FI99062C - Puhesignaalin taajuuskorjaus matkapuhelimessa - Google Patents

Description

99062

Puhesignaalin taajuuskorjaus matkapuhelimessa - Talsignalens ekvalisering i en mobiltelefon 5 Keksintö koskee yleisesti puhesignaalin käsittelyä ja erityisesti puhesignaalille matkapuhelimessa tehtävää taajuuskorjausta, jonka tarkoituksena on välitetyn puheen ymmärrettävyyden parantaminen.

Äänestäjä sen erikoistapauksena puheesta saatavan kuulovaikutelman parantaminen 10 taajuuskoijaimella eli ekvalisaattorilla on laajalti tunnettuja käytetty menetelmä. Äänen taajuusspektriä voidaan esimerkiksi tasata, jolloin tiettyjä taajuuksia vastaavat taajuusvasteen piikit tai kuopat tasataan lähemmäs keskimääräistä tasoa, tai tiettyjä taajuuksia tai taajuusalueita voidaan tarkoituksellisesti voimistaa tai vaimentaa niin, että ne poikkeavat keskitasosta. Tavanomaisen kuulovaikutelman parantamisen 15 lisäksi taajuuskorjauksella voidaan auttaa tietyn tyyppisistä kuulovammoista kärsiviä henkilöitä saamaan äänestä paremmin selvää.

Taajuuskorjaus voidaan tehdä sähköisesti tai mekaanisesti. Sähköinen taajuuskorjaus edellyttää erilaisten suodatinpiirien käyttöä ääntä käsittelevässä laitteessa. Tun-20 nettuja ratkaisuja ovat analogisen signaalinkäsittelyn alueella passiiviset RC-suo-dattimet, aktiiviset, operaatiovahvistimiin perustuvat suodattimet ja erityiset taa-juuskorjainsirut sekä digitaalisella puolella digitaaliset signaaliprosessorit, joihin voidaan ohjelmoimalla sisällyttää hyvinkin monimutkaisia suodatinjärjestelyjä. Mekaaninen taajuuskorjaus tehdään valitsemalla ääntä toistavan kaiuttimen ja sen välit-25 tömän ympäristön mekaaniset ominaisuudet siten, että saavutetaan haluttu taajuus-vaste.

• · ·

• · * I

: Matkapuhelimissa taajuuskorjausta tarvitaan parantamaan kaiuttimesta käyttäjän : ’ : korvaan välittyvän äänen laatua ja ymmärrettävyyttä. Kaiuttimesta kuuluva ääni vai- 30 kuttaa vääristyneeltä, koska kaiutin ei yleensä toista kaikkia taajuuksia samalla ta- : . ·. valla ja koska kaiuttimen ja käyttäjän korvan välillä tapahtuu akustista vuotoa, joka • · « "!.* vaikuttaa eri taajuuksiin eri tavalla. Kuvassa 1 on esitetty graafisesti kaksi taajuus- vastemittausta, joista ylempää käyrää vastaavassa mittausjärjestelyssä kaiutin ja korvaa vastaava mittauslaite on suojattu akustista vuotoa vastaan (voimakas akusti-35 nen kytkentä) ja alempaa käyrää vastaavassa järjestelyssä akustinen vuoto vastaa tavallista matkapuhelimen käyttötilannetta. Kuvasta nähdään selvästi, että kun akustinen kytkentä huononee vuodon vaikutuksesta, erityisesti matalien taajuuksien (< 1 kHz) toistuminen heikkenee.

2 99 062

Eräs tunnettu menetelmä, jolla akustisen vuodon aiheuttamaa äänen vääristymistä on yritetty korjata, on erityisten akustista takaisinkytkentää soveltavien kaiuttimen käyttö. Menetelmä on luonteeltaan mekaaninen, koska siinä pyritään rakentamaan kaiutin siten, että sen mekaaniset ominaisuudet kompensoivat matalien taajuuksien 5 vaimenemista. Kaiuttimen ja sen asennusrungon väliin jätetään ilmarako, jonka leveys on tärkeä tekijä akustisen takaisinkytkennän kannalta. Oikean mitoituksen ja toiminnan saavuttamiseksi kaiuttimen kokoonpanossa on noudatettava tarkkoja mekaanisia toleransseja, mikä nostaa valmistuskustannuksia. Mekaanisen järjestelyn taajuusvastetta ei voi jälkikäteen muuttaa, mikä tekee siitä joustamattoman. Mene-10 telmää ei voi myöskään soveltaa kädet vapaana -kaiuttimen toteutukseen, joka on yleinen matkapuhelimen lisävaruste.

Kaiuttimen sähkömekaanisten ominaisuuksien suunnittelulla voidaan myös toteuttaa kaiutin, joka luonnostaan vahvistaa matalataajuisia signaaleja. Myös tällainen järjes-15 tely on joustamaton, koska taajuusvaste määräytyy kaiuttimen valmistuksen yhtey dessä eikä sitä voida muuttaa esimerkiksi sähköisellä ohjaussignaalilla.

Sähköisillä suodatinratkaisuilla voidaan yleensä vaikuttaa monipuolisemmin ja joustavammin äänentoistojärjestelyn taajuusvasteeseen kuin mekaanisilla tai sähkö-20 mekaanisilla ratkaisuilla. Matkapuhelimessa tila, sähkön kulutus, laskentakapasiteetti ja piirilevyn pinta-ala ovat kuitenkin erittäin kriittisiä tekijöitä, joita sähköisen suodattimen tulisi kuluttaa mahdollisimman vähän. Sekä passiiviset että aktiiviset analogiset suodattimet lisäävät komponenttikustannuksia ja vievät sekä sähkötehoa että piirilevyn pinta-alaa. Jos niistä halutaan rakentaa säädettävä taajuuskorjain, : V 25 jonka toimintaa voidaan tarvittaessa muuttaa ohjaussignaalilla, järjestelystä tulee helposti monimutkainen ja kallis valmistaa. Analogisilla suodattimilla on usein myös tietty, varsin rajallinen toiminta-alue, esimerkiksi kiinteä keskitaajuus tai riit- : tämätön vahvistuskyky.

• · · · • ·« • · * • · r> 30 Digitaaliset suodatinjärjestelyt, jotka voidaan periaatteessa toteuttaa erillisinä digi- ; taalipiireinä, mutta joiden edullinen suoritusmuoto on niiden ohjelmoiminen digi- • · · taalisen signaaliprosessorin suoritettaviksi prosesseiksi, ovat osoittautuneet monessa suhteessa ylivoimaisiksi verrattuna niiden analogisiin vastineisiin. Koska useimpiin yleisiin matkapuhelinkonstruktioihin kuuluu jo nykyään digitaalinen signaaliproses-35 sori eli DSP, ohjelmallinen suodatinjärjestely ei lisää merkittävästi matkapuhelimen komponenttimäärää. Samalla sähkön kulutus ja tilantarve pysyvät kohtuullisissa rajoissa. DSP:hen ohjelmoitujen prosessien toimintaa voidaan myös helposti muuttaa halutulla tavalla antamalla prosessorille tietyt ohjaussignaalit.

3 99062

Tekniikan tason mukaiset matkapuhelimien DSP-pohjaiset taajuuskorjainratkaisut eivät kuitenkaan toimi optimaalisella tavalla kaikissa tilanteissa. On nimittäin tunnettua, että koska matkapuhelinta käytetään hyvin erilaisissa olosuhteissa, joissa esi-5 merkiksi ympäröivän melun taso sekä puhe- että kuunteluympäristössä vaihtelee, puheen toistaminen parhaalla mahdollisella tavalla ei onnistu, jos taajuuskorjaus tapahtuu aina samalla tavalla. Ympäristöolosuhteiden lisäksi erilaisten lisävarusteiden, kuten kädet vapaana -kaiuttimen, kuulokekaiuttimen tai lisäkuulokkeen käyttö vaikuttaa taajuuskorjaimelta vaadittavaan toimintaan.

10 Tämän keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä ja laite, joilla matkapuhelimen toistaman äänen laatua ja ymmärrettävyyttä voidaan parantaa useissa erilaisissa käyttötilanteissa. Keksinnön tavoitteena on myös esittää menetelmä ja laite, joilla matkapuhelimen toistaman äänen laatua ja ymmärrettävyyttä voidaan kontrolloida 15 erilaisten lisävarusteiden käytön yhteydessä. Keksinnön tavoitteena on lisäksi esittää matkapuhelimen äänentoistoa parantava menetelmä ja laite, jotka eivät edellytä monimutkaisten ja kalliiden erikoiskaiuttimien käyttöä. Keksinnön tavoitteena on edelleen, että sen mukainen menetelmä ja laite eivät lisää merkittävästi matkapuhelimen kriittisten resurssien käyttöä.

20

Keksinnön tavoitteet saavutetaan ratkaisulla, jossa matkapuhelimen vastaanottamalle signaalille tehdään adaptiivinen taajuuskorjaus puhedekoodauksen jälkeen, mutta ennen signaalin D/A-muunnosta. Adaptiivisuudella tarkoitetaan sitä, että taajuuskor-: ' jauksen vaikutusta muutetaan tiettyjen ohjausparametrien muuttuessa. Ohjauspara- : , 25 metrejä ja niiden vaikutusta selostetaan tarkemmin jäljempänä.

' ‘l· Keksinnön mukaiselle menetelmälle puhelinlaitteen äänentoiston parantamiseksi, : : joka puhelinlaite käsittää taajuuskorjaimen, jolla on tietty muutettava taajuusvaste, • · · · on tunnusomaista, että siinä muodostetaan mainitun puhelinlaitteen käyttöolosuh- 30 teitä kuvaava ohjaustieto ja muutetaan mainitun ohjaustiedon perusteella mainitun . ^ taajuuskorjauksen taajuusvastetta toistettavan äänen laadun ja ymmärrettävyyden • · · * ”. * optimoimiseksi kulloisissakin käyttöolosuhteissa.

Keksintö kohdistuu myös puhelimeen, jossa sovelletaan keksinnön mukaista mene-35 telmää. Keksinnön mukaiselle puhelinlaitteelle, joka käsittää kaiuttimen äänentoistoa varten ja digitaaliset signaalinkäsittelyvälineet toistettavan äänen digitaalista käsittelyä varten, jotka digitaaliset signaalinkäsittelyvälineet käsittävät taajuuskorjaimen, jolla on tietty taajuusvaste, on tunnusomaista, että mainittu puhelinlaite kä- 4 99062 sittää välineet sen käyttöolosuhteita kuvaavan ohjaustiedon muodostamiseksi ja välineet mainitun taajuuskorjaimen taajuusvasteen muuttamiseksi mainitun ohjaustiedon perusteella.

5 Esillä oleva keksintö on tarkoitettu käytettäväksi digitaalisessa puhelimessa, edullisesti matkapuhelimessa. Keksinnön sovellettavuus edellyttää, että puhelimessa käsitellään ääntä digitaalimuotoisena signaalina. Tavanomaisessa matkapuhelimessa vastaanotettu ääni-informaatio on digitaalimuodossa ennen sen muuttamista analogiseen muotoon (PCM-dekoodaus; Pulse Coded Modulation) ja kaiuttimella tapahtu-10 vaa äänentoistoa varten. Lisäksi lähetettävä ääni-informaatio on digitaalimuodossa, kun se on ensin äänitetty mikrofonilla ja A/D-muunnettu (PCM-koodaus). Digitaalisen matkapuhelimen toiminta sinänsä katsotaan alan ammattimiehen kannalta tunnetuksi eikä sitä selosteta tässä tarkemmin.

15 Keksintöön johtaneessa tutkimustyössä havaittiin, että pelkkä matalien taajuuksien vahvistaminen ei kaikissa oloissa ole suositeltavaa vastaanotetun puheen ymmärrettävyyden kannalta. Jos matkapuhelinta käytetään hyvin meluisassa ympäristössä, matalien taajuuksien vahvistaminen saattaa jopa heikentää puheen ymmärrettävyyttä, koska se pienentää korkeampien, ymmärrettävyyden kannalta oleellisimpien taa-20 juuskomponenttien suhteellista osuutta korvan kuulemasta signaalista. Näin ollen on edullista suhteuttaa taajuuskorjaus ympäröivään melutasoon. Lisäksi on havaittu, että koska matkapuhelimen lisälaitteissa käytetään erilaisia kaiuttimia, taajuuskorjaus täytyy säätää toimimaan niiden yhteydessä eri tavalla.

25 Keksinnön mukaisesti taajuuskorjauksen säätämiseen voidaan käyttää useita eri oh- jausparametreja, joista yksinkertaisin on käyttäjän asettama puhelimen äänenvoi- , ,·*.· makkuus. Muita mahdollisia ohjausparametreja ovat mm. puhelimen mikrofonin : Λ kautta tehtävä ympäröivän melutason mittaustulos, tieto puhelimeen kytketyistä lisä- : laitteista ja radioyhteyden laatua kuvaavat mittaustulokset. Lopullinen käyttäjän ha- 30 vaitsema ääni muodostuu yhteisvaikutuksesta, jonka osina ovat alkuperäinen sig- : .·. naali, taajuuskorjaus, mahdollinen D/A-muunnoksen yhteydessä tapahtuva kaistan- * · » ‘1!/ päästösuodatus, vahvistuksen määrä, kaiuttimen akustinen vaste ja normaalissa pu- helintoiminnossa akustinen vuoto kaiuttimen ja korvan välillä tai kädet vapaana -toimintoa käytettäessä kuuntelutilan akustinen siirtofunktio.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä ja laitteessa matkapuhelin tutkii ja määrittää ohjausparametrien ja muistiin tallennettujen tietojen perusteella, mikä on kulloisiinkin ympäristö- ja käyttöolosuhteisiin soveltuva paras taajuuskorjauksen voimak- 35 99062 5 kuus ja taajuusalue. Määritysten perusteella vastaanotetulle signaalille tehdään taa-juuskorjaus edullisesti samassa digitaalisessa signaaliprosessorissa, jota käytetään sinänsä tunnetulla tavalla puhedekoodauksen tekemiseksi.

5 Keksinnöllä saavutettavia etuja tekniikan tasoon verrattuna ovat äänen ymmärrettävyyden paraneminen riippumatta kaiuttimen konstruktiosta ja akustisesta vuodosta kaiuttimen ja korvan välillä, hyvä sopivuus matkapuhelimien asettamiin erityisvaatimuksiin, taajuuskorjauksen sopeutuminen taustameluun ja käyttäjän asettamaan puhelimen äänenvoimakkuuteen, tasapainoisuus kuultavan äänen laadun ja puheen 10 ymmärrettävyyden välillä sekä taajuuskorjauksen mukautuminen matkapuhelimen lisälaitteisiin.

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa 15 kuva 1 esittää graafisesti taajuusvastemittauksia voimakkaan ja heikomman akustisen kytkennän vallitessa kaiuttimen ja mittalaitteen välillä, kuva 2 esittää lohkokaaviona keksinnön periaatetta ja sen soveltamista matkapu-20 helimessa, kuvat 3-5 esittävät graafisesti erilaisia taajuusvastekäyriä, joita keksinnön mukaisella järjestelyllä voidaan tuottaa, .: 25 kuva 6 esittää lohkokaaviona erästä suodatinta, jota voidaan käyttää keksinnön mukaisessa taajuuskorjaimessa, • ♦ ♦ : ;*: kuva 7 esittää graafisesti taajuusvasteen skaalausta keksinnön mukaisessa järjes- ♦ · « * telyssä, 30 . . kuva 8 esittää graafisesti tiettyjä ohjauskäyriä, joita voidaan soveltaa keksinnön : ‘ mukaisessa jäijestelyssä, ja • r · kuva 9 esittää lohkokaaviona ympäröivän melun estimointia keksinnön mukaisen 35 järjestelyn käyttöä varten.

99062 6

Edellä tekniikan tason selostuksen yhteydessä on viitattu kuvaan 1, joten seuraa-vassa keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen selostuksessa viitataan lähinnä kuviin 2-9. Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

5 Kuvassa 2 on esitetty lohkokaavio, jonka kaksi päälohkoa ovat puhesignaalin digitaalisesta käsittelystä matkapuhelimessa vastaava digitaalinen signaaliprosessori (DSP) 1 ja signaalin PCM-koodauksesta ja -dekoodauksesta sekä analogisesta signaalinkäsittelystä vastaava PCM CODEC-lohko 2. Kuvan yläosassa kulkee vasemmalta oikealle ns. far-end-kanava eli signaalitie matkapuhelimen vastaanottimesta ja 10 kanavadekoodauksesta (ei esitetty kuvassa) puhedekooderin 3, taajuuskorjainlohkon 4, D/A-muuntimen 5, suodattimen 6 ja vahvistimen/vaimentimen 7 kautta kaiutti-meen 8. Kuvan alaosassa kulkee ns. near-end-kanava eli signaalitie mikrofonista 9 vahvistimen 10, suodattimen 11, A/D-muuntimen 12, taustamelun mittauslohkon 13 ja puhekooderin 14 kautta kohti kanavakoodausta (ei esitetty kuvassa) ja lähetystä 15 radiotielle. Lukuunottamatta keksinnön mukaisia taajuuskorjain- 4 ja taustamelun mittauslohkoja 13 kaikkien lueteltujen osien rakenne ja toiminta kuuluvat alan ammattimiehen asiantuntemuksen piiriin, koska vastaavia osia käytetään yleisesti tekniikan tason mukaisissa matkapuhelimissa. Myös keksinnön mukaiset lohkot koostuvat sinänsä alan ammattimiehen tuntemista osista, mutta niiden yhdistäminen mat-20 kapuhelimeen ja käyttö kuuluvat esillä olevan keksinnön piiriin.

DSP-lohko 1 käsittää ohjauslohkon 15, jonka pääasiallinen tehtävä esillä olevan keksinnön kannalta on ohjata taajuuskorjainta 4 siten, että tietyn taajuisia signaali-komponentteja vahvistetaan tai vaimennetaan vallitsevien ympäristö-ja käyttöolo-25 suhteiden mukaan. Ohjauslohkon 15 toiminta perustuu ohjausparametreihin, jotka tulevat ohjauslohkoon 15 syöttötietoina. Kaikki ohjausparametrit kuvaavat jollakin *:· tavalla niitä ympäristö- ja käyttöolosuhteita, joissa matkapuhelinta käytetään. Ku- • ·*; vassa 2 on esitetty ohjauslohkon 15 syöttötietoina neljä ohjausparametria, jotka ovat • tt · .· r, radioyhteyden laatua kuvaava tieto 16, ympäristön melutason mittaukseen perustuva 30 taustameluarvio 17, puhelimeen liitettyjä lisälaitteita kuvaava tieto 18 ja käyttäjän • '.t asettama puhelimen äänenvoimakkuus 19. Lisäksi kuvassa 2 on esitetty muistiväli- • · % M,* neet eli look-up-taulukot 4a ja 13e, joiden käyttöä kuvataan jäljempänä.

» · ·

Taajuuskorjaimen 4 taajuusvaste voi vaihdella hyvin monella tavalla. Kuvassa 3 on 35 esitetty esimerkinomaisesti muuttuva vahvistus, kun keskitaajuus ja kaistanleveys ovat vakioita. Vastaavasti kuvassa 4 on esitetty esimerkinomaisesti muuttuva keskitaajuus, kun vahvistus ja kaistanleveys ovat vakioita, ja kuvassa 5 on esitetty esimerkinomaisesti muuttuva kaistanleveys, kun keskitaajuus ja vahvistus ovat vakioi- 99062 7 ta. Keskitaajuuden, vahvistuksen ja kaistanleveyden muutoksia voidaan yhdistellä monella tavalla sen mukaan, miten saadaan paras lopputulos eli selkein ja ymmärrettävin ääni. Operaatiot tapahtuvat edullisesti normaalilla puhetaajuusalueella, joka on noin 300 - 3400 Hz. Keksinnön erikoistapauksena voidaan pitää vakiotaajuuskorja-5 usta, joka ei ole adaptiivinen vaan toimii aina samalla tavalla.

Taajuuskorjainlohko 4 voi muodostua esimerkiksi yhdestä tai useammasta IIR-suo-dattimesta (Infinite Impulse Response filter, rekursiivinen suodatin), FIR-suodatti-mesta (Finite Impulse Response filter, ei-rekursiivinen suodatin) tai taajuusulottu-10 vuudessa toimivasta prosessista. Jälkimmäisessä tapauksessa lohkon 4 täytyy sisältää myös aika-taajuus-ja taajuus-aika-muunnokset, jotka toteutetaan luonnollisim-min FFT-ja IFFT-funktioilla (Fast Fourier Transform, Inverse Fast Fourier Transform).

15 Kuvassa 6 on esitetty eräs taajuuskorjainlohkon edullinen toteutus. Tässä sinänsä tunnetussa suodatinrakenteessa Z:lla merkityt lohkot tarkoittavat aikayksikön pituisia viiveitä, ai ja a2 ovat taajuusvasteen keskitaajuuteen ja kaistanleveyteen vaikuttavia tekijöitä ja K-tekijä vastaa taajuuskorjauksen voimakkuutta (gain). Esitetty suodatin on esimerkinomainen, koska taajuuskorjainlohkon 4 yksityiskohtainen to-20 teutus ei ole keksinnön kannalta sinänsä oleellinen. Kuvan 6 suodatinratkaisun hyviä puolia ovat vain kolme säädettävää tekijää (ai, a2 ja K), vähäinen vaikutus signaalin vaiheeseen, hyvä ja selkeä säädettävyys ja hyvä stabiilius. Suodattimen siirtofunktio on kaavan Ϊ (-(el +1 + K{a\ -1)) + (ai Z~x) + -(l + a\ + K{\ - α\))ζ~2) 1 + (a2 · Z“‘) + (ai · Z~2) ·” : mukainen.

• · ·

• · I

f · · •

Seuraavaksi selostetaan keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen toimintaa. Pe-30 rusajatuksena on, että ohjauslohkolle 15 toimitetaan ohjausparametrien muodossa tieto siitä, missä olosuhteissa ja minkä varustuksen yhteydessä puhelinta käytetään, jolloin ohjauslohko 15 ohjaa taajuuskorjainlohkoa 4 niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä signaalin laatu ja ymmärrettävyys.

35 Yksinkertaisin ohjausparametri on tieto käyttäjän asettamasta puhelimen äänenvoimakkuudesta. Useimmissa nykyaikaisissa matkapuhelimissa on säädin, jolla käyttäjä 99062 8 voi kasvattaa tai pienentää puhelimen kaiuttimesta kuuluvan äänen voimakkuutta. Normaalissa käytössä käyttäjä säätää äänen voimakkaammaksi, jos käyttöympäristössä on paljon melua, ja hiljaisemmaksi, jos käyttöympäristö on hiljainen. Kuten edellä on todettu, vastaanotetun äänen laadun kannalta on edullista korostaa matalia 5 (noin < 1 kHz) taajuuksia hiljaisessa käyttöympäristössä, mutta puheen ymmärrettävyyden kannalta on edullista vaimentaa niitä meluisassa käyttöympäristössä. Oh-jauslohkolle 15 toimitetaan tieto äänenvoimakkuussäädön asennosta jollakin sinänsä tunnetulla tavalla, jolloin se muuttaa taajuuskorjainlohkon 4 ohjaustietoja. Jos käytetään kuvan 6 mukaista taajuuskorjainlohkoa, suureksi asetettu äänenvoimak-10 kuus saa ohjauslohkon 15 pienentämään tekijää K ja vastaavasti pieneksi asetettu äänenvoimakkuus saa ohjauslohkon suurentamaan samaa tekijää. Edullisessa suoritusmuodossa suurin mahdollinen tekijän K arvo vastaa digitaalisen signaaliprosessorin 1 lukuesityksessä suurinta kokonaislukua, jolloin vahvistusta ei voida kasvattaa niin paljon, että se aiheuttaisi prosessorissa numeerisen ylivuodon. Kuvassa 7 on 15 esitetty kaavamaisesti taajuuskorjainlohkon 4 vahvistus taajuuden funktiona, kun käytetään suurinta mahdollista K-tekijän arvoa.

Käyttöympäristön taustamelusta saadaan tarkempi kuva mittaamalla se mikrofonin 9 kautta. Monissa nykyaikaisissa matkapuhelimissa on ns. VAD-toiminto (Voice Ac-20 tivity Detection), jonka tehtävä on havaita puhelun aikana, milloin käyttäjä puhuu puhelimeensa ja milloin hän on hiljaa. Normaalisti tätä toimintoa käytetään siten, että käyttäjän ollessa hiljaa puhelin lähettää vain minimimäärän valvontatietoja, mikä vähentää puhelimen tehonkulutusta ja radiotaajuuksien kuormitusta. VAD-toi-mintoa voidaan soveltaa keksinnön mukaiseen menetelmään ja laitteeseen, koska : . : 25 kun käyttäjä on hiljaa, mikrofoni 9 äänittää vain taustamelua. Mittaamalla taustame- lun voimakkuus niinä hetkinä, jolloin VAD-yksikkö (ei esitetty kuvissa) ilmoittaa ohjauslohkolle 15, että käyttäjä ei puhu, ja tallentamalla mittaustulos käytettäväksi . . arviona taustamelun tasosta seuraavan mittaustuloksen saamiseen asti voidaan ohja- • · « ta taajuuskorjainlohkoa 4 samaan tapaan kuin edellä on selostettu käyttäjän asetta-*\ * 30 man äänenvoimakkuuden yhteydessä. Tämä edellyttää, että puhelin, edullisesti sen digitaalinen signaaliprosessori, käsittää taustamelun mittauslohkon 13, jolta ohjaus-·:··: lohko 15 saa mittaustulokset. Lisäksi VAD-yksiköstä (ei esitetty kuvissa) täytyy olla yhteys ohjauslohkoon 15, jotta se tietää, milloin mittaustuloksia voidaan ottaa vastaan. VAD-yksikön antama tieto voidaan johtaa myös päälle/pois-ohjauksen luontei-35 sena taustamelun mittauslohkoon 13, jolloin se antaa mittaustuloksia ohjauslohkolle 15 vain silloin, kun käyttäjä on VAD-yksikön mukaan hiljaa.

99062 9

Taustamelun mittauksessa tarkkaillaan edullisesti PCM-lohkon 2 A/D-muuntimelta 12 saatavan signaalin tehotasoa. Tehotason mittauksessa on edullista käyttää jonkinlaista keskiarvoistusta, koska äkilliset tehotason muutokset, erityisesti nopeat teho-piikit, voisivat muuten aiheuttaa niin nopeita taajuuskorjauksen vaihteluita, että ne 5 häiritsisivät kuulovaikutelmaa. Mittaustekniikassa käytetään käsitteitä päälle- ja poiskytkeytymisaika (attack-ja release-aika), jotka kuvaavat sitä, miten nopeasti systeemi reagoi mitattavan signaalin nousemiseen tietyn raja-arvon yli (attack) ja laskemiseen sen alle (release). Tehotason mittauksessa on edullista käyttää pitkähköä attack-aikaa, jotta nopeiden tehopiikkien aiheuttamat häiriöt vältetään, ja lyhy-10 ehköä release-aikaa, jotta systeemi reagoisi riittävän nopeasti taustamelun äkilliseen hiljenemiseen, kun esimerkiksi käyttöympäristönä oleva auto pysäytetään.

Käyttäjän kannalta paras tapa olisi mitata tehotason sijasta taustamelun ns. äänek-kyyttä (loudness), joka suureena kuvaa tehotason muutoksiin liittyvää ihmisen kuu-15 lovaikutelmaa. Äänekkyyden mittaamiseksi tarvitaan kuitenkin monimutkaisia suo-datinjärjestelyjä ja taajuusriippuvia laskutoimituksia, jolloin digitaalisen signaaliprosessorin 1 suorituskyky voi muodostua rajoittavaksi tekijäksi. Uudet, entistä suorituskykyisemmät prosessorit voivat kuitenkin tulevaisuudessa olla riittävän tehokkaita, jolloin suodattimina voisivat tulla kysymykseen tunnetut A- tai F-painot-20 tavat suodattimet (A-weighting, F-weighting filters).

Taustamelun mittauslohko 13 voi käsittää myös taajuusanalyysivälineitä, jotka mit-taavat pelkän taustamelun voimakkuuden lisäksi sen taajuusspektriä. Näihin mittaustietoihin perustuen taajuuskorjainlohkon 4 taajuusvastetta voidaan muuttaa niin, ; : 25 että puhesignaaliin tehty korjaus kompensoi nimenomaan tietyn taajuisen melun vaikutusta. Tämä suoritusmuoto on edullinen erityisesti, jos käyttöympäristössä on jokin kone, joka käydessään tuottaa tietylle taajuudelle painottunutta melua.

• · • · t • · « .· · ·. Matkapuhelimissa on myös yleisesti toimintoja, jotka mittaavat radioyhteyden laa- • · 30 tua ja joiden perusteella suoritetaan yhteyden siirto eli ns. handover tukiasemalta toiselle. Näiden mittausten tuloksia voidaan käyttää myös keksinnön mukaisessa ’: * ’: menetelmässä ja laitteessa taajuuskorjaimen toiminnan ohjaukseen. Pääperiaatteena on edullisessa suoritusmuodossa, että taajuuskorjausta voimistetaan, kun yhteyden laadun havaitaan heikkenevän esimerkiksi pienenevän kentänvoimakkuuden tai pe-35 räkkäisten epäonnistuneesti vastaanotettujen kehysten muodossa. Myös muunlainen korjausstrategia on mahdollinen, ja paras toimintamalli on mahdollista löytää kokeilemalla. Radioyhteyden laatua kuvaavan ohjausparametrin tai -parametrien käyttö edellyttää, että radioyhteyden laatua mittaavasta matkapuhelimen osasta on yhteys 10 99062 ohjauslohkoon 15. Tämä on sinänsä helppo järjestää, koska tunnetuissa toteutuksissa monet yhteyden laatua kuvaavat parametrit lasketaan samassa digitaalisessa signaaliprosessorissa, joka tekee puhedekoodauksen ja johon keksinnön mukainen adaptiivinen taajuuskorjaus on edullista sijoittaa.

5

Kuvassa 2 on kuvattu numerolla 18 ohjausparametritulo, joka kuvaa puhelimeen liitettyjä lisälaitteita. Tietyt lisälaitteet, kuten kuulokkeet ja kädet vapaana -kaiuttimet, edellyttävät erilaista taajuuskorjausta parhaan mahdollisen äänenlaadun saavuttamiseksi. Lisäksi esimerkiksi kädet vapaana -kaiutinta käytettäessä matkapuhelimen 10 äänenvoimakkuussäätimen vaikutus on voimakkaampi kuin tavallisessa matkapuhe-linkäytössä, mikä täytyy ottaa huomioon silloin, kun taajuuskorjauksen ohjaus perustuu muuten pelkkään äänenvoimakkuuden asetukseen, mutta ohjauslohko 15 saa tiedon myös liitetystä lisälaitteesta. Edullisessa suoritusmuodossa kutakin lisälaitetta vastaavat optimaaliset taajuuskorjainlohkon 4 ohjaustietojen arvot mitataan puheli-15 men valmistajan toimesta ja tallennetaan ohjelmoinnin yhteydessä ohjauslohkon 15 tai suoraan taajuuskorjainlohkon 4 käyttämiin muistivälineisiin ns. look-up-taulu-koksi 4a. Kun ohjauslohko 15 saa ohjausparametrina tiedon, että puhelimeen on liitetty tietty lisälaite, se lukee muistivälineistä vastaavat ohjaustietojen arvot ja toimittaa ne taajuuskorjainlohkolle 4.

20

Keksinnön mukaisessa menetelmässä ja laitteessa voidaan soveltaa edellä esitettyjen lisäksi muitakin ohjausparametreja tai vastaavia keinoja taajuuskorjainlohkon 4 toiminnan muuttamiseksi. Jos käyttäjällä on esimerkiksi jokin kuulovamma, joka edellyttää tietynlaista taajuuskorjausta, taajuuskorjainlohko 4 voidaan säätää teke- 25 mään oikeanlainen korjaus. Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa, jossa DSP- :*·*: lohkon 1 sisällä esitetyt toiminnot on toteutettu ohjelmallisina prosesseina, niiden toimintaan on helppo vaikuttaa jopa käyttäjäkohtaisesti ohjelmoimalla digitaalinen : signaaliprosessori oikealla tavalla.

• · • · · • · · • · » • · ( 30 Edellä esitettyjen ohjausparametrien yhteistoiminta on sovitettava niin, että se on • · · •... · loogista ja sopii vaihteleviin käyttötilanteisiin eikä ylitä digitaalisen signaaliproses- sorin 1 suorituskykyä. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa käyttäjän asettamalla puhelimen äänenvoimakkuudella on suora yhteys taajuuskorjaimen K-tekijään eli vahvistukseen siten, että pienikin äänenvoimakkuuden kasvattaminen pienentää K-35 tekijää ja päinvastoin. Kuvassa 8 kukin käyristä A, B ja C kuvaa kaavamaisesti vahvistuksen muutosta, kun äänenvoimakkuuden säätöä muutetaan, mutta muut olosuhteet pysyvät vakioina. Taustamelun mittaus lohkossa 13 tapahtuu portaittain eli mitattua taustamelun tehotasoa verrataan tiettyihin kynnysarvoihin. Kynnysarvon 99062 π ylitys aiheuttaa K-tekijän skaalauksen vakiotekijällä, mikä kuvassa 8 vastaa hyppäämistä käyrältä A, B tai C jollekin toiselle käyrälle. Esimerkiksi taustamelun kasvaessa tietyn kynnysarvon yli voidaan hypätä käyrältä B käyrälle C ja vastaavasti taustamelun hiljetessä käyrältä A takaisin käyrälle B tai jopa suoraan käyrälle C.

5 Hyppäyksiin liittyviä attack-ja release-aikatekijöitä on selostettu edellä.

Jos radioyhteyden laatu on niin huono, että sitä kuvaava parametri ylittää tietyn kynnystason, voidaan ottaa käyttöön tietty vakiovahvistus, joka ei riipu käyttäjän asettamasta äänenvoimakkuudesta eikä mitatusta melutasosta. Tätä kuvaa suora 10 viiva D kuvassa 8. Kuten edellä on esitetty, huonoa yhteyden laatua voidaan yrittää kompensoida myös muunlaisella korjausstrategialla, jolloin paras toimintamalli löytyy kokeilemalla. Esitettyjen yhteistoimintamuotojen lisäksi look-up-taulukkoon 4a on tallennettu tiettyihin lisälaitteisiin liittyviä taajuuskorjainlohkon 4 ohjaustietoja, jotka ohittavat normaaliin puhelinkäyttöön tarkoitetut tiedot, kun tietty lisälaite 15 on kytketty käyttöön. Tällöin taajuuskorjausta ohjaavat parametrit voivat muuttua kerralla huomattavastikin. Puhelun aikana, kun taajuuskorjausta ohjataan taustamelun ja äänenvoimakkuuden säädön perusteella, äkillisiä muutoksia taajuuskorjainlohkon 4 toiminnassa on edullisinta välttää, koska ne voisivat aiheuttaa havaittavia ja häiritseviä muutoksia käyttäjän kuulemassa äänessä.

20

Kuva 9 esittää kaavamaisesti taustamelun mittauslohkon 13 tarkempaa toteutusta. Varsinainen tehotason mittaus tapahtuu lohkossa 13a, jota ennen voi olla painottava suodatin 13b erityisesti, jos halutaan painottaa melun mittausta tehotason sijasta ää-nekkyyden (loudness) suuntaan. Lohkossa 13c tutkitaan VAD-yksikön antaman sig-; : 25 naalin perusteella, puhuuko käyttäjä vai ei, ja verrataan mitattua meluarvoa look-up- taulukosta 13d saatavaan kynnysarvoon. Melutason arviona voidaan antaa absoluuttinen arvo tai koodiarvo, joka viittaa vain tiettyjen kynnysarvojen väliin.

• · • · · • · « .1· · Esitetyt, pääosin kynnysarvo vertailuihin perustuvat säätömenetelmät edellyttävät, • · e 30 että digitaalisen signaaliprosessorin 1 käytössä on riittävä määrä muistia, edullisesti ROM-muistia, johon voidaan tallentaa kynnysarvot ja muut look-up-taulukkotiedot. Erilaisten kombinaatioiden ja vaihtoehtoisten säätöstrategioiden määrää rajoittaa yleensä käytettävissä olevan ROM-muistin koko. Säätömenetelmät voitaisiin toteuttaa vielä joustavammin, jos taajuuskorjainlohkon 4 ohjaustiedot laskettaisiin reaali-35 ajassa ottaen jatkuvasti huomioon kaikki muuttuvat tekijät. Tämä edellyttää kuitenkin suurehkoa laskentakapasiteettia, jolloin nykyisten, kokonaislukuaritmetiikkaan perustuvien digitaalisten signaaliprosessoreiden kapasiteetti ja käskykanta voivat 99062 12 muodostua rajoittaviksi tekijöiksi. Tulevaisuudessa tehokkaammat prosessorit antanevat tässä suhteessa uusia mahdollisuuksia.

Edellä on käsitelty keksinnön sovellettavuuden havainnollistamiseksi digitaalista 5 matkapuhelinta. Keksintö ei kuitenkaan rajoitu pelkästään matkapuhelimiin, vaan sitä voidaan käyttää kaikissa puhelinlaitteissa, joissa toistettavaa ääntä käsitellään digitaalimuodossa ja joissa voidaan käyttää jotain esitettyä tai vastaavaa ohjauspa-rametria niiden olosuhteiden kuvaamiseksi, johon toistettavan äänen taajuuskorjaus täytyy sopeuttaa. Matkapuhelimien lisäksi keksintö on sovellettavissa esimerkiksi 10 digitaalisiin johdottomiin puhelimiin, joissa on riittävät signaalinkäsittelyvälineet taajuuskorjauksen ja sen ohjaamiseen tarvittavien funktioiden toteuttamiseksi. Tässä esitetyt ohjausparametrit ovat siinä mielessä esimerkinomaisia, että mitä tahansa niistä tai mitä tahansa niiden yhdistelmää voidaan käyttää keksinnön kohteena olevan adaptiivisen taajuuskorjauksen toteuttamiseksi. Alan ammattimies voi esittää 15 myös muita toiminnallisesti vastaavia ohjausparametreja.

Keksinnön mukaisen matkapuhelimen edullisessa suoritusmuodossa PCM-lohkon 2 sunnittelun yhteydessä huomioidaan se, että taajuuskorjainlohkossa 4 tehtävät taa-juusriippuvat operaatiot vaikuttavat käyttäjän mieltämään äänekkyyteen (loudness). 20 Erityisesti PCM-lohkoon kuuluva vahvistin/vaimenninyksikkö 7 on suunniteltava : siten, että sillä voidaan estää taajuuskorjauksen mahdollisesti aiheuttama äänekkyy- den ei-toivottu muutos.

Keksinnön mukainen menetelmä ja laite täyttävät niille asetetut tavoitteet ja edusta-25 vat selvää parannusta tekniikan tasoon verrattuna, koska adaptiivinen taajuuskorjaus :T: parantaa merkittävästi sekä kuultavan äänen laatua että ymmärrettävyyttä kulloi senkin käyttötilanteen mukaan.

• « • · 4 • · # • · · • · · • I · • « * • · 4 • « • · · • ·

Claims (25)

99062

1. Menetelmä puhelimen toistaman äänen laadun ja ymmärrettävyyden parantamiseksi, jossa puhelimessa toistettavaa ääntä käsitellään digitaalimuodossa ja sille tehdään tietyn taajuusvasteen mukainen taajuuskorjaus (4), tunnettu siitä, että siinä 5 muodostetaan mainitun puhelinlaitteen käyttöolosuhteita (16; 17; 18; 19) kuvaava ohjaustietoja muutetaan mainitun ohjaustiedon perusteella mainitun taajuuskorjauk-sen (4) taajuusvastetta toistettavan äänen laadun ja ymmärrettävyyden optimoimiseksi kulloisissakin käyttöolosuhteissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa taajuuskorjauksessa muutetaan tietyn taajuusalueen suhteellista voimakkuutta, ja mainittu taajuusvasteen muuttaminen käsittää ainakin yhden seuraavista toimenpiteistä: mainitun taajuusalueen vahvistuksen muuttaminen, mainitun taajuusalueen leveyden muuttaminen, mainitun taajuusalueen keskitaajuuden muuttaminen. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ohjaustieto käsittää ensimmäisen osatiedon, joka muodostetaan käyttäjän asettaman puhelimen äänentoistovoimakkuuden (19) perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu en simmäinen osatieto kuvaa toistettavan äänen matalataajuisen osan vahvistusta siten, että vahvistusta kasvatetaan, kun käyttäjä säätää puhelimen äänentoistovoimakkuutta (19) pienemmäksi, ja vahvistusta pienennetään, kun käyttäjä säätää puhelimen äänentoistovoimakkuutta (19) suuremmaksi. 25

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ohjaustieto käsittää toisen osatiedon, joka muodostetaan mainitun puheli- : . ·, men käyttöympäristöstä mitatun melun (17) perusteella. • » · »«· « « · • «

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu toi- • a · *... · nen osatieto kuvaa toistettavan äänen matalataajuisen osan vahvistusta siten, että vahvistusta lisätään, lom mittaus osoittaa, että käyttöympäristön melu (17) on vähäistä, ja vahvistusta vähennetään, kun mittaus osoittaa, että käyttöympäristön melua (17) on paljon.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ohjaustieto käsittää kolmannen osatiedon, joka muodostetaan mainitun pu- 35 99062 helimen ja tiedonsiirtoverkon välillä olevan tiedonsiirtoyhteyden laadun (16) perusteella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun kol-5 mannen osatiedon perusteella muutetaan mainittua taajuuskorjausta tiedonsiirtoyhteyden huonon laadun kompensoimiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu kolmas osatieto kuvaa toistettavan äänen matalataajuisen osan vahvistusta siten, että 10 vahvistusta lisätään, kun mainittu tiedonsiirtoyhteys on laadultaan (16) huono, ja vahvistusta vähennetään, kun mainittu tiedonsiirtoyhteys on laadultaan (16) hyvä.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää toistuvasti seuraavat vaiheet: 15 a) ilman erityistä aikajärjestystä - muodostetaan ensimmäinen osatieto sen perusteella, miten käyttäjä säätää puhelimen äänentoisto voimakkuutta (19), - tarkkaillaan, milloin käyttäjä puhelun aikana ei puhuja mitataan tällaisina hetkinä puhelimen käyttöympäristön melua (17) sekä muodostetaan toinen 20 osatieto melun mittauksen perusteella, - tarkkaillaan, minkälainen on puhelimen ja sen välityksellä käytettävän tiedonsiirtoverkon välillä olevan yhteyden laatu (16), ja muodostetaan tämän perusteella kolmas osatieto, ja b) muodostettujen osatietojen perusteella 25. muutetaan toistettavan äänen matalataajuisen osan vahvistusta kääntäen ver- j*·*: rannollisesti käyttäjän asettamaan äänentoistovoimakkuuteen (19), jolloin tiettyä äänentoistovoimakkuutta ja sitä vastaavaa vahvistusta kuvaavista arvo-: . ·. pareista muodostuu monotonisesti laskeva kuvaaja (A; B; C) koordinaatistossa, .·;· jossa vahvistus on kuvattu äänentoistovoimakkuuden asetuksen funktiona, 30. skaalataan mainittua vahvistusta kääntäen verrannollisesti mitattuun meluun *·« * (17) nähden, jolloin mainittu kuvaaja siirtyy mainitussa koordinaatistossa alas- päin (A->B; B->C) kasvavan melun vaikutuksesta ja ylöspäin (C->B; B->A) vähenevän melun vaikutuksesta, ja - mikäli yhteys tiedonsiirtoverkon ja puhelimen välillä on huono, asetetaan 35 mainittu matalataajuisen osan vahvistus vakioksi, joka ei riipu äänentoistovoi makkuuden asetuksesta. 99062

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ohjaustieto käsittää neljännen osatiedon, joka muodostetaan mainittuun puhelimeen liitettyjen lisälaitteiden (18) perusteella.

12. Puhelinlaite, joka käsittää kaiuttimen (8) äänentoistoa varten ja digitaaliset signaalinkäsittelyvälineet (1) toistettavan äänen digitaalista käsittelyä varten, jotka digitaaliset signaalinkäsittelyvälineet käsittävät taajuuskorjaimen (4), jolla on tietty taajuusvaste, tunnettu siitä, että mainittu puhelinlaite käsittää välineet (13; 15; 16; 17; 18; 19) sen käyttöolosuhteita kuvaavan ohjaustiedon muodostamiseksi ja väli-10 neet (15) mainitun taajuuskorjaimen (4) taajuusvasteen muuttamiseksi mainitun ohjaustiedon perusteella.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää ohjauslohkon (15) mainittuja käyttöolosuhteita kuvaavien tietojen keräämistä ja 15 mainitun ohjaustiedon muodostamista varten.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää käyttäjän käytettävissä olevan äänentoistovoimakkuuden säätimen (19) ja välineet tiedon toimittamiseksi mainitulla säätimellä asetetusta äänenvoimakkuudesta maini- 20 tulle ohjauslohkolle (15) mainitun ohjaustiedon muodostamista varten.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää mikrofonin (9) puhelinyhteyden yli välitettävän äänen äänittämistä varten ja melunmittausvälineet (13; 13a, 13b, 13c) mainitun mikrofonin äänittämän melun : 25 mittaamista varten sekä välineet mitattua melua kuvaavan tiedon (17) toimittami- j*·*: seksi mainitulle ohjauslohkolle (15) mainitun ohjaustiedon muodostamista varten.

♦ 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää < i i . puhetoiminnan tutkimisvälineet (VAD) sen määrittämiseksi puhelun aikana, puhuu- • i 30 ko käyttäjä puhelinlaitteeseen, ja mainitut melunmittausvälineet (13; 13a, 13b, 13c) • I» on järjestetty mittaamaan melua vain niinä hetkinä, jolloin mainittujen puhetoimin-nan tutkimisvälineiden antaman tiedon perusteella käyttäjä ei puhu.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että 35 mainitut melunmittausvälineet (13; 13a, 13b, 13c) käsittävät painottavan suodattimen (13b), joka painottaa melun mittausta tietyillä taajuuksilla. 99062

18. Jonkin patenttivaatimuksen 13 -17 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää välineet senja tiedonsiirtoverkon välillä olevan tiedonsiirtoyhteyden laadun (16) tutkimiseksi ja välineet yhteyden laatua kuvaavan tiedon toimittamiseksi mainitulle ohjauslohkolle (15) mainitun ohjaustiedon muodostamista varten. 5

19. Jonkin patenttivaatimuksen 12-18 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainittu taajuuskorjain (4) toteuttaa siirtofunktion ^ (ai +1 + K{a\ -1))+(a2 Z') + ^(l +.ai + tf(l - al))Z'2 j H~ 1 + (α2·Ζ_1) + (α1·Ζ~2) 10 jossa Z:t kuvaavat aikayksikön pituisia viiveitä ja mainittu ohjaustieto käsittää muutettavat parametrit K, ai ja a2, joista K kuvaa vahvistusta ja ai ja a2 kuvaavat keskitaajuutta ja kaistanleveyttä.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 12-19 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää digitaalisen signaaliprosessorin (1), joka käsittää mainitun taajuuskorjai-men (4).

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainittu 20 digitaalinen signaaliprosessori (1) käsittää lisäksi mainitun ohjauslohkon (15).

22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainittu digitaalinen signaaliprosessori (1) käsittää lisäksi mainitut melunmittaus- j-:·. välineet (13; 13a, 13b, 13c). *’ * 25 .

. 23. Jonkin patenttivaatimuksen 12-22 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että *:!/ se on digitaalisen solukkoverkon matkapuhelin. t · « • i

• :*['? 24. Jonkin patenttivaatimuksen 12 - 23 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että ····· 30 se käsittää liitäntävälineet lisälaitteiden liittämiseksi ja välineet liitettyjä lisälaitteita kuvaavan tiedon (18) toimittamiseksi mainitulle ohjauslohkolle (15) mainitun ohjaustiedon muodostamista varten.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainitut li-35 sälaitteet käsittävät kädet vapaana -varustuksen. 99062