FI100975B - Isosyanaattikoostumus ja menetelmä taipuisien vaahtojen valmistamiseks i siitä - Google Patents

Description

1 100975

Isosyanaattikoostumus ja menetelmä taipuisien vaahtojen valmistamiseksi siitä Tämä keksintö koskee esipolymeerejä, ja tarkemmin 5 ottaen isosyanaattipitoisia polyuretaaniesipolymeerejä, jotka ovat käyttökelpoisia polyuretaanivaahtojen valmistuksessa.

Isosyanaattipitoiset polyuretaaniesipolymeerit, jotka on saatu antamalla stökiömetrisen ylimäärän orgaanis-10 ta polyisosyanaattia reagoida orgaanisen polyolin kanssa, ovat hyvin tunnettuja polyuretaanien alalla, ja niitä on käytetty esimerkiksi kiinteiden ja mikrohuokoisten elasto-meerien, joustavien ja jäykkien vaahtojen, pinnoitteiden, liimojen ja vastaavien valmistuksessa. Näin ollen oleelli-15 sesti difunktionaalisia esipolymeerejä, joissa on alhainen vapaan isosyanaatin pitoisuus, ja jotka on saatu antamalla tolyleenidi-isosyanaatin (TDI) tai difenyylimetaanidi-isosyanaatin (MDI) reagoida polyesteri- tai polyeetteri-diolin kanssa, on käytetty elastomeerien valmistuksessa.

20 Toisaalta, esipolymeerejä, joissa on korkea vapaan isosyanaatin pitoisuus, ja jotka on saatu aikaan antamalla erilaisten diolien reagoida 4,4'-difenyylimetaanidi-iso-syanaatin kanssa, on valmistettu keinona saada tämä normaalisti kiinteä di-isosyanaatti helppokäyttöiseen nestemäi-; 25 seen muotoon.

Polyuretaaniin ja muihin orgaanisista polyisosyanaa-teista johdettuihin polymeerisysteemeihin perustuvien vaahdotettujen materiaalien valmistus on erittäin vakiintunutta. Riippuen valmistuksessa käytetyistä koostumuksis-30 ta tuotteet voivat vaihdella koostumukseltaan pehmeistä pehmikemateriaaleina käytetyistä joustavista vaahdoista jäykkiin vaahtoihin, joita käytetään eristys- tai rakenne-materiaaleina. Samalla tavoin riippuen käytetyn vaahdotus-aineen määrästä, voidaan valmistaa tuotteita, joiden ti-35 heys vaihtelee välillä 10-1 100 kg/m3.

2 100975

Joustavia polyuretaanivaahtoja on valmistettu yli kolmenkymmenen vuoden ajan orgaanisista polyisosyanaa-teista ja polymeerisistä polyoleista. Vettä, joka reagoi isosyanaattien kanssa muodostaen hiilidioksidia ja (urea-5 sidoksia), on käytetty pääasiallisena vaahdotusaineena. Joustavien vaahtojen valmistuksessa yleisimmin käytetty polyisosyanaatti on ollut tolyleenidi-isosyanaatti (TDI), mutta viime vuosina on difenyylimetaanidi-isosyanaattien (MDI) käyttö kasvanut. Alkujaan joustavien vaahtojen val-10 mistuksessa käytetyt polyolit olivat hieman haaroittuneita polyestereitä, kuten poly(dietyleeniadipaatteja), mutta nykyisin suurin osa joustavien vaahtojen valmistuksesta perustuu polyeetteripolyoleihin, erityisesti trioleihin, joiden hydroksyyliekvivalenttipainot ovat välillä noin 15 750:stä noin 5 000:een.

Polyisosyanaatin ja isosyanaatin kanssa reaktiivisten komponenttien, polyolin ja veden, välinen reaktio voidaan toteuttaa eri tavoilla. Niinkutsutussa "kertapanos" -menetelmässä edellä mainitut materiaalit yhdistetään 20 huoneenlämpötilassa yhdessä reaktiovaiheessa polyisosyanaatin reagoidessa huomattavan samanaikaisesti polyolin ja veden kanssa muodostaen vaahdon. Toinen äärimmäisyys on esipolymeerimenetelmä, joka käsittää polyisosyanaatin reaktion polyolin kanssa, tavallisesti kohotetussa lämpö-25 tilassa, sellaisen esipolymeerin muodostamiseksi, joka sisältää vapaata isosyanaattia, ja sen jälkeen jäähdytetyn esipolymeerin vaahdotuksen täysin erillisessä reaktiovaiheessa antamalla sen reagoida veden kanssa. Näiden kahden äärimmäisyyden välissä ovat puoli- tai näennäisesipolvmee-30 rimenetelmät, jotka käsittävät polyisosyanaatin reaktion osan polyolista kanssa suhteellisen alhaisen viskositeetin esipolymeerin muodostamiseksi, jonka annetaan sitten reagoida veden ja lopun polyolista kanssa.

Vaikka MDI:n alhaisempi haihtuvuus verrattuna 35 TDI:hin on etu työhygienian näkökulmasta katsottuna, on MDIrhin perustuvien joustavien vaahtosysteemien rajoituk- 100975 sena ollut vaikeus tuottaa alhaisen tiheyden vaahtoja 3 (alle 30 kg/m ) käyttämättä apuna muita vaahdotusaineita, erityisesti kloorifluorihiilivetyjä kuten trikloorifluori-metaania. Tätä ongelmaa on pahentanut esipolymeerimenetel-5 mä, koska siinä tapahtuu MDI:n isosyanaattipitoisuuden laimenemista. Koska on tehty kansainvälinen sopimus siitä, että kloorifluorihiilivetyjen käyttöä on vähennettävä, on selvästikin ei-toivottua, että joustavat vaahtokoos-tumukset sisältävät merkittäviä määriä tällaisia vaahdo-10 tusaineita.

TDI-pohjäisten joustavien vaahtokoostumusten isosyanaatti-indeksi (isosyanattiryhmien suhde isosyanaatti-reaktiivisiin ryhmiin ilmoitettuna prosenttiosuutena) on tavallisesti välillä 80 - 110, tyypillisesti 103 - 108, 15 mutta äskettäin on halogeenihiiliyhdisteettömille MDI- pohjaisille kertapanoskoostumuksille esitetty paljon alhaisempia lukemia, esimerkiksi alle 60. Vaikka nämä koostumukset mahdollistavatkin alhaisen tiheyden vaahtojen valmistuksen huolimatta halogeenihiiliyhdisteiden puuttu-20 misesta, eivät eräät vaahtojen fysikaalisista ominaisuuksista, esimerkiksi repeytymislujuus, saavuta TDIrllä ker-tapanosmenetelmässä aikaansaatuja tasoja.

Nyt on havaittu, että joustavia vaahtoja, mukaanlukien sellaiset, joilla on alhainen tiheys, voidaan val-25 mistaa MDI-esipolymeerikoostumuksista tämän keksinnön mukaisesti, käyttäen vettä oleellisesti ainoana vaahdotus-aineena jäljempänä kuvatuissa olosuhteissa.

Tämä keksintö tuottaa nestemäisen isosyanaattipitoi-sen esipolymeerikoostumuksen, jonka keskimääräinen iso-30 syanaattifunktionaalisuus on suurempi kuin 2, ja NCO-pitoi-suus on välillä 2-15 paino-%, edullisesti 2-12 paino-%, ja joka saadaan aikaan antamalla isosyanaattireaktiivisen polymeerin, jonka keskimääräinen nimellisfunktionaalisuus on välillä 2-6, edullisesti 2-4, ja keskimäääräinen 35 ekvivalenttipaino on noin 500 - 5 000, reagoida stökiömet-risen ylimäärän kanssa sellaista difenyylimetaanidi-iso- 4 100975 syanaattikoostumusta, joka sisältää vähintään 2 paino-% 2,41difenyylimetaanidi-isosyanaattia, ja jonka keskimääräinen isosyanaattifunktionaalisuus on alueella 2 - 2,3.

Kapeammassa mielessä, tämä keksintö tuottaa edulli-5 sen stabiilin nestemäisen isosyanaattipitoisen polyure- taaniesipolymeerikoostumuksen, jonka keskimääräinen isosyanaattifunktionaalisuus on yli 2 ja NCO-pitoisuus välillä 2-15 paino-%, ja joka on saatu antamalla: i) polyolikomponentin, joka sisältää vähintään yhtä 10 polyoksialkyleenipolyolia, joka sisältää oksietyleeni- jäännöksiä, mainitun polyolikomponentin keskimääräisen nimellisfunktionaalisuuden ollessa välillä 2-6, keskimääräisen hydroksyyliekvivalenttipainon ollessa välillä noin 500 - noin 5 000, ja keskimääräisen oksietyleenipi-15 toisuuden 5 - 30 % painosta perustuen oksialkyleenijäämien kokonaismäärään, edullisesti 10 - 25 %, ja ii) stökiömetrisen ylimäärän suhteessa polyolikom-ponenttiin difenyylimetaanidi-isosyanaattikoostumusta, joka sisältää vähintään 2 paino-% 2,4' -difenyylimetaani- 20 di-isosyanaattia di-isosyanaattikomponenttien painosta, ja jonka keskimääräinen isosyanaattifunktionaalisuus on alueella 2 - 2,3, reagoida keskenään.

Tarkemmin määriteltynä tämä keksintö tuottaa vielä-25 kin edullisemman stabiilin nestemäisen isosyanaattipitoi sen esipolymeerikoostumuksen, joka on saatu antamalla isosyanaattireaktiivisen polyoksialkyleenipolymeerin reagoida difenyylimetaanidi-isosyanaattipitoisen koostumuksen kanssa, ja joka on tunnettu siitä, että .30 - esipolymeerin keskimääräinen isosyanaattifunktio naalisuus on suurempi kuin 2, edullisesti alueella 2,05:stä 2,4sään; - esipolymeerikoostumuksen -NCO-pitoisuus on välillä 2-12 paino-%, edullisesti välillä 5-12 paino-%; 35 - oksietyleenipitoisuus isosyanaattireaktiivisessa polyoksialkyleenipolymeerissä on alueella 5 - 30 % oksialkyleeni jäämien kokonaismäärästä; 100975 - isosyanaattireaktiivisen polyoksialkyleeni-polymeerin keskimääräinen nimellisfunktionaalisuus on välillä 2-6; - difenyylimetaanidi-isosyanaattipitoisen koostu-5 muksen kokonaisdifenyylimetaanidi-isosyanaattipitoisuus on vähintään 60 paino-%, - 2,4' -difenyylimetaanidi-isosyanaatti-isomeerin pitoisuus difenyylimetaanidi-isosyanaattipitoisessa koostumuksessa on vähintään 5 %; 10 - difenyylimetaanidi-isosyanaattipitoisen koostu muksen keskimääräinen isosyanaattifunktionaalisuus on välillä 2 - 2,3, edullisesti välillä 2,1 - 2,3.

Tämä keksintö tuottaa lisäksi joustavan polymeerisen vaahdon valmistusmenetelmän, joka käsittää 100 paino-15 osan polyisosyanaattikomponenttia reaktion 1-10 paino- osan sellaista isosyanaatti-reaktiivista komponenttia kanssa, joka sisältää vähintään 95 paino-% vettä oleellisesti ilman halogeenihiili-vaahdotusainetta, polyisosya-naattikomponentin koostuessa tämän keksinnön mukaisesta 20 isosyanaattipäätteisestä esipolymeerikoostumuksesta.

Esipolymeerin valmistuksessa käytetyn isosyanaattireaktiivisen polymeerin keskimääräinen nimellisfunktionaalisuus on välillä 2-6. Termi "nimellisfunktionaalisuus" viittaa funktionaalisuuteen isosyanaattien suhteen, 25 joka isosyanaattireaktiivisella polymeerillä voidaan olettaa olevan tuntien sen monomeeriset komponentit. Esimerkiksi sellaisella polyeetterillä, joka on valmistettu lisäämällä propeenioksidia glykoliin, on nimellisfunktio-naalisuuden arvo 2, vaikka itse asiassa sen keskimääräi-30 nen funktionaalisuus on jonkin verran alle 2. Näin ollen polyeetteripolyolilla keskimääräinen nimellisfunktionaalisuus on sen valmistuksessa käytetyn initiaattorin tai initiaattoreiden keskimääräinen funktionaalisuus (aktiivisten vetyatomien lukumäärä).

35 Isosyanaattireaktiivisen polymeerin keskimääräinen nimellisfunktionaalisuus on edullisesti 2-3. Edulliset 100975 keskimääräiset ekvivalenttipainot ovat alueella 1 000 -4 000. Kahden tai useamman isosyanaattireaktiivisen polymeerin, joiden funktionaalisuus, ekvivalenttipaino ja/tai kemiallinen rakenne (pääteryhmät tai runko) eroavat toi-5 sistaan, seoksia voidaan käyttää sillä edellytyksellä, että tällaiset seokset täyttävät tässä määritellyt keskimääräisen funktionaalisuuden ja keskimääräisen ekvivalent-tipainon kriteerit.

Isosyanaattireaktiivisia ryhmiä, jotka voivat olla 10 mukana isosyanaattireaktiivisessa polymeerissä, ovat primäärinen amiini, sekundaarinen amino-, tioli-, karboksi, enamino-, ja erityisesti hydroksyyliryhmät.

Erityisen tärkeitä isosyanaattirekatiivisia polymeerejä ovat polymeeriset polyolit. Sopivia polyoleja 15 ja menetelmiä niiden valmistamiseksi on täydellisesti kuvattu aikaisemmin, ja esimerkkeinä tällaisista polyoleis-ta voidaan mainita polyesterit, polyesteriamidit, poly-tioesterit, polykarbonaatit, polyasetaalit, polyolefiinit, polysiloksaanit ja, erityisesti, polyeetterit.

20 Polyeetteripolyoleja, joita voidaan käyttää, ovat tuotteet, jotka on saatu polymeroimalla syklisiä oksideja, esimerkiksi etyleenioksidia, propyleenioksidia, buty-leenioksidia tai tetrahydrofuraania tarpeen vaatiessa poly-funktionaalisten initiaattoreiden läsnäollessa. Sopivat . 25 initiaattoriyhdisteet sisältävät useita aktiivisia vety- atomeja, ja niitä ovat vesi ja polyolit, esimerkiksi ety-leeniglykoli, propyleeniglykoli, dietyleeniglykoli, syklo-heksaanidimetanoli, resorsinoli, bisfenoli A, glyseroli, trimetylolipropaani, 1,2,6-heksaanitrioli tai pentaeryt-30 ritoli. Seoksia initiaattoreista ja/tai syklisistä oksi-deista voidaan käyttää.

Erityisen käyttökelpoisia polyeetteripolyoleja ovat polyoksipropyleenidiolit ja -triolit sekä polytoksi-etyleeni-oksipropyleeni)diolit ja -triolit, jotka on saatu 35 samanaikaisesti tai vuorotellen lisäämällä etyleeni- ja propyleenioksideja di- tai trifunktionaalisiin initiaatto- 100975 reihin, kuten aikaisemmin on täydellisesti kuvattu. Satunnaiskopolymeerejä, joiden oksietyleenipitoisuus on 10 - 80 %, lohkokopolymeerejä, joiden oksietyleenipitoisuus on 25 % tai alle, sekä satunnais/lohkokopolymeerejä, 5 joiden oksietyleenipitoisuus on 50 % tai alle oksialky-leeniyksiköiden kokonaispainosta, voidaan mainita. Seokset mainituista dioleista ja trioleista voivat olla erityisen käyttökelpoisia. Muita erityisen käyttökelpoisia polyeetteripolyoleja ovat polytetrametyleeniglykolit, jot-10 ka on saatu aikaan polymeroimalla tetrahydrofuraania.

Erityisen mielenkiintoinen ryhmä polyolikomponent-teja koostuu polyeetteripolyoleista, joiden keskimääräinen oksietyleenipitoisuus on 10 - 25 % kokonaisoksialky-leenijäämien painosta, johtuen siitä, että niissä on läs-15 nä vähintään yhtä polyoksialkyleenipolyolia, joka sisältää oksietyleeni- (etyleenioksidi) jäämiä. Edulliset poly-olikomponentit sisältävät vähintään yhtä poly(oksietylee-ni-oksipropyleeni) polyolia, joista kunkin oksietyleenipitoisuus on alueella 10 - 25 % kokonaisoksialkyleenijää-20 mien painosta. Muita tämän kategorian käyttökelpoisia polyolikomponentteja ovat sellaiset polyoliseokset, jotka sisältävät polyoleja, esimerkiksi poly(oksietyleenioksi-propyleeni)polyoleja, polyoksipropyleenipolyoleja ja/tai polyoksietyleenipolyoleja, joiden oksietyleenipitoisuus 25 on ulkopuolella 10 - 25 %:n alueen sillä ehdolla, että komponentin kokonaisoksietyleenipitoisuus on määritellyllä alueella. Tällaiset seokset voivat valinnaisesti sisältää yhtä tai useampaa poly(oksietyleeni-oksipropyleeni)polyolia, joiden oksietyleenipitoisuus on alueella 10 - 25 %.

30 Sen mahdollisuuden, että käytetään sellaisten polyolien seosta, joiden oksietyleenipitoisuudet eroavat toisistaan, lisäksi voidaan käyttää seoksia kahdesta tai useammasta polyolista, joiden funktionaalisuus, ekvivalenttipaino ja/tai polymeerirunko eroavat toisistaan sillä edellytyk-35 sellä, että tällaiset seokset täyttävät tässä määritellyt keskimääräisen funktionaalisuuden ja keskimääräisen ekvi-valenttipainon kriteerit.

100975

Polyesteripolyoleja, joita voidaan käyttää, ovat hydroksyylipäätteiset reaktiotuotteet polyhydrisistä alkoholeista kuten etyleeniglykolista, propyleeniglykolista, dietyleeniglykolista, 1,4-butaanidiolista, neopentyyli-5 glykolista, 1,6-heksaanidiolista, sykloheksaanidimetano-lista, bis(hydroksietyyli)tereftalaatista, glyserolista, trimetylolipropaanista, pentaerytritolista tai polyeetteri-polyoleista tai tällaisten polyhydristen alkoholien seoksista sekä polykarboksyylihapoista, erityisesti dikarbok-10 syylihapoista tai niiden estereitä muodostavista johdannaisista, esimerkiksi meripihkahaposta, glutaarihaposta tai adipiinihaposta tai niiden dimetyyliestereistä, talihaposta, ftaalihappoanhydridistä, tetraklooriftaalihap-poanhydridistä tai dimetyylitereftalaatista tai näiden 15 seoksista. Polyesteriamideja voidaan saada aikaan sisällyttämällä aminoalkoholeja, kuten etanoliamiinia polyes-teröintiseoksiin. Polyestereitä, jotka saadaan polymeroi-malla laktoneita, esimerkiksi kaprolaktonia, yhdessä poly-olin kanssa, tai hydroksikarboksyylihappoja, kuten hydrok-20 sikaproehappoa, voidaan myös käyttää.

Polyeetteripolyoleja, joita voidaan käyttää, ovat tuotteet, jotka saadaan kondensoimalla tiodiglykolia joko yksinään tai yhdessä muiden glykolien, alkyleenioksidien, dikarboksyylihappojen, formaldehydin, aminoalkoholien tai 25 aminokarboksyylihappojen kanssa.

Polykarbonaattipolyoleja, joita voidaan käyttää, ovat tuotteet, jotka on saatu antamalla diolien, kuten 1,3-propaanidiolin, 1,4-butaanidiolin, 1,6-heksaanidiolin, dietyleeniglykolin tai tetraetyleeniglykolin reagoida 30 diaryylikarbonaattien, esimerkiksi difenyylikarbonaatin, tai fosgeenin kanssa.

Polyasetaalipolyoleja, joita voidaan käyttää, ovat ne, jotka on valmistettu antamalla glykolien, kuten dietyleeniglykolin, trietyleeniglykolin tai heksaanidiolin 35 reagoida formaldehydin kanssa. Sopivia polyasetaaleja voidaan valmistaa myös polymeroimalla syklisiä polyasetaaleja.

9 100975

Sopivia polyolefiinipolyoleja ovat hydroksipäät-teiset butadieenihomo- ja kopolymeerit ja sopivia polysi-loksaanipolyoleja ovat polydimetyylisiloksaanidiolit ja -triolit.

5 Muita polyoleja, joita voidaan käyttää, ovat edellä kuvatun tyyppisten polyolien additio- tai konden-saatiopolymeerien dispersiot tai liuokset. Tällaisia modifioituja polyoleja, joita usein nimitetään "polymeeri" polyoleiksi, on kuvattu täydellisesti aikaisemmin, ja 10 niihin luetaan tuotteet, jotka on saatu in situ polyme- roimalla yhtä tai useampaa vinyylimonomeeriä, esimerkiksi styreeniä ja akrylonitriiliä, polymeerisissä polyoleissa, esimerkiksi polyeetteripolyoleissa, tai in situ reaktiolla polyisosyanaatin ja amino- tai hydroksyylifunktionaali-15 sen yhdisteen, kuten trietanoliamiinin välillä polymeeri sessä polyolissa.

Polymeerimodifioituja polyoleja, jotka ovat erityisesti kiinnostavia tämän keksinnön mukaisten isosya-naattipitoisten esipolymeerien valmistuksessa, ovat tuot-20 teet, jotka on saatu in situ polymeroimalla styreeniä ja/tai akrylonitriiliä poly(oksietyleeni/oksipropyleeni)-polyoleissa, joiden funktionaalisuudet ovat välillä 2-4, ekvivalenttipainot 750 - 3 000 ja etyleenioksidipitoisuu-det 5 - 50 %, edullisesti 5 - 30 % oksyalkyleenijäämien 25 kokonaispainosta, sekä tuotteet, jotka on saatu in situ reaktiolla polyisosyanaatin ja amino- tai hydroksyylifunk-tionaalisen yhdisteen (kuten trietanoliamiini) välisellä reaktiolla poly(oksietyleeni/oksipropyleeni)polyolissa, jonka funktionaalisuus on 2 - 4 ja ekvivalenttipaino 30 750 - 3 000 ja etyleenioksidipitoisuus 5 - 50 %, edulli sesti 5 - 30 % oksialkyleenijäämien kokonaispainosta.

Sellaiset polyoksialkyleenipolyolit, jotka sisältävät 5 - 50 % dispergoitunutta polymeeriä, ovat erityisen käyttökelpoisia. Dispergoituneen polymeerin partikke-35 likoot ovat edullisesti alle 50 mikronia.

10 100975

Muita käyttökelpoisia isosyanaattireaktiivisia polymeerejä esipolymeerien valmistukseen ovat polymeeriset polyamiinit, erityisesti diamiinit ja triamiinit, jotka vastaavat edellä kuvattuja polymeerisiä polyoleja.

5 Sopivia polyeetteripolyolien polyamiineja valmistetaan kuten on kuvattu esimerkiksi US-patentissa 3 654 370, tai polyolien syanoetylaatiolla, jota seuraa hydraus. Polyoksipropyleenidiamiinit ja triamiinit, sekä niiden seokset ovat edullisia. Käyttökelpoisia ovat myös poly-10 meerit, jotka sisältävät sekä amino- että hydroksyyliryh- miä, ja jotka on saatu polyolien osittaisella aminoinnilla.

Vielä muita isosyanaattireaktiivisia polymeerejä, joita voidaan käyttää esipolymeerien valmistukseen, ovat iminofunktionaaliset polymeerit. Tällaisia polymeerejä 15 on kuvattu US-patentissa 4 794 129 yhdessä niiden valmistusmenetelmien kanssa, ja niihin mukaanluetaan polymeerit, jotka päättyvät imiini-, oksatsoliini-, imidatsoliini-, N-alkyyli-imidatsoliini-, oksatsiini-, diatsiini-, imino-esteri-, amidiini-, imidiini-, isourea- tai guanidiiniryh-20 miin. Edullisia iminofunktionaalisia polymeerejä ovat imiinipäätteiset polyeetterit, jollaisia voidaan saada aikaan esimerkiksi antamalla polyeetteripolyamiinien, erityisesti polyoksipropyleenidiamiinin tai -triamiinin, reagoida aldehydin tai ketonin kanssa.

25 Enamiinifunktionaalisia polymeerejä voidaan val mistaa joko sekundäärisiin amiineihin päättyvistä hartseista (eli polyeettereistä) reaktion ketonien/aldehydien, joilla on yksi tai useampia alfa-vetyjä, kanssa, tai antamalla ketoni/aldehydipäätteisten hartsien (joissa on 30 alfa-vetyjä) reagoida sekundaaristen amiinien kanssa ja poistamalla reaktioissa syntyvä vesi. Sekundaariseen amiiniin päättyviä hartseja voidaan saada aikaan esimerkiksi yllä kuvattujen iminofunktionaalisten polymeerien kata-lyyttisellä hydrayksella. Ketoni/aldehydipäätteisiä hart-35 seja voidaan saada aikaan yleisesti hapettamalla vastaavaa sekundaarista tai primääristä hydroksyylipäätteistä hartsia. Enemmän enamiinifunktioanalisia polymeerejä voidaan 11 100975 valmistaa hapettamalla primääristä hydroksyylifunktionaa-lista hartsia vastaavaksi polykarboksyylihapoksi, muuttamalla mainitut ryhmät ortoestereiksi ja käsittelemällä viimeksi mainittuja ylimäärällä sekundaarista amiinia.

5 Kunkin ortoesterin tulee sisältää ainakin yksi alfa-vetyatomi .

Difenyylimetaanidi-isosyanaattikoostumuksia, joita voidaan käyttää esipolymeerin valmistuksessa, ovat modi-fioimattomat difenyylimetaanidi-isosyanaatit, jotka si-10 sältävät vähintään 2 paino-% 2,4'-isomeeriä, ja edullisesti vähintään 60 paino-% 4,4'-isomeeriä. Sopivia isosyanaatteja tähän tarkoitukseen ovat isomeeriseokset, jotka sisältävät vähintään 2 % mutta alle 40 %, edullisesti alle 30 %, ja edullisemmin alle 20 % painosta 2,4'-iso-15 meeriä, ja alle 5 paino-% 2,21-isomeeriä. Muita sopivia difenyylimetaanidi-isosyanaattikoostumuksia ovat näiden difenyylimetaanidi-isosyanaattien modifioidut muodot, mikä tarkoittaa MDI:tä modifioituna tunentulla tavalla lisäämällä ureataani-, allofanaatti-, urea-, biureetti-, 20 karbodi-imidi-, uretonimidi-, tai isosyanuraattijäänteitä. Nämä niinkutsutut MDI-variantit käsittävät erityisesti uretonimidi-modifioidun MDI:n, jonka NCO-pitoisuus on vähintään 25 paino-%, sekä polyeetteripohjäiset esipoly-meerit, joiden NCO-pitoisuus on vähintään 20 paino-%.

25 Difenyylimetaanidi-isosyanaattikoostumukset, jotka sisältävät MDI:tä ja polymeerisiä täyteaineita, voidaan myös käyttää esipolymeerin valmistuksessa. Tällaisia tuotteita ovat polyureadispersiot MDI:ssä, jollaisia on kuvattu esimerkiksi patenttijulkaisussa EP-A-0 103 996, 30 jonka kuvaus tulee käsittää sisällytetyksi tähän viitteenä. Muita koostumuksia, jotka sisältävät polymeerisiä täyteaineita, ovat esipolymeerit, jotka perustuvat MDI:hin ja edellä mainittuihin "polymeeri" polyoleihin, jotka sisältävät dispergoituja polymeeripartikkeleita. Näissä 35 tuotteissa on yleensä edullista että dispergoituneiden polymeeripartikkelien keskimääräinen partikkelikoko on on alle 50 mikronia.

100975

Muita difenyylimetaanidi-isosyanaattikoostumuksia, joita voidaan käyttää esipolymeerien valmistuksessa, ovat koostumukset, jotka sisältävät polymetyleenipolyfenyleeni-polyisosyanaatteja. Näin ollen voidaan käyttää seoksia, 5 jotka sisältävät vähintään 50 paino-% puhdasta MDIrtä ja alle 50 paino-% niinkutsuttua polymeeristä MDI:tä, joka sisältää 35 - 65 paino-% di-isosyanaatteja lopun ollessa pääasiassa polymetyleenipolyfenyleenipolyisosyanaatteja, joiden isosyanaattifunktionaalisuudet ovat yli 2. Voidaan 10 myös käyttää seoksia puhtaasta MDIistä ja polymeerisistä MDI-koostumuksista, jotka sisältävät suurempia osuuksia (100 %:iin asti) mainittuja korkeamman funktionaalisuuden polyisosyanaatteja.

Edelleen muita difenyylimetaanidi-isosyanaatti-15 koostumuksia, joita voidaan käyttää esipolymeerin valmistukseen, ovat seokset edellä kuvatuista MDI-tyypeistä ja alle 20 paino-%:sta muuta polyisosyanaattia tai polyiso-syanaattien seosta. Muita polyisosyanaatteja, joita voidaan käyttää seoksena MDI:n kanssa, ovat alifaattiset, 20 sykloalifaattiset ja aralifaattiset polyisosyanaatit, erityisesti di-isosyanaatit, esimerkiksi heksametyleenidi-isosyanaatti, isoforonidi-isosyanaatti, sykloheksaani- 1,4-di-isosyanaatti, 4,4'-disykloheksyylimetaanidi-iso-syanaatit ja m-ja p-tetrametyyliksyleenidi-isosyanaatit, 25 sekä erityisesti aromaattiset polyisosyanaatit, kuten tolyleenidi-isosyanaatit, fenyleenidi-isosyanaatit ja MDI-koostumukset.

Mitä tahansa edellä mainituista difenyylimetaani-di-isosyanaattikoostumuksista, tai mitä tahansa niiden 30 seosta, voidaan käyttää esipolymeerin valmistuksessa sillä ehdolla, että 2,4'-MDI:n kokonaispitoisuus on vähintään 2 paino-%, ja myös sillä ehdolla, että kokonaisiso-syanaattifunktionaalisuus on alueella 2 - 2,3.

Isosyanaattipäätteinen esipolymeeri voi olla 35 valmistettu antamalla difenyylimetaanidi-isosyanaattikoos- tumuksen reagoida isosyanaattireaktiivisen polymeerin 13 100975 kanssa olosuhteissa, jotka on täydellisesti kuvattu aikaisemmin esipolymeerien valmistukselle. Reaktiolämpö-tilat välillä noin 40°C - noin 90°C ovat yleensä sopivia uretaaniryhmiä sisältävien esipolymeerien valmistamiseen 5 polyoleista tai urearyhmiä sisältävien esipolymeerien valmistamiseen polyamiineista, mutta mikäli halutaan, voidaan reaktiota jatkaa tunnetuissa olosuhteissa muuttaen ure-taaniryhmät allofanaattiryhmiksi ja urearyhmät biureetti-ryhmiksi. Lopullisen määritellyllä alueella olevan NCO-10 pitoisuuden saavuttamiseksi on alkuperäinen isosyanaatti- ryhmien suhde isosyanaattireaktiivisiin ryhmiin (esim.

NCO/OH) tyypillisesti alueella 3:1 - 20:1. Edulliset esi-polymeerit on valmistettu antamalla lähtöaineiden reagoida isosyanaattiryhmien alkuperäisessä suhteessa isosyanaatti-15 reaktiivisiin ryhmiin alueella 3,5:1 - 15:1, erityisesti 4:1 - 10:1, jolloin saadaan esipolymeerejä, joiden NCO-pitoisuus on 4 - 12 %.

Tämän keksinnön mukaiset isosyanaattipäätteiset esipolymeerikoostumukset voidaan edelleen sekoittaa muiden 20 polyisosyanaattikoostumusten kanssa, erityisesti muiden difenyylimetaanidi-isosyanaattikoostumusten, joita mainittiin isosyanaattipäätteisten esipolymeerikoostumusten valmistuksen yhteydessä, kanssa. Tälaliset seokset muodostavat myös tämän keksinnön mukaisia isosyanaattipäätteisiä 25 esipolymeerikoostumuksia.

Sellaisen esipolymeerin valmistamiseksi, jonka keskimääräinen isosyanaattifunktionaalisuus on yli 2 on tarpeen käyttää reaktioseosta, joka sisältää vähintään yhtä esipolymeerin osatekijää, jonka funktionaalisuus on 30 yli 2, mainittujen osatekijöiden ollessa valittuja edellä ____ määritellyistä polyoleista ja difenyylimetaanidi-isosya- naattikoostumuksista, tai lisätä esipolymeerin funktionaalisuutta muuttamalla osa uretaaniryhmistä allofanaattiryhmiksi. Sellaisten reaktiokomponenttien ja/tai reaktio-35 olosuhteiden valinta, jotka pystyvät tuottamaan tämän kek sinnön mukaista esipolymeeriä, jonka keskimääräinen iso- 14 100975 syanaattifunktionaalisuus on yli 2, ei tuota vaikeuksia alan tuntijalle.

Tämän keksinnön mukaiset esipolymeerikoostumukset ovat erityisen mielenkiintoisia lisättäessä niihin kiin-5 teitä jauhemaisia materiaaleja, kuten täyteaineita ja/tai vielä erityisemmin kiinteitä palamista hidastavia aineita. Sopivimmat tämän keksinnön mukaiset esipolymeerikoostumukset tähän nimenomaiseen tarkoitukseen ovat ne koostumukset, jotka ovat tulosta sellaisten polyolien käytöstä, 10 jotka sisältävät dispergoituneita polymeeripartikkeleita (kuten edellä kuvattiin) ja/tai difenyylimetaanidi-iso-syanaattikoostumusten käytöstä, jotka sisältävät dispergoituneita polyureapartikkeleita, kuten edellä kuvattiin.

Tämä keksintö tuottaa näin ollen nestemäistä isosyanaat-15 tipitoista esipolymeerikoostumusta, jonka -NCO-pitoisuus on 2 - 12 paino-% (edullisesti 5-12 paino-%), ja keskimääräinen isosyanaattifunktionaalisuus suurempi kuin 2, joka koostumus sisältää 5-50 paino-% dispergoitunutta polymeeriä ja 5 - 100 paino-osaa kiinteitä palamista hi-20 dastavia partikkeleita 100 paino-osaa isosyanaattipitois- ta esipolymeerikoostumusta kohden.

Erityisen kiinnostava kiinteä palamista hidastava aine on melamiini.

Tämän keksinnön mukaiset esipolymeerikoostumukset 25 ovat nestemäisiä kootumuksia, joilla on alhaiset höyryn-paineet. Niitä voidaan käyttää joustavien vaahtojen valmistuksessa, erityisesti kylmäkypsytettävien matalan tiheyden joustavien vaahtojen, joilla on korkea kimmoisuus yhdistettynä erinomaisiin repeytymis- ja vetolujuusomi-30 naisuuksiin. Vaahdonmuodostuksen aikaansaamiseksi isosya- naattipäätteisen esipolymeerin annetaan reagoida veden kanssa tarpeellisten tavanomaisten lisäaineiden läsnäollessa. Tällaisia lisäaineita ovat katalyytit, esimerkiksi tertiääriset amiinit ja tinayhdisteet, pinta-aktiiviset 35 aineet ja vaahtostabilisaattorit, esimerkiksi siloksaani- is 100975 oksialkyleenikopolymeerit, ketjunpidennysaineet, esimerkiksi alhaisen molekyylipainon diolit, diamiinit ja di-imiinit, silloitusaineet, esimerkiksi trietanoliamiini, palamista hidastavat aineet, orgaaniset ja epäorgaaniset 5 täyteaineet, pigmentit ja sisäiset irroitusaineet. Esi-polymeereistä voidaan valmistaa muovattuja tai valettuja vaahtoja käyttäen jatkuvia tai epäjatkuvia valmistusmenetelmiä.

Edullisessa menetelmässä vaahtojen valmistamiseksi 10 tämän keksinnön mukaisista esipolymeereistä 100 paino-osan polyisosyanaattikomponenttia, joka sisältää tämän keksinnön mukaisia esipolymeerejä, annetaan reagoida 1-10 paino-osan isosyanaattireaktiivista komponenttia kanssa, jossa isosyanaattireaktiivinen aine koostuu vähin-15 tään 95 paino-%:sesti vedestä.

Useissa tapauksissa vesi on ainoa isosyanaatti-reaktiivisessa komponentissa läsnä oleva isosyanaattireaktiivinen aine. Sen lisäksi, että se sisältää vettä, voi isosyanaattireaktiivinen komponentti kuitenkin sisäl-20 tää myös alle 5 paino-% yhtä tai useampaa muuta isosyanaattireaktiivista yhdistettä.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa muovattujen tai valettujen vaahtojen valmistamiseksi sekoittamalla vaahdon muodostavan reaktioseoksen kompo-25 nentit jatkuvatoimisesti tai epäjatkuvasti millä tahansa tavanomaisella tavalla.

Tätä keksintöä kuvaavat mutta eivät rajoita seu-raavat esimerkit, joissa kaikki osat ja osuudet ovat paino-osia ja -osuuksia, ellei muuta ole ilmoitettu.

30 Seuraava materiaalisanasto on lisätty mukaan reaktiokomponenttien tunnistamiseksi, joita ei muutoin ole eritelty esimerkeissä.

16 100975

Sanasto 1. Polyoli A: Propyleenioksidi/etyleeni (paino-suhde noin 86/14) polyeetteritrioli, jonka OH-arvo on 32.

2. Polyoli B: Propyleenioksidi/etyleenioksidipoly-5 eetteritrioli, jonka OH-arvo on 36, ja joka sisältää osittain satunnaisesti jakautuneita ja osittain lohkoittain jakautuneita etyleenioksidiyksiköitä, propyleenioksidin kokonaispainosuhteen etyleenioksidiin ollessa noin 85/15.

3. Polyoli C: Polymeeripolyoli, joka sisältää noin 10 16 paino-% etyleenioksidia etyleenioksidi-propyleenioksidi- jäämistä, ja jonka OH-arvo on 28, kaupallisesti saatavilla BP/DOW:ilta nimellä Polyurax U2603.

4. Polyoli D: Propyleenioksidi/etyleenioksidi (painosuhde 87/13), polyeetteritrioli, jonka OH-arvo on 36.

15 5. Polyoli E: Propyleenioksidi/etyleenioksidi (painosuhde noin 80/20) polyeetteridioli, jonka OH-arvo on 28.

6. Polyoli F. Propyleenioksidi/etyleenioksidi (painosuhde noin 88/12) polyeetteritrioli, jonka OH-arvo 20 on 24.

7. Polyoli G. Propyleenioksidi/etyleenioksidipoly-eetteritrioli, jonka OH-arvo on 28, ja jossa on satunnainen propyleenioksidi-etyleenioksidijakautuma painosuhteessa noin 87/13.

25 8. Polyoli H: Propyleenioksidi/etyleenioksidipoly- eetteritrioli, jonka OH-arvo on 35, ja jossa on satunnainen propyleenioksidi/etyleenioksidijakautuma painosuhteessa noin 76/24.

9. Polyoli I: Propyleenioksidi/etyleenioksidi 30 (painosuhde noin 78:22) polyeetteritrioli, jonka OH-arvo on 43.

10. Isosyanaatti ML:

Suprasec ML, ja MDI-koostumus, jota on saatavilla ICI:ltä, sisältää noin 20 % 2,4'-MDI-isomeeriä.

17 100975 11. Isosyanaatti W:

Suprasec ML:n reaktiotuote isoforonidiamiinin kanssa, sisältää noin 10 % ureapartikkeleita, ja sen NCO-arvo on 26,9 %.

5 12. Isosyanaatti X:

Polymeerinen MDI-koostumus, joka sisältää noin 83 % di-isosyanaatteja, joista noin 9,5 % on 2,4'-isomeeriä.

13. Isosyanaatti Z: Polymeerinen MDI-koostumus, 10 joka sisältää noin 83 % di-isosyanaatteja, joista noin 18 % on 2,4-isomeeriä.

13'. Isosyanaatti Y: Polymeerinen MDI-koostumus, joka sisältää noin 90 % di-isosyanaatteja, joista noin 19 % on 2,4'-isomeeriä.

15 14. Katalyytti Niax Ai:

Tertiäärinen amiinikatalyytti, jota on saatavilla Union Carbide Corp:lta.

15. Katalyytti Dabco 33LV:

Tertiäärinen amiinikatalyytti, jota on saatavilla 20 Air Productsilta.

Esimerkit 1-5

Isosyanaattiesipolymeerikoostumusten valmistus

Polyisosyanaatti I on isosyanaattiesipolymeeri-koostumus, jonka NCO-pitoisuus on 9,2 %, viskositeetti 25 38 Pas 25°C:ssa ja joka on valmistettu antamalla 675 osan polyoli A:ta reagoida 325 osan isosyanaatti Z:aa kanssa 80°C:ssa.

Polyisosyanaatti II on isosyanaattiesipolymeeri-koostumus, jonka NCO-pitoisuus on 7,8 %, viskositeetti 30 74 Pas 25°C:ssa, ja joka on valmistettu antamalla 704 osan polyoli B:tä reagoida 296 osan isosyanaatti Y:tä kanssa 80°C:ssa.

Polyisosyanaatti III on isosyanaattiesipolymeeri-koostumus, jonka NCO-pitoisuus on 8,7 %, viskositeetti 35 66 Pas 25°C:ssa, ja joka on valmistettu antamalla 675 osan polyoli D:tä reagoida 325 osan isosyanaatti X:ää kanssa 80°C:ssa.

ie 100975

Polyisosyanaatti IV on isosyanaattiesipolymeeri-koostumus, jonka NCO-pitoisuus on 8,8 %, viskositeetti 133 Pas 25°C:ssa, ja joka on valmistettu ensin antamalla 680 osan polyoli C:tä reagoida 220 osan isosyanaatti 5 ML:ää 80°C:ssa, ja sitten sekoittamalla 100 osaan puhdasta MDI:tä.

Polyisosyanaatti V on isosyanaattiesipolymeeri-koostumus, jonka NCO-pitoisuus on 11,3 %, viskositeetti 97 Pas 25°C:ssa, ja joka on valmistettu ensin antamalla 10 254 osan isosyanaatti W:tä reagoida 546 osan polyoli A:ta kanssa 80°C:ssa, ja sitten sekoittamalla 200 osaan puhdasta MDI:ta.

Esimerkit 6-10

Joustavat vaahtonäytteet 1-4 valmistettiin 15 sekoittamalla polyisosyanaatteja I - IV katalyytti-H20- seokseen, kuten taulukossa 1 on ilmoitettu, mistä saatiin hyvälaatuista joustavaa vaahtoa.

Joustava vaahtonäyte 5 valmistettiin syöttämällä MDI-polyisosyanaattia V, katalyyttiä ja H20:ta monikompo-20 nenttiseen matalapainesekoitussuuttimeen taulukossa 1 ilmoitettuina osuuksina. Saatiin aikaan hyvälaatuista joustavaa vaahtoa.

Taulukossa IA ilmoitetut määrät ovat paino-osina. Taulukko IB esittää saatujen näytteiden vaahto-ominaisuu-: 25 det.

19 100975

Taulukko IA

5 nro 12345

Polyiso- syanaatti I 156 II 180 10 III 100 IV 159 V 100 15 H20 5 5 3;8 5 4

Niax A-l 0j 25 0,25 0;20 0,25 0,20 20 Dabco 33LV 0^40 20 100975

Taulukko IB

nro 1 2 3 4 5

Vaahdon tiheys 5 (kg/m3) 48 62 49 46 20 ISO 1855

Puristuskovuus 40 % (kPa) 5,6 6,6 3^8 10,5 2,4 10 ISO 3386

Repeytymislujuus max (N/m) 330 365 I75 ISO 8067 15 Venymä (%) ISO 1798 132 70 110 20 Esimerkit 11 - 16

Isosyanaattiesipolymeerikoostumusten valmistus Isosyanaattiesipolymeerit valmistettiin antamalla isosyanaatti ML:n reagoida polyolien B ja E - I kanssa.

Vastaavat määrät isosyanaattia ja polyolia, joiden 25 annettiin reagoida keskenään on ilmoitettu alla taulukossa 2. Reaktio tapahtui 80°C:ssa tavanomaisissa sekoitus- olosuhteissa.

Tuloksena olevat NCO-pitoisuudet ja viskositeetit saaduista esipolymeereistä on annettu taulukossa 2.

21 100975

Taulukko 2

Esipoly- meerikoostu- 11 12 13 14 15 16 5 mus

Isosyanaatti ML ML ML ML ML ML

paino-% 24,7 23,7 24;4 25,9 25,6 26,6 10

Polyoli E F G B H I

paino-% 75;3 76,3 75,6 74,1 74;4 73,4 15 NCO-arvo 6,6 6,6 6,5 6,6 6,6 6,6 (%)

Viskositeetti 40 55 83 74 73 121 (PS/25°C)

Claims (11)

100975

1. Nestemäinen isosyanaattipitoinen esipolymeeri-koostumus, tunnettu siitä, että sen keskimääräinen 5 isosyanaattifunktionaalisuus on suurempi kuin 2 ja sen NCO-pitoisuus on 2-15 paino-%, ja se on valmistettavissa saattamalla polyoli, jonka keskimääräinen nimellishydrok-syylifunktionaalisuus on 2 - 6 ja keskimääräinen hydrok-syyliekvivalenttipaino on 500 - 5000, stökiometrisen yli-10 määrän kanssa difenyylimetaanidi-isosyanaattikoostumusta, joka sisältää vähintään 2 paino-% 2,4'-difenyylimetaanidi-isosyanaattia ja jonka keskimääräinen isosyanaattifunktio-naalisuus on 2 - 2,3.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esipolymeerikoos-15 tumus, tunnettu siitä, että NCO-pitoisuus on 2 - 12 paino-%.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen esipolymee-rikoostumus, tunnettu siitä, että polyolin keskimääräinen nimellishydroksyylifunktionaalisuus on 2 - 4.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen esipolymeeri- koostumus, tunnettu siitä, että polyolin keskimääräinen nimellishydroksyylifunktionaalisuus on 2 - 3.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen esipolymeerikoostumus, tunnettu siitä, että po- 25 lyoli on polyeetteripolyoli.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen esipolymeerikoostumus, tunnettu siitä, että polyolin oksietyleeni-pitoisuus on 5 - 30 %, laskettuna oksialkyleeniyksiköiden kokonaispainosta.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen esipolymeerikoostumus, tunnettu siitä, että sen keskimääräinen isosyanaattifunktionaalisuus on 2,05 - 2,4 ja sen NCO-pitoisuus on 5 - 12 paino-%, polyoli on polyok-sialkyleenipolyoli, jonka oksietyleenipitoisuus on 5 - 30 35 %, laskettuna oksialkyleeniyksiköiden kokonaispainosta, di- 100975 fenyylimetaanidi-isosyanaattia sisältävän koostumuksen ko-konaisdifenyylimetaanidi-isosyanaattipitoisuus on vähintään 60 paino-%, difenyylimetaanidi-isosyanaattia sisältävän koostumuksen 2,4' -difenyylimetaanidi-isosyanaatti-isomee- 5 ripitoisuus on vähintään 5 % ja difenyyli-metaanidi- isosyanaattia sisältävän koostumuksen keskimääräinen iso-syanaattifunktionaalisuus on 2/1 - 2,3.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esipolymeerikoos-tumus, tunnettu siitä, että sen keskimääräinen 10 isosyanaattifunktionaalisuus on suurempi kuin 2 ja sen NCO-pitoisuus on 2 - 15 paino-%, ja se on valmistettavissa saattamalla reagoimaan keskenään (i) polyolikomponentti, joka sisältää vähintään yhtä polyoksialkyleenipolyolia, jossa on oksietyleeniyksi-15 köitä, jolloin polyölikomponentin keskimääräinen nimellis-hydroksyylifunktonaalisuus on 2-6, keskimääräinen hyd-roksyyliekvivalenttipaino on 500 - 5000 ja keskimääräinen oksietyleenipitoisuus on 10 - 25 %, laskettuna oksialky-leeniyksiköiden kokonaispainosta, ja 20 (ii) polyolikomponenttiin nähden stökiometrinen ylimäärä difenyylimetaanidi-isosyanaattikoostumusta, joka sisältää vähintään 2 paino-% 2,4'-difenyylimetaanidi-iso-syanaattia, laskettuna di-isosyanaattikomponenttien painosta, ja jonka keskimääräinen isosyanaattifunktionaalisuus 25 on 2 - 2,3.

9. Polyisosyanaattikoostumus, tunnettu siitä, että se sisältää jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaista isosyanaattipitoista esipolymeerikoostumusta.

10. Menetelmä polyuretaanivaahdon valmistamiseksi, 30 tunnettu siitä, että jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen esipolymeerikoostumus tai patenttivaatimuksen 9 mukainen polyisosyanaattikoostumus saatetaan reagoimaan veden kanssa.

11. Menetelmä polyuretaanivaahdon valmistamiseksi, 35 tunnettu siitä, että 100 paino-osaa jonkin patent- 100975 tivaatimuksen 1-8 mukaista esipolymeerikoostumusta tai patenttivaatimuksen 9 mukaista polyisosyanaattikoostumusta saatetaan reagoimaan 1-10 paino-osan kanssa isosyanaat-tireaktiivista komponenttia, jossa isosyanaattireaktiivinen 5 aine muodostuu vähintään 95 %:isesti vedestä. 100975