyliglukosidi, metyyli-6-0-dodekanoyyliglukosidi, metyyli-6-O-tetradekanoyyligluko-25 sidi, metyyli-6-O-heksadekanoyyliglukosidi, metyyli-6-O-oktadekanoyyliglukos idi, metyyli- 6 -O-eikosanoyyligluko-sidi, metyyli-6-O-dokosanoyyliglukosidi, metyyli-6-0-cis- 9-oktadekenoyyliglukosidi, metyyli-6-O-cis,cis-9,12-oktadekadienoyyliglukosidi ja metyyli-6-0-cis,cis,cis-30 9,12,15-oktadekatrienoyyliglukosidi.

Entsyymit, jotka voivat olla käyttökelpoisia katalysaattoreina keksinnön mukaisessa menetelmässä, ovat sellaiset, jotka katalysoivat esterisidosten hydrolyysiä, ts., hydrolaasit. 35 Tällaisia entsyymejä voivat olla lipaasit, jotka voidaan määritellä entsyymeiksi, jotka katalysoivat reaktioita, ·. joissa on osallisina esterisidoksia, esimerkiksi esterisi- 9 104265 dosten hydrolyysi, synteesi ja/tai vaihto. Lipaasit, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisessa menetelmässä, voivat olla sian haiman lipaasi tai mikrobiaaliset lipaasit, jotka on tuotettu esimerkiksi Aspergillus-, Enterobacterium-, 5 Chromobacterium-, Geotricium- tai Penicillium-kannoilla.

Edullisia lipaaseja keksinnön mukaisesti käytettäviksi ovat sellaiset, jotka on tuotettu Hucor- (esimerkiksi Lipozyme™), Humicola-, Pseudomonas- tai Candida-lajeilla.

10 Erityisen edullisia lipaaseja ovat sellaiset, jotka on tuotettu seuraavilla mikro-organismien kannoilla, jotka kaikki on tallennettu Budapestin sopimuksen ehtojen mukaisesti kansainväliseen tallennuslaitokseen Deutsche Sammlung von Mikroorganismen: 15 Candida antarctica, tallennettu 29. syyskuuta 1986, numerolla DSM 3855, ja 8. joulukuuta 1986, numeroilla DSM 3908 ja DSM 3909.

Pseudomonas cephacia, tallennettu 30. tammikuuta 1987, numerolla 3959.

20 Humicola lanuginosa, tallennettu 13. elokuuta 1986 ja 4. toukokuuta, tallennusnumeroilla 3819 ja 4109, vastaavasti. Humicola brevispora, tallennettu 4. toukokuuta 1987, tallen-nusnumerolla DMS 4110,

Humicola brevis var. thermoidea, tallennettu 4. toukokuuta , 25 1987, tallennusnumerolla DSM 4111, ja «

Humicola insolens, tallennettu 1. lokakuuta 1981, tallennus-numerolla DSM 1800.

Nykyisin edullisia lipaaseja ovat sellaiset, jotka on tuo-30 tettu Candida antarcticalla, DSM 3855, DSM 3908 ja DSM 3909. Näitä entsyymejä voidaan tuottaa menetelmällä, joka on ku-: vattu PCT-patenttijulkaisussa WO 88/02775. Lyhyesti, kysees sä olevia Candida-kantoja kasvatetaan aerobisissa olosuhteissa ravintoväliaineessa, joka sisältää assimiloituvia 35 hiili- ja typpilähteitä, samoin kuin välttämättömiä mineraaleja, hivenaineita ja vastaavia, jolloin väliaine on muodostettu tekniikan tasolla vakiintuneen käytännön mukaisesti.

104265 10

Kasvatuksen jälkeen voidaan valmistaa nestemäisiä entsyymi-konsentraatteja poistamalla ei-liukoisia materiaaleja esimerkiksi suodattamalla tai sentrifugoimalla, minkä jälkeen kasvatusliemi konsentroidaan haihduttamalla tai käänteisos-5 moosilla. Kiinteitä entsyymivalmisteita voidaan valmistaa konsentraatista saostamalla suoloilla tai veteen sekoittuvilla liuottimilla, esimerkiksi etanolilla, tai kuivaamalla kuten sumutuskuivauksella hyvin tunnettujen menetelmien mukaisesti.

10

Muita lipaaseja voidaan saada seuraavista kannoista, jotka ovat julkisesti saatavissa ilman rajoituksia laitoksista Centraalbureau voor Sohimmelculturen (CBS), American Type Culture Collection (ATCC), Agricultural Research Culture 15 Collection (NRRL) ja Institute of Fermentation, Osaka (IFO), ja joilla on seuraavat tailennusnumerot: Candida antarctica, CBS 5955, ATCC 34888, NRRL Y-8295, CBS 6678, ATCC 28323, CBS 6821 ja NRRL Y-7954; Candida tsukubaensis, CBS 6389, ATCC 24555 ja NRRL Y-7795; Candida auriculariae, CBS 6379, ATTC 20 24121 ja IFO 1580; Candida humicola, CBS 571, ATCC 14438, IFO 0760, CBS 2041, ATCC 9949, NRRL Y-1266, IFO 0753 ja IFO 1527; ja Candida foliorum, CBS 5234 ja ATCC 18820.

Lipaasin tuottaminen yhdistelmä-DNA-tekniikoilla tunnetaan, 25 katso esimerkiksi EP-patenttijulkaisua 238023 tai 305216.

Keksinnön tarkoitukseen voidaan käyttää myös yhdistelmä-DNA-lipaaseja.

Entsyymi voi olla keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä 30 liukoisessa tilassa. On kuitenkin edullista immobilisoida entsyymi keksinnön mukaisella menetelmällä tuotettujen kaavan I mukaisten metyyliglykosidiestereiden talteenottamisen helpottamiseksi ja entsyymin paremman hyödyntämisen saavuttamiseksi, koska immobilisoitu entsyymi voidaan kierrättää. 35 Immobilisointitavat ovat hyvin tunnettuja (katso esimerkiksi K. Mosbach, toimittaja, "Immobilized Enzymes", Methods in Enzymology 44, Academic Press, New York, 1976), ja niitä 104265 11 ovat mm. soluhomogenaattien ristniittäminen, kovalenttinen liittäminen ei-liukoisille orgaanisille tai epäorgaanisille kantajille, vangitseminen geeleihin ja adsorptio ioninvaih-tohartseihin tai muihin adsorbenttimateriaaleihin. Voidaan 5 myös käyttää päällystämistä hiukkasmaiselle kantajalle (katso esimerkiksi A.R. Macrae ja R.C. Hammond, Biotechnology ja Genetic Engineering Reviews 3 (1985) 193. Sopivia kantajama-teriaaleja immobilisoidulle entsyymille ovat esimerkiksi muovit (esimerkiksi polystyreeni, polyvinyylikloridi, poly-10 uretaani, lateksi, nylon, teflon, dakron, polyvinyyliase-taatti, polyvinyylialkoholi tai mikä hyvänsä näiden sopiva kopolymeeri), polysakkaridit (esimerkiksi agaroosi tai dekstraani), ioninvaihtohartsit (sekä kationin- että anio-ninvaihtohartsit), silikonipolymeerit (esimerkiksi siloksaa-15 ni) tai silikaatit (esimerkiksi lasi).

On edullista immobilisoida entsyymi ioninvaihtohartsille adsorboimalla entsyymi hartsiin tai ristiliittämällä se hartsiin glutaraldehydin avulla tai muulla sinänsä tunnetul-20 la ristiliittämisreagenssilla. Erityisen edullinen hartsi on heikosti emäksinen anioninvaihtohartsi, joka voi olla polystyreeni-, polyakryyli- tai fenoli/formaldehydi-tyyppistä hartsia. Esimerkkejä kaupallisesti saatavissa olevista poly-akryylityyppisistä hartseista ovat Lewatit(R) E 1999/85 (val-25 mistaja Bayer, Saksan Liittotasavalta) ja Duolite(R> ES-568 (valmistaja Rohm & Haas, Saksan Liittotasavalta). Entsyymien immobilisointi tämän tyyppiseen hartsiin voidaan suorittaa EP-patenttijulkaisun 140542 mukaisesti. Immobilisointi fe-nyyli/formaldehydi-tyyppisiin hartseihin voidaan suorittaa 30 DK-patenttijulkaisun 85/878 mukaisesti.

Toinen sopiva materiaali entsyymien immobilisointiin on epäorgaaninen kantaja kuten silikaatti. Entsyymi voidaan kiinnittää kantajaan adsorptiolla tai kovalenttisella liit-35 tämisellä, kuten kuvataan esimerkiksi teoksessa: K. Mosbach, toimittaja, edellä.

104265 12

Keksinnön mukainen menetelmä voi edullisesti tapahtua alhaisessa paineessa kuten paineessa alle noin 5 kPa, erityisesti alle noin 1 kPa. Reaktion lämpötila on sopivasti alueella noin 20 - 100 eC, edullisesti noin 30 - 80 °C.

5

Kun reaktio on edennyt loppuun, kaavan I mukainen yhdiste voidaan ottaa talteen suodattamalla (immobilisoitu) entsyymi pois, ja kaavan II mukaisen rasvahapon ylimäärä voidaan poistaa esimerkiksi sinänsä tunnetulla lyhytreittisellä 10 tislauksella.

Hämmästyttävällä tavalla on keksitty, että kun kaavan I mukaisia pinta-aktiivisia yhdisteitä sisällytetään henkilökohtaisiin hoitokoostumuksiin, niillä on edullisia ominai-15 suuksia, erityisesti toivottujen vaahtoamisominaisuuksien antamisessa tällaisille koostumuksille. Erityisesti on keksitty, että kun R kaavassa I on alkyyli, jossa on 7 - 10 hiiliatomia, ja erityisesti kun R-COO on oktanoyyli, ja/tai kun hiilihydraatti X kaavassa I on monosakkaridi, erityises-20 ti glukoosi, tuotetaan henkilökohtaisten hoitokoostumusten edullinen vaahtoaminen käytön yhteydessä. Siten edullinen esimerkki kaavan I mukaisesta yhdisteestä keksinnön mukaiseen koostumukseen sisällytettäväksi on metyyli-6-O-oktano-yyliglukosidi. Kaavan I mukainen yhdiste voi olla edellä 25 kuvatulla menetelmällä valmistettu, ja se voi olla läsnä edellä kuvattuna a- ja β-anomeerien seoksena.

Esimerkkejä keksinnön mukaisista henkilökohtaisista hoito-koostumuksista ovat shampoot, hammastahnat, partavaahdot tai 30 nestesaippuat, muodostaen luokan tuotteita, joissa vaahto-amista pidetään tärkeänä, katso esimerkiksi julkaisua Journal of the Society of Cosmetic Chemists 10 (1960) 390-414.

Keksinnön mukainen shampookoostumus (esimerkiksi hius- tai 35 kehoshampoo) voi sisältää kaavan I mukaista metyyliglukosi-diesteriä tärkeimpänä tai ainoana pinta-aktiivisena aineena, missä tapauksessa sitä on tavallisesti läsnä määrä 1-25 104265 13 paino-% koostumuksesta. Koostumus voi kuitenkin edelleen sisältää anionista pinta-aktiivista ainetta määrän 5 - 35 %, erityisesti 10 - 25 paino-% koostumuksesta.

5 Esimerkkejä sopivista anionisista pinta-aktiivisista aineista shampoihin sisällytettäväksi ovat alkyylieetterisulfonaa-tit, alkyylisulfaatit (esimerkiksi 10 - 22 hiiliatomia al-kyyliketjussa sisältävät), alkyylipolyetoksisulfonaatit (esimerkiksi 10 - 18 hiiliatomia alkyyliketjussa sisältä-10 vät), α-olefiinisulfonaatit (esimerkiksi 10 - 24 hiiliatomia) , α-sulfokarboksylaatit (esimerkiksi 6-20 hiiliatomia sisältävät) ja näiden esterit (valmistettu esimerkiksi Ca-C14-alkoholeilla), alkyyliglyseryylieetterisulfonaatit (esimerkiksi 10 - 18 hiiliatomilla alkyyliketjussa), rasvahappo-15 monoglyseridisulfaatit ja -sulfonaatit, alkyylifenolipoly-etoksieetterisulfaatit (esimerkiksi 8-12 hiiliatomilla alkyyliketjussa), 2-asyylioksi-l-sulfonaatit (esimerkiksi 2-9 hiiliatomilla asyyliryhmässä ja 9 - 22 hiiliatomilla alkaaniosassa) ja β-alkyylioksialkaanisulfonaatit (esimer-20 kiksi 1-3 hiiliatomilla alkyyliryhmässä ja 8 - 20 hiili-atomia alkaaniosassa).

Jos keksinnön mukaiseen koostumukseen lisätään anionista pinta-aktiivista ainetta, kaavan I mukaista yhdistettä on . 25 sopivasti läsnä määrä 1-20 paino-% koostumuksesta.

Keksinnön mukainen shampookoostumus voi lisäksi sisältää vaahdontehostajaa, esimerkiksi rasvahappodialkanoyyliamidia, N-asyyliaminohappoa tai betaiinijohdannaista määrän 0,1 - 20 30 paino-% koostumuksesta.

Jos shampookoostumukselle toivotaan suurempaa viskositeettia, on mahdollista sisällyttää sopivaa sakeutusainetta kuten esimerkiksi karboksimetyyliselluloosaa, tai jos anioni-35 nen pinta-aktiivinen aine on alkyylieetterisulfonaatti, viskositeettia voidaan säädellä suolalla, esimerkiksi NaCl:llä.

104265 14

Keksinnön mukaisesti tyypillinen shampookoostumus voidaan formuloida seuraavasti metyyliglykosidiesteri 1 - 20 % 5 anioninen pinta-aktiivinen aine 10 - 20 % vaahdontehostaja 0,1 - 10 % suola 0 - 5 % sakeutusaine 0 - 5 % happo, pH-arvon säätämiseen arvoon pH 4 - 7 10 hajuste tarpeen mukaan säilöntäaine tarpeen mukaan vesi 100 %:iin

Kun keksinnön mukainen koostumus on hammastahnakoostumus, se 15 voi sisältää kaavan I mukaista yhdistettä määrän 1-20 pai-no-%, tavanomaisten valmistusaineiden kuten geeliyttämisai-neiden, sakeutusaineiden, hankausaineiden, täyteaineiden ja vastaavien lisäksi.

20 Kun keksinnön mukainen koostumus on nestesaippuakoostumus, se voi sisältää kaavan I mukaista pinta-aktiivista yhdistettä määrän 1 - 20 %, tavanomaisten valmistusaineiden kuten anionisten pinta-aktiivisten aineiden, vaahdontehostajien ja vastaavien lisäksi.

. 25

Selmalla lailla keksinnön mukainen partavaahtokoostumus voi sisältää 1-20 paino-% kaavan I mukaista metyyliglykosidi-esteriä tavanomaisten valmistusaineiden lisäksi. 1 2 3 4 5 6 Tästä erillään on keksitty, että kaavan I mukaisilla yhdis- 2 . teillä on hyvät puhdistusominaisuudet. Erityisesti on yllät 3 tävästi keksitty, että rasvahappojen monoesterit metyyligly- 4 kosidin kanssa ovat erittäin tehokkaita pinta-aktiivisina 5 aineina puhdistuskoostumuksissa, erityisesti rasvaisten tah- 6 rojen poistossa. Niinpä keksintö koskee edelleen puhdistus-koostumusta, joka sisältää tehokkaan määrän ei-ionista pinta-aktiivista ainetta, joka sisältää yleisen kaavan 1' mu- 104265 15 kaista yhdistettä R-COO-X-OCH3 I' 5 jossa R ja X ovat edellä määritellyt. Edullisia kaavan I' mukaisia yhdisteitä ovat sellaiset, joissa X on monosakkari-di.

Honosakkaridi glykosidiryhmässä voi olla pentoosi tai hek-10 soosi, mutta se on edullisesti monoheksoosi. Taloudellisista seikoista johtuen monoheksoosi on edullisesti glukoosi, ga-laktoosi tai fruktoosi, te., glykosidi on edullisesti gluko-sidi, galaktosidi tai fruktosidi. Monosakkaridi X voi olla furanoosi- tai puranoosimuotöinen, kuten edellä mainittiin. 15 Valmistuksen helppoudesta johtuen edullinen on parhaiten saatavissa oleva, esimerkiksi glukopyranosidi, galaktopy-ranosidi tai fruktofuranosidi.

Kun monosakkaridi X1 on monoheksoosi, esterisidos, joka 20 liittää ryhmän R-COO- monoheksoosiin, on edullisesti kiinnittynyt monoheksoosin 6-asemaan.

Keksinnön mukainen puhdistuskoostumus voidaan formuloida mihin hyvänsä sopivaan muotoon, esimerkiksi jauheeksi, nes-25 teeksi ja vastaaviksi. Tyypillisiä esimerkkejä keksinnön mukaisista puhdistuskoostumuksista ovat pesulapesuaineet, astianpesuaineet ja kovien pintojen puhdistusaineet. Erityisempiä esimerkkejä ovat nestemäiset suurtehopesuaineet (fos-faattimuodostusaineiden kanssa tai ilman) ja jauhemaiset 30 suurtehopesuaineet (fosfaattimuodostusaineiden kanssa tai ilman).

Pinta-aktiivinen aine keksinnön mukaisessa puhdistuskoostu-muksessa voi olla pääasiassa ei-ionista tyyppiä (esimerkiksi 35 ainakin 80 paino-% ei-ionista pinta-aktiivista ainetta), tai se voi olla yhdistelmä ei-ionisesta (esimerkiksi 20 - 80 paino-%) ja muuntyyppisestä pinta-aktiivisesta aineesta 104265 16 (esimerkiksi 20 - 80 paino-% esimerkiksi anionista, kationista ja/tai kaksoisionista pinta-aktiivista ainetta). Esimerkkejä anionista pinta-aktiivisista aineista ovat lineaariset alkyylibentseenisulfonaatit (LAS), rasva-alkoholisul-5 faatit, rasva-alkoholieetterisulfaatit (AES), ar-olefiinisul-fonaatit (AOS) ja saippuat.

Ei-ioninen pinta-aktiivinen aine keksinnön mukaisessa puh-distuskoostumuksessa voi koostua pääasiassa (esimerkiksi 10 ainakin 80 paino-%) edellä kuvatusta kaavan 1' mukaisesta metyyliglykosidimonoesteristä, tai se voi olla yhdistelmä kaavan I' mukaisesta metyyliglykosidimonoesteristä (esimerkiksi 20 - 80 paino-%) ja 1 tai useasta muusta ei-ionisesta pinta-aktiivisesta aineesta. Esimerkkejä tällaisista muista 15 ei-ionisista pinta-aktiivisista aineista ovat alkyylipoly-etyleeniglykolieetterit tai nonyylifenolipolyetyleeniglyko-lieetterit.

Keksinnön mukaiset neste- ja jauhepesuaineet (sopivia ylei-20 siin pesuolosuhteisiin Länsi-Euroopassa, Japanissa ja USA:ssa, vastaavasti) voidaan formuloida olennaisesti tavalla, joka on kuvattu teoksessa "Frame formulations for li-quid/powder heavy-duty detergents" (J. Falbe: Surfactants in Consumer Products. Theory, Technology and Application, 25 Springer-Verlag 1987) korvaamalla kaikki tai osa (esimerkiksi 50 %) ei-ionisesta pinta-aktiivisesta aineesta 1 tai usealla edellä kuvatuista kaavan I mukaisista alkyyligly-kosidimonoestereistä. 1 2 3 4 5 6

Siten, kuten kuvataan teoksessa J. Falbe, edellä, keksinnön 2 mukainen nestemäinen suurtehopesuaine voi sisältää anionisia 3 pinta-aktiivisia aineita, ei-ionisia pinta-aktiivisia ainei 4 ta, saippuavaahdonkontrollointiaineita, vaahdontehostajia, 5 entsyymejä, muodostusaineita (builders), formulointiapuai- 6 neita, optisia kirkastusaineita, stabilointiaineita, kan-kaanpehmittimiä, hajusteita, väriaineita ja vettä. Samalla lailla keksinnön mukainen jauhemainen suurtehopesuaine voi 104265 17 sisältää anionisia pinta-aktiivisia aineita, ei-ionisia pinta-aktiivisia aineita, saippuavaahdonkontrollointiainei-ta, vaahdontehostajia, kelatointiaineita, ioninvaihtajia, aikalisiä aineita, apumuodostusaineita (cobuilders), vai-5 kaisuaineita, valkaisuaktivaattoreita, valkaisustabilointi-aineita, kankaanpehmittimiä, uudelleenkerrostumisenestoai-neita, entsyymejä, optisia kirkastusaineita, korroosionesto-aineita, hajusteita, väriaineita ja siniväriä, formulointi-apuaineita, täyteaineita ja vettä.

10

Keksintöä kuvataan edelleen seuraavissa esimerkeissä, joiden ei tarkoiteta millään lailla rajoittavan suoja-alaa keksinnöllä, jolle suojaa haetaan.

15 Esimerkit

Yleiset menetelmät

Kaikille yhdisteille saatiin tyydyttävät 1H- ja 13C-NMR-spektrit. Spektrit rekisteröitiin Bruker WM 400-spektromet-rillä TMS:llä sisäisenä vertailuna orgaanisissa liuottimis-20 sa. D20:ssa sisäisenä standardina käytettiin vesisignaalia kohdalla 6= 4,8. HPLOanalyysi suoritettiin Shimadzu LC-4A-instrumentilla (taitekerroindetektori) käyttämällä Merck LiChrosorb NH2-kolonnia ja 96-% etanolia eluenttina. Prepa-ratiivinen nestekromatografia suoritettiin Si02:lla, jolloin 25 eluenttina oli n-pentaanin, etyyliasetaatin ja metanolin gradientti.

Esimerkki 1

Metyyli-6-0-dodekanoyyli-B-D-glukopyranosidin valmistus.

30 Seokseen, jossa oli metyyli-fl-(D)-glukopyranosidia (400 g, 2,06 mol, Sigma Chemicals) ja dodekaanihappoa (620 g, 3,10 mol) sekoitetussa panosreaktorissa 80 °C:ssa, lisättiin immobilisoitua lipaasia, joka oli peräisin Candida antarcti-casta (20 g, valmistettu tavalla, joka kuvataan esimerkeissä 35 1 ja 19 PCT-patenttijulkaisussa W088/02775. Sekoittamista jatkettiin alennetussa paineessa (1 kPa), ja esterisynteesin etenemistä tarkkailtiin HPLC:llä. 21 tunnin kuluttua entsyy- 104265 18 mi poistettiin suodattamalla (80 °C:ssa). Otsikkoyhdisteen synteesi esitetään kaavamaisesti tähän liitetyssä kaaviossa 1. Ylimääräinen rasvahappo poistettiin toistetulla lyhyt-reittisellä tislauksella (105 °C, 4 Pa), jolloin saatiin 75 5 % (580 g) raakatuotetta yhdessä 5 %:n kanssa β- (D)-glukopy- ranosidia ja 20 %:n kanssa diesteriä (HPLC-analyysi). Raaka-tuote puhdistettiin kromatografiällä ja tunnistettiin NMR-spektroskopialla.

10 Esimerkki 2

Metyyli-6-0-dekanoyyli-D-glukopyranosidin valmistus. Metyyli-D-glukopyranosidia (19,8 g, 0,10 mol, l:l-seos me-tyyli-cr-(D)-glukopyranosidista ja metyyli-β-(D)-glukopy-ranosidista, molemmat yhtiöstä Sigma Chemicals) esteröitiin 15 dodekaanihapolla (31 g, 0,15 mol) esimerkissä 1 kuvatulla menetelmällä käyttäen 3 g immobilisoitua lipaasia (peräisin Candida antarcticasta). Reaktio eteni loppuun 24 tunnissa (HPLC osoitti konversion < 90 %), ja entsyymi poistettiin suodattamalla. Puhdistettiin kromatografiällä, jolloin saa-20 tiin otsikkoyhdiste saannolla 79 % (30 g) kiteisenä jauheena, sp. 70 - 72 °C. Reaktio kuvataan kaaviossa 1.

Esimerkki 3

Metyyli-6-0-dekanoyyli-D-glukopyranosidin valmistus.

25 Metyyli-D-glukopyranosidia (2:3-seos a- ja β-anomeereistä) (24 g, 0,12 mol, valmistettu esimerkin 6 mukaan) esteröitiin dekaanihapolla (43 g, 0,25 mol) esimerkissä 1 kuvatulla menetelmällä käyttäen 2,4 g immobilisoitua lipaasia (peräisin Candida antarcticasta). 17 tunnin kuluttua entsyymi 30 poistettiin suodattamalla (at 80 °C). Raakatuotteen HPLC- analyysi osoitti 77 % otsikkoyhdistettä, 15 % diestereitä ja 8 % metyyli-D-glukopyranosidia. Osa raakatuotteesta puhdistettiin kromatografiällä, jolloin saatiin 39,4 g (59 %) otsikkoyhdistettä, joka tunnistettiin NMR-spektroskopialla. 35 104265 19

Esimerkki 4

Metyyli-6-O-oktanoyyli-a-D-glukopyranosidin valmistus. Metyyli-a-D-glukopyranosidia (20,0 g, 0,10 mol, valmistettu esimerkin 6 mukaisesti), esteröitiin oktaanihapolla (29,7 g, 5 0,21 mol) esimerkissä 1 kuvatulla menetelmällä käyttäen katalysaattorina 6,0 g immobilisoitua lipaasia (Candida antarcticasta). 36 tunnin kuluttua HPLC-analyysi osoitti 77-% konversion (65 % monoesteriä, 12 % diesteriä). Reaktio pysäytettiin suodattamalla entsyymi pois. Osa raakatuottees-10 ta puhdistettiin kromatografiällä, jolloin saatiin 10,7 g (32,4 %) otsikkoyhdistettä, joka tunnistettiin NMR-spektros-kopialla.

Esimerkki 5 15 Metyyli-6-O-dodekanoyyli-D-glukopyranosidin valmistus.

Seokseen, jossa oli metyyli-D-glukopyranosidia (2:3-seos a-ja fl-anomeereistä) (150 g, 0,77 mol, valmistettiin esimerkin 6 mukaisesti) ja dodekaanihaposta (209 g, 1,05 mol) sekoitetussa panosreaktorissa 80 °C:sea, lisättiin immobilisoitua 20 lipaasia (10 g, peräisin Candida antarcticasta). Sekoitusta jatkettiin alennetussa paineessa (1 kPa), ja esterisynteesin etenemistä seurattiin HPLC:llä.

18 tunnin jälkeen lisättiin metyyli-a-D-glukopyranosidia (64 . 25 g, 0,33 mol, valmistettu esimerkin 6 mukaisesti), dodekaani-happoa (90 g, 0,45 mol) ja 6 g lipaasia. Vielä 22 tunnin kuluttua entsyymi poistettiin suodattamalla, ja tuote käsiteltiin lyhytreittisellä tislauksella esimerkin 1 mukaisesti, jolloin saatiin raakatuote, joka sisälsi 84 % 6-O-dode-30 kanoyyli-D-glukopyranosidia, 9 % metyyli-D-glukosidia ja 7 % diestereitä. Osa tuotteesta puhdistettiin kromatografiällä, ja otsikkoyhdisteen identiteetti (ollen anomeerien noin 1:1-seosta) varmistettiin NMR-spektroskopialla.

35 Esimerkki 6

Metyyli-D-glukopyranosidin valmistus.

a-D-glukoosia (500 g, 2,78 mol) ja voimakkaan hapanta ka- 104265 20 tioninvaihtohartsia (100 g Amberlyst 15, BDH Chemicals) suspendoitiin metanoliin (1500 ml, 37,1 mol). Seosta sekoitettiin 65 °C:ssa 68 tunnin ajan. Reaktion etenemistä seurattiin HPLC:llä. Reaktioseoksen ^-NMR-analyysi osoitti a-5 ja β-anomeerien l:l-suhteen. Ioninvaihtohartsi poistettiin suodattamalla, ja liuos jäähdytettiin 4 °C:iin. Kiteinen metyyli-a-D-glukopyranosidi poistettiin suodatteunalla (230 g, 43 %), ja emäliuos haihdutettiin tyhjössä, jolloin saatiin raakaa metyyli-D-glukopyranosidia (304 g, 57 %) sakeana 10 siirappina (1H-NMR osoitti a- ja β-anomeerien välillä suhteen 2/3) .

Esimerkki 7 Vaahtoaminen 15 Tässä esimerkissä metyyli-D-glukosidiesteri valmistettiin esimerkin 4 mukaan. AES (alkyylieetterisulfaatti) merkitsee natriumlauryylieetterisulfaattia (Berol 452, Berol Kemi AB, Ruotsi). CDE merkitsee kookoshappodietanolieunidia (Empilan CDE, Albright & Wilson, Yhdistynyt Kuningaskunta).

20 Käytettiin 3 kaupallista sakkaroosiesteriä yhtiöstä Mitsubishi Kasei Food Corporation, Japani. Heidän luettelonsa ilmoittaa seuraavanlaisen koostumuksen: % mono- % di-, tri-, , 25 kauppanimi rasvahappo esteriä polyesteriä

Ryoto L595 95 % dodekaani- 30 % 70 % L1570 70 % - 70 % 30 % L1695 95 % - 80 % 20 % 1 2 3 4 5 6

Vaahtoamisen määrittäminen 2

Seuraavassa määritettiin vaahtoaminen menetelmällä, joka on 3 kuvattu julkaisussa: L. Moldovanyi, W. Hungerbuhler, B.

4

Lange; Kosmetika, voi. 5, (1977) 37-42. Tässä menetelmässä 5 ilmaa ohjataan kuplittain testiliuoksen läpi, ja määrätyn 6 tilavuuden vaahdolla täyttämiseen kuluva aika merkitään muistiin. Siten lyhyempi täyttymisaika ilmaisee paremman vaahtoamisen.

104265 21

Yksityiskohtaiset olosuhteet olivat seuraavanlaiset: -ilmavirtaus 15 1/min -testiliuoksen tilavuus: 500 ml 5 -ilmanlisäysputken sisähalkaisija: 5 mm -kerätty vaahtotilavuus: 2 1 -vaahtoputken sisähalkaisija: 26 mm

Yksittäisten pinta-aktiivisten aineiden vaahtoaminen 10 Vaahtoaminen mitattiin 2-% liuoksissa (aktiivisena materiaalina) . Tulokset esitetään alla: pinta-aktiivinen aine täyttymisaika 15 tämä metyyli-6-0-oktanoyyli- 60 s keksintö D-glukopyranosidi vertailu glukosyyliheksanoaatti 900 s

Ryoto L595 *) 20 Ryoto L1570 328 s

Ryoto L1695 276 s AES 175 s CDE 180 s 25 *) Mittaus oli mahdotonta, koska pinta-aktiivinen aine ei ollut riittävän liukoinen.

Ilmenee, että keksinnön mukaisella yhdisteellä on erinomai-*' nen vaahtoaminen, jopa parempi kuin AES:llä, shampoissa 30 tavallisesti käytetyllä pinta-aktiivisella aineella.

Kaupalliset sakkaroosiesterit valittiin edustamaan tekniikan tason shampoiden hiilihydraattiestereitä, jotka lähimmin muistuttavat keksinnön mukaisia estereitä, ja edustamaan ; 35 erilaisia monoesteri:korkeammat esterit-suhteita. Ilmenee, että tekniikan tasolla käytettyjen sakkaroosiestereiden vaahtoaminen on paljon vähäisempää kuin keksinnön mukaisen metyyliglukosidiesterin vaahtoaminen.

104265 22

Esimerkki 8 Pesukokeet Tässä esimerkissä käytetyt glykolipidit valmistettiin kaikki samanlaisella menetelmällä kuin esimerkissä 3, ja ne olivat 5 siten 2:3-seos a- ja β-anomeeristä. Kookosrasvahapposeos, jota käytettiin metyyli-6-O-kookosrasva-asyyli-D-glukosidin valmistamiseen, sisälsi 1 % dekaanihappoa, 51 % dodekaani-happoa, 24 % tetradekaanihappoa, 5 % cis-9-oktadekeenihappoa ja 2 % cis,cis,9-12-oktadekadieenihappoa.

10

Suurtehopesuaineita fosfaattimuodostusaineilla tai ilman formuloitiin seuraavalla tavalla:

Fosfaattia sisältävä peruspesuaine (ilman pinta-aktiivista 15 ainetta): natriumtripolyfosfaatti 415 g, natriummetasili-kaatti 95 g, karboksimetyyliselluloosa (CMC) 12 g, EDTA 2,4 g, natriumsulfaatti 475 g (määrät ilmoitetaan yksikössä g/kg emäksistä pesuainetta).

20 Fosfaattia sisältämätön peruspesuaine ilman pinta-aktiivista ainetta: tseoliitti Ά 265 g, nitrilotrietikkahappo 106 g, natriummetasilikaatti 85 g, CMC 11 g, EDTA 2,1 g, natrium-sulfaatti 425 g.

. 25 Peruspesuaineisiin lisättiin pinta-aktiivista ainetta (ei-ioninen/LAS suhteessa 33:67) lopulliseen konsentraatioon 12,5 % (paino/paino) fosfaattipitoista pesuainetta ja 11,3 % fosfaattia sisältämätöntä pesuainetta. Pesuaineita käytettiin konsentraatioissa 4,8 g/1 ja 5,3 g/1, vastaavasti.

30 • Pesukokeet suoritettiin Terg-O-tometer-laitteessa seuraavis-sa olosuhteissa:

lämpötila: 25 °C

35 aika: 20 min vesi: 9° dH (saksalaisia kovuusasteita) • pH: 9,5 23 104265 testitilkut: EMPA 112 (7 x 7 cm) *) saippuavaahtosuhde: 7 tilkkua/700 ml pesusaippuavaahtoa *) EMPA 112-tilkut (saatavissa yhtiöstä EMPA, Sveitsi) tah-5 rataan kaakaolla, maitorasvalla ja sokerilla.

Pesun jälkeen rasvan jäännösmäärät määritettiin Soxhlet-uuton jälkeen ja ilmaistiin paino-%:na tilkun painosta.

10 Saatiin seuraavat tulokset: pinta-aktiivinen aine jäännösrasva (sekoitettu LASin kanssa) yksikössä % fosfaatti ei-fosfaatti 15

Berol 160 1,96 1,97

Hodag CB-6 1,97 1,95 metyyli-6-0-dekanoyyliglukosidi 1,75 1,85 metyyli-6,2-O-didekanoyyliglukosidi 2,03 2,06 20 metyyli-6-O-dodekanoyyliglukosidi 1,88 1,93 metyyli-6,2-0-didodekanoyyliglukosidi 2,02 2,07 metyyli-6-O-tetradekanoyyliglukosidi 1,93 1,82 metyyli-6,2-O-ditetradekanoyyli- glukosidi 2,02 1,98 . 25 metyyli-6-0-kookosrasva- asyyliglukosidi 1,77 1,86 metyyli-6,2-0-di(kookosrasva- asyyli)glukosidi 2,02 2,00 30 Berol 160 on kaupallinen alkoholietoksylaatti ruotsalaisesta yhtiöstä Berol AB, ketjun pituuden ollessa rasva-alkoholi-osassa C12_14 ja etoksylointiaste 6EO. Se on esimerkki laajalti käytetystä ei-ionisesta pinta-aktiivisesta aineesta, jolla on hyvä rasvanpoistoteho.

Hodag CB-6 on metyyliglukosidiesteriseos, joka perustuu rasvahappoihin kookosöljystä, ja joka on seos määrittelemättö- 35 104265 24 inistä mono-, di-, tri-, ja vastaavista estereistä, ja joka on saatavissa yhtiöstä Hodag Corporation, Skokie, Illinois, USA.

5 Taulukosta ilmenee, että metyyliglykosidien monoestereillä on ylivoimainen rasvanpoistoteho vastaaviin diestereihin ja Hodag CB-6:een verrattuna.

Claims (8)

104265

1. Menetelmä yleisen kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi 5 (R-COO)n-X-OCH3 I jossa R on alkyyli, jossa on 7-24 hiiliatomia, X on monosak-karidiyksikkö ja n on 1 tai 2, 10 tunnettu siitä, että yleisen kaavan II mukainen happo tai esteri R-COOR1 II 15 jossa R on edellä määritelty ja R1 on H tai alempi alkyyli, saatetaan reagoimaan yleisen kaavan III mukaisen glykosidin kanssa

20 X-OCH3 III jossa X on kuten edellä määritellään, lipaasientsyymikataly-saattorin läsnäollessa. .· 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että kukin monosakkaridiyksikkö on heksoosi tai pen-toosi, erityisesti furanoosi- tai pyranoosimuodossa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että glykosidiosa X-OCH3 on läsnä a- ja β-anomeeris-ten muotojen seoksena ja β-anomeeriä on läsnä määrä ainakin 10 %, edullisesti ainakin 20 %, kuten välillä 20 ja 99 paino- % seoksesta.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä yhdis teiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yhdisteet ovat joukosta metyyli-6-O-heksanoyyliglukosidi, metyyli-6-0-hep-tanoyyliglukosidi, metyyli-6-0-oktanoyyliglukosidi, metyyli- 104265

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lipaasi on jokin lajien Miinnr, HumicQ-la, Pseudomonas tai Candida tuottamista.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu sii-15 tä, että lipaasi on sellainen, jonka on tuottanut Candida anf.arnti ca, DSM 3855, DSM 3908 tai DSM 3909, Pseudomonas cephacia, DSM 3959, Humi cola lanuginosa, DSM 3819 tai DSM 4109, Humicola brevispora, DSM 4110, Humloola brevis var. thermoi dea, DSM 4111, tai Humicola insolens, DSM 1800. 20

6 -O-nonanoyyliglukos idi, metyy1i- 6 -O-dekanoyyliglukos idi, metyy1i- 6 -O-dodekanoyyliglukos idi, metyy1i- 6 -O-1etradekano-yyliglukosidi, metyyli-6-O-heksadekanoyyliglukosidi, metyyli - 6 - O - oktadekanoyyliglukosidi, metyyli- 6 -O-eikosanoyyliglu-5 kosidi, metyyli-6-O-dokosanoyyliglukosidi, metyyli-6-O-cis-9-oktadekenoyyliglukosidi, metyyli-6-O-cis,cis-9,12-oktade-kadienoyyliglukosidi ja metyyli-6-O-cis,cis,cis-9,12,15-oktadekatrienoyyliglukosidi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lipaasientsyymi on immobilisoitu lipaasi.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii-25 tä, että kaavan II mukaisen rasvahapon tai esterin reaktio kaavan III mukaisen glykosidin kanssa etenee olennaisen vedettömässä väliaineessa. 1 Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu sii-30 tä, että kaavan II mukaisen rasvahapon tai esterin reaktio .' kaavan III mukaisen glykosidin kanssa etenee liuottimen puuttuessa. 27 104265