FI101651B - Menetelmä ja laite kuvalevylle otetun kuvan lukemiseksi kaarevassa muo dossa - Google Patents

Description

! 101651

Menetelmä ja laite kuvalevylle otetun kuvan lukemiseksi kaarevassa muodossa

Keksintö koskee menetelmää stimuloitavalle kuvalevylle röntgensäteilyllä tai vas-5 taavalla otetun latentin kuvan lukemiseksi, jossa menetelmässä taipuisaa materiaalia oleva erillinen kuvalevy, joka sisältää latentin kuvan, asetetaan kaarevaksi sylinteri-kehän muotoa pitkin; tätä kaarevan muotoista kuvalevyä pyöritetään sylinterikehän akselilinjan ympäri; latentin kuvan sisältävään levyn kuvapintaan kohdistetaan valolähteestä saatava stimuloiva valonsäde, jonka vaikutuksesta kuvapinnasta emittoitu-10 va valo johdetaan valonilmaisimeen; ja stimuloivaa valonsädettä ja kuvalevyä liikutetaan toistensa suhteen mainitun akselilinjan suunnassa kuvalevyn lukemiseksi. Keksintö koskee myös laitetta tällaisen kuvalevyn lukemiseksi sen ollessa asetettuna kaarevaan muotoon.

15 Röntgenkuvauksessa käytetään yleisesti sellaisia kuvalevyjä, joihin röntgensäteilyn vaikutuksesta syntyy latentti kuva. Tämä latentti kuva luetaan röntgenkuvan valo-tuksen jälkeen kohdistamalla levyyn kohta kohdalta stimuloiva valonsäde, jonka vaikutuksesta syntyy latentin kuvan aktivoima emissiovalo, joka puolestaan tunnistetaan detektorilla ja muunnetaan sähköiseen asuun sen edelleenkäsittelyä varten.

20 Tällaisen kuvalevyn latentin kuvan lukemiseksi on ehdotettu lukuisia erilaisia lu-kemismenetelmiä ja lukemislaitteita. Emittoidun valon saamiseksi detektoriin tai detektoreihin käytetään esimerkiksi valonkeräintä, joka muodostuu koko kuvalevyn leveyden mittaisesta sisäänpäin heijastavasta putkesta, koko kuvalevyn leveyden mittaisesta sisäänpäin heijastavasta suppilomaisesta kappaleesta tai koko kuvalevyn • · 25 leveyden mittaisesta optisten kuitujen kimpusta, jota keräintä liikutetaan kuvalevyn pituussuunnassa, joka on kohtisuorassa valonkerääjän em. leveyttä vastaan. Samalla skannataan stimuloivaa valonsädettä valonkerääjän leveyttä pitkin koko sen mitalla joko putkimaisessa valonkerääjässä olevan raon kautta tai kuituoptiikkaan tai vastaavalla tavalla kokonaisheijastukseen perustuvaan massiiviseen valonkerääjään si-30 joitetun peilipinnan kautta, jolloin stimuloiva säde pyyhkii valonkerääjän tämän '·; mitan päästä päähän. Tällä tavoin liikutaan koko kuvalevyn ylitse, jolloin pyyhkäi- sykaistat muodostavat siksak-kuvion kuvalevyn pinta-alan ylitse. Kaikissa näissä kuvatuissa toteutusmuodoissa kuvalevy säilytetään lukemisen aikana tasona. Tällaisia kuvalevyn lukuun soveltuvia menetelmiä ja laitteita on kuvattu julkaisuissa US-35 4 629 890, US-4 742 225, US-4 743 759 ja US-4 829 180. Edellä kuvatun tyyppisil lä laitteilla ja menettelyillä on useita haittapuolia. Ensinnäkin koko kuvan leveydelle ulottuvien valonkeräimien valmistus on erittäin hankalaa ja kallista. Niihin välttämättä liittyvän stimuloivan säteen skannauslaitteen valmistus edellyttää huipputark- 101651 2 kuutta jo sinänsä, koska se on etäällä kuvalevystä, samoin kuin siitä syystä, että kääntyvän säteen kulloisenkin asennon ja kuvalevyn vastaavan kuvapisteen keskinäiset asennot on tunnettava, jotta lopullisen kuvan muotovirheet saataisiin vältettyä. Tämäkin osa on siten kallis. Koska tällaisissa laitteissa stimuloivan säteen koh-5 tauskulma kuvalevyn kuvapintaa vasten vaihtelee, jolloin säde on kuvalevyn reunassa huomattavassa kulmassa kuvalevyn normaaliin verrattuna, aiheutuu tästä lopulliseen luettuun kuvaan epätarkkuutta erityisesti kuvan reunojen alueella. Lisäksi tällaisissa suurikokoisissa valonkeräimissä, jotka ovat todella suuria verrattuna stimuloivan säteen poikkimittaan ja detektorin valoherkän alueen kokoon, on erittäin suu-10 ret valohäviöt, jolloin saatuun signaaliin tulee helposti kohinaa ja muita häiriöitä.

Julkaisussa US-4 922 102 on kuvattu sellainen kuvalevyn lukemistapa, jossa kuvalevyä pyöritetään tasossaan samalla kun sitä luetaan pistemäisellä lukupäällä, jota kierrosten välillä siirretään tasomaisena pysyvän kuvalevyn pyörinnän säteen suun-15 nassa. Tällöin kuvalevy luetaan sisäkkäinen ympyrärenkaan muotoinen juova kerral laan. Ei-julkisessa patenttihakemuksessa FI-950048 on kuvattu sellainen kuvalevyn lukemistapa, jossa kuvalevyä siirretään tasossaan yhteen suuntaan samalla kun pistemäisen lukupään omaavaa lukulaitetta pyöritetään kuvalevyn tasoa vastaan kohtisuoran akselin ympäri. Tällöin kuvalevy luetaan toisiaan seuraavina kaarevina juovi-20 na. Kuvalevyn pyörittäminen tasossa samoin kuin pyörivän lukupään käyttäminen ovat lukemisen ajankäyttöhyötysuhteiltaan suhteellisen huonoja, koska lukeva säde on huomattavan osan kokonaislukuajasta suorakaiteen muotoisen kuvalevyn pinta-alan ulkopuolella. Nämä rakenteet edellyttävät pyörityslaitteelta vaikeasti toteutettavaa tarkkuutta, jotta stimuloivan säteen ja detektorin muodostaman lukupään ja ku- 25 valevyn väli pysyisi tarkasti samana kuvalevyn joka kohdassa.

Julkaisussa US-5 416 336 on kuvattu laite, jossa stimuloivaa sädettä skannataan emittoidun säteilyn keräimen sisällä olevalla peilillä yhdessä suunnassa samalla kun kuvalevyä liikutetaan toisessa suunnassa. Tällä järjestelyllä saadaan kylläkin suuri 30 lukemistarkkuus ja pienet valohäviöt, mutta laite soveltuu parhaiten käytettäväksi suhteellisen pienikokoisten kuvien lukemiseksi.

Julkaisussa US-4 829 180 on kuvattu myös sellainen järjestely, jossa kuvalevy on sijoitettu sylinterin päälle kuvapinta ulospäin ja kuvalevyä luetaan pistemäisellä lu-35 kulaitteella, joka sisältää stimuloivan säteen ja emittoidun säteilyn detektorin. Lukemisen aikana sylinteriä pyöritetään akselilinjansa ympäri, millä saadaan aikaan kuvalevyn yksi skannaussuunta kun taas toinen sylinterin akselinsuuntainen skanna-ussuunta saadaan aikaan joko liikuttamalla lukupäätä tai sylinteriä pyörimisakselin 3 101651 suunnassa. Tässä julkaisussa ei ole lainkaan kuvattu sitä, kuinka kuvalevy saadaan kiinnitettyä sylinterin ulkopinnalle. Artikkelissa Hildebolt, Vannier: "PSP-Photosti-mulable Phosphor Dental Radiography" - Washington University School of Medicine, St. Louis, Missouri (Internet => HTTP:// IMACX. WUSTL. EDU / PSP / 5 psp.HTML, Jan 09 1996) on kuvattu vastaava kuvalevyn lukemistapa, mutta siinä on lisäksi selostettu, että kuvalevyn alusta muodostuu ohuesta metallilevystä, joka magneettisesti tarttuu sylinterin ulkopinnalle. Tällaisen magneettisen tartunnan luotettavuus ei ole kovin hyvä ainakaan, jos sylinteriä pyöritetään edes jossain määrin kohtuullisella nopeudella. Tämän lisäksi kuvalevyn metallinen alusta tekee siitä 10 erittäin jäykän, jolloin sen muotoutuminen sylinterin päälle on epävarmaa ja irtoa-misriski sylinterin pyörityksen aikana kasvaa edelleen. Näin ollen näillä kuvatuilla järjestelyillä on haittapuolena suuri riski siihen, että kuvalevy irtoaa ja tästä syystä pitänee käyttää sylinterillä pientä pyörimisnopeutta, joka taas johtaa siihen, että kuvalevyn lukeminen on hidasta.

15

Keksinnön tavoitteena onkin siten saada aikaan menetelmä ja laite, jossa kuvalevyä sinänsä tunnetusti liikutetaan sen lukemisen aikana, mutta jossa kuvalevy sen tästä liikkeestä huolimatta saadaan pysymään tarkasti siltä edellytetyssä muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että lukulaitteen, joka sisältää stimuloivan valon lähteen ja emittoidun 20 säteilyn detektorin, ja kuvalevyn välimatka ei muutu, vaan pysyy mahdollisimman tarkasti sellaisena kuin kulloinkin on tarkoitettu. Keksinnön tavoitteena on siten tällainen menetelmä ja laite, jossa kuvalevyä voidaan lukea suurella nopeudella ilman, että on riskiä kuvalevyn ja lukulaitteen keskinäisen asennon muuttumisesta. Keksinnön toisena tavoitteena on tällainen menetelmä ja laite, jossa on mahdollisimman : 25 pieni riski siihen, että kuvalevy irtoaisi paikaltaan liikutettaessa sitä lukemisen aika na. Keksinnön kolmantena tavoitteena on tällainen laite ja menetelmä, jossa lukemisen aikana syntyvä hukka-aika, toisin sanoen aika, jota ei käytetä kuvalevyn tehokkaaseen lukuun, on mahdollisimman pieni tai vaihtoehtoisesti lukunopeus saadaan niin suureksi, ettei hukka-ajalla ole käytännössä merkitystä. Keksinnön neljäntenä 30 tavoitteena on tällainen menetelmä ja laite, joka mahdollistaa huomattavan eriko-; · koisten kuvalevyjen yksinkertaisen sijoittamisen ja lukemisen. Keksinnön viidentenä tavoitteena on tällainen menetelmä ja laite, joka mahdollistaa tavanomaisten ja erillisten, ts. ilman erityisvälineitä olevien kuvalevyjen käytön. Keksinnön kuudentena tavoitteena on tällainen menetelmä ja laite, jossa voidaan käyttää pienikokoisia ja 35 tehokkaita valonkeräimiä. Keksinnön tavoitteena on vielä tällainen menetelmä ja laite, jolla voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri lukutarkkuus, jolloin pikselin koko on mahdollisimman pieni ja laite kykenee lukemaan niin suuren viivapariluku-määrän millimetriä kohti kuin mahdollista. Keksinnön vielä eräänä tavoitteena on 4 101651 tällainen menetelmä ja laite, joka mahdollistaa helppokäyttöisen ja kustannuksiltaan edullisen laitteen ja sen käytön.

Edellä kuvatut haittapuolet saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet saa-5 vutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja keksinnön mukaisella laitteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkkiosassa.

10 Keksinnön tärkeimpänä etuna on se, että sen mukaista menetelmää ja laitetta käytettäessä saadaan tavanomainen suhteellisen taipuisa kuvalevy pysymään tarkasti halutussa muodossa ja erityisesti ympyräsylinterin muodossa ilman mitään erityisiä kiinnitysvälineitä. Keksinnön toisena etuna on se, että kuvalevy voi olla mitä tahansa tavanomaista tyyppiä ja se saadaan pysymään erittäin muototarkasti sylinterinä ja 15 erittäin hyvin paikallaan, jolloin lukuelimien ja kuvapinnan välimatka voidaan asettaa mahdollisimman pieneksi ja niiden keskinäinen asento on täsmälleen hallittavissa. Tällöin saavutetaan emittoidun valon suuri keräystehokkuus detektoriin ja stimuloivan säteen pieni koko ja tarkka kohdistus kuvalevyyn. Lisäksi saavutetaan suuri lukunopeus. Näin ollen keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella päästään 20 normaalisti ja suhteellisen helposti pikselikokoon 100* 100 pm suurenkin kuvakoon kyseessä ollen (esim. 24 cm * 30 cm). Käytännössä päästään tässä kuvakoossa kohtuullista huolellisuutta noudattaen pikselikokoon 70*70 pm tai vieläpä pikselikokoon 50*50 pm. Teoreettisesti saavutettavissa oleva pikselikoko on suuruusluokkaa 20 pm * 20 pm, mikä on parempi kuin millään muulla lukumenetelmällä ja lukulait-• · 25 teella saavutettava arvo. Tosiasiassa keksinnön mukaisessa jäljestetyssä ainoa luku- tarkkuutta rajoittava tekijä on se, millä tarkkuudella kuvalevy kykenee tallentamaan latentin kuvan. Keksinnön vielä eräänä etuna on suuri lukunopeus, jolloin edellä mainitun kokoinen suuri kuva saadaan luettua ainakin alle 2 minuutissa tai yleensä noin 1 minuutissa tai vieläpä noin ¥2 minuutissa, kun tunnettujen menetelmien ja 30 laitteiden avulla kuvan lukemiseen menee moninkertainen aika. Tosiasiassa keksin-; · nön mukaisessa jäijestelyssä ainoa lukunopeutta rajoittava tekijä on se, niillä taajuu della detektori kykenee ilmaisemaan säteilymuutoksia ja/tai millä nopeudella kuvalevy kykenee alkamaan ja lopettamaan stimuloidun emissionsa. Keksinnön vielä eräänä etuna on se, että voidaan käyttää pienikokoisia ja tehokkaita valonkeräimiä, 35 jolloin emittoitunut valo saadaan detektoriin parhaimmillaan lähes kokonaan erittäin pienin häviöin.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin kuvioihin viittaamalla.

5 101651

Kuvio IA esittää pääpiirteittäin keksinnön mukaisen laitteen ensimmäisen toteutus-muodon rakennetta päältä päin osittain auki leikattuna siten, että kuvion vasen puoli esittää laitetta päältäpäin kuvion IB suunnasta I ja kuvion oikea puoli leikkausta pitkin kuvion IB tasoa II-II.

5

Kuvio IB esittää poikkileikkausta kuvion IA mukaisesta laitteesta pitkin sen tasoa III-III, joka on kohtisuorassa pyörimisakselilinjaa vastaan, kuvalevy osittain rumpu-elimen sisään työnnettynä.

10 Kuvio 2 A esittää pääpiirteittäin keksinnön mukaisen laitteen toisen toteutusmuodon rakennetta päältä päin kuvion 2B suunnasta IV nähtynä ja osittain auki leikattuna, leikkauksen ollessa pitkin kuvion 2B tasoa IX-IX, kuvalevy osittain rumpuelimen sisään työnnettynä.

15 Kuvio 2B esittää poikkileikkausta kuvion 2A mukaisesta laitteesta pitkin sen tasoa V-V, joka on kohtisuorassa pyörimisakselilinjaa vastaan, kuvalevy paikallaan olevaksi piirrettynä.

Kuvio 3A esittää pääpiirteittäin keksinnön mukaisen laitteen kolmannen toteutus-20 muodon rakennetta päältäpäin kuvion 3B suunnasta VI nähtynä ja osittain auki leikattuna, leikkauksen ollessa pitkin kuvion 3B tasoa VII-VII, kuvalevy ulkoa päin osittain rumpuelimen sisään työnnettynä tai ulos vedettynä.

Kuvio 3B esittää poikkileikkausta kuvion 3 A mukaisesta laitteesta pitkin sen tasoa • · 25 VIII-VIII, joka on kohtisuorassa pyörimisakselilinjaa vastaan, kuvalevy osittain rumpuelimen sisään työnnettynä tai ulos vedettynä.

Kuvio 4 esittää kaaviomaisesti sylinterimuotoon taivutettua kuvalevyä ja sylinteri-muodon sisällä stimuloivan säteen suuntia ja emittoituvan valon ilmaisimen herk-30 kyyssuuntia sekä kuvalevyn lukemisessa syntyvää lukujuovaa, kuvalevy paikallaan sylinterimuotoisena rumpuelimen sisällä.

Tämä nyt käsiteltävä keksintö kuvalevyn lukemiseksi ei koske kuvalevyn valotusta röntgensäteillä latentin kuvan saamiseksi siihen, vaan millä tahansa sopivalla tavalla 35 kuvalevylle saadun latentin kuvan lukemista tämän valotuksen jälkeen. Mainittakoon kuitenkin, että yleensä kuvalevy valotetaan sen ollessa sijoitettuna johonkin sopivaan kuvauskasettiin, jossa kuvalevy pysyy yleensä mahdollisimman tarkkaan tasona. Kuvalevyn lukemista varten se poistetaan kasetista. On myös mahdollista 6 101651 valottaa kuvalevy röntgensäteillä sen ollessa jossain kaarevassa muodossa, mutta tällä kaarevalla muodolla ei ole mitään yhteyttä jäljempänä selostettavalle kuvalevyn lukemisen aikaiselle kaarevalle muodolle. Keksinnössä siis lähdetään siitä, että kuvalevy on erillinen (ts. ei ole kiinnitetty jäykkään tai vastaavaan alustaan), jolloin 5 sitä voidaan käsitellä ja asettaa tarvittavaan muotoon ja se jo sisältää siihen kuuluvan latentin kuvainformaation.

Kuvioista on nähtävissä kiinteää ja jäykkää materiaalia oleva rumpuelin 8, jossa on sisäpuolella sylinterionkalon 15 muodostama sylinterimuotoinen kehäpinta 5. Rum-10 puelin 8 on laakeroitu esimerkiksi toisesta päästään kohdasta 26 siten, että rumpu-elin 8 on pyöritettävissä sylinterikehän 5 keskiakselilinjan 3 ympäri. Edullisesti tämä sisäpuolinen sylinteiipinta 5 on ympyräsylinteri ja tavallisesti rumpuelimen 8 vastakkainen ulkopintakin 25 on sylinterimäinen, jolloin koko rumpuelin 8 on putkimainen kappale. Tällä muotoilulla rumpuelin 8 on helposti tasapainotettavissa siten, 15 että sen pyöriminen sylinterimäisen kehäpinnan 5 akselilinjan 3 ympäri tapahtuu mahdollisimman tasaisesti. Tarvittaessa voidaan rumpuelimen aukkojen ja kuvalevyn painon vaikutusta kompensoida kiinteillä tai irrotettavilla tai siirrettävillä tasa-painotuselimillä. Tätä rumpuelintä 8 pyöritetään moottorilla 22, jonka akseli on kiinnitetty rumpuelimen kehäpinnan 5 akselilinjan 3 kohdalle. Mikään ei kuitenkaan 20 estä pyörittämästä rumpuelintä 8 muullakin tavalla, kuten esimerkiksi rullien päällä, mutta kuvioissa esitetty toteutusmuoto lienee edullisin, koska sillä saadaan kehä-pinta 5 keskitettyä hyvin ja rummun pyörintä tasaiseksi. Rumpuelin 8 voi olla valmistettu metallista, kuten alumiinista tai jostain lujasta ja jäykästä muovista tai jostain sopivasta lujasta ja jäykästä komposiittimateriaalista.

: 25 *

Kuvalevy 1, jolle tavallisesti röntgensäteilyllä on otettu kohteesta röntgenkuva millä tahansa tunnetulla tai uudella menetelmällä, jota ei siten kuvioissa ole esitetty eikä tässä muutoinkaan selosteta, sijoitetaan tämän rumpuelimen 8 sylinterionkalon 15 koveraa sisäpuolista kehäpintaa 5 vasten keksinnön mukaan siten, että latentin ku-30 van sisältävä stimuloitava kuvapinta 2 tulee koveraksi puoleksi ja osoittaa siten ak-: selilinjaa 3 kohti. Kuvalevy 1 voidaan tuoda sylinterikehän 5 koveraa muotoa vasten useilla tavoilla, joita jäljempänä kuvataan tarkemmin.

Kuvioissa IA ja IB on esitetty eräs edullinen keksinnön mukainen tapa tämän to-35 teuttamiseksi. Tässä ratkaisussa rumpuelimen 8 kehällä on akselilinjan 3 suuntainen suora rako 23, joka voi olla suhteellisen väljä tai kehän 5 suunnassa hyvin kapea. Viimeksi mainitussa tapauksessa rako on tyypillisesti sylinterikehän 5 pinnan tangentin suuntainen. Valotettu kuvalevy 1 sijaitsee röntgenkuvauksen jälkeen normaa- 7 101651 listi kasetissa 20, joka on kuvioissa esitetty vain kaaviomaisesti. Kasetista 20 kuvalevy 1 työnnetään etureuna la edellä kuvioissa ei-esitetyillä välineillä raon 23 kautta sylinterikehän 5 tangentin tai likimain tangentin suunnassa Dl rumpuelimen 8 sisäpuolella olevaan sylinterionkaloon 15 ja erityisesti pitkin sen sisäpintaa 5. Työntö-5 suunta voi periaatteessa poiketa huomattavastikin em. tangentin suunnasta, esim.

10°, 20° tai 30° siitä, mutta tämä mahdollisesti monimutkaistaa rakennetta. Kuviossa IB on kuvattu tilanne, jossa osa kuvalevystä 1 on työnnetty sylinterikehän 5 muotoon ja osa sijaitsee vielä kasetissa 20. Kuvalevy 1 työnnetään luentaa varten kokonaisuudessaan sylinterionkalon 15 sisälle sylinterikehän 5 muotoon, mikä on ym-10 märrettävää jatkettaessa työntämistä suuntaan Dl kuvion IB tapauksessa, kunnes myös kuvalevyn 1 takareuna Ib on sylinterionkalon 15 sisällä sylinterikehää 5 vasten. Kuvalevyn 1 etureuna la työnnetään esimerkiksi kehäsuuntaisten urien 30 kautta rummun sisälle ulottuvalla siirtovälineellä 31, joka on tässä tapauksessa kosketuksissa takareunaan Ib, niin pitkälle, että se kohtaa sylinterikehällä 5 olevan rajoit-15 timen 34. Tällöin kuvalevy 1 on siis kokonaisuudessaan sylinterionkalon 15 muodostamaa sylinterikehää 5 pitkin siten, että stimuloitava kuvapinta 2 on sisällepäin kohti akselilinjaa 3 ja muodostaa kuvalevyn koveran puolen. Kuvalevyn 1 lukemisen jälkeen se voidaan poistaa rumpuelimen 8 sisältä työntämällä elin 31 kehäsuuntaisten urien 30 kautta rummun sisälle ja työntämällä kuvalevyn etureunasta la sisään-20 työntösuuntaan Dl nähden vastakkaiseen suuntaan, jolloin kuvalevy 1 poistuu raon 23 kautta takareuna Ib edellä. Tämä poistaminen on siis yksinkertaisesti käänteinen toimitus verrattuna kuvalevyn työntämiseen sylinterionkaloon 15.

Kuvioissa 2A ja 2B on esitetty toinen tapa tuoda kuvalevy sylinterionkalon 15 kove-: 25 raa sylinterikehää 5 vasten. Siinä kuvalevy taivutetaan ennakolta sylinterimuotoon esimerkiksi renkaalla 24, jonka läpimitta on hieman pienempi kuin sylinterionkalon se sisäpuolinen läpimitta, joka muodostaa sylinterikehän 5. Tällöin tämä pääpiirteittäin sylinterimuotoon taivutettu kuvalevy 1 on työnnettävissä likimain akselilinjan 3 suunnassa D2 rumpuelimen 8 avoimen pään 19 kautta ensimmäinen sivureuna le 30 edellä rumpuelimen sylinterionkaloon 15 ja edelleen sen kehää 5 vasten. Tässäkin tapauksessa kuvalevy asetetaan niin päin, että sen latentin kuvan sisältävä luettava kuvapinta 2 tulee sisälle päin akselilinjaa 3 kohti, jolloin se muodostaa koveran pinnan. Tässä tapauksessa kuvalevy 1 voidaan poistaa sylinterionkalosta elimellä 33, joka ulottuu akselilinjan 3 suuntaisten urien 32 kautta sylinterionkaloon, jolloin ne 35 tarttuvat kuvalevyn ensimmäiseen sivureunaan le ja työntävät kuvalevyn sisään- työntösuuntaa D2 nähden vastakkaiseen suuntaan toinen sivureuna Id edellä ulos sylinterionkalosta 15. Tällöinkin poisto on täysin käänteinen toimitus verrattuna sen sisääntyöntöön.

g 101651

Kuvioissa 3 A ja 3B on esitetty kolmas tapa tuoda kuvalevy 1 sylinterionkaloon 15. Tämä tapa muistuttaa kuvioissa IA ja IB esitettyä tapaa paitsi, että tässä kuvalevyä ei tuoda kasetista vaan se ohjataan telojen 28 avulla akselisuuntaisen raon 23 kautta sylinterikehän 5 muotoa pitkin aivan kuten kuvioiden IA ja IB tapauksessa. Tässä 5 tapauksessa kuvalevyn 1 poisto tapahtuu kuten kuvioiden IA ja IB kohdalla on kuvattu välineellä 31, jotka työntyvät sisälle onkaloon tai tilaan 15 kehäsuuntaisten rakojen 30 kautta. Kuvioissa on välineet 31 ja 33 selvyyden vuoksi esitetty rumpueli-mestä 8 erillään, kuten ne sijaitsevat tilanteessa, jossa niitä ei käytetä. On ymmärrettävää, että ne voidaan saattaa toiminta-asentoon siirtämällä sylinterikehän 5 säteen 10 suunnassa kohti akselilinjaa 3.

Edellä on kuvattu tavat, joissa kuvalevy otetaan sen lukemisen jälkeen pois rumpu-elimen 8 sisältä samoilla elimillä kuin, millä se on sinne viety. On kuitenkin mahdollista ottaa kuvalevy uutta käyttöä varten ulos sylinterionkalosta 15 myös millä 15 muulla tavalla tahansa. Jos esimerkiksi kuvalevy on tuotu sylinteripinnalle 5 kuvioiden 1A-B menettelyllä se voidaan poistaa joko kuvioista 2A-B tai kuvioista 3A-B ilmenevillä poistomenettelyillä ja vastaavasti kuvioista 2A-B ilmenevällä tavalla si-säänviedyn kuvalevyn poisto voi tapahtua kuvioista 3A-B ilmenevillä poistomenettelyillä tai jollain muulla tavalla. Kuvalevyn sisäänvientimenettely sylinteripinnalle 20 5 sen lukemista varten ja sen poistomenettely lukemisen jälkeen voivat olla toisis taan täysin riippumattomia tapoja. On selvää, että kuvalevyn sisäänvientiin ja ulos-vetoon voidaan suunnitella yksityiskohdissaan lukuisia erilaisia ratkaisuja.

Keksinnön edullisen toteutusmuodon mukaan sylinterionkaloon asetettu kuvalevy 1 25 saatetaan asettumaan tarkasti ympyräkehän muotoon, ts. sylinterikehän 5 muotoon pyörittämällä rumpuelintä 8 akselilinjan 3 ympäri riittävän suurella kehänopeudella Rx, joka saa aikaan riittävän keskipakoisvoiman, joka puristaa kuvalevyä 1 sylinteri-kehän 5 säteen suunnassa ulospäin ja siten tarkasti mainittua koveraa sylinterin sisäpintaa 5 vasten. Tämä tarvittava kehänopeus riippuu tietenkin kuvalevyn 1 jäyk-30 kyydestä ja massasta ja keksinnön mukaisesti onkin edullisinta pyrkiä käyttämään mahdollisimman taipuisaa kuvalevyä 1. Jos koveran sylinterikehän 5 halkaisija on suuruusluokkaa 15 cm - 20 cm ja käytettäessä tavallisia kaupallisesti saatavia kuvalevyjä, on tarvittava kierrosluku riittävän keskipakoisvoiman saamiseksi minimissään suuruusluokkaa 500 rpm, mutta useimmat kuvalevyt saadaan asettumaan pintaa 35 5 vasten kierrosluvulla 1000 rpm, edullisinta on käyttää kierroslukuja 1500-2000 rpm, jolloin saadaan mitkä tahansa kaupalliset kuvalevyt, joita ei erityisesti ole jäykistetty, asettumaan ja pysymään erittäin tarkasti sylinterikehän 5 muotoisena. Tällöin keskipakoisvoima vastaa suuruudeltaan kuvalevyn massalle kiihtyvyyttä noin 9 101651 300 gn. Käytettäessä erityisen tapuisia kuvalevyjä voidaan riittävä muototarkkuus saavuttaa kiihtyvyydellä 100 gn tai mahdollisesti vieläpä kiihtyvyydellä 30 gn kuvalevyn massalle (gn tarkoittaa maan vetovoiman suuruista kiihtyvyyttä). Kuten on ymmärrettävää, on myös edullista käyttää paitsi mahdollisimman taipuisaa kuvale-5 vyä myös samanaikaisesti mahdollisimman raskasta kuvalevyä, koska tällöin tarkka kontakti kuvalevyn ja rumpuelimen onkalon sisäpinnan välillä saadaan pienelläkin kierrosluvulla. Pieneen kierroslukuun pyrkimisellä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska rumpuelimen ja siten sen mukana pyörivän sylinterimäisen kuvalevyn luku tapahtuu juuri tämän pyörinnän aikana ja kuvalevyn nopean lukemisen kannalta taas 10 on tarkoituksenmukaista käyttää mahdollisimman suurta kierroslukua. Siten kierroslukua ja kehänopeutta Rx rajoittaa keksinnön mukaisessa jäijestelyssä vain kuvalevyn ja detektorin sekä siihen liittyvän elektroniikan nopeus ja laitteen lujuus. Mahdollisimman suurella kehänopeudella myös parhaiten varmistetaan kuvalevyn tarkka pysyminen kehäpintaa 5 vasten, ts. oikeassa muodossa. Kuvalevyn muodostava tai-15 puista materiaali on tietenkin kiinteää ainetta ja tyypillisesti myös kimmoisaa ainetta, jotta kuvalevy lukemisen jälkeen palautuisi alkuperäiseen suoraan muotoonsa.

Edellä kuvatulla sisäpuolisella sylinterikehällä 5 ja menetelmällä kuvalevyn 1 tuomiseksi sen sisäpintaa vasten ja rumpuelimen riittävällä pyörimisnopeudella, ts. ke-20 hänopeudella Rx, saadaan samalla laitteella luettua huomattavan erikokoisia kuvalevyjä ilman, että kuvalevyjen kiinnitystä on mitenkään aseteltava kuvalevyn koon mukaan. Siten tällaisella laitteella voidaan lukea niinkin suuria kuvalevyjä kuin 24 cm * 30 cm tai niin pieniä kuvalevyjä kuin 30 mm * 40 mm, koska keskipakoisvoima pitää huolen kuvalevyn oikeasta muodosta. Rajoittunen 34 tarkoitus on vain var-25 mistaa se, ettei kuvalevy liiku lukemisen aikana kehäpinnan 5 suunnassa. Keksinnön mukainen rumpuelin voi sisältää useampia pitkittäisiä rakoja 23 kuvalevyjen tuomiseksi sylinterikehää 5 vasten. Rumpuelin voi myös käsittää useampia kuin yhden rajoittunen kehäpinnallaan 5, jotka rajoittunet voivat olla kiinteitä tai irrotettavia. Näillä järjestelyillä voidaan kehäpinnalle 5 tarvittaessa jäljestää samanaikaisesti 30 useita maksimikokoa pienempiä kuvalevyjä niiden lukemista varten yhdellä luku- ! kerralla. Sijoitettaessa rumpuelimen sisälle maksimikokoinen kuvalevy se siis peit- .> ».

tää lähes 360° sen kehäpinnan kehäpituudesta kun taas pienemmät kuvat peittävät pienemmän osan tästä kehäpituudesta. Keksinnön mukaiseen laitteeseen voidaan jäljestää erikokoisia rumpuelimiä luettavien kuvalevyjen koon mukaan.

Toisena vaihtoehtona kuvalevyn 1 puristamiseksi koveraa kehäpintaa vasten voidaan mainita kehäsuuntainen puristus F-F, joka on periaatteessa merkitty kuvioon 4. Puristusvoiman F hallinta on kuitenkin vaikeaa. Kolmantena vaihtoehtona on synnyttää 35 10 101651 alipaine kuvalevyn 1 ja rumpuelimen sisäpuolisen kehäpinnan 5 väliin, joka imee kuvalevyn kiinni tähän pintaan. Tämä taas edellyttää kalliita ja monimutkaisia lisälaitteita. Siten keksinnön edullisin vaihtoehto on käyttää edellä kuvattua riittävän suurta rumpuelimen 8 pyörityksen kehänopeutta Rx.

5

Edellä kuvatulla tavalla sijoitetun kuvalevyn, jossa latentin kuvan sisältävä kuvapinta 2 muodostaa koveran puolen ja edullisesti ympyräsylinterin, jota pyöritetään akselilinjansa 3 ympäri, lukemiseksi skannaamalla sisältää keksinnön laite jäljempänä tarkemmin kuvattavat lukemisvälineet. Kuvalevyn lukeminen aloitetaan sen 10 jälkeen kun se on jollain edellä kuvatulla tavalla kokonaisuudessaan sylinteripintaa 5 vasten ja on puristunut esim. selostetun keskipakoisvoiman vaikutuksesta muoto-tarkasti tätä edullisesti ympyräsylinterin muotoista pintaa vastaan. Lukemisvälineet käsittävät siirtoelimen 21 valolähteestä 4 tulevan stimuloivan valon kohdistamiseksi kuvalevyn kuvapintaan 2 suunnassa SI, joka on akselilinjasta 3 poispäin. Samoin 15 lukemisvälineet käsittävät valodetektorin 7 stimuloinnin vaikutuksesta kuvapinnasta emittoituvan valon ilmaisemiseksi, jonka emittoituvan valon pääasiallinen suunta kohdistuu siis sylinterikehältä 5 keskellepäin. Kuvioissa on esitetty keksinnön mukaisia edullisia toteutusmuotoja tämän aikaansaamiseksi. Näissä kaikissa toteutus-muodoissa siirtoelimet 21 ovat mekaanisia elimiä, jotka ulottuvat mainitun sylinte-20 rionkalon 15 sisälle ja sisältävät välineet stimuloivan säteen 6 lähettämiseksi sekä detektorin kuvapinnasta emittoituneen säteilyn ilmaisemiseksi. Tällöin myös valolähde 4 samoin kuin valodetektori 7 sijaitsevat ainakin osittain ja ainakin suuren osan kuvalevyn lukuajasta sylinterionkalon sisällä. Mikään ei kuitenkaan estä järjestämästä sellaista siirtoelinrakennetta, jossa joko stimuloiva valolähde 4 ja/tai kuva- ; 25 pinnasta emittoituneen valon vastaanottava valodetektori 7 sijaitsisivat sylinteri- onkalon ulkopuolella. Tässä tapauksessa siirtoelimet sisältäisivät mahdollisesti vain elimet optisten välityskomponenttien siirtämiseksi tai kääntämiseksi akselilinjan 3 suunnassa M kuvalevyn lukemiseksi. Lukemisvälineitä on tarpeen liikuttaa suunnassa M vain se matka, jonka kuvalevy tai kuvalevyt akselilinjan 3 suunnassa peit-3 0 tävät sy linterikehää 5.

* • ·

Kuvioissa 1A-3B on kuvattu rakenteita, joissa rumpuelimen 8 sisäpuolella on akse-lisuuntaiset ohjaimet 12, kuten ohjaustangot sekä näitä ohjaimia pitkin akselisuun-nassa liikkuva kelkka 13, joka sisältää stimuloivan valon lähteen 4 sekä emittoidun 35 valon detektorin 7. Kelkkaa liikutetaan mainitun akselin 3 suunnassa M kuvalevyn pyörinnän Rx aikana kuvalevyn lukemiseksi kaista kaistalta, jotka kaistat muodostuvat jatkuvan spiraalin osista. Tätä tarkoitusta varten stimuloivan valon säteen 6 suunta SI ja emittoidun valon detektorin 7 pääasiallinen herkkyyssuunta S2 ovat „ 101651 kelkassa toistensa suhteen muuttumattomissa asennoissa, mutta niiden yhdistelmää, ts. kelkkaa 13, liikutetaan suunnassa M.

Kuvioissa IA-IB on esitetty toteutusmuoto, jossa valolähde 4 lähettää stimuloivan säteen 6 kohtisuoraan sylinterimuotoista kuvapintaa 2 kohti, jolloin stimuloiva säde 5 6 on kehäpinnan 5 säteen suuntainen. Stimuloiva säde 6 kulkee valonkeräimen 9 kautta. Kuvapinnasta 2 emittoituva valo kerätään valonkeräimellä 9, jonka ensimmäinen pää 11 on mahdollisimman lähellä kuvapintaa 2 ja joka muodostuu sisälle-päin heijastavasta elimestä, kuten putkimaisesta osasta. Stimuloiva säde 6 kohtaa kuvapinnan edullisesti tämän ensimmäisen pään 11 alueella. Valonkeräimen 9 ke-10 räämä emittoitu valo käännetään esimerkiksi prismalla 29 suunnasta, joka on keskimäärin kuvapinnasta 2 kohti akselilinjaa 3, oleellisesti akselililinjan suuntaiseksi kohtaamaan sen suuntaiseksi sijoitetun detektorin, jolloin tämä emittoitunut valo ilmaistaan detektorilla 7 ja muutetaan sillä sähköiseen asuun sen edelleenkäsittelyä varten. Kun kuviossa IA-IB kuvalevyä 1 pyöritetään tasaisella kehänopeudella Rx 15 ja kelkkaa valolähteineen 4 ja detektoreineen 7 liikutetaan tasaisella akselilinjan 3 suuntaisella nopeudella M, tulee kuvalevyn kovera kuvapinta luetuksi kaista K kerrallaan, kuten on ymmärrettävissä ja kaaviomaisesti esitetty kuviossa 4.

Kuviossa 2A-2B on esitetty hieman toisenlainen järjestely, jossa valolähteen 4 lä-20 hettämä stimuloiva säde 6 kohtaa kuvapinnan 2 pienessä kulmassa, joka kulma sijaitsee akselilinjan 3 kautta kulkevassa säteensuuntaisessa tasossa. Detektorin 7 pääasiallinen herkkyyssuunta on taas kehäpinnan 5 säteen suunnassa. Muutoin tässäkin tapauksessa nämä elimet ovat järjestetty toistensa suhteen siten, että stimuloiva valonsäde 6 kohtaa kuvapinnan 2 valonkeräimen 9 ensimmäisen pinnan 11 alueella, 25 edullisesti tämän alueen 11 keskellä. Tämän valonkeräimen 9 rakenne on tässäkin kuten edellä kuvatussa toteutuksessa sisäänpäin heijastava putkimainen osa. Tässä tapauksessa stimuloiva säde ei osu valonkeräimen 9 mihinkään sivuseinämän kohtaan.

30 Kuviossa 3A-3B on esitetty toteutusmuoto, joka jonkin verran muistuttaa kuvioissa ‘ 2A-2B esitettyä toteutusmuotoa. Tässäkin valodetektorin 7 pääasiallinen herkkyys- suunta on kohtisuorassa kuvapintaa 2 vastaan, ts. kehäpinnan 5 säteen suunnassa. Tässä tapauksessa valolähde 4 on kuitenkin sijoitettu kuvapinnan normaalista niin paljon poikkeavaan asentoon ja sopivalle etäisyydelle valonkeräimen 9 päätypinnas-35 ta 11, että stimuloiva säde 6 heijastuu valonkeräimen 9 yhdestä sisäänpäin heijastavasta pinnasta 14 ja osuu sitä kautta ensimmäisen päädyn 11 kautta kuvapintaan 2.

12 101651

On selvää, että näissä kaikissa kolmessa esitetyssä toteutusmuodossa stimuloivan valonsäteen 6 lähettävä valolähde 4 ja valonkeräin 9 detektoreineen 7 voidaan kääntää kuvapinnan 2 sen normaalin ympäri, joka kulkee valonkeräimen ensimmäisen päädyn 11 kautta, mihin asentoon tahansa. Siten esimerkiksi kuvioiden 2A-2B ja 5 3 A-3B toteutusmuodoissa valolähde 4 ja detektori 7 ovat samassa keskilinjan 3 kautta kulkevassa tasossa. Jos elimet käännetään esimerkiksi 90°, ne sijaitsevat toisiinsa nähden muutoin kuvioiden esittämissä asennoissa mutta keskilinjaa 3 vastaan kohtisuorassa tasossa, ts. kuvatasoa vastaan kohtisuorassa tasossa. Jos tällöin esimerkiksi kuvion 2A-2B tapausta vastaavassa tilanteessa, jolloin valonkeräin 9 ja 10 detektori 7 samoin kuin stimuloivan valon lähde 4 sijaitsevat samassa keskilinjaa 3 vastaan kohtisuorassa tasossa, tätä kokonaisuutta nostetaan hieman akselilinjan 3 kautta kulkevan vaakatason yläpuolelle, saadaan stimuloiva säde 6 kohtaamaan kuvapinta 2 kohtisuorasti (toisin kuin kuviossa 2A-2B), jolloin erotuskyky on parhaimmillaan.

15 Tämä keksinnön mukaisen rakenteen mahdollistama erittäin hyvä erotuskykyjä kuvapinnasta emittoituneen valon erittäin hyvä keräyshyötysuhde perustuu mm. siihen, että stimuloivan valonsäteen 6 suunta SI kohdistuu kuvapintaan 2 joko kohtisuoraan tai hyvin pienessä kulmassa aja kuvapinnasta 2 emittoitunut säteily kerätään läpi-20 mitaltaan 27 suhteellisen pienellä valonkeräimellä 9 välittömästi stimuloivan säteen ja kuvapinnan kohtauspisteen P ympäriltä detektoriin 7, jonka pääasiallinen herk-kyyssuunta S2 on myös suunnattu joko kohtisuoraan kuvapintaan tai siihen nähden pienessä kulmassa β. Tätä erotuskykyä ja valotehokkuutta parantaa edelleen se, että stimuloiva säde 6 ja valonkeräin 9 ovat toistensa suhteen koko ajan kiinteässä asen-25 nossa rumpuelimen 8 pyörimisliikkeestä Rx ja kelkan suoraviivaisesta liikkeestä M riippumatta ja edullisesti stimuloiva säde 6 osuu kuvapintaan 2 valonkeräimen päädyn 11 keskellä. Emittoidun valon keräystehokkuutta parantaa myös se, että valonkeräimen tämä pääty 11 tai valonkeräin 9 yleensä tai suoraan detektori 7 voidaan keksinnön mukaista järjestelyä käyttäen sijoittaa hyvin lähelle kuvapintaa, koska 30 kuvalevy pysyy edellä kuvatulla tavalla hyvin muodossaan. Keksinnössä näiden optisten elimien ja kuvapinnan välimatka on tyypillisesti alle 10 mm tai 5 mm, mutta välimatka saadaan helposti alle 2 mm tai vielä alle 1 mm. Välimatkat 0,5 mm ja aina arvoon 0,1 mm ovat mahdollisia. Pieni välimatka mahdollistaa pienen keräimen käytön, jolloin valohäviöt saadaan helposti hyvin pieniksi. Kuviossa 4 on pyritty ha-35 vainnollistamaan stimuloivan säteen 6 tulosuunnan Sija kuvapinnasta 2 emittoituneen valon luentaan käytetyn detektorin pääasiallisen herkkyyssuunnan S2 asentoja. Kuviossa 4 on ensinnäkin kuvattu kaavamaisesta taso T2, joka on sylinterin akseli-linjaa 3 vastaan kohtisuorassa suunnassa ja stimuloivan säteen 6 suunta SI muodos- 101651 13 taa sylinterikehän 5 säteeseen nähden kulman aja detektorin 7 pääasiallinen herk-kyyssuunta samaan säteeseen nähden kulman β. Nämä suunnat SI ja S2 osuvat siis yhteen pisteeseen P, joka on kuvapinnalla 2. Lisäksi kuvioon 4 on kaaviomaisesti kuvattu taso Tl, joka on akselilinjan 3 kautta kulkeva taso, jossa tasossa stimuloivan 5 säteen suunta S1 muodostaa sylinterikehän 5 säteeseen nähden kulman aja detektorin 7 pääasiallinen herkkyyssuunta S2 muodostaa samaan säteeseen nähden kulman β, jolloin suunnat S1 ja S2 kohtaavat samassa pisteessä P, joka on kuvapinnan 2 piste. On selvää, että kulmat a ja β voivat muodostua muihinkin asentoihin kuin kuviossa 4 esitettyihin, ts. ne voivat olla muussakin tasossa kuin akselilinjan 3 suuntai-10 sessa tasossa tai sitä vastaan kohtisuorassa tasossa tai toisiinsa nähden eri tasoissa, mutta on edullista, että suunnat SI ja S2 kohtaavat samassa kuvapinnan 2 pisteessä P. Hyvän erotuskyvyn saamiseksi ovat sekä kulma a että kulma β enintään noin 45° ja edullisesti ne ovat pienempiä kuin noin 30°. On huomioitava, että suuntien S1 ja S2 kohdalla puhutaan suunnista kuvapinnan 2 kohdalla ja siten valolähteen 4 sätei-15 lysuunta sinänsä voi olla mikä tahansa kunhan se peilien, prismojen tai muiden väli neiden kautta tehollisesti saadaan osumaan kuvapintaan 2 edellä määritellyissä rajoissa. Samoin detektorin herkkyyssuunta voi olla sinänsä mikä tahansa kunhan se peilien, prismojen tai muiden välineiden kautta tehollisesti saadaan osumaan kuvapintaan 2 edellä määritellyissä rajoissa. Siten esimerkiksi kuvion IA ratkaisussa var-20 sinaisen detektorin 7 herkkyys osoittaa akselilinjan 3 suunnassa, mutta valonkeräi-men 9 muotoilulla sen herkkyyssuunta kuvapinnan 2 kohdalla on kohtisuorassa kuvalevyä vastaan. Vastaava pätee kuviossa 3 A esitettyyn valolähteeseen 4, jonka alkuperäinen säteilysuunta poikkeaa tavoitellusta, mutta valonkeräimen peilipinnasta 14 heijastunut säde täyttää edellä määritellyn ehdon kuvapinnan 2 kohdalla. Mikään 25 ei estä käyttämästä suurempiakin tulokulmia, mutta tällöin erotuskyky ja valonkeräyskyky huonontuvat selvästi.

Koska yksittäinen kuvalevyn piste luetaan kohdasta P ja kelkka 13 ja siten tulevan ja lähtevän säteen suunnat S1 ja S2 siirtyvät akselin 3 suunnassa M samalla kun kuva-30 pinta liikkuu suuntaan R, on selvää, että lukupiste P piirtää sylinterin 5 kehäpintaa pitkin spiraaliviivaa K, joista kuvioon 4 on merkitty kaksi, ts. Kn ja Kn+ \ eli kaksi toisiaan seuraavaa lukujuovaa. On selvää, että niistä tahansa kehäpinnan 5 ympäri ulottuvasta spiraalin osasta Kn aikaisemmat vastaavat osaspiraalit voidaan merkitä Kn _m ja siitä myöhemmät spiraaliviivan osat Kn+m. Näiden spiraaliviivojen eli lu-35 kemisjuovien välimatka voidaan säätää kehänopeuden Rx ja lukuelimet 4, 7 sisältävän kelkan siirtonopeuden M yhdistelmällä. Keksinnöllä voidaan saavuttaa siten helposti erotuskyky 6-7 viivaparia/mm ja myös erotuskyky 12 viivaparia/mm tai enemmän. Kuvalevyn lukutapahtuma toteutetaan tasaisena jatkuvana toimenpiteenä, 14 101651 jolloin säteilylähde-detektori-yhdistelmää enempää kuin rumpuelintäkään ei pysäytetä eikä niiden suuntaa muuteta, vaan pidetään ne molemmat mahdollisimman tasaisessa liikkeessä.

5 Valonkeräin 9 on edullisesti kiinteässä materiaalissa kuten metallissa, muovissa tai lasissa oleva ontto tila 17, jonka sisäpinta on kuvapinnasta emittoituvaa valoa heijastava. Tämä valonkeräin 9 voi käsittää haaran ja/tai muun stimuloivaa säteilyä läpäisevän seinämäosuuden kuten kuvioissa 2A ja 3A, jonka kautta stimuloiva säde 6 pääsee valonkeräimen ensimmäisen pään 11 alueelle. Lisäksi valonkeräin 9 voi si-10 sältää peilejä tai prismoja joko stimuloivan säteen suuntaamiseksi kuvapintaan tai kuvapinnasta emittoituneen säteilyn suuntaamiseksi detektoriin 4. Säteilylähde-de-tektori-yhdistelmä on tässä kuitenkin rakenteeltaan erittäin yksinkertainen, koska se ei tarvitse lainkaan toisiinsa nähden liikkuvia osia, kuten kuvioiden toteutuksista on nähtävissä. Hyvän hyötysuhteen saamiseksi valonkeräimen 9 läpimitta, eli yleensä 15 sen ensimmäisen päädyn 11 läpimitta 27 on edullisesti enintään kolminkertainen valodetektorin 7 herkän alueen läpimittaan verrattuna samalla kun ensimmäinen pääty 11 on mahdollisimman lähellä kuvapintaa 2. Valonkeräin on poikkileikkaukseltaan edullisesti pyöreä tai soikea putkimainen elin ja sen läpimitta on useissa tapauksissa enintään noin kaksinkertainen valodetektorin 7 herkän alueen läpimittaan 20 verrattuna, mutta läpimitta 27 voi olla myös likimain yhtä suuri kuin detektorin 7 herkän alueen läpimitta. Voidaan myös käyttää jotakin tarkoitukseen soveltuvaa kollimaattoria, jolloin voidaan käyttää läpimitaltaan 27 edellä mainittua suurempaakin valonkeräintä, esim. läpimitaltaan detektoriin verrattuna viisinkertaista valon-keräintä.

: 25

Valolähteenä 4 käytetään tyypillisesti jotakin sopivan tyyppistä laseria, kuten puolijohdelaseria tai edullisesti laserdiodia. Nämä ovat pienikokoisia ja niitä voidaan käyttää yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja. Lisäksi laite voi sisältää tasaista valoa antavan, kuvioissa ei-esitetyn säteilylähteen, jolla kuvalevystä pyyhitään kuva pois sen jäl-30 keen kun se on luettu.

Stimuloivan valon lähteen 4 ja valodetektorin 7 sisältävää kelkkaa 13 voidaan siirtää suunnassa M, joka on akselilinjan 3 suuntainen, millä tahansa sinänsä tahansa tunnetulla mekanismilla. Eräänä mahdollisuutena on muotoilla yksi ohjaimista 12 poi-35 kittaisilla hampailla varustetuksi hammastangoksi, jonka hampaita vasten pyöritetään hammaspyörää kelkassa olevalla moottorilla. Toisena mahdollisuutena on järjestää onttoon tilaan 15 tai sen päiden ulkopuolelle pyörät, joiden ympäri kiristetään hammashihnasilmukka, johon kelkka 13 on kiinnitetty. Tällöin pyörittämällä ham- 101651 15 mashihnan pyörää tai pyöriä saadaan kelkka liikkumaan johteita 12 pitkin suunnassa M. Kolmantena vaihtoehtona on jäljestää yksi ohjaimista 12 akselilinjansa ympäri pyöriväksi ruuviksi ja sen vastinkappale kelkassa mutteriksi tai vastaavaksi, jolloin tangon pyöritys siirtää kelkkaa 13 suunnassa M. Näitä rakenteita ei ole kuvioissa 5 esitetty sen tarkemmin, koska niihin voidaan edellä kuvatulla tavalla soveltaa monia erilaisia uusia tai tunnettuja rakenteita. Ohjaimet 12 voivat olla tuettuna molemmista rumpuelimen 8 onkalosta 15 ulos tulevista päistään tai vain toisesta päästään. Rum-puelin voi myöskin olla laakeroitu molemmista päistään tai vain toisesta päästään. Jos kuvalevyn syöttämiseksi onkalon 15 sisään sylinterikehää 5 vasten ja sieltä ulos 10 käytetään kuvioissa 1A-1B ja 3A-3B esitettyä tapaa, on muihin rakennevaihtoehtoihin paremmat mahdollisuudet. Jos kuvalevyn sisäänsyöttöön ja ulosottoon käytetään kuvioissa 2A-2B kuvattua menettelyä, rajoitetaan rakennevaihtoehtoja, koska onkalon 15 pään 19 on oltava vapaa.

15 Periaatteessa voidaan tietenkin keksinnön sisällä pysyen pitää valolähde 4 ja valode-tektori 7 paikallaan ja synnyttää akselilinjan 3 suuntainen M skannauksen osaliike rumpuelimen liikuttamisella myös sylinterin akselisuunnassa. Tämä vaihtoehto johtanee kuitenkin monimutkaiseen rakenteeseen, jossa liikkeen tasaisuus on vaikeata saavuttaa.

20

Edellä on käsitelty röntgensäteilyllä kuvalevylle saadun latentin kuvan lukemista.

On selvää, että keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan käyttää kaikkiin vastaaviin lukemistehtäviin olipa latentti kuva saatu millaisella sähkömagneettisella säteilyllä tahansa tai millä tahansa hiukkassäteilyllä. Samoin stimuloivan valon aal-; 25 lonpituus voi olla mikä tahansa, jolla kuvalevyltä saadaan kuvaa vastaavaa emis siota. Siten stimuloivan valon aallonpituus samoin kuin emittoituvan valon aallonpituus voivat olla näkyvän alueen ulkopuolella. Tässä hakemuksessa käsitteellä valo tarkoitetaan myös vastaavaa säteilyä, jonka aallonpituus on ihmissilmälle näkymätöntä.

Claims (19)

1. Menetelmä stimuloitavalle kuvalevylle röntgensäteilyllä tai vastaavalla otetun latentin kuvan lukemiseksi, jossa menetelmässä: taipuisaa materiaalia oleva erillinen kuvalevy (1), joka sisältää latentin kuvan, asetetaan kaarevaksi sylinterikehän (5) 5 muotoa pitkin; tätä kaarevan muotoista kuvalevyä pyöritetään (R) sylinterikehän ak-selilinjan (3) ympäri; latentin kuvan sisältävään levyn kuvapintaan (2) kohdistetaan valolähteestä (4) saatava stimuloiva valonsäde (6), jonka vaikutuksesta kuvapinnasta emittoituva valo johdetaan valonilmaisimeen (7); ja stimuloivaa valonsädettä ja/tai kuvalevyä liikutetaan (M) toistensa suhteen mainitun akselilinjan suunnassa kuvale-10 vyn lukemiseksi, tunnettu siitä, että kuvalevy (1) asetetaan sylinterikehän (5) muotoon stimuloitava kuvapinta (2) koveraksi puoleksi ja että stimuloiva valonsäde (6) kohdistetaan kuvapintaan akselilinjasta (3) poispäin osoittavassa suunnassa (SI).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvapinnasta 15 (2) valo emittoituu pääpiirteittäin akselilinjaa kohti osoittavassa suunnassa (S2) ja se kerätään valoilmaisimeen (7) tässä tai muussa suunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvalevy (1) asetetaan sylinterikehän (5) muotoon, jolloin stimuloitava kuvapinta (2) tulee kove- 20 raksi puoleksi, työntämällä se ainakin likimain sylinterikehän tangentin suunnassa (Dl) sylinterikehän sisäpuolelle.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvalevy (1) asetetaan sylinterikehän (5) muotoon, jolloin stimuloitava kuvapinta (2) tulee kove- 25 raksi puoleksi, työntämällä se ainakin likimain sylinterikehän akselilinjan suunnassa (D2) sylinterikehän sisäpuolelle. 1 2 Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvalevy (1) saatetaan asettumaan tarkasti sylinterikehän (5) muodostavan tilan (15) sisäpin- 30 taa vasten joko kehäsuuntaisella puristuksella (F-F), joka kohdistetaan kuvalevyn päiden välille, tai sylinterikehän mainitun sisäpinnan ja kuvalevyn välisellä alipaineella tai edullisesti sylinterikehän muodostavan elimen (8) vähintään sellaisella ke-hänopeudella (Rx), joka keskipakoisvoiman vaikutuksesta puristaa kuvalevyn mainittua sisäpintaa vasten. 35 2 Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvalevy (1) on muodostettu ainakin jossain määrin taipuisasta kiinteästä materiaalista ja edullisesti kimmoisesta mahdollisimman taipuisasta materiaalista. 17 101651

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvapinnasta (2) emittoituvaa valoa kerätään valonkeräimellä (9), joka muodostuu kiinteässä materiaalissa (10) olevasta ontosta tilasta, jonka sisäpinta on emittoituvaa valoa heijastava ja jossa on ensimmäinen pääty (11), jonka mitat kuvalevyn kuvapinnan suun- 5 nassa ovat oleellisesti pienemmät kuin kuvalevyn (1) mitat ja että tämä ensimmäinen pääty (11) on mahdollisimman lähellä kuvalevyn kuvapintaa (2) ja että valonkeräin vie kerätyn valon sen toisessa päädyssä olevaan valonilmaisimeen (7).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että stimuloiva va-10 lonsäde (6) ohjataan kohtaamaan kuvalevyn kuvapinta (2) ainakin likimain valonke- räimen ensimmäisen päädyn (11) keskellä ja että stimuloiva valonsäde pysyy kuvalevyn lukemisen aikana kiinteässä asennossa valonkeräimeen (9) nähden.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvalevyn (1) 15 latentti kuva luetaan jatkuvana tapahtumana, kuvalevyn ollessa kokonaisuudessaan ympyräsylinterin muotoista kehäpintaa (5) vasten ja pyöriessä (R) sylinterikehän (5) tai sen osan muotoisena akselilinjansa (3) ympäri ja stimuloivan säteen ja valonke-räimen liikkuessa (M) samaan aikaan akselilinjan (3) suunnassa tämän kehän sisäpuolella, jolloin kuvalevy luetaan kaistoina (K), jotka muodostavat spiraalin. 20

10. Laite stimuloitavalle kuvalevylle röntgensäteilyllä tai vastaavalla otetun latentin kuvan lukemiseksi, laitteen käsittäessä: rumpuelimen (8), jossa on sylinterinmuotoinen kehäpinta (5); pyörityselimet (20) rumpuelimen pyörittämiseksi (R) kehäpin-nan akselinjan (3) ympäri; keinot taipuisaa materiaalia olevan kuvalevyn (1) pitämi- 25 seksi mainitun kehäpinnan muodossa; valolähteen (4) stimuloivan valon (6) kohdistamiseksi kuvalevyn latentin kuvan sisältävään kuvapintaan (2); valodetektorin (7) kuvapinnasta stimuloinnin vaikutuksesta emittoituvan valon ilmaisemiseksi; sekä elimet (21) stimuloivan valonsäteen ja valodetektorin liikuttamiseksi (M) kuvalevyn suhteen mainitun akselilinjan suunnassa, tunnettu siitä, että sylinterimuotoinen ke-30 häpinta (5) muodostuu rumpuelimen (8) sylinterionkalon (15) koverasta sisäpinnasta ja että laitteen mainitut liikuttamiselimet (21) ulottuvat mainittuun sylinterionkaloon (15) sisälle stimuloivan säteen (6) tuomiseksi ja kohdistamiseksi kuvalevyn (1) koveraan kuvapintaan (2) ja siitä emittoituneen valon keräämiseksi valodetektoriin (7).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää moot torin (22) rumpuelimen (8) pyörittämiseksi sellaisella kehänopeudella (Rx), joka aikaansaa kuvalevyyn (1) sellaisen keskipakoisvoiman, joka puristaa kuvalevyn tarkasti koveraa sisäpintaa (5) vasten ja että tämä keskipakoisvoima vastaa suuruudel 101651 18 taan kuvalevyn massalle vähintään 30 gn, edullisesti vähintään 100 gn, tyypillisesti noin 300 gn.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että rumpuelin (8) käsit-5 tää kehäpintamateriaalissaan akselin suuntaisen raon (23) kuvalevyn (1) työntämiseksi suunnassa (Dl) yksi reuna edellä rumpuelimen ulkopuolelta (16) koveraa sisäpintaa vasten kuvalevyn lukemista varten sekä kehäsuuntaiset välineet (30, 31) luetun kuvalevyn poistamiseksi mainitun raon (23) kautta rumpuelimen ulkopuolelle. 10

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää apuvälineen (24) kuvalevyn (1) taivuttamiseksi pienemmälle kaarevuudelle kuin mikä on rumpuelimen koveran sisäpinnan (5) säde, kuvalevyn saamiseksi akselin (3) suuntaisella (D2) työnnöllä rumpuelimen avonaisesta päädystä (19) sen koveraa si- 15 säpintaa vasten kuvalevyn lukemista varten ja että rumpuelin käsittää akselisuuntai- set välineet (32, 33) luetun kuvalevyn poistamiseksi avonaisen päädyn kautta rumpuelimen ulkopuolelle (16).

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää rum-20 puelimen (8) sisäpuolella akselisuuntaiset ohjaimet (12) sekä näitä ohjaimia pitkin akselisuunnassa liikkuvan kelkan (13), joka sisältää stimuloivan valon lähteen (4) sekä emittoidun valon detektorin (7), jolloin kelkkaa liikutetaan rumpuelimen ja sen koveraa sisäpintaa vasten olevan kuvalevyn pyörinnän (Rx) aikana mainitun akselin (3) suunnassa (M) kuvalevyn lukemiseksi kaista kaistalta (Kn_m ... Kn+m), jotka 25 kaistat muodostuvat jatkuvan spiraalin osista.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että stimuloivan valon säde (6) ja emittoidun valon detektorin (7) pääasiallisen herkkyyden suunta ovat kelkassa (13) toistensa suhteen muuttumattomissa asennoissa, jolloin kuvalevyn lu- 30 kemisjuovat (K^ syntyvät rumpuelimen (8) tasaisella nopeudella (Rx) tapahtuvan pyörimisen ja kelkan akselisuuntaisen tasaisella nopeudella tapahtuvan liikkeen (M) yhteisvaikutuksesta, jolloin kehäpinnan kohdalle muodostuu jatkuva spiraalimainen lukemisviiva.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää kelkassa (13) valonkeräimen (9), joka muodostuu kiinteässä materiaalissa (11) olevasta ontosta tilasta (17), jonka sisäpinta on emittoituvaa valoa heijastava ja jonka ensimmäinen pää (11) on mahdollisimman lähellä kuvalevyn kuvapintaa (2) ja toi 19 101651 nen pää sisältää kuvapintaan suoraan tai peilin kautta suunnatun detektorin (7) ja että valonkeräin (9) käsittää stimuloivaa säteilyä läpäisevän seinämäkohdan ja/tai haaran ja tarvittaessa peiliosan stimuloivan säteen (6) kohdistamiseksi kuvapintaan (2) valonkeräimen ensimmäisen pään alueella, edullisesti ensimmäisen pään (11) 5 keskellä.

17. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että kelkan (13) akseli-suuntainen liike (M) saadaan aikaan joko: - muodostamalla ainakin jokin johdeosa hammastangoksi, johon kelkassa oleva 10 pyöritettävä hammaspyörä on tartunnassa, tai - kiinnittämällä kelkka hammashihnaan, joka kulkee hihnapyörien ympäri, tai - kytkemällä johdeosien suuntainen pyöritettävä kierretanko kelkassa olevaan mut-teriosaan tai muulla vastaavalla tavalla.

18. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että stimuloiva säde (6) kohdistetaan mahdollisimman kohtisuorasi! kuvalevyn kuvapintaa (2) vasten tai se muodostaa kuvapinnan normaaliin nähden enintään 45°:n kulman (a) ja että valonkeräin (9) on edullisesti poikkileikkaukseltaan pyöreä tai soikea putkimainen elin, jonka keskilinja (18) on tehollisesti joko suoraan, peilin (14) tai prisman tai vastaa-20 van kautta edullisesti ainakin likimain kohtisuorassa kuvapintaa (2) vasten tai muodostaa kuvapinnan normaaliin nähden enintään 45° :n kulman (β) ja jonka läpimitta (27) on enintään viisinkertainen valodetektorin (7) herkän alueen läpimittaan verrattuna.

19. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että rumpuelimen (8) kovera sisäpinta (5) on suora ympyräsylinteri ja että sisäpinnalla sijaitsee vähintään yksi akselisuuntainen rajoitin (34) kuvalevyn kehäsuuntaisen siirtymisen estämiseksi lukemisen aikana. 20 101651