FI101314B - Jatkuvan langan valmistusmenetelmä mekaanisen vetämisen avulla - Google Patents

Description

101314

Jatkuvan langan valmistusmenetelmä mekaanisen vetämisen avulla - Tillverk-ningsmetod av kontinuerlig träd genom mekanisk dragning

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää, jonka avulla voidaan valmistaa jatkuvaa 5 lankaa ja jossa muodostetaan joukko jatkuvia säikeitä mekaanisesti vetämällä joukko lankoja sulasta termoplastisesta aineesta, joka virtaa vähintään yhden vetolaitteen suulakkeista, lankojen käsittäessä säikeitä, jotka ovat ainakin kahta eri termoplastista ainetta, esimerkiksi lasisäikeitä ja termoplastista orgaanista ainetta olevia säikeitä, tai lankojen käsittäessä pelkästään lasisäikeitä, ja ainakin osalle säiepinnoista muo-10 dostetaan juoksevassa tilassa olevaa seosta ennen säikeiden kokoamista vähintään yhdeksi langaksi, joka seos pystyy reagoimaan ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta, ja käämitään lanka käämiksi pyörivälle kannattimelle.

Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on menetelmä, jonka avulla voidaan valmistaa jatkuvaa lankaa, joka muodostuu ainakin osaksi kuiduista, joiden tarkoituk-15 sena on olla vahvisteena, kuten lasikuiduista.

Jo ennestään on tunnettua impregnoida lasikuituihin perustuva esikehruulanka tai kangas seoksella, joka reagoi silloin kun siihen kohdistetaan ultraviolettisäteily. Näin on laita erikoisesti valmistusmenetelmässä, joka esitetään ranskalaisessa pa-'··’ tenttihakemuksessa FR-A-2 336 776 ja sen lisätodistuksessa FR-A-2 382 079.

20 Näiden asiakirjojen mukaan vetämällä saatu lasikuitulanka kulkee reaktiokykyisen : seoksen hauteen läpi ennen kuin se etenee samansuuntaisesti putken kanssa, joka lä- :·.·] hettää ultraviolettisäteilyä. Lankaa impregnoivan seoksen polymerointia ja verkkout- • · \.I tamista varten on langan liikkumisnopeuden oltava säteilyä lähettävän putken edessä ** * suhteellisen heikko.

:V: 25 Tämän tyyppinen epäsuora menetelmä on edullinen ainoastaan silloin, kun etene- :*·*: misnopeuden rajoittaminen alle yhteen metriin sekunnissa voidaan katsoa pienem- mäksi haitaksi verrattuna etuihin, joita se muuten edustaa.

• » * * * : Näin ei ole laita suorassa menetelmässä, jossa seos säestetään itse lasilangan valmis tusmenetelmän aikana ja jossa etenemisnopeuden, joka on suurempi kuin useita 30 metrejä sekunnissa, määrää menetelmä.

Tämän tyyppistä menetelmää käytetään esimerkiksi optisten kuitujen valmistuksessa. Kukin optinen kuitu saadaan vetämällä mekaanisesti kuumuuden pehmittämän 2 101314 puristeen päästä. Heti muodostumisensa jälkeen on optinen kuitu suojattava kosteudelta ja kaikelta kontaktilta, joka voisi aiheuttaa vikojen ilmestymisen sen pinnalle. Tästä syystä reaktiokykyistä seosta levitetään kuidulle sillä tavoin, että se peittyy täysin. Välittömästi tämän päällystyksen levittämisen jälkeen kuitu joutuu ultravio-5 lettisäteilytykseen, jota lähettää yksi tai useampia putkia, jotka on sijoitettu samansuuntaisesti sen kulkuradan kanssa ennen käämimistä. Koska optisen kuidun vetä-misnopeus voi nousta 5-10 metriin sekunnissa ja levitettävä seoskerros on melko huomattava, levitetyn seoksen polymerointinopeuden tulee olla suuri. Tällaisen seoksen koostumus käsittää kalliita aineosia, ja sen käyttö vaatii toisinaan turvallisuus-10 toimenpiteitä. Tämän tyyppinen menetelmä on selostettu esimerkiksi patentissa US-A-4 099 837.

Lasikuitujen alalla, jotka on tarkoitettu nimenomaan orgaanisten aineiden vahvistamiseen, on samaten tunnettua levittää ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta reagoiva seos kuitujen pinnalle kuitujen vetämisoperaation aikana. Kuidut, jotka on saatu 15 vetämällä mekaanisesti suulakkeen aukoista peräisin olevia lasivirtoja, päällystetään reaktiokykyisellä seoksella ennen kuin ne kootaan langaksi, johon kohdistetaan ultraviolettisäteily sen kulkuradan osalla ennen käämimistä. Tämän tyyppinen menetelmä on selostettu eurooppapatentissa EP-B1-243 275.

. . Tämä menetelmä on edullinen samoin kuin kaikki suorat menetelmät, sikäli kuin sen 20 avulla voidaan saada tuote ilman lisävaihetta, joka on kallis ajan, aineiden ja tilan ' · · · ’ suhteen. Siinä on kuitenkin tiettyjä rajoituksia.

: Kuitujen vetämisnopeus, joka on tavallisesti hyvin paljon suurempi kuin optisten • · : v. kuitujen vastaava, pakottaa käyttämään erittäin reaktiokykyisiä seoksia.

• · • · • · · ·.* * Tämän lisäksi käytettyä ultraviolettisäteilylähdettä tai -lähteitä säädellään siten, että 25 mainittu säteily tähdätään osaan langan kulkuradasta kapealla alueella. Langan peit- L*.: tävän seoksen polymeroituminen ja/tai verkkoutuminen on säännöllinen mikäli se ei :T: poikkea tältä alueelta. Mutta suurilla nopeuksilla lanka voi joutua värähtelyliikkee- . seen, joka aiheuttaa sen poikkeamisen hieman tältä alueelta, mikä muuttaa seoksen • · ... konversioastetta osassa lankaa.

30 Lisäksi langan värähtely aiheuttaa paikoitellen kuitujen tai kuituryhmien hetkittäistä , · · ' erkanemista säteilyalueella. Polymeroitumisen ja/tai verkkoutumisen avulla, joka on ainakin osittainen tämän erkanemi s vaiheen aikana, ei ole mahdollista saada lankaa jonka yhtenäisyys on vakio koko sen pituudelta.

3 101314

Esillä olevan keksinnön kohteena on jatkuvan langan suora valmistusmenetelmä, joka poistaa tunnettujen menetelmien rajoitukset.

Esillä olevan keksinnön kohteena on suora menetelmä, jonka avulla voidaan valmistaa jatkuvaa lankaa, joka voidaan päällystää seoksella, jonka reaktiokyky voi olla 5 pienempi kuin mitä tavallisesti vaaditaan tunnetulta suoralta menetelmältä.

Esillä olevan keksinnön kohteena on myös suora menetelmä, jonka avulla on mahdollista saada lankaa, jonka ominaisuudet ovat säännölliset sen koko pituudelta.

Näihin päämääriin päästään edellä johdanto-osassa esitetyn jatkuvan langan valmistusmenetelmän avulla, joka tunnetaan pääasiallisesti siitä, että käämiin kohdistetaan 10 ultraviolettisäteilyä käämitysvaiheen aikana.

Keksintö soveltuu menetelmiin, joiden avulla valmistetaan komposiitti- tai yhdistettyä lankaa, joka muodostuu erilaisia termoplastisia aineita olevista kuiduista.

Keksintö soveltuu siten menetelmään, jonka avulla voidaan valmistaa lankaa, joka muodostuu jatkuvien, lasia ja termoplastista orgaanista ainetta olevien kuitujen yh-15 distelmästä; ensimmäiset on saatu vetämällä mekaanisesti sulia lasivirtoja, jotka valuvat Joulen ilmiön kuumentaman suulakkeen aukoista; toiset vetämällä mekaanisesti sulan aineen virtoja, jotka on pursotettu kehruupään aukoista. Tällainen menetelmä on selostettu esimerkiksi patenttihakemuksessa EP-A1-367 661.

: ·.: Esillä olevan keksinnön piirissä päällystetään lasikuidut seoksella, joka reagoi ultra- .··,: 20 violettivalolle, ennen kuin ne yhdistetään orgaanisten säikeiden kanssa. Yhdistetty lanka käämitään pyörivän tuen päälle ja käämiä säteilytetään siitä hetkestä lähtien, kun se alkaa muodostua ultraviolettisäteilylähteen avulla.

• · ·

Keksintö soveltuu myös menetelmään, jonka avulla valmistetaan jatkuvaa lankaa jo- • · v.: ka muodostuu yksinomaan määrättyä termoplastista ainetta olevista kuiduista. Siten 25 keksintöä sovelletaan menetelmään, jonka avulla voidaan valmistaa lasilankaa, joka .. [.; muodostuu hyvin useista jatkuvista lasikuiduista.

• · • · · . * Esillä oleva keksintö on hyvin edullinen verrattuna tavanmukaiseen suoraan mene telmään, kuten seuraava vertailu osoittaa.

Tunnetun suoran menetelmän mukaan seoksen polymerointi suoritetaan langan pääl-30 lä kohdistamalla siihen säteily, jota lähettää yksi tai useampi lähde, jotka on sijoitettu yhdensuuntaisesti sen kulkuradan kanssa. Suurella vetonopeudella, joka on kui- 4 101314 tenkin tavallinen ns. vahvistelasikuituteollisuudessa, esimerkiksi 50 metriä sekunnissa, langan säteilytysaika on 0,015 sekuntia, kun linjalle on sijoitettu 3 ultravio-lettisäteilylähdettä ja kukin lähde käsittää 25 cm pitkän putken.

Samalla vetonopeudella on keskimääräinen langan säteilytysaika muodostettavassa 5 käämityksessä noin 0,5 sekuntia käytettäessä yhtä ainoata säteilylähdettä, joka on suunnattu mainitun käämin ulkopintaa kohti.

Langan säteilytysajan huomattava lisäys, joka voi nousta useihin sekunteihin, tarjoaa mahdollisuuden vaihdella suoran menetelmän valmistusolosuhteita tähän asti yllättävässä määrin.

10 Siten on esimerkiksi mahdollista tunnettuun suoraan menetelmään venattuna käyttää keksinnön ansiosta samankaltaisilla vetonopeuksilla paljon vähemmän reaktioky-kyistä seosta. Tämä mahdollisuus laajentaa huomattavasti suoran menetelmän yhteydessä käytettävien seosformulaatioiden aluetta. Siten ne aineet, joiden reaktiokyky on arvosteltu riittämättömäksi tavanmukaisessa suorassa menetelmässä käytettyyn 15 seoskoostumukseen, ovat tästä lähtien käyttökelpoisia esillä olevan keksinnön ansiosta. Tämä etu on tärkeä, nimenomaan mikäli nämä aineet ovat yhteensoveltuvia erilaisten lujitettavien aineiden kanssa. Voidaan mainita esimerkiksi monoakrylaat-tiuretaanimonomeerit, jotka soveltuvat polyamidityyppisten aineiden kanssa.

. . Mikäli keksintö sallii vähemmän reaktiokykyisten seosten käyttämisen, nämä seok- : 20 set voivat olla taloudellisempia kuin suorassa menetelmässä tähän asti käytetyt.

! Esimerkiksi valoinitiaattoreita, joka termi käsittää sekä valoaloitekatalyytit, so. yh- .; .' disteet, jotka vastaavat suoraan molekyylinsisäisestä halkaisusta että valolle herkis- • · « tävät aineet, so. yhdisteet, jotka aiheuttavat molekyylin aktivoitumisen, voidaan • · · *·* * käyttää selvästi pienemmissä määräsuhteissa kuin nykyään suorassa menetelmässä 25 käytettäviä seoksia. Nämä yhdisteet ovat kaikkein kalleimpia näistä reaktiokykyisis-tä seoksista.

• · · • · * • « e *· # Siten tavanmukainen seos käsittää valoinitiaattorin asemesta mieluummin 8-12 pai- * * no-% valoaloitekatalyyttiä silloin kun vetonopeus on suuri ja/tai silloin kun haluttu • · · .. * konversioaste on korkea. Samanlaisilla vetonopeuksilla ja konversioasteilla sisältä- ;'. t: 30 vät keksinnön yhteydessä käytetyt seokset ainoastaan 3-5 % valoaloitekatalyyttiä.

i I

* i I I « ' · ·' Kuten kaikissa polymerointimenetelmissä, on vaikeata saada yli 75 % konversioas- tetta. Mutta on tärkeätä saavuttaa korkea konversioaste, koska tämän ansiosta on mahdollista parantaa tiettyjä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi langan vetolujuutta.

5 101314

Lisäksi silloin kun konversioaste on suhteellisen heikko, langalle saostettu seos voi kehittyä hallitsemattomalla tavalla varastointiolosuhteittensa mukaan. Tämä ilmiö edistää osaltaan langan ominaisuuksien muuttumista odottamattomalla tavalla.

Erikoisesti säteilyajan lisäämisen ansiosta voidaan esillä olevan keksinnön avulla 5 saada hyvin korkeita konversioasteita, joihin on hyvin vaikeata, jopa mahdotonta, päästä suorassa menetelmässä, jossa lankaa säteilytetään linjalla.

Samoin on mahdollista käyttää hyvin reaktiokykyistä seosta, jonka ansiosta voidaan silloin keksinnön mukaan nostaa langan vetonopeutta. Tämän mahdollisuuden ansiosta voidaan valmistaa tuotteita, joita ei tähän asti ole ollut mahdollista suorassa 10 menetelmässä, johtuen niiden vaatimista suurista vetonopeuksista.

Esillä olevan keksinnön avulla voidaan myös saavuttaa suurempia vetonopeuksia kuin mitä on mahdollista tunnetussa suorassa menetelmässä eräästä toisesta syystä. Tämän jälkimmäisen menetelmän mukaan on nimittäin langan stabiiliutta polyme-rointialueella sitä vaikeampi ylläpitää mitä suurempi on sen vetonopeus, josta siis 15 edellä mainitut vaikeudet.

Esillä olevassa keksinnössä voitetaan haitat, jotka aiheutuvat langan värähtelystä mikäli sen säteilytys tapahtuu silloin, kun se on pantu käämille ja etäisyys muodos-tuvan käämin ulkopinnan ja ultraviolettisäteilyn lähteen välillä on täysin määrätty. . . Tämän ansiosta saadaan seoksella päällystetty yhtenäinen lanka, jonka konversioas- : 20 te on vakio koko sen pituudelta.

i Esillä olevan keksinnön avulla voidaan samaten yksinkertaistaa laitteet, joilla suora * » · : V menetelmä toteutetaan.

• · · • · · ♦ · ♦

Tunnetussa suorassa menetelmässä reaktiokykyisen seoksen polymeroituminen voi #v onnistua moninkertaistamalla ultraviolettisäteilylähteet, jolloin voidaan lisätä maini- 25 tun säteilyn voimakkuutta keskittämällä ne samaan paikkaan tai lisätä säteilyaikaa • · » sijoittamalla ne linjaan. Samoissa olosuhteissa (seoksen laatu, vetonopeus, jne.) voi-*:·*: daan esillä olevan keksinnön avulla saada sama konversioaste käyttämällä yhtä aino- :***· ata ultraviolettisäteilylähdettä. Tämä lähde sijoitetaan samansuuntaisesti pyörimistu- . en akselin kanssa, jolle käämi käämitään; se varustetaan elliptisellä tai parabolisella ;..' 30 heijastimella riippuen halutun säteilyn keskittämisestä käämin pinnalle.

I i Lähde voidaan varustaa putkella, jonka pituus valitaan siten, että käämiä voidaan säteilyttää jatkuvasti koko sen korkeudelta. Tällaista lähdettä voidaan käyttää suora-kylkisiin käämeihin.

6 101314 Lähde voidaan varustaa putkella, jonka pituus on pienempi kuin käämin kokonais-korkeus. Näin on laita nimenomaan hyvin korkeiden käämien tapauksessa, jotka muodostetaan pyörivän tuen päälle, joka lisäksi liikkuu langan suhteen kohtisuoran värähtelyliikkeen mukaan. Lähde pidetään silloin vastapäätä langan käämitysaluetta 5 ja se säteilyttää jaksottain muodostuvaa käämiä.

On ilmeisesti mahdollista käyttää useita lähteitä, joiden putket sijoitetaan yhdensuuntaisesti tukiakselin kanssa, jolle käämi käämitään. Näiden lähteiden lähettämät säteilyt voivat konvergoitua samaa käämin pinta-aluetta tai eri alueita kohti. Tämä toteutusmuoto moninkertaistaa vielä keksinnön tarjoamat säätelymahdollisuudet.

10 Määrätyissä tapauksissa on käämin säteilytys suoritettava tilassa, jossa se voidaan ympäröidä neutraalilla kaasuatmosfäärillä kuten typellä, tai poistaa ilman mukana ollessa muodostunut otsoni.

Kaikissa tapauksissa mahdollistaa huomattavasti lisääntynyt säteilyaika ultravioletti-säteilylähteiden säteilytehon vähentämisen, erikoisesti neutraalin kaasun mukanaol-15 lessa.

Joissakin tapauksissa lopuksi on mahdollista saavuttaa riittävä konversioaste ilman, että olisi välttämätöntä ympäröidä lanka neutraalilla kaasuatmosfäärillä.

;,; Lanka, joka sisältää suhteellisen alhaisen pitoisuuden seosta, saavuttaa tavallisesti jo ' · ' pelkän käämin säteilytyksen avulla riittävän konversioasteen välttääkseen langan ' 20 merkittävän liimautumisen mainittuun käämiin. Jotta saavutettaisiin langan päälle seoksen suuri pitoisuus, on vetämisnopeus tavallisesti pienempi, ja langan värähtelyt • ovat tällöin mitättömiä. Tämän lisäksi antaa seoksen korkea pitoisuus langalle erin- :V: omaisen koheesion. Näissä olosuhteissa suositellaan annettavaksi langalle, ennen sen käämintää, säteilytystä ainakin yhdellä säteilylaitteella seoksen polymeroitumi-25 sen ja/tai verkkoutumisen alun herättämiseksi ennen mainitun langan kontaktia käämin kanssa. Tällä tavoin vältetään langan kierteiden liimautuminen toisiinsa, mi- * · · kä tekisi kääminnän hyödyttömäksi. Tällöin voidaan saada aikaan paljon täydelli-sempi polymeroituminen käämin säteilytyksen ansiosta. Hehkutushäviö, joka mittaa • · · • ' tätä seoksen pitoisuutta, on tavallisesti yhtä suuri tai pienempi kuin 3 %. Tämän ar- 30 von yläpuolella tulevat liimautumisriskit kierteiden välillä melkoisiksi.

Keksinnön mukainen menetelmä on paremmin ymmärrettävissä seuraavasta yksityiskohtaisesta selostuksesta, jota havainnollistaa liitteenä oleva yksi kuvio.

7 101314 Tämä kuvio esittää edestä kaavamaista kuvaa laitteesta, jonka avulla voidaan toteuttaa keksintö. Se käsittää suulakkeen 10, joka on tehty tavallisesti metalliseoksesta ja jota kuumennetaan Joulen ilmiön avulla. Tätä suulaketta käytetään lasin sulattami-seen tai pitämään sulassa tilassa lasi, joka on peräisin lähteestä, jota ei ole esitetty 5 kuviossa.

Suulakkeen 10 pohja on rei'itetty hyvin lukuisilla aukoilla, joiden jatkeena ovat pienen läpimitan omaavat putket 11, tai ilman niitä, joista sulan lasin virrat viilaavat ulos. Näitä virtoja vedetään mekaanisesti niin, että jatkuvat kuidut 12 syntyvät.

Nämä kuidut 12, jotka muodostavat ainakin yhden viuhkan muotoisen levyn, kulke-10 vat päällystyslaitteen 13 yli, jossa ne päällystetään reaktiokykyisellä seoksella. Tämä laite 13, joka on ammattihenkilöiden hyvin tuntema, muodostuu applikaattorista, joka on päällystetty reaktiokykyisellä seoksella kastetulla huovalla annostelupum-pun avulla.

Seoksella tällä tavoin päällystetyt kuidut 12 kootaan langaksi 14 laitteen kuten ko-15 koomataljan 15 avulla. Tämä lanka ohjataan sitten ainakin yhden ohjauselimen, esimerkiksi pyörän 16, avulla ennen kuin se käämitään pyörivän karan 17 päälle. Tämän karan panee liikkeeseen kehykseen kiinnitetty moottori, jota ei ole esitetty kuviossa. Lanka 14 rullataan käämin 18 muotoon mainitun langan jakeluelimen 19, kuten potkurin avulla.

20 Kun lanka 14 on kontaktissa käämin 18 kanssa, siihen kohdistetaan ultraviolettisä-teilyvaikutus laitteen 20 avulla. Tämä laite käsittää säteilyputken 21, joka voi olla korkeassa, keskimääräisessä tai alhaisessa paineessa ja saa energiansa elektrodien tai • · mikroaaltojen avulla. Säteilyputkessa voi olla harvinaisia kaasuja tai metallihaloge- • · · nideja ja se valitaan pääasiassa emissiospektrinsä vuoksi.

25 Emissiospektri, kuten reagoivan seoksen muodostavien erilaisten yhdisteiden laatu • * ;*··. ja pitoisuus, samoin kuin käämin saama energiamäärä on yksi niistä tekijöistä, joi- * * . den valinnan kautta saadaan haluttu konversioaste.

• · ·***· Parabolinen heijastin 22 on sijoitettu putken 21 taakse ja se kohdistaa säteilyn kää min 18 määrätylle alueelle. Yhdistelmä putki/heij astin on asennettu kotelon 23 30 päälle tuen 24 kanssa integraalisena osana uumassa liukuvan tangon 25 välityksellä. Tämän tangon avulla on mahdollista säädellä aluksi etäisyys putken 21 ja karan 17 pinnan välillä. Silloin kun haluttu konversioaste on hyvin korkea, tämä etäisyys pidetään vakiona koko käämimisoperaation ajan. Sitä vastoin silloin, kun haluttu kon- g 101314 versioaste on alle noin 90 %, on toivottavaa pitää vakioetäisyys muodostuvan käämin pinnan ja säteilylaitteen välillä, tai vaihdella käämin vastaanottamaa energiaa ajan kuluessa. Ensimmäisessä tapauksessa säteilylaite voidaan asentaa varren päälle, jonka liikettä poispäin karan 17 akselista säädetään seurantasäätölaitteen avulla. 5 Toisessa tapauksessa energiamäärää säädellään läppäsysteemin avulla, joiden sul-kemiskomento kytketään seuraamaan käämin kasvamisnopeutta. Putki 21 valitaan siten, että muodostuvaan käämiin kohdistuu jatkuva ja tasainen ultraviolettisäteily-vaikutus alueelle, joka ulottuu käämin koko pituudelle.

Langan säteilytysaika on riippuvainen käämin muodosta, siis tietyssä määrin elimes-10 tä, joka on valittu jakelemaan lankaa mainitun käämin päälle, käämimisnopeudesta, säteilyalueen laajuudesta.

Tätä aikaa voidaan säädellä halutun konversioasteen mukaan, joka taas on riippuvainen saadun langan myöhemmästä käyttötavasta. Siten kaikkien olosuhteiden ollessa muuten samat, tätä aikaa voidaan lisätä tai vähentää laajentamalla tai kaventa-15 maila säteilyaluetta säteilylaitteen päälle asennetun liukuvan läppäsysteemin avulla, jonka aukaisuaste säätelee lähetetyn säteilyn laajuutta.

Vertailuesimerkin avulla voidaan paremmin ymmärtää esillä olevan keksinnön edut venattuna suoraan menetelmään, jonka mukaan lankaa säteilytetään linjalla.

Langan valmistaminen aikaisemman tekniikan mukaan • * · • · :"1: 20 Lasilankaa valmistetaan platina-rodiumseosta olevan suulakkeen avulla, joka kuu- « « « . \ : menee Joulen ilmiön avulla ja joka on varustettu 408 aukolla. Suulakkeeseen syötet- : tävän lasin koostumus käsittää pääasiallisesti piidioksidia, alumiinioksidia, maa- ;·.·! alkalioksideja, kuten kalkkia ja mahdollisesti magnesiumoksidia ja boorihappoan- • · hydridiä. Tämän tyyppinen lasi tunnetaan tavallisesti nimellä E lasi. Reaktiokykyi-·’ 25 nen seos pannaan kuiduille vetämisen aikana applikaattorin välityksellä, joka on päällystetty huovalla.

• · « • · I • ·

Lankaan kohdistetaan sen kulkuradalla peräkkäisesti kahden ohjainelimen välissä • * ultraviolettisäteilyä, jota lähettää kolme linjalla olevaa säteilylaitetta. Kukin laite on , ( varustettu elohopeahöyryputkella, joka on 25 cm pitkä, teho 120 wattia per putken ·;' 30 lineaarinen cm. Putken takana oleva elliptinen heijastin varmistaa säteilyn konver- : ‘ . i goitumisen langan kulkutielle.

• ·

Lanka muodostuu 408 kuidusta, joiden keskimääräinen läpimitta on 9 pm ja sen tiitteri on 68 tex. Jakeluelin valitaan siten, että saadaan suorakylkinen käämi.

9 101314

Keksinnön mukaisen langan valmistaminen

Lanka valmistetaan käyttäen identtistä suulaketta, jota syötetään samalla lasilla ja samoissa olosuhteissa. Käämiä, jonka kyljet ovat samaten suorat, säteilytetään laitteella, joka on varustettu elohopeahöyryputkella, pituus 40 cm ja teho 80 vvattia per 5 putken lineaarinen cm. Putken taakse on asetettu parabolinen heijastin.

Kummankin langan päälle levitettävän seoksen koostumus on seuraava ilmoitettuna painoprosenteissa:

Isobutyylistearaatti 4,25 %

Silikoniakrylaatti 14,25 % 10 (jota myy yhtiö Union Chimique Beige nimellä Ebecryl 1360)

Diakrylaattikarbonaatti 14,25 % (jota myy yhtiö Harcros nimellä Acticryl CL 993) N-vinyylipyrrolidoni 33,25 %

Oksietyloitu trimetylolipropaanitriakiylaatti 19,00 % 15 (jota myy yhtiö Cray Vallee nimellä SR 454) 1 -hydroksiheksyyli-fenyyliketoni 10,00 % (jota myy yhtiö Ciba-Geigy nimellä Irgacure 184)

Oksietyloitu trimetoksisilaani 5,00 % (jota myy yhtiö Union Carbide nimellä Silane Y 5889) ' 20 Näiden kummankin langan hehkutushäviö on suuruusluokkaa 1 %.

Kummankin langan vetolujuus on mitattu 15 cm pituisista koekappaleista, joihin : kohdistettiin veto nopeudella 400 mm/min.

• · · • · • · · : .* Keskimääräinen vetomurtolujuus on vastaavasti 1237 MPa langalle, jota on säteily- ·»» V ; tetty linjalla ja 1650 MPa keksinnön mukaan saadulle langalle.

25 Edellä olevan tyyppisen seoksen konversioaste on välillä 60-75 % linjalla säteilyte- • · · 1.1' tylle langalle; se on suurempi kuin 90 % keksinnön mukaiselle langalle.

• · · .; Soveltuvuutta kutomiseen on testattu Mullerin kutomakoneessa; se on keskinkertai nen langalle, jota on säteilytetty linjalla ja hyvä keksinnön mukaiselle langalle.

Tämä esimerkki on annettu havainnollistavassa tarkoituksessa eikä se ole rajoittava.

; 30 Keksintöä voidaan soveltaa lankoihin, jotka on muodostettu muista laseista, nimen omaan laseista, joiden tiedetään antavan langalle erinomaisia mekaanisia, kemial- 10 101314 lisiä tai dielektrisiä ominaisuuksia. Keksintö soveltuu siten lankoihin, jotka on muodostettu laseista, jotka sisältävät pääasiassa piidioksidia, alumiinioksidia, kalkkia ja magnesiumoksidia kuten esimerkiksi lasi, joka tunnetaan nimellä R lasi, tai sellaisista jotka sisältävät pääasiallisesti piidioksidia, alumiinioksidia ja magnesiumoksidia, 5 kuten se, joka tunnetaan nimellä S lasi.

Keksintö soveltuu erikoisesti lankoihin, jotka on muodostettu laseista, jotka ovat tunnettuja kemiallisesta kestävyydestään voimakkaan emäksisissä väliaineissa. Näin on erikoisesti niiden lankojen tapauksessa, joita markkinoidaan tavaramerkillä "CEMFIL", jonka koostumus käsittää pääasiallisesti piidioksisia, zirkoniumoksidia 10 ja alkalioksideja.

Keksintö soveltuu myös lankoihin, jotka on muodostettu laseista, jotka sisältävät yli 90 paino-% piidioksidia ja boorihappoanhydridiä ja jotka ovat tunnettuja alhaisesta dielektrisestä vakiostaan ja häviökulmatangentistaan, kuten D lasi.

Keksintö soveltuu myös yhdistettyihin lankoihin, jotka on muodostettu esimerkiksi 15 E lasikuiduista ja termoplastisista orgaanisista kuiduista. Eräs tällainen lanka valmis tetaan suoraan esimerkiksi patenttihakemuksessa EP-A-367 661 selostetun menetelmän mukaan. Tämän tyyppisessä langassa sen sisältämien lasikuitujen lukumäärä ja/tai läpimitta on sellainen tai ovat sellaiset, että jälkimmäiset edustavat tavallisesti 10-90 paino-% mainitusta langasta. Suulakkeen läpi puristettuja kehrätty orgaani-, , , 20 nen aine valitaan polypropeeneista, polyamideista tai polyestereistä.

• · • · · • · · • · • · · • · · • « • · * · · • · · • · • « · • « · • · · • · · • · · (

• I

• <

Claims (3)

11 101314

1. Förfarande för framställning av en kontinuerlig träd, i vilket förfarande man 20 bildar ett antal kontinuerliga filament genom mekanisk dragning av ett antal tiädai av smält termoplastiskt material, som strömmar ffän mynningama i ätminstone en •'I draganordning, varvid träden omfattar filamenter av ätminstone tvä olika termoplas- • · · ’· ” tiska material, exempelvis glasfilament och filament av termoplastiskt, organiskt : V material, eller traden omfattar enbart glasfibrer, och man pä ytan av ätminstone en • · · · 25 del av filamenten bildar en flytande blandning som är i stand att reagera för ultravio- lett straining innan filamenten samlas tili ätminstone en träd, och träden upplindas : V: tili en spole pä en roterande bärare, kännetecknat av att spolen exponeras för ultra- violett straining under upplindningen.

1. Menetelmä jatkuvan langan valmistamiseksi, jossa menetelmässä muodostetaan joukko jatkuvia säikeitä mekaanisesti vetämällä joukko lankoja sulasta termoplastisesta aineesta, joka virtaa vähintään yhden vetolaitteen suulakkeista, lankojen 5 käsittäessä säikeitä, jotka ovat ainakin kahta eri termoplastista ainetta, esimerkiksi lasisäikeitä ja termoplastista orgaanista ainetta olevia säikeitä, tai lankojen käsittäessä pelkästään lasisäikeitä, ja ainakin osalle säiepinnoista muodostetaan juoksevassa tilassa olevaa seosta ennen säikeiden kokoamista vähintään yhdeksi langaksi, joka seos pystyy reagoimaan ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta, ja käämitään lanka kää-10 miksi pyörivälle kannattimelle, tunnettu siitä, että käämiin kohdistetaan ultraviolettisäteilyä käämitysvaiheen aikana.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det under spolens tillbli-30 vande riktas en permanent och enhetlig ultraviolett strälning pä spolen i ett omräde som sträcker sig över hela längden av den pägäende upplindningen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käämin muodostumisen aikana siihen kohdistetaan pysyvää ja tasaista ultraviolettisäteilyä alueella, joka ulottuu koko vireillä olevan käämityksen pituudelle.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käämiä käämitään pyörivälle kannattimelle, jolle annetaan oskilloiva liike akselinsa suunnassa ja joka jaksoittaisesti saatetaan ultraviolettisäteilyn vaikutuksen alaiseksi.

3. Förfarande enligt patentkrav 1 och 2, kännetecknat av att spolen spolas pä en roterande bärare som bibringas en oscillerande rörelse i sin axialriktning och som underkastas en periodisk inverkan av den ultravioletta strälningen.