FI101130B - Laite - Google Patents

Description

ΙΟΊ 130

Laite - Apparat Tämä keksintö koskee antolaitetta ja erityisesti automaattista itseinjisointilaitetta farmaseuttisen aineen ennaltamäärätyn 5 annoksen antoon.

Itseinjisointilaitteet farmaseuttisten yhdisteiden antoon ovat tunnettuja, erityisesti diabeetikkojen käyttöön insuliinin injisointia varten. Tällaisilla tunnetuilla laitteilla on tai-10 purnusta olla monimutkaisia täyttää, hankalia ja äänekkäitä käyttää, ja ne vaativat hyvin täsmällistä käsittelyä. Kuitenkin, koska diabeetikkojen on injisoitava itse hyvin säännölliseltä pohjalta, he oppivat käyttämään laitteita ajan mittaan ja tottuvat niiden haittoihin.

15

Yhdessä tällaisessa tunnetussa laitteessa esitäytetty tavanomainen ruisku panostetaan sylinterimäiseen vapautuskammioon, ja mäntä vetäytyy jousen voimaa vastaan ja lukkiutuu sitten paikoilleen. Insuliinin antoa varten laite sijoitetaan ihoa 20 vasten, jousi vapautetaan painamalla nappia, ja mäntä painaa neulan ihoon, joka mäntä sitten puristaa ruiskun uppomäntää insuliinin injisoimiseksi. Ruisku heitetään pois käytön jälkeen, ja panostetaan käyttämätön ruisku, kun vaaditaan uutta injektiota.

25 Tällaiset edellä kuvatut laitteet on kuvattu esimerkiksi EP-patenttijulkaisussa 0338806 (Owen Mumford Ltd), PCT-patentti-julkaisussa W088/08725 (Haselmeier), DE-patenttijulkaisussa 3960926 (Dietronic) ja DD-patenttijulkaisussa 262585 (Tech 30 Hoch, Merseburg).

Toisessa versiossa itseinjisointilaitteesta, jota valmistaa yhtiö Owen Mumford Ltd (ei kuvattu missään tämän keksinnön hakijoiden tuntemassa patenttikirjallisuudessa) vapautusnappi 35 on laitteen sivulla, ja lukitaan paikoilleen salvalla vahingossa tapahtuvan käynnistämisen estämiseksi. Salpa voidaan 2 ΙΟΊ 130 irrottaa napista liukumisliikkeellä laitteen pitkittäissuunnassa .

US-patenttijulkaisut 4329988, 4226235, 3882863 ja 3712301 5 (kaikki yhtiön Survival Technology Inc. nimissä) koskevat laitteita vastamyrkkyjen antoon sotilashenkilökunnan käytettäväksi kemiallisessa sodankäynnissä. Nämä automaattiset injek-torit käynnistetään painamalla käyttäjän reittä vasten. Ennenaikainen käynnistyminen on estetty turvakannella, jossa on 10 keskeinen sokkanaula, joka estää männän vapautumisen.

Tekniikan tasolla on edelleen tarvetta parannettua itseinji-sointilaitetta kohtaan, joka on turvallinen ja helppo käyttää, ja joka on edullisesti vähän tilaa vievä. Laitteen pitäisi 15 olla jopa mitä tottumattomimman henkilön käytettävissä yhdellä kädellä, ja sen pitäisi pystyä vapauttamaan pienen, tarkan annoksen joko ihonalaista tai lihaksensisäistä reittiä. Siksi tämä keksintö on tarkoitettu ensikertalaiskäyttäjien käytettäväksi, jotka ovat tottumattomia itseinjisointitekniikkojen 20 käyttämiseen, vaikka se on tietysti edullinen myös säännöllisille käyttäjille.

Edellä mainittuja tarpeita muodostuu, koska on olemassa joitain farmaseuttisia yhdisteitä, esimerkiksi sumatriptaani, 25 joka on käyttökelpoinen migreenin ja sen sukuisten häiriöiden, kuten kohtauspäänsäryn hoidossa, ja joita annetaan vain pieniä annoksia ja suhteellisen harvoin, ja niin käyttäjä ei saa harjoitusta injisointilaitteen käytössä. Lisäksi, koska migreenikohtaukset voivat tulla yllättäen, on tarvetta laitteelle, 30 joka on pienikokoinen, on kannettava, ja jota voidaan käyttää nopeasti ja huomiota herättämättä.

Tämä keksintö koskee antolaitetta, joka käsittää rungon pitämään annettavan aineen säiliötä, vapautusmekanismin, ja väli-35 neen, jota vapautusmekanismi kontrolloi mainitun aineen vapauttamiseksi, jolloin runko on muodostunut 2 osasta, yhden osan ollessa liikkuva suhteessa toiseen osaan, jolloin yhdessä 101130 3 osassa on laukaisin, ja jolloin mainittu vapautusmekanismi käynnistyy osittain mainitun yhden osan laukaisimen käytöllä ja käynnistyy osittain toisen osan liikkeellä mainittua yhtä osaa kohden, mutta käynnistyy täysin vain sekä laukaisimen 5 toiminnalla että toisen osan liikkeellä, jolloin vapautusväli-ne ei voi käynnistyä vahingossa.

Edullisesti yksi osa rungosta on asennettu liukuvasti toisen sisälle ja ulottuu ulos toisesta. Edullisessa suoritusmuodossa 10 vapautusmekanismi on asennettu yhden 2 osasta päähän, joka on asennettu toisen osan sisälle, toisen osan laukaisimen ollessa painonapin muodossa, jota vastaan vapautusmekanismi liikkuu yhden osan liikkeellä toisen osan sisällä.

15 Edullisesti säiliö on ruisku, joka pysyy edellä mainitun yhden osan sisällä. Vapautusvälineen käynnistäminen liikuttaa ensin ruiskua eteenpäin tämän yhden osan sisällä neulan paljastamiseksi, ja siten sen ajamiseksi ihon läpi, ja toiseksi painaa alas ruiskun uppomäntää aineen antamiseksi käyttäjälle. Ruisku 20 voi pysyä yhden osan sisällä jousen vaikutusta vastaan.

Edullisessa suoritusmuodossa antolaite on pitkänomainen, kapea ja yleensä sylinterimäinen, ja siten se voi olla muodoltaan kynämäinen. Laitteen sisällä oleva vapautusväline voi olla 25 pitkänomainen työntösauva, jota ajetaan jousivoimalla.

Vapautusmekanismi voi käsittää parin varsia, joiden päällä työntösauvan päätä pidetään, jolloin sauva vapautetaan napin suhteellisella liikkeellä varsien erottamiseksi.

30 Tämä laitteen yksi osa, joka liikkuu toisen sisällä, koostuu edullisesti itse 2 osasta, ensimmäisestä osasta, joka ulottuu osittain ulos laitteesta ja on hylsyn muodossa ruiskun pitämiseksi, ja laitteen sisällä olevasta toisesta osasta, jonka 35 sisällä on työntösauva, yhden osan ensimmäisen ja toisen osan ollessa yhdistettyinä yhteen vapautettavasti.

4 101130

Ruiskun hylsy voi itse muodostua 2 osasta, sisä- ja ulkohyl-systä, jotka liikkuvia suhteessa toisiinsa nähden jousen vaikutusta vastaan.

5 Keksinnön kaikissa suoritusmuodoissa suuri etu on, että anto-laite ei voi laueta vahingossa. Siten vapautusmekanismi voidaan käynnistää vain 2 erillisellä liikkeellä, laukaisimen käytöllä ja laitteen yhden osan liikkeellä suhteessa toiseen. Edullisissa suoritusmuodoissa laukaisin on laitteen kauimmai-10 sessa päässä niin, että nämä kaksi toimintaa eivät voi tapahtua yhdessä muuten, kuin hyvin harkitulla toiminnalla.

Keksinnön eräässä näkökannassa on järjestetty antolaite yhdessä vaipan kanssa ainakin 1 vapautettavan aineen säiliötä var-15 ten, vaipan käsittäessä irrotettavan hylsyn säiliötä varten, välineen, joka pitää hylsyä vapautettavasti vaipan sisällä, ja vaipan sisällä olevan säiliön, jolloin mainitussa hylsyssä on väline sen kiinnittymiseksi irrotettavasti antolaitteeseen, jolloin hylsy ja säiliö voidaan irrottaa vaipasta yhteistoi-20 minnalla antolaitteen kanssa ja voidaan palauttaa käytön jälkeen vaippaan.

Edullisesti vaipassa on kansi, joka suljetaan sen jälkeen, kun käytetty säiliö on palautettu siihen. Säiliö on edullisesti 25 ruisku, ja ruiskussa voi olla kumikorkki neulan suojaamiseksi, tämän korkin pysyessä vaipan sisällä, kun antolaite poistaa hylsyn.

Edullisesti ruisku pysyy hylsyn sisällä jousen vaikutuksesta.

30 Hylsyn irrotettava kiinnitysväline voi yhdessä suoritusmuodossa olla kierreliittemellä, vaikka se voisi vaihtoehtoisesti olla bajonettirako- ja kieli-liitin tai paikalleennapsahtava lukkoliitin (snap-fit).

35 Edullisimmin vaippa ja antolaite järjestetään yhden ainoan kotelon sisälle. Kotelossa vopi olla ontelo antolaitetta var- 101130 5 ten, tämän ontelon sisältäessä välineen vapautusmekanismin esikäsittelemiseksi kun laite sijoitetaan onteloon.

Tämän järjestelyn etu on, että annettavan aineen yksittäisiä 5 säiliöitä voidaan varastoida turvallisesti ennen käyttöä ilman lainkaan vaaraa, että käyttäjä vahingoittuu suojattomasta neulasta. Ensiksikin, jokainen ruisku on hylsyn sisällä, ja toiseksi kunkin ruiskun neulan päällä on kumikorkki. Ruiskut panostetaan helposti antolaitteeseen ilman, että käyttäjän tar-10 vitsee olla missään suorassa kontaktissa ruiskun kanssa, ja käytetyt ruiskut pannaan takaisin vaippaan ja pidetään siellä, jälleen käyttäjän tarvitsematta koskea ruiskuun suoraan.

Vaippa järjestetään edullisesti kertakäyttöisenä yksikkönä, 15 joka heitetään turvallisesti pois sen jälkeen, kun ruisku tai molemmat ruiskut on käytetty.

Keksinnön toisessä suoritusmuodossa säiliö on liikkuvasti rungon sisällä vapautusvälinettä vasten, ja laite käsittää edel-20 leen välineen aineen purkautumisen estämiseksi kunnes vapau-tusmekanismi kytkee vapautusvälineen, jolloin säiliön panostaminen runkoon voi samanaikaisesti kytkeä vapautusvälineen vapautusmekanismilla.

25 Kun säiliö on ruisku, ruiskuneulan päälle voidaan järjestää kumikorkki ruiskun sulkemiseksi niin, että itse ruiskua voidaan käyttää vapautusvälineen liikuttamiseen, tyypillisesti jousen vaikutusta vastaan.

30 Kaikissa suoritusmuodoissa ruisku voi edullisesti sisältää farmaseuttista ainetta, esimerkiksi sumatriptaania, jolla on käyttöä migreenin ja sen sukuisten häiriöiden, kuten kohtaus-päänsäryn hoidossa.

35 Keksinnön edulliset suoritusmuodot kuvataan alla yksityiskohtaisemmin, vain esimerkkinä, viitaten oheisiin piirroksiin, j oissa: 6 101130

Kuva 1 on perspektiivikuva keksinnön yhden näkökannan mukaisesta kotelosta, joka pitää antolaitetta ja vaippaa, kuva 2 on irto-osakuva, jossa näkyy kuvan 1 kotelo, antolaite 5 ja vaippa, kuva 3 irto-osaperspektiivikuva kuvien 1 ja 2 vaipasta, kuva 4 on läpileikkauskuva kuvan 3 vaipasta, 10 kuva 5 on irto-osaperspektiivikuva kuvan 1 antolaitteesta ilman hylsyä, joka kuvissa edelleen on vaipan sisällä, kuva 6 on läpileikkauskuva, josta näkyy antolaitteen sovitus 15 vaipan sisälle hylsyn yhdistämiseksi antolaitteeseen, kuvat 7-10 ovat täydellisen antolaitteen läpileikkauskuvia, sisältäen hylsyn, esittäen laitteen toiminnan ruiskun sisällä olevan aineen antamiseksi, näiden kuvien ollessa kohtisuorassa 20 kuvan 6 läpileikkauskuvaan nähden, kuva 11 on perspektiivikuva keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesta täydellisestä antolaitteesta.

25 Kuva 12 on irto-osaperspektiivikuva kuvasta 11, kuva 13 on irto-osaperspektiivikuva kuvien 11 ja 12 laitteen osasta, 30 kuvat 14 - 16 ovat läpileikkauskuvia kuvien 11 ja 12 laitteesta .

Kuva 17 on perspektiivikuva ruiskupatruunasta käytettäväksi keksinnön kolmannessa näkökannassa, kuva 18 is irto-osaperspektiivikuva kuvan 17 patruunasta, 35 101130 7 kuvat 19 - 21 ovat läpileikkauskuvia keksinnön kolmannen näkökannan mukaisesta antolaitteesta, esittäen ruiskun panostamisen, ja 5 kuvat 22 - 24 ovat läpileikkauskuvia, samanlaisia kuin kuvat 19 - 21, esittäen vaiheet laitteen valmistelemiseksi käyttöä varten.

Kuvassa 1 esitetään perspektiivikuvassa ruiskukotelo 1, joka 10 koostuu runko-osasta 2 ja kannesta 3, joka on saranoitu runko-osaan 2. Kun kansi 3 on suljettu, kotelo 1 on miellyttävä silmälle ja sopii mukavasti käyttäjän taskuun tai käsilaukkuun. Kuten irto-osakuvassa 2 esitetään selvemmin, kotelon runko-osa 2 käsittää muottipuristetun osan 4, johon on sovitettu pai-15 koilleennapsahtavalla lukolla kotelosisäke 5, jossa on yhdys-rakenteinen sarana 6, johon kuuluu 2 paikoilleen napsahtavaa korvaketta 7 sijoitettaviksi vastaaviin rakoihin 7a kannessa. Kotelosisäke 5 sisältää sylinterimäisen ontelon 8 ja yleensä soikean ontelon 9 sylinterimäisen ontelon vieressä.

20

Ontelo 8 on ruiskun antolaitetta 10 varten ja soikea ontelo 9 on ruiskun patruunavaippa 11. Kuvatussa suoritusmuodossa ruiskun patruunavaippa 11 sisältää 2 kertakäyttöistä ruiskupatruu-naa, mutta toisissa suoritusmuodoissa siinä voi olla vain 1 25 ruiskupatruuna tai useampia, kuin 2 patruunaa.

Kotelosisäke 5 lukkiutuu painamalla muottipuristettuun osaan 4, ja ruiskun patruunavaippa 11 lukkiutuu painamalla kotelo-sisäkkeeseen 5 ja muottipuristettuun osaan 4, jossa on ylinnä 30 uudelleensuljettavat kannet 12. Joustavissa varsissa 13 pat-ruunavaipassa 11 on kummassakin pyöreä laippa 14 niiden päissä, tämän laipan sopiessa vastaaviin pyöreisiin reikiin 14a muottipuristetun osan 4 kummallakin puolella. Käytössä laippoja 14 puristetaan vaipan 11 irrottamiseksi kun se on vaihdet-35 tava.

„ 101130 ö

Ruiskun patruunavaippa 11 esitetään yksityiskohtaisemmin kuvassa 3. Tässä kuvassa esitetään 1 ruiskupatruuna 15 irto-osakuvassa. Vaippa 11 sisältää vaipan pohjaosan 11a, joka lukkiutuu painamalla vaippaan, jolloin pohjaosassa on edellä mai-5 nitut joustavat varret 13.

Kumpikin ruisku 16, joka on kaksoisruiskupatruunan vaipan 11 sisällä, esitäytetään ennaltamäärätyllä määrällä lääkettä, ja sisältää lasisäiliön 17, joka sisältää lääkettä, ja jonka sullo kee kumitulppa 18. Ruiskuneulaa 19 (ei esitetty tässä kuvassa) suojaa kumiseptumi 20. Säiliössä on ulkoneva reuna 21, ja sep-tumissa on reuna 22. Ruisku sijaitsee hylsykokoonpanon 23 sisällä, joka koostuu sisähylsystä 24 ja ulkohylsystä 25, joiden välillä on keveä jousi 26. Ruiskun kokoonpano kuvataan myöhem-15 min yksityiskohtaisemmin. Hylsykokoonpano 23 sovitetaan työntämällä ruiskun patruunavaipan 11 sisälle, kuten myöhemmin kuvataan.

Kuten myös kuvasta 4 voidaan nähdä, sisähylsy 24 sopii ulomman 20 ruiskuhylsyn 25 yläosan 27 sisälle, jolloin tämän sovituksen mahdollistavat lovet 28 sisäruiskuhylsyssä 24, jotka lovet sallivat hylsyn taivuttamisen sisäänpäin. Raot 28 sopivat pitkittäisten listojen 29 päälle ulkohylsyn 25 sisäpuolella. Tämä sovitus estää sisähylsyn 24 pyörimisen suhteessa ulkohylsyyn 25 25. Listat 29 myös rajoittavat sisähylsyn 24 liikettä ulkohyl syyn 25, ts., kun listat 29 ovat rakojen 28 päässä, ei liikkuminen edelleen ole mahdollista. Kun sisähylsy 24 on sijoitettu ulkohylsyn 25 sisälle, ulkoiset ulkonemat 30 sisähylsys-sä sijaitsevat sisäisen rengasmaisen ulkonevan reunan 31 ala-30 puolella ulkohylsyn 25 huipulla. Siten sisähylsy ei voi liikkua ulos ulkohylsystä. Sisähylsyn 24 liike ulkohylsyyn 25 on keveän jousen 26 vaikutuksen vastainen, joka jousi sijaitsee sisähylsyn yläreunan 32 ja ulkohylsyn 25 yläreunan 33 välissä.

35 Ulkoruiskuhylsy 25 sisältää päätyjensä välillä rengasmaisen reunan 34, ja ja yläreunansa ympärillä ruuvikierteen 35 yhdistämistä varten vastaavasti kierteillä varustettuun ruiskun 101130 9 käynnistyslaitteen osaan. Tämä yhdistäminen kuvataan myöhemmin .

Edellä kuvattujen komponenttiosien asennusjärjestys on seuraa-5 va. Kevyt jousi 26 sijoitetaan asemaan sisäruiskuhylsyn 24 ympärille. Sisäruiskuhylsy 24 sijaitsee ulkoruiskuhylsyn 25 sisäpuolella. Sitten hylsykokoonpanoa työnnetään ruiskun pat-ruunavaipan 11 sisäpuolelle kunnes reuna 34 sijaitsee harjanteen 36 alapuolella patruunavaipan sisäpuolella. Sitten ruis-10 kua 16 työnnetään hylsykokoonpanon sisällä, kunnes ulkoneva reuna 21 ruiskusäiliön yläreunassa kiinnittää sisähylsyn 24 pään.

Kuvassa 4 esitetään hylsykokoonpano sovitettuna patruunavaip-15 paan 11 ja 1 ruisku 16 sopivetttuna hylsykokoonpanoon 23. Tässä asemassa ulkohylsyn 25 alapääty ympäröi onttoa sylinteri-mäistä ulkonemaa 37 vaipan pohjalla 38. Tämä ulkonema nähdään selvemmin patruunavaipan 11 oikeanpuoleisessa ontelossa. Sylinterimäisen ulkoneman 37 yläreunan sisäpuolella on ulkone-20 va reuna 39. Kun ruisku 16 painetaan hylsykokoonpanoon vaipan 11 sisällä, kumiseptumin 20 reuna 22 on kiinni tämän ulkoneva reunan 39 alla.

Kuvassa 5 esitetään irto-osakuva ruiskun käynnistyslaitteesta 25 10. Käynnistyslaite 10 sisältää ulkokotelon 40 ja sisätangon 41, joka liukuu ulkokotelon 40 sisällä. Raot 42 sisätangossa 41 ja liukuvat ulkokotelon 40 pitkittäisten sisälistojen 43 (ei näkyvissä) yli ja estävät sisätangon 41 pyörimisen suhteessa koteloon 40. Sisätangon 41 alaosalla on suuri halkaisi-30 ja, ja tämän laajemman osan ja tangon loppuosan välille muodostuu olka 44.

Sisätangon 41 sisälle on asennettu uppomäntäkokoonpano 45, joka koostuu työntösauvasta 46 ja pidikkeestä 47, jota pitää 35 erillään jousi 48. Työntösauvan huipussa on pää 50, jonka erottaa työntösauvan loppuosasta kavennettu kaulaosa 51. Pääosa 50 lukittuu pidikkeen 47 kahden varren 52 päälle.

101130 10

Pidike 47 sisältää myös tärkeimmän onton runko-osan 55 ja kapeamman sylinterimäisen ulkoneman 56, joka ulottuu ulos runko-osasta 55 ja sisätangon 41 päässä sijaitsemista varten. Sisäinen olka 57 (katso kuva 6) runko-osan 55 ja kapeamman osan 56 5 välissä määrittää alustan jousta 48 varten. Jousen 48 toisen pään alustan määrittää rengasmainen reuna 58 työntösauvassa 46. Olka 59 muodostuu varsien 52 ja runko-osan 55 välille.

Ulkonevat reunat 60 sisätangon 41 yläpäässä lukitaan ympärys-10 raoilla 61 pidikkeen 47 runko-osaan 55.

Käynnistyslaite käsittää myös joustavan laukaisinlaitteen 64, joka käsittää korkin 65, joka määrittää käynnistysnapin 66 alustan, yhdessä napin jousen 67 kanssa. Käynnistysnappi 66 15 käsittää parin varsia 68, jotka sijaitsevat rakojen 69 sisällä pidikkeen 47 varsien 52 välissä. Jousta 67 pidetään käynnistysnapin 66 rengasmaisen reunan 70 ja pidikkeen päärungon olan 59 välissä. Näiden kahden varren 68 päässä lähinnä käynnistys-napin reunaa 70 on kalteva osa 71; ts., kumpikin varsi 68 tai-20 puu ulospäin sen lähestyessä nappiosaa.

Tämä kummankin varren taivutettu osa pyrkii rakoihin 69 työnnettäessä erottamaan pidikkeen 47 varsia 52 toisistaan.

25 Napin 66 kansi 65 lukittuu kotelon 40 sisäpuolelle, rengasmaisen ulkoneman 73 kannen 65 ulkopuolella sopiessa rengasmaiseen onteloon 74 ulkokotelon 40 sisäpuolella. Kannessa 65 on myös pari joustavia varsia 75, jotka määrittävät osaksi ulkonemaa 73, ja jotka kannen ollessa sovitettuna ulkokoteloon 40 pakot-30 tuvat sisäänpäin vastustamaan napin 66 liikkumista. On myös mainittava, että sisätangon 41 pohjan sisäpinnalla on ruuvi-kierre 76 (katso kuvaa 6) ulkopatruunahylsyn 25 ruuvikierteen 35 kanssa yhdistämistä varten. Käynnistyslaitteen komponenttien sovittaminen yhteen kuvataan yksityiskohtaisemmin viita-35 ten kuvaan 6.

101130 11

Kokoonpantu käynnistyslaite 10 voidaan nähdä läpileikkauskuva-na kuvassa 6, jossa esitetään myös käynnistyslaite 10, joka sijaitsee patruunavaipassa 11. Käytettäessä patruunavaippa on tietysti kuvien 1 ja 2 kotelossa 1.

5

Kuten tässä kuvassa nähdään, sisätanko 41 on asetettu ulkotan-koon 40 alapuolelta, työntösauva 46 ja jousi 48 on asetettu sisätankoon yläpuolelta, pidike 47 on työnnetty sisätangon 41 päähän, ja kansi 65 lukittuu ulkokotelon 40 pään sisälle.

10

On huomautettava, että sisäolka 77, johon pidikkeen 47 päärunko 55 rajoittuu, estää sisäkoteloa 41 tulemasta ulos ulkokote-losta 40, ja että sisäreuna 78 estää työntösauvaa 46 tulemasta ulos sisätangosta 41.

15

Työntösauvan 46 pakottamiseksi asemaan, jossa sen pää 50 on pidikkeen 47 varsien 52 päälle, vaatii työntösauvan 46 liikuttamista jousen 48 vaikutusta vastaan. Tämä voidaan tehdä joko käyttämällä sopivaa laitetta sauvan 46 työntämiseksi ulkokote-20 lon 40 sisällä, mutta edullisimmin se saavutetaan painamalla käynnistyslaitetta 10 pääkotelon 1 sylinterimäisen ontelon 8 sisällä. Pääkotelon 1 pohjassa on pitkänomainen ulkonema 79 (katso kuva 2), joka on samansuuntainen ontelon 8 kanssa, joka painettaessa käynnistyslaitetta 10 onteloon pakottaa työntö-25 sauvaa 46 ylöspäin kiinnittämään työntösauvan pään pidikkeen 47 varsien 52 päälle. Itse asiassa koteloa 1 ei voida sulkea, ellei työntösauvaa ole kiinnitetty tällä tavalla. Siten käyn-nistyslaitteen 10 jousi 48 voidaan virittää yksinkertaisella ja vähän tilaa vievällä tavalla, ja laite on aina käyttöval-30 mis.

Käynnistyslaite 10 sijoitetaan patruunavaipan 11 sisälle yksinkertaisesti liu'uttamalla sitä niin, että sisätanko 41 ympäröi sisäpatruunahylsyä 24. Kun käynnistyslaite on painettu 35 täysin sisään, sitä käännetään sisätangon 41 ruuvikierteen 76 kiinnittämiseksi ulkopatruunahylsyn 25 ruuvikierteen 35 kanssa .

101130 12

Ruiskupatruunan poistamiseksi patruunavaipasta 11 käynnistys-laite 10 vedetään yksinkertaisesti ulos vaipasta. Käynnistys-laitteen vetäminen alussa vapauttaa hylsykokoonpanon 23 vaipasta 11 irrottamalla harjanteen 36 ja reunan 34. Tämän liik-5 keen jälkeen ruisku 16 on kuitenkin samassa asemassa suhteessa vaippaan 11, koska kumiseptumin 20 ruiskusta 16 erottamiseen tarvittu voima on suurempi, kuin ruiskun jousen 26 voima.

Käynnistyslaitteen 10 liikuttaminen edelleen ylöspäin puristaa 10 ruiskun jousta 26, kunnes ulkohylsyn 25 listat 29 ovat sisä-hylsyn 24 rakojen 28 päässä. Siksi edelleen ylöspäin jatkuva liike vapauttaa ruiskun 16 patruunavaipasta 11, vaikka kumi-septumi 20 pysyy vaipan 11 sisällä, pidettynä sylinterimäisen ulkoneman 37 ulkonevan reunan 39 toimesta vaipan 11 pohjalla. 15 Käynnistyslaitteen 10 liike ylöspäin ennen ruiskun vapautumista esitetään kuvassa 6 mitalla X. Kun koko ruiskunkäynnistys-laite 10 poistetaan vaipasta 11, ruiskun jousi 26 laajenee liikuttaen ruiskua ylöspäin hylsykokoonpanon 23 sisällä alkuperäiseen asemaansa.

20

Nyt itseinjisointiruiskulaite on valmis käyttäjän suorittamaa käynnistämistä varten. Käynnistämisvaiheet kuvataan kuvissa 7-10. Kuten kuvissa 7 ja 8 kuvataan, ensimmäinen vaihe on sisätangon 41 ja hylsykokoonpanon 23 (joka sisältää ruiskun) 25 liikuttaminen ulkokotelon 40 sisällä. Käyttäjä aikaansaa tämän liikkeen painamalla laitetta 10 injektioaluetta vasten. Jatkossa viitataan käyttäjän reiteen, mutta tämä on vain esimerkki. Suhteellista liikettä rajoittaa sisätangon 41 olka 44, joka rajoittuu ulkokotelon 40 pohjaa vasten. Tämä liike puris-30 taa napin jousta 67 kasaan ja liikuttaa pidäkettä 47 ylöspäin käynnistysnappia 66 vastaan. Liikkeen aikana käynnistysnapin 66 varret 68 liikkuvat pidäkkeen 47 rakojen 69 sisällä. Tämän liikkeen lopussa, napin varsien 68 kaltevat osat 71 ovat pidäkkeen rakojen 69 vieressä.

35 Käynnistysnapin painaminen alas pakottaa napin varsien 68 kaltevat osat 71 pidäkkeen rakoihin 69, erottaen siten pidikkeen 101130 13 varsia 52 toisistaan. Olisi mainittava, että napin 66 painaminen alas, sisätangon 41 liikkumatta, ei olisi riittävä kaltevien osien 71 liikuttamiseen rakoihin 69, pidikkeen 65 varsien 75 rajoittaessa napin 66 liikkumista alaspäin.

5

Kuten kuvassa 9 nähdään, varsien 52 erottaminen vapauttaa työntösauvan 46 pään 50, ja siksi työntösauva liikkuu eteenpäin pääjousen 48 voimalla. Työntösauva 46, joka kytkeytyy ruiskun 16 uppomäntään 18, liikuttaa ensin koko ruiskua 16 10 alaspäin, ruiskun jousen 26 voimaa vastaan. Tämä liike, joka paljastaa neulan 19, ei paina ruiskun 16 uppomäntää 18, koska nesteen ruiskusta ulostyöntämiseen vaadittu voima on suurempi, kuin jousen 26 voima. Siksi työntösauvan 46 liike ei vielä pakota nestettä ulos ruiskusta. Olisi mainittava, että ruiskun 15 16 liikkeen alaspäin, ts., neulan tunkeutumissyvyyden, määrit tävät hylsykokoonpanon 23 raot 28 ja listat 29.

Viimeinen vaihe, joka kuvataan kuvassa 10, on ruiskun uppomän-nän 18 painaminen alas työntövarrella 46. Siten, sen jälkeen 20 kun neula 19 on paljastettu ja tunkeutuu käyttäjän ihoon, ruisku 16 tyhjennetään lääkkeen antamiseksi käyttäjälle.

Olisi mainittava, että laitteen painaminen alussa potilaan reidelle, joka järjestää ensimmäisen liikkeen, jännittää ihoa, 25 mikä tarkoittaa, että kun neula tunkeutuu ihon läpi, neulan liikkeessä suhteessa ihoon on vähäistä sivusuuntaista liikettä, ja siksi injektio on suhteellisen kivuton.

Lisäksi, kuten edellä mainittiin, koska yksistään napin 66 30 painaminen alas tai yksistään sisätangon 41 liike suhteessa ulkokoteloon 40 ei voi vapauttaa tuöntövartta 46, laite on muotäsyntyisesti turvallinen, eikä voi laueta vahingossa.

Vaikka on edullista, että laite painetaan ensin reittä vasten, 35 ja sitten nappi painetaan alas, laite laukeaa tietysti, jos nappia painetaan, ja pidetään alhaalla, ja laite painetaan sitten kättä vasten.

^ O”130 14 Λ '

Kun lääke on annettu, laite 10 poistetaan käyttäjän reideltä, ja käytetty ruiskupatruuna poistetaan takaisin ruiskun patruu-navaipan 11 sisälle, josta se tuli. Siten laite 10 painetaan jälleen vaippaan 11 niin, että hylsykokoonpano 23 lukittuu sen 5 sisälle. Sitten käynnistyslaitetta 10 käännetään vastakkaiseen suuntaan ruuvikierteiden 35 ja 76 vapauttamiseksi, ja laite, ilman hylsykokoonpanoa 23 ja ruiskua 16, poistetaan. Ruiskun hylsykokoonpanon painaminen vaippaan tällä tavalla liikuttaa tietysti ruiskua 16 ylöspäin hylsyn 21 sisällä, ja kumiseptumi 10 20 peittää neulan. Patruunavaipan 11 kansi 12 suljetaan käyte tyn ruiskun sulkemiseksi vaippaan. Käytettyyn patruunaan ei voi päästä käsiksi käynnistyslaitetta käyttämättä. Siten käytetty ruisku poistetaan siistillä ja täysin hygieenisellä tavalla .

15 Käynnistyslaite 10 voidaan korvata sylinterimäisen ontelon 8 sisällä tulevaisuudessa tapahtuvaa käyttöä varten, ja kotelo 1 voidaan sulkea. Käynnistyslaitteen korvaaminen ontelon 8 sisällä liikuttaa työntövartta 46 ylöspäin ja virittää pääjousen 20 48 seuraavaa käyttöä varten, kuten edellä kuvataan.

Keksinnön toinen suoritusmuoto kuvataan kuvissa 11 - 16. Pääasiallinen ero näissä kuvissa esitetyn antolaitteen ja aikaisemmissa kuvissa esitetyn laitteen välillä on, että tämä laite 25 on tarkoitettu annettavaksi käyttäjälle käyttövalmiissa tilassa. Ts., käyttäjän ei tarvitse asettaa vapautusmekanismia tai panostaa ruiskukokoonpanoa itse. Lisäksi on tarkoitettu, että tämä käyttövalmis laite on täysin pois heitettävä niin, että kun aine on annettu ja ruisku tyhjennetty, koko käynnistys-30 laitteen ja ruiskupatruunan kokoonpano heitetään pois. Käyttäjällä tulee olemaan joukko täydellisiä antolaitteita tulevaa käyttöä varten.

Tämä antolaite on kuitenkin hyvin samanlainen kuin aikaisemmin 35 kuvattu, ja siksi käytetään mahdollisuuksien mukaan samoja numeroita. Erityisesti ruiskunkäynnistyslaite 10 on olennaisen identtinen ja sisältää ulkokotelon 40, jonka sisällä liikkuu 101130 15 sisätanko 41. Työntösauva 46 an asennettu sisätangon 41 sisälle jousen 48 vaikutusta vastaan, työntösauvan päätä 50 pitää pidike 47. Lisäksi ruiskun 16 järjestely hylsykokoonpanossa 23 on sama, kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa, lukuun ottamatta 5 yhdistämistä käynnistyslaitteeseen 10, kuten myöhemmin kuvataan.

Kuten aikaisemmassa suoritusmuodossa, antolaite voidaan käynnistää vain sekä napin 66 alas painamisella että sisätangon 41 10 ja ulkokotelon 40 suhteellisella liikkeellä. Ts., laitteen käyttö ruiskun sisällön antamiseksi ensimmäiseen suoritusmuotoon liittyen kuvattuna soveltuu samalla lailla tälle laitteelle .

15 Täydellinen antolaite esitetään kuvassa 11. Tässä kuvassa nähdään ulkokotelo 40 ja poisvedettävä korkki 101, yhdessä kynän-pidikkeen 102 kanssa, joka sopii antolaitteeen 10 rungon ympäri. Kuten tästä kuvasta selvästi nähdään, koko laite on kuten ensimmäisessä suoritusmuodossa saman kokoinen ja muotoinen, 20 kuin kynä, ja kynänpidike 102 sallii laitteen kantamisen ympäriinsä käyttäjän taskussa samalla lailla, kuin se olisi kynä.

Kuvan 12 irto-osakuvassa esitetään antolaite käyttövalmiissa tilassa. Tässä kuvassa laite on käännetty ylösalaisin, ja 25 käynnistysnappi 66 on näkyvissä. Kynänpidike 102 on irrotettu laitteesta, tämän ollessa mahdollista kynänpidikkeen taipuisien siipien 103 avulla. Kynänpidikkeen 102 irrottaminen sallii sisätangon 41 liikkua suhteessa ulkokoteloon 40. Tällainen liike on estynyt ennen kynänpidikkeen 102 irrottamista.

30 Tässä kuvassa nähdään myös poisvedettävän korkin 101 irrottaminen. Tämän korkin irrottaminen ja laitteen täydellinen valmistaminen käyttöä varten kuvataan myöhemmin yksityiskohtaisemmin .

35

Kuvassa 13 esitetään irto-osakuvassa ruiskukokoonpano 23 ja poisvedettävä korkki 101. Tämän laitteen ruisku 16 on sama 16 101130 kuin aikaisemman suoritusmuodon ja sisältää lasisäiliön 17 ja kumiseptumin 20. Ruisku 16 sijaitsee 2 ruiskuhylsyn, sisähyl-syn 24 ja ulkohylsyn 25 kokoonpanon sisällä, kuten aikaisemmassa suoritusmuodossa, joiden välissä on kevyt jousi 26.

5

Ero kuvan 13 hylsykokoonpanon ja kuvan 3 kokoonpanon välillä on, että ulkohylsyssä 25 ei ole kierteellä varustettua yläosaa. Sen sijaan on järjestetty korvakkeet 117 ulkohylsyn 25 yläosan ulkopuolelle. Vastaavat korvakkeet 125 (katso kuva 14) 10 on järjestetty sisätangon 41 sisäpuolelle.

Kuvassa 13 nähdään, että poisvedettävä korkki 101 sisältää tarttumisalueen 118 käyttämisen helpottamiseksi, ja päätykor-kin 119, joka istuu pysyvästi kannessa 101.

15

Poisvedettävän kannen 101 sisäpuoli nähdään kuvien 14 - 16 irto-osakuvissa. Samalla tavalla aikaisemman suoritusmuodon patruunavaipalle 11, poisvedettävä kansi 101 isisältää sisäpuolisen onton sylinterimäisen ulkoneman 120, jossa on ulkone-20 va reuna 121 septumin 20 pitämiseksi. Itse asiassa hylsykokoonpanon sovittaminen kanteen 101 on samanarvoinen hylsykokoonpanon sovittamisen kanssa ensimmäisen suoritusmuodon patruunavaippaan.

25 Edellä kuvattujen komponenttiosien asennusjärjestys on seuraavanlainen. Kevyt jousi 26 sijoitetaan asemaan sisäruiskuhylsyn 24 ympärille. Sisäruiskuhylsy 24 sijaitsee ulkoruiskuhylsyn 25 sisäpuolella. Sitten poisvedettävää kantta 101 työnnetään ulkoruiskuhylsyn 25 päälle kunnes rengasmainen reuna 34 luk-30 kiutuu vastaavaan rengasmaiseen onteloon 122 kannen 101 sisäpuolella. Sitten ruiskua 16 työnnetään hylsyn ja kansikokoon-panon sisälle, kunnes kumiseptumi 20 sijaitsee kannen 101 sylinterimäisessä ulkonemassa 120. Sitten täydellistä ruisku-, hylsy- ja kansikokoonpanoa työnnetään käynnistyslaitteen 10 35 sisälle, kunnes korvakkeet 117 sijaitsevat sisätangon 41 sisäpuolen vastaavien korvakkeiden 125 takana; tässä asemassa kannen 101 reuna sijaitsee sisätangon 41 pohjaa vastaan.

17 101130

Kuten edellä mainittiin, laite toimitetaan käyttäjälle tässä käyttövalmiissa tilassa. Kuten kuvan 12 yhteydessä mainittiin, ensimmäinen vaihe antolaitteen käytössä on kynänpitimen 102 irrottaminen. Seuraavaksi poistetaan poisvedettävä kansi 101.

5 Kannen poistaminen kuvataan nyt yksityiskohtaisesti. Kun kantta vedetään etäisyys X kuvassa 15 esitettyyn asemaan, se pyrkii vetämään ruiskua 16, ja siten sisäruiskuhylsyä 24 sen kanssa. Tämä johtuu siitä, että kumiseptumi 20, joka ympäröi ruiskun neulaa, pysyy tässä vaiheessa poisvedettävän kannen 10 101 sylinterimäisen ulkoneman 120 sisällä. Kuitenkin, kun on kuljettu tämä etäisyys X, kuten edellä kuvattiin ensimmäisen suoritusmuodon suhteen, ruisku 16 ei voi liikkua enempää, ja siksi kannen 101 vetäminen edelleen poistaa kannen antolait-teesta, tämä vetäminen myös irrottaa kumiseptumin 20 ruisku-15 säiliöstä 17. Kannen ja septumin erottaminen esitetään kuvassa 16. Vaikka kuvasta 15 ilmenee, että ruiskuneula 19 ulottuu ulos ruiskuhylsystä 107, niin pian kun kumiseptumi 20 irtoaa ruiskusäiliöstä 17, jousen 26 voima sisä- ja ulkoruiskuhylsy-jen 24, 25 välillä siirtää ruiskun 16 takaisin laitteeseen.

20 Siten neula 19 on yhä turvallisesti suojattu käyttäjältä.

Nyt kun ruisku 16 on palannut kuvassa 14 esitettyyn asemaan, antolaite 10 on olennaisesti samassa tilassa, kuin kuvassa 7 kuvataan. Siksi antolaitteen toiminta on kuvattu kuviin 7-10 25 liittyen. Hyvin lyhyesti, käyttäjä painaa laitetta asiaankuuluvaa injektioaluetta vasten niin, että ulkohylsy 25 ja sisä-tanko 41 liikkuvat sisäänpäin suhteessa ulkokoteloon 40. Seuraavaksi käynnistysnappia 66 painetaan alas. Nämä 2 liikettä sallivat työntövarren 46 vapautumisen, joka pääjousi 48 sitten 30 pakottaa liikuttamaan ruiskua 16 eteenpäin ja sitten painamaan alas uppomäntää 18 injisoimaan farmaseuttista ainetta käyttäjään.

Välittömästi käytön jälkeen poisvedettävä kansi 101 voidaan 35 työntää takaisin laitteen 10 päälle, peittäen siten paljastuneen neulan 19, ja sitten koko kokoonpano voidaan heittää turvallisesti pois.

101130 18

Kuvissa 17 - 24 kuvattu kolmas suoritusmuoto on samanlainen, kuin ensimmäinen suoritusmuoto siinä, että käyttäjä asentaa työntövarren 46 ja virittää käynnistyslaitteen pääjousen 48, ja panostaa ruiskukokoonpanon. Pääasiallinen ero tässä suori-5 tusmuodossa on, että juuri ruiskukokoonpanon panostaminen liikuttaa työntösauvaa 46 käynnistyslaitteen sisällä, ja siksi ruisku panostetaan antolaitteeseen ja pääjousi 48 viritetään yhdessä toiminnassa. Kun ruisku 16 on panostettu ja jousi 48 on viritetty, laite käynnistetään olennaisesti samalla taval-10 la, kuin aikaisemmissa suoritusmuodoissa. Ts., ruisku 16 vapautuu vain sisätangon 41 liikkumisen jälkeen suhteessa ulko-koteloon 40 ja käynnistysnapin 66 alaspainamisen jälkeen.

Tämän suoritusmuodon ja ensimmäisen suoritusmuodon välillä on 15 olennaisia samankaltaisuuksia, ja siksi silloin, kun mahdollista, käytetään samoja viitenumerolta eikä kuvausta toisteta.

Tässä suoritusmuodossa on tarkoitettu, että käyttäjällä on käynnistyslaite 10 ja varasto ruiskuja 16. Ruiskukokoonpanot 20 ovat kertakäyttöisiä, mutta käyttävä säästää käynnistyslaitteen tulevaa käyttöä varten. Täydellinen ruiskupatruuna 130 kuvataan kuvissa 17 ja 18. Patruuna sisältää ensimmäisen kannen 131 ja toisen kannen 132, jolloin molemmat kannet on sovitettu ruiskuhylsykokoonpanon 23 päälle. On järjestetty peuka-25 loinnin osoittava sinetti 134, joka peittää osan ensimmäisestä kannesta 131 ja osan hylsykokoonpanosta 23 niin, että käyttäjä voi olla varma, että ruisku 16 on koskematon eikä sitä ole koskettu aikaisemmin. Ensimmäinen kansi 131 poistetaan, kun ruisku 16 on asennettava käynnistyslaitteen 10 päälle. Kun 30 ruisku 16 on näin asennettu, toisesta kannesta 132 tulee koko antolaitteen pääkansi, kuten toisessa suoritusmuodossa.

Kuten kuvan 18 irto-osakuvassa esitetään, ruiskupatruuna sisältää ruiskun 16, sisältäen säiliön 17 ja kumiseptumin 20, 35 keveän jousen 26, yhdessä ruiskuhylsyjen 24 ja 25 ensimmäisen ja toisen kannen 131, 132, kuten aikaisemmin kuvattiin. Toinen kansi 132 sisältää päätykannen 132a, joka on siihen kiinteästi 101130 19 asennettu. Toisessa kannessa 132 on sisäinen ontto sylinteri-mäinen ulkonema 137, jossa on ulkopuolinen ruuvikierre 138, jolloin toinen kansi 132 täten voidaan kiertää ulkoruiskuhyl-syn 25 päälle, jolloin ulkohylsyssä on vastaava kierre sen 5 sisäpinnalla. Sylinterimäinen ulkonema 137 on samanarvoinen ensimmäisen suoritusmuodon ulkoneman 37 ja toisen suoritusmuodon ulkoneman 120 kanssa.

On ajateltavissa, että ruiskuhylsykokoonpano 23 on, ulkohylsyn 10 25 sisäkierrettä lukuunottamatta, identtinen ensimmäisen suo ritusmuodon hylsykokoonpanon 23 kanssa, joka esitetään kuvassa 3.

Toisen kannen 132 kanssa, joka on ruuvattu ulkohylsyn 25 pääl-15 le, ruisku 16 on sovitetty painamalla hylsykokoonpanoon kuten aikaisemmin kuvattiin aikaisempiin suoritusmuotoihin liittyen.

Olisi mainittava, että kun ruisku 16 on asennettu hylsykokoonpanon 23 sisälle, ruiskusäiliön 17 alareuna lepää sylinterim-20 äisen ulkoneman 137 reunaa vasten. Näin estetään ruiskusäiliön 17 liikkuminen edelleen hylsykokoonpanon 23 sisään.

Asennettu ruisku, hylsyt ja kansi esitetään selvästi kuvan 19 alaosassa. Tässä kuvassa ensimmäinen kansi 131 on jo irrotet-25 tu. Kuten nuolella ilmaistaan, ruisku-, hylsy- ja kansikokoon-panoa työnnetään seuraavaksi käynnistyslaitteeseen 10 ruiskun 16 panostamiseksi ja käynnistyslaitteen pääjousen 48 virittämiseksi samanaikaisesti.

30 Sisäruiskuhylsy 24 liukuu käynnistyslaitteen 10 sisätangon 41 sisällä. Työntövarsi 46 sijaitsee ruiskusäiliön 17 sisällä, kunnes se saavuttaa ruiskun kumitulpan 18. Ruisku- ja hylsykokoonpanon liikuttaminen edelleen käynnistyslaitteeseen 10 pakottaa työntövartta 46 ylöspäin, kuten kuvassa 20 nähdään.

35 Ruiskun 16 liikkuminen alaspäin on estynyt johtuen kontaktista ruiskusäiliön 17 alareunan ja kannen 132 sylinterimäisen ulkoneman 137 reunan välillä. Tulppa 18 ei voi liikkua alaspäin, 101130 20 koska ruiskuneulan 19 kärki on suljettu kumiseptumiin 20, ja siten ruiskun sisältö ei voi purkautua ulos.

Tällä tavalla ruisku- ja hylsykokoonpanoa työnnetään käynnis-5 tyslaitteeseen 10, kunnes työntövarren 46 pää 50 saavuttaa pidikkeen 47 varret 52. Sitten ruisku- ja hylsykokoonpanoa kierretään niin, että ulkoruiskuhylsyn 25 ruuvikierre 35 kiinnittyy sisätangon 41 sisäpinnalla olevan vastaavan ruuvikier-teen 76 kanssa. Ulkohylsyn 25 kiertäminen sisätankoon 41 työn-10 tää työntövarren 46 päätä 50 varsien 52 yli pääjousen 48 virittämiseksi.

Ruisku- ja hylsykokoonpanon liikuttaminen käynnistyslaittee-seen on kuvattu kuvassa 20 ja 21. Kuten kuvassa 21 kuvataan, 15 kun ruiskuhylsyn 25 ruuvikierre 35 ja sisätangon ruuvikierre 76 on kiinnitetty, työntövartta 46 pidetään asemassa, jossa pää 50 on on pienen etäisyyden Y pidikkeen 47 varsien 52 yläpuolella. Tämä etäisyys Y on läsnä sallimaan valmistustole-ranssit erilaisissa osissa, jotka muodostavat koko kokoonpa-20 non. Tämän lisäetäisyyden esiintyminen laitteessa ei vaikuta sen toimintaan haitallisesti, kuten ilmenee.

Voidaan mainita, että tässä suoritusmuodossa ei tarvita toisen suoritusmuodon kynänpidikettä 102, koska työntövarren 46 liik-25 kumisen laitteeseen estää kansi 132, joka on ruuvattu ruisku-hylsyn 25 ja siten työntösauvaa 46 vasten liikkuvan tulpan 18 päälle.

Ilmenee, että kannen 132 esiintyminen ruiskuhylsyn 25 päällä 30 on olennaista työntövarren 46 liikkumiselle käynnistyslaitteen 10 sisällä, ja siten pääjousen 48 viritykselle. Jos kansi ei olisi läsnä, kun hylsykokoonpanoa 23 työnnettäisiin sisätangon 41 sisällä, ruisku 16 ja/tai ruiskun tulppa 18 liikkuisi yksinkertaisesti alapäin. Lisäksi kannen 132 läsnäolo toimii 35 varmistamassa käyttäjälle, että ei ole vaaraa neulan paljastumisesta. Tämä varmistaminen on edullisinta, koska ruisku- ja 101130 21 hylsykokoonpanoa pidetään käyttäjän kädessä jousta viritettäessä .

Kuten edellä mainittiin, kuvassa 21 esitetään antolaite 10, 5 jossa pääjousijousi 48 on viritetty. Laitteen käyttämiseksi ja ruiskun vapauttamiseksi, seuraavat vaiheet ovat välttämättömiä kuvattuna kuviin 22 - 24 liittyen. Nämä vaiheet ovat samanlaisia, kuin vaiheet, jotka kuvattiin liittyen kuviin 14 - 16, jotka esittivät toisen suoritusmuodon.

10

Ensin, kuten kuvassa 22 ilmaistaan rengasnuolella, kansi 132 kierretään auki. Kannen liike alussa alaspäin etäisyyden Y sallii ruiskun 16 liikkumisen ruiskuhylsykokoonpanon 23 sisällä, ja sallii siten työntövarren 46 liikkua eteenpäin asemaan, 15 jossa työntövarren 46 pää 50 on kontaktissa pidikkeen 47 kanssa .

Kannen 132 kiertäminen auki edelleen pyrkii vetämään ruiskua 16 alaspäin ruiskuhylsykokoonpanon 23 sisällä, koska kumisep-20 tumi 20 pysyy kannen rengasmaisen ulkoneman 137 sisällä. Siten ruisku 16 pyrkii liikkumaan alaspäin edelleen etäisyyden Z.

Kuitenkin, kun kansi 132 tulee kuvassa 23 esitettyyn asemaan, listojen 29 ja rakojen 28 yhteistoiminta estää ruiskun 16 25 liikkumisen edelleen, kuten aikaisemmin kuvattiin. Täässä asemassa kannen 132 ja ruiskuhylsyn 25 kierteet ovat jo irronneet, ja kansi 132 voidaan vetää pois. Kannen 132 vetäminen pois irrottaa myös kumiseptumin 20 ruiskusta, paljastaen siten neulan 19.

30

Kun kansi on irrotettu, ruiskuhylsykokoonpanon 23 jousi 26 liikuttaa ruiskun välittömästi takaisin kuvassa 22 esitettyyn asemaan niin, että neula 19 ei ole näkyvissä.

35 Tämä asema esitetään kuvassa 24, ja antolaite 10 on nyt käyttövalmis. Laitteen käynnistäminen kuvataan aikaisempiin suori 101130 22 tusmuotoihin liittyen, eikä sitä näinollen kuvata tässä uudelleen .

Käytön jälkeen neula 19 on on näkyvissä, mutta se voidaan suo-5 jata turvallisesti asentamalla kansi 132 uudelleen ruiskuhyl-syn päälle. Ruiskuhylsykokoonpano 23, joka on täydellinen kannen 132 kanssa, voidaan sitten vapauttaa käynnistyslaitteestä 10 irrottamalla ruuvikierteet 35 ja 76. Seuraavaksi ensimmäinen kansi 131 asennetaan uudelleen ruiskuhylsykokoonpanon 10 päälle. Tämä ruiskun, hylsyjen ja kannen kokoonpano voidaan sen vuoksi heittää pois ja käynnistyslaite on nyt valmis toisen ruiskun asentamista siihen.

Claims (15)

101130 23

1. Antolaite (10), johon kuuluu runko annettavan aineen säiliön (16) pitämiseksi, vapautusmekanismi (47), purkaus- 5 elimet (46), joita ohjataan vapautusmekanismilla (47) mainitun aineen purkamiseksi, ja laukaisin (64), jolloin vapautusmekanismi (47) kykenee vapauttaman purkauselimet (46) toimimalla yhdessä laukaisimen (64) kanssa, tunnettu siitä, että runko on muodostettu kahdesta osasta (40, 41), 10 jolloin kyseiset kaksi osaa ovat siirrettävissä toistensa suhteen pitkin ennalta määrättyä akselia ensimmäisen ja toisen aseman välillä; että laukaisin (64) on asennettu ensimmäiselle osalle (40) ja vapautusmekanismi (47) on asennettu toiselle osalle 15 (41); että laukaisin (64) on siirrettävissä olennaisesti pitkin mainittua ennalta määrättyä akselia ensimmäisen ja toisen aseman välillä suunnassa kohti vapautusmekanismia (47); että rungon kahden osan (40, 41) toisessa suhteellisessa 20 asemassa vapautusmekanismi on lähempänä laukaisinta (64) kuin ensimmäisessä asemassa; ja että ainoastaan rungon kahden osan (40, 41) toisessa asemassa ja laukaisimen (64) mainitussa toisessa asemassa laukaisin (64) kykenee toimimaan yhdessä vapautusmekanis-25 min (47) kanssa purkauselimien (46) vapauttamiseksi, minkä avulla purkauselimiä (46) ei voida vapauttaa vahingossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen antolaite (10), tunnettu siitä, että toinen osa (41) on asennettu liukuvasti ensim- 30 mäisen osan (40) sisälle ja ulkonee tästä ensimmäisestä osasta (40).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen antolaite (10), tunnettu siitä, että vapautusmekanismi (47) on asennettu toisen 35 osan päähän, jolloin ensimmäisen osan (40) laukaisin (64) on painonapin (66) muodossa, jota kohden vapautusmekanis- 24 1C1130 mia (47) liikutetaan toisen osan (41) liikkeellä ensimmäisen sisällä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen antolaite (10), tunnettu 5 siitä, että säiliö on ruisku (16), jota pidetään toisen osan (41) sisällä, ja purkauselimen (46) aktivoiminen ensiksi siirtää ruiskua (16) eteenpäin toisen osan (41) sisällä neulan (19) paljastamiseksi, ja siten sen viemiseksi ihon läpi, ja toiseksi painaa ruiskun (16) uppomäntää (18) 10 alas antamaan ainetta käyttäjälle.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen antolaite (10), tunnettu siitä, että purkauselin (46) on pitkänomainen työntösauva, jota käytetään joustavan voiman avulla, ja 15 että vapautusmekanismi (47) käsittää parin varsia (52), joiden päällä työntösauvan päätä pidetään, jolloin sauva vapautetaan napin suhteellisella liikkeellä varsien (52) erottamiseksi toisistaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen antolaite (10), tunnettu siitä, että laitteen osa, joka liikkuu toisen osan (41) sisällä, koostuu itse kahdesta osasta, ensimmäisestä osasta, joka ulottuu laitteen ulkopuolelle ja on hylsyn (23) muodossa, jonka sisällä ruisku on, ja toisesta laitteen 25 sisällä olevasta osasta, jonka sisällä työntösauva on, jolloin ensimmäisen osan ensimmäinen ja toinen osa on yhdistetty irrotettavasti.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen antolaite (10), 'tunnettu 30 siitä, että mainittu hylsy (23) käsittää sisähylsyn (24) ja ulkohylsyn (25), jolloin hylsyosat ovat liikkuvia toistensa suhteen jousen (26) vaikutusta vastaan.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen antolaite (10), tunnettu 35 siitä, että antolaite on pitkänomainen ja yleensä sylinte- rimäinen, ja on siten kynän muotoinen. 25 101130

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen antolaite (10) ja annettavan aineen ainakin yhden säiliön (16) sisältävän vaipan (11) yhdistelmä, tunnettu siitä, että vaippa (11) sisältää 5 irrotettavan hylsyn (23) säiliötä (16) varten ja välineen (34, 36), joka pitää hylsyä (23) irrotettavasti vaipan (11) sisällä, jolloin hylsyssä (23) on väline (35) sen kiinnittämiseksi irrotettavasti antolaitteen ensimmäiseen osaan, jolloin hylsy (23) ja säiliö (16) voidaan irrottaa 10 vaipasta (11) yhteistoiminnalla antolaitteen (10) kanssa ja voidaan palauttaa vaippaan (11) käytön jälkeen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen yhdistelmä, tunnettu siitä, että vaipassa (11) on kansi (12), joka suljetaan 15 käytetyn säiliön (16) vaippaan palautuksen jälkeen.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen yhdistelmä, tunnettu siitä, että säiliö (16) on ruisku, jolla on kumikorkki (20), joka suojaa neulaa (19), jolloin tämä korkki (20) 20 pysyy vaipan (11) sisällä kun antolaite poistaa hylsyn (23) .

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen yhdistelmä, tunnettu • siitä, että ruisku (16) pysyy hylsyn sisällä jousen (26) 25 vaikutusta vastaan.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen yhdistelmä, yhdessä yhdistelmän kotelon (1) kanssa, tunnettu siitä, että kotelossa (1) on ontelo (8) antolaitetta (10) varten, joka • - 30 ontelo (8) sisältää laitteen (79) vapautusmekanismin (47) alkukäsittelemiseksi kun laite sijoitetaan onteloon (8).

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen antolaite (10), tunnettu siitä, että säiliö (16) on liikkuvasti järjestetty run- 35 gon sisällä purkauselintä (46) vasten, ja että laite edelleen käsittää välineen aineen vapautumisen estämiseksi 26 101130 kunnes purkauselimeen (46) tarttuu vapautusmekanismin (47), jolloin säiliön (16) asettaminen runkoon voi samanaikaisesti yhdistää purkauselimen (46) vapautusmekanismiin (47) . 5

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen antolaite (10), tunnettu siitä, että säiliö (16) on ruisku, ja ruiskuneulan (19) päälle on järjestetty kumikorkki (20) sulkemaan ruiskun niin, että itse ruiskua voidaan käyttää purkauselimen 10 (46) liikuttamiseen. 27 101130 PatentkrME