FI99022C - Menetelmä raskaista hiilivedyistä koostuvan raaka-aineseoksen konvertoimiseksi - Google Patents

Description

99022

Menetelmä raskaista hiilivedyistä koostuvan raaka-aine-seoksen konvertoimiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää raskaita asfaltee-5 ne ja sisältävän hiilivetysyöttöraaka-aineen, joka sisäl tää vähintään 25 paino-% hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on vähintään 520 °C, konvertoimiseksi tuotteiksi, joilla on alempi kiehumispiste.

Terminen krakkaus on sopiva menetelmä raskaita as-10 falteeneja sisältävien hilivetysyöttöraaka-aineiden kon vertoimiseksi tuotteiksi, joilla on alempi keskimääräinen kiehumispiste. Terminen krakkaus on melko yksinkertainen menetelmä ja se käsittää syöttöraaka-aineen esikuumen-tamisen sopivaan lämpötilaan ja esikuumennetun syöttöraa-15 ka-aineen lähettämisen termiseen krakkausvyöhykkeeseen.

Krakkaus tapahtuu siinä. Termisen krakkausvyöhykken pois-tokohdassa poistovirta tavallisesti sammutetaan krakkaus-reaktioiden pysäyttämiseksi ja poistovirta jakotislataan, jolloin saadaan yksi tai useampia tislejakeita ja jäännös.

20 Jäännös sisältää olennaisesti kaikkia krakatussa tuotteessa olleita asfalteeneja eikä sitä normaalisti käsitellä enää edelleen, vaan poistetaan jalostamo- tai kaupallisena polttoaineena.

Menetelmän tärkeä piirre koskee krakatun jäännöksen 25 stabiilisuutta sen jälkeen, kun siihen on sekoitettu sopivia laimentimia, jotta tuloksena olevalle polttoaineelle saataisiin halutut tuotespesifikaatiot, kuten viskositeetti, rikkipitoisuus, tiheys ja Conradson-hiililuku. On tunnettua, että jos krakkaus on liian ankara, asfalteenien ja 30 öljyjen luonne muuttuu niin, että tapahtuu lietteen muodostumista. Lietteen muodostumista tapahtuu erityisesti asfalteeneja sisältävien syöttöraaka-aineiden termisessä krakkauksessa. Jos syöttöraaka-aineesta on poistettu as-falteenit ja asfalteenitonta öljyä krakataan termisesti, 35 vain erittäin suurilla konversioilla muodostuu hieman lie- 2 99022 tettä. Liete sisältää periaatteessa koksihiukkasia, jotka eivät ole liukoisia krakattuun öljyyn ja/tai polttoaineeseen, kun krakattu jäännös on seostettu polttoaineen saamiseksi. Jos lietteen muodostus on yli tietyn määritellyn 5 rajan, polttoaine ei täytä kaupallisia polttoainespesifi-kaatioita.

Eräs tapa estää liete on lieventää termisen krak-kausprosessin ankaruutta. Tämän vuoksi riippuen syöttöraa-ka-aineen tyypistä termisen krakkauksen ankaruus valitaan 10 siten, että raskaiden hiilivetyjen, ts. hiilivetyjen, joiden kiehumispiste on 520 °C ja korkeampi, konversio on alle n. 30 paino-%. Lietteenmuodostuksen ongelma vältetään tällä konversiotasolla. On ilmeistä, että tällöin tisleiden saanto ei ole optimaalinen. Toinen tapa estää lietteen 15 muodostuminen on poistaa asfalteenit syöttöraaka-aineesta ennen termistä krakkausprosessia. Yli 30 paino-%:n konver-siotasot ovat tällöin saavutettavissa. Poistettuja asfal-teeneja ei kuitenkaan voida enää käyttää hyväksi tisleiden valmistuksessa ja tästä syystä myöskään tässä tapauksessa 20 tisleiden saanto ei ole optimaalinen.

Panosprosessi, jossa yritetään maksimoida tisleiden saantoa, on viivytetty koksaus. Tässä prosessissa syöttö-raaka-aineen annetaan seistä niin kutsutuissa koksausrum-muissa krakkautumassa ja tuottamassa tisleitä ja koksia.

25 Raskaita tuotteita kierrätetään ja kun koksausrumpu täyt tyy koksilla, prosessi jatkuu toisessa koksausrummussa.

Näin ollen koksausrummut täytetään ja tyhjennetään panok-sittain. On ilmeistä, että tosiasiat että viivytettyä koksaus ta suoritetaan panoksittain ja että enemmän tai vähem-30 män kiinteää koksia on käsiteltävä, muodostavat tämän prosessin epäkohdat.

Tämä keksintö kohdistuu menetelmään, jossa konversiota voidaan nostaa kohtaamatta epästabiilin jäännöksen ja panosmaisen operaation ongelmia samalla, kun tisleiden 35 saanto paranee.

3 99022 Näin ollen tämä keksintö kohdistuu menetelmään raskaita asfalteeneja sisältävän hiilivetysyöttöraaka-aineen, joka sisältää vähintään 25 palno-% hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on vähintään 520 °C, konvertoimiseksi tuot-5 teiksi, joilla on alempi kiehumispiste, jossa menetelmässä esikuumennetaan hiilivetysyöttöraaka-aine, johdetaan esi-kuumennettu syöttöraaka-aine termisen krakkausvyöhykkeen läpi niin, että saadaan vähintään 35 paino-%:n konversio hiilivedyille, joiden kiehumispiste on 520 °C tai korkeam-10 pi, erotetaan krakkausvyöhykkeen poistovirta yhdeksi tai useammiksi tislejakeiksi ja jäännösjakeeksi ja poistetaan asfalteenit jäännösjakeesta asfaltin ja asfaiteenittoman öljyn saamiseksi, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että krakkausolosuhteisiin sisältyy viipymisaika, joka on 15 0,5 minuutista 60 minuuttiin ja joka koskee kylmää syöttö- raaka-ainetta.

Saatu asfaltti sisältää kiinteät koksihiukkaset, joita on saattanut muodostua krakkausreaktioiden aikana, ja asfalteeniton öljy ei sisällä olennaisesti lainkaan 20 asfalteeneja ja sillä on alempi viskositeetti, alempi tiheys ja alempi Conradson-hiililuku kuin jäännösjakeella, joka saadaan termisen krkkausvyöhykkeen poistovirran erotuksessa. Asfalteenittomalla öljyllä ei ole stabiilisuus-ongelmia ja sitä voidaan käyttää suoraan sekoituskompo-25 nenttina kaupallisen polttoaineen valmistuksessa tai käyttää muihin tarkoituksiin.

Raskas hiilivetysyöttöraaka-aine, jota käytetään tämän keksinnön mukaisessa prosessissa, sisältää vähintään 25 paino-% hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on vähintään 30 520 °C (520 °C* -hiilivedyt). Kun 520 °C* -hiilivetyjen pro senttimäärä on pienempi, stabiilisuusongelman esiintyminen on vähemmän todennäköistä. Sopivia syöttöraaka-aineita ovat raakaöljyjen normaalipainetislauksen jäännökset, ns. pitkät jäännökset. Syöttöraaka-aine sisältää sopivasti yli 35 37,5 paino-% 520 °C+ -hiilivetyjä, edullisemmin yli 75 pai- 4 99022 no-% ja kaikkein edullisimmin yli 90 paino-%. Erittäin sopiva syöttöraaka-aine on raakaöljyn tyhjötislausjäännös, ns. lyhyt jäännös.

Luonollisesti eri alkuperää olevia normaalipaine-5 tai tyhjötislausjäännöksiä, esim. niitä, joita saadaan synteettisten raakaöljyjen valmistuksessa synteesikaasus-ta, voidaan käyttää kyseisessä prosessissa. Haluttaessa raskas syöttöraaka-aine voi koostua kierrätysöljystä, joka on saatu tervahiekasta ja liuskeöljyistä.

10 Syöttöraaka-aine sisältää asfalteeneja. Ellei toi sin mainita, termi asfalteenit viittaa tässä patenttijulkaisussa C5-asfalteeneihin määritettynä analogisesti menetelmän IP 143 kanssa, mutta käyttäen C5-hiilivetyjä. Toinen tapa ilmaista asfalteenien pitoisuus on käyttää C7-as-15 falteeneja menetelmän IP 143 mukaisesti. On arvioitavissa, että C5-asfalteenien luku on korkeampi kuin C7-asfaltee-nien.

Vaikka prosessi voidaan toteuttaa syöttöraaka-ai-neella, joka ei sisällä asfalteeneja, havaitaan, että as-20 falteenittomien syöttöraaka-aineiden terminen krakkaus on vähemmän altis aiheuttamaan stabiilisuusongelmia ja/tai lietteen muodostumista. Tyypillisen asfalteenittoman öljyn asfalteenipitoisuus on alle 5 paino-%. Tämän prosessin syöttöraaka-aineen asfalteenipitoisuus voi vaihdella riip-25 puen lähteestä, josta se on peräisin. Sopivasti C5-asfal-teenien pitoisuus syöttöraaka-aineessa vaihtelee välillä 5-50 paino-% määritettynä modifioidun IP 143-menetelmän mukaisesti,

Ennenkuin syöttöraaka-aine johdetaan termiseen 30 krakkausvyöhykkeeseen, se esikuumennetaan. Tavallisesti tämä suoritetaan yhdessä tai useammassa uunissa tai uunin osassa, jotka on varustettu lämmönvaihtoputkilla tai -kierukoilla, joiden läpi esikuumennettava syöttöraaka-aine johdetaan. Lämpötila, johon syöttöraaka-aine esikuumen-35 netaan, on edullisesti 350 - 600 °C.

5 99022 Näin eslkuumennettu syöttöraaka-aine johdetaan termisen krakkausvyöhykkeen läpi. Syöttöraaka-aine voidaan johtaa ylöspäin tai alaspäin krakkausvyöhykkeen läpi.

Edullisesti virtaus on ylöspäin. Syöttöraaka-aine voidaan 5 johtaa krakkausvyöhykkeen läpi, joka koostuu tyhjästä as tiasta, kuten on kuvattu esim. patentissa US-A 1 899 889. Edullisesti terminen krakkausvyöhyke sijaitsee sisuskap-paleita sisältävässä soaking-krakkausastiassa. Sisuskap-paleet ovat edullisesti reijitettyjen levyjen muodossa.

10 Tällaisesa soaking-krakkausastiassa sisuskappaleet saavat aikaan osastoja, joiden avulla takaisinsekoittumisen esiintyminen kasvaa. Hyvin sopivaa soaking-krakkausastiaa on kuvattu patentissa EP-A 7 656. Sisuskappaleiden yksityiskohtaisempien tietojen suhteen viitataan kyseiseen EP-15 patenttijulkaisuun.

Tämä keksintö aikaansaa 520 °C* -hiilivetyjen suuren konversion. Tämä merkitsee, että tislejakeiden saanto on suuri. 520 °C+ -hiilivetyjen konversio on edullisesti 35 -70 paino-%. Alle 30 paino-%:n konversiolla esiintyy tuskin 20 mitään stabiilisuusongelmaa, kun taas yli 70 paino-%:n konversiolla jäännösjae on niin viskoosi ja sen koksipi-toisuus on niin suuri, että sen käsittely on erittäin vaivalloista. Erittäin hyviä tuloksia on saatu 520 °C* -hiilivetyjen 40 - 60 paino-%:n konversiolla.

25 Terminen krakkaus suoritetaan yleensä ilman pelkis täviä kaasuja, kuten vetyä. Krakkaus voidaan suorittaa höyryn läsnäollessa. Olosuhteita, joissa terminen krakkaus voidaan suorittaa, voidaan vaihdella. Lämpötilaa, painetta ja viipymisaikaa saatettaisiin säätää toivomusten mukaan 30 siten, että saadaan haluttu konversio. Alaan perehtyneelle on selvää, että sama konversio voidaan saavuttaa toisaalta korkeassa lämpötilassa ja lyhyellä viipymisajalla ja toisaalta matalammassa lämpötilassa, mutta pitemmällä viipymisajalla. Edelleen krakkausreaktiot ovat endotermisiä ja 35 tämän vuoksi lämpötila pyrkii laskemaan krakkausvyöhyk- 6 99022 keessä, kun kyseessä on soaking-krakkaus. Tästä johtuen alaan perehtynyt kykenee valitsemaan krakkausvyöhykkeen olosuhteet siten, että saavutetaan haluttu konversiotaso. Sopiviin karkkausolosuhtelslln kuuluvat 350 - 600 °C:n läm-5 pötila, 1 - 100 bar'in paine ja 0,5 - 60 minuutin viipy-misaika. Tämä viipymisaika koskee kylmää syöttöraaka-ainetta .

Saattaa olla hyödyllistä suorittaa termisestä krak-kausvyöhykkeestä tulevalle poistovirralle sammutus ennen 10 sen erottamista yhdeksi tai useammaksi tislejakeeksi ja jäännösjakeeksi. Sammutus voidaan suorittaa saattamalla poistovirta kosketukseen kylmemmän saammutusnesteen kanssa. Sopivia sammutusnesteitä ovat suhteellisen kevyet hii-livetyöljyt, kuten bensiini tai kierrätetty, poistovir-15 rasta saatu jäähtynyt jäännösjae.

Poistovirran valinnaisen sammutuksen jälkeen se erotetaan yhdeksi tai useammiksi tislejakeiksi ja jäännös-jakeeksi. Tislejakeet koostuvat esim. kaasusta (C^-hiili-vedyt), bensiinistä, keskijakeista ja valinnaisesti yh-20 destä tai useammista tyhjötisleistä. Saatu jäännösjae sisältää raskaat 520 °C* -hiilivedyt.

Kuten edellä esitettiin saatu jäännösjae voi olla hyvin viskoosi. Haluttaessa jäännösjakeeseen voidaan sekoittaa laimenninta tuloksena olevan seoksen käsittelyn 25 helpotamiseksi. Sopivia laimentimia ovat leikkuuöljyt, kuten bensiini, kaasuöljy tai muut hiilivetyvirrat, jotka ovat peräisin sekä suoratislauksesta että katalyyttisestä krakkauksesta. Vaikka seoksen käsittely tehdään helpommaksi, tämän laimentimen lisäyksen haittana on, että kasvanut 30 tilavuus on saatettava asfalteenien poistovaiheeseen. Taloudelliset motiivit saattavat olla ratkaisevia päätettäessä onko laimentimen lisääminen edullista vai ei.

Jäännösjakeen asfalteenien poisto voidaan suorittaa tavanomaisella tavalla. Asfalteenien poisto liuottimena 35 on alalla tunnettua. Tässä vaiheessa jäännösjaetta käsi- 7 99022 tellään vastavirtaan uuttoväliaineella, joka on tavallisesti kevyt hiilivetyliuotin, joka sisältää parafiinistä yhdisteitä, edullisesti parafiinisiä C3_8-hiilive-tyjä, edullisemmin butaania, pentaania ja/tai heksaania, 5 erityisesti pentaania. Voidaan käyttää pyörivää kiekkokos-ketuslaitetta tai levykolonnia, johon jäännösjae tulee ylhäältä ja uuttoväliaine tulee pohjalta. Parafiiniset yhdisteet liukenevat uuttoväliaineeseen ja ne poistetaan laitteen yläosasta. Asfalteenit, jotka ovat liukenemat-10 tornia uuttoväliaineeseen, poistetaan laitteen pohjalta. Asfalteenien poisto-olosuhteisiin kuuluu sopivasti koko-naisliuottimen ja jäännösjakeen välinen painosuhde 1,5 - 8,0, paine 1-50 bar ja lämpötila 160 - 230 °C. Nämä olosuhteet sallivat hyvin raskaiden asfalttien tuotannon.

15 Jotta olisi mahdollista käsitellä tällaisia raskaita asfaltteja, leikkuuöljyjen lisääminen asfalttiin saattaa olla toivottavaa.

Asfalteenien poisto suoritetaan sopivasti siten, että yli 35 paino-% jäännösjakeen asfalteeneista pois-20 tetaan siitä. Edullisesti poistetaan yli 50 paino-% ja vielä edullisemmin yli 80 paino-% asfalteeneista.

Edullisesti yli 15 paino-% jäännösjakeesta otetaan talteen asfalttina. Tämä takaa kaikkien kiinteiden hiukkasten täydellisen poiston ja asfalteenien selvän enem-25 mistön poiston. Saadulla asfaiteenittomalla öljyllä on tällöin erinomaiset ominaisuudet mitä tulee tiheyteen, Conradson-hiililukuun ja viskositeettiin ja tämän vuoksi se ei aiheuta mitään ongelmaa, kun sitä käytetään polttoaineen valmistuksessa. Riippuen syöttöraaka-aineen tyypis-30 tä ja termisen krakkauksen konversiotasosta sopivasti 15 -50 paino-% ja edullisesti 20 - 45 paino-% jäännösjakeesta erotetaan asfalttina.

Kuten edellä mainittiin asfalteenien poistovaihees-ta saatua asfalteenitonta öljyä voidaan käyttää jäännös-35 polttoaineena tai sitä voidaan käyttää jäännöspolttoaineen 8 99022 seoskomponenttina. Polttoaineen spesifikaatiot voivat olla sellaiset, että asfalteenittomaan öljyyn on edullista sekoittaa niinkutsuttua leikkuuöljyä tuloksena olevan seoksen saattamiseksi haluttuihin tuotespesifikaatioihin. Spe-5 sifikaatiot eivät koske vain stabiilisuutta, vaan myös muita ominaisuuksia, kuten Conradson-hiilipitoisuutta, viskositeettia ja tiheyttä.

Muita hyödyllisiä käyttöjä asfalteenittomalle öljylle ovat öljyn käyttö syöttönä vetykäsittely- tai hydro-10 krakkausprosessiin, katalyyttiseen krakkausprosessiin tai termiseen krakkausprosessiin.

Asfaltti voidaan sopivasti polttaa esim. leijuker-rospolttoyksikössä tai emulgoidun polttoaineen muodossa. Muuna hyödyllisenä toiminta-alueena asfaltille on sen 15 käyttö syöttönä kaasutusyksikköön synteesikaasun tai polt-tokaasun saamiseksi.

Tätä keksintöä kuvataan tarkemmin seuraavien esimerkkien avulla.

Esimerkit 20 Termiset krakkauskokeet suoritettiin koetehdaslait- teistossa, joka koostuu kierukasta, jota kuumennettiin samalla, kun syöttöraaka-ainetta johdettiin sen läpi, ja soaking-krakkausastiasta. Syöttöraaka-aineen syöttönopeus valittiin siten, että viipymisaika (kylmään syöttöraaka-25 aineeseen perustuen) kuumennuskierukassa oli 2 min ja viipymisaika soaking-krakkausastiassa oli 38 min. Kokeissa lämpötilaa vaihdeltiin halutun konversion mukaisesti. Soa-king-krakkausastian jälkeen oli sijoitettu lämmönvaihdin ja jakotislauslaite soaking-krakkausastiasta tulevan pois-30 tovirran jäähdyttämiseksi ja sen jälkeen poistovirran erottamiseksi kaasumaiseksi (C1-4) jakeeksi, bensiini jakeeksi (C5 - 165 °C), kaasuöljyjakeeksi (165 - 350 °C) ja jäännös-jakeeksi (350 °C+).

Asfalteenien poistokokeet suoritettiin pyörivässä 35 kiekkokosketuslaitteessa, joka toimi pentaanin ja jäännös- 9 99022 jakeen välisellä painosuhteella 2,0 - 2,2, syöttönopeudel-la n. 2,0 kg jäännösjaetta/h ja 40 bar paineella. Lämpötilaa kosketuslaitteessa vaihdeltiin välillä 170 - 210 °C.

Kokeissa käytettiin erilaisia syöttöraaka-aineita: 5 Lähi-idän lyhyttä jäännöstä (syöttöraaka-aine I), Venezuelan lyhyttä jäännöstä (syöttöraaka-aine II) ja Pohjanmeren lyhyttä jäännöstä (syöttöraaka-aine III). Eräitä syöttö-raaka-aineiden ominaisuuksia on esitetty seuraavassa taulukossa I.

10

Taulukko I

Syöttöraaka-aine I II III

Viskositetti 100°C:ssa, mm2/s 2347 - 555 15 Viskositeetti 150°C:ssa, mm2/s - 1224 61,8

Conradson-hiililuku, p-% 21,7 26,7 13,5 C5-asfaiteenit (IP 143 mod.), p-% 19,9 31,9 8,0

Tolueeniin liukenemattomat, (ASTM D 593), p-% <0,01 <0,01 <0,01 20 1-metyylinaftaleeniin liukenemattomat (ASTM D 593), p-% <0,01 <0,01 <0,01 350-520°C -jae, p-% 7,0 4,6 5,0 520°CT -jae, p-% 93,0 95,0 95,0 25 Esimerkki 1

Edellä mainitulla syöttöraaka-aineella I suoritettiin termisiä krakkauskokeita. Termisen krakkauksen olosuhteet ja kokeiden tulokset esitetään taulukossa II.

Taulukko II

10 99022

Koe nro 1234

Syöttöraaka-aine nro I I I I

5 Paine, bar 5555

Kierukan ulostulo- lämpötila, °C 450 465 475 481

Tuotejakautuma, p-% CX.A 1,3 2,6 2,8 3,6 10 C5-165°C 2,4 5,1 6,7 7,5 165-350°C 6,0 12,7 16,5 16,4 350-520°C 19,3 22,2 22,4 22,8 520°C* 71,0 57,4 51,6 49,7 520°C* - konversio, 15 p-% 23,7 38,2 44,4 46,5 3 50°C*-j äännös jakeen ominaisuudet

Tiheys 25/25 g/ml 1,037 1,053 1,063 1,069

Viskositeetti 150°C:ssa, 20 mm2/s 98,7 108,0 105,3 126,3

Conradson-hiililuku, p-% 21,3 28,2 28,5 29,6 C5-asfalteenit, p-% 24,0 27,8 31,8 31,5 25 Tolueeniin liukenemattomia, p-% <0,01 0,52 0,54 0,48 520°C* -sisältö, p-% 78,6 70,2 67,6 66,2 30 Kun saadut 350 °C* - jäännösjakeet saatetaan asfal- teenien poistovaiheeseen syöttöraaka-aineen nopeudella 2,0 kg/h, pentaanin ja 350 °C*-jäännösjakeen välisellä paino-suhteella 2,0, 40 bar paineella ja 180 °C:n keskilämpötilassa, saadaan asfalteenittomia öljyjä (DAO) ja asfalteeja 35 (ASP) seuraavilla saannoilla ja taulukossa III esitetyin ominaisuuksin.

Taulukko III

11 99022

Koe nro 5678 350°C*-jae kokeesta n:o 1 2 3 4 5 DAO-saanto, p-% koko jakeesta 78 78 78 78 ASP-saanto, p-% koko jakeesta 22 22 22 22 10 DAO:n ominaisuudet

Tiheys 25/25, g/ml 0,977 0,992 1,002 1,007

Viskositeetti 100°C:ssa, nun2/g 64,4 68,8 67,5 77,4

Conrad son - hi i 1 i 1 uku, 15 p-% 6,82 9,02 9,12 9,47 C5-asfalteeneja, p-% 3,1 3,6 4,1 4,1

Tolueeniin liukenemattomia, p-% <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 20 ASP:n ominaisuudet

Tolueeniin liukenemattomia, p-% <0,01 2,33 2,42 2,15

Esimerkki 2 25 Muilla syöttöraaka-aineilla suoritettiin termisiä krakkauskokeita, jolloin saatiin taulukon IV tulokset.

Taulukko IV

12 99022

Koe nro 9 10 11 12 13 14

Syöttöraaka-aine nro II II II III III III

5 Paine, bar 555555

Kierukan ulostulo- lämpötila, °C 440 471 480 470 500 510

Tuotejakautuma, p-% 10 1,7 3,7 5,3 1,1 3,0 3,3 C3-165°C 2,9 6,5 8,2 2,8 7,7 10,1 165-350°C 7,8 14,1 17,4 7,2 17,1 23,4 350-520°C 14,7 18,2 15,4 17,8 22,9 26,1 520°C* 72,9 57,5 53,7 71,1 49,3 37,1 15 520°C+-konversio, p-% 23,6 39,6 43,7 25,0 48,1 61,0 350°C*-j äännös j akeen ominaisuudet 20 Viskositeetti 150°C:ssa, mm2/s 839 1744 1300 35,5 30,4 29,3

Conradson-hiililuku, p-% 31,5 34,3 38,9 16,0 20,8 22,6 C5 -as faiteenej a, 25 p-% 36,0 36,9 35,8 12,4 19,8 27,0 1-metyylinaftaleeniin liukenemattomia, p-% 0,12 1,08 1,12 -

Tolueeniin liuke- 30 nemattomia, p-% - - <0,01 0,34 0,84 520°C*-sisältö, p-% 82,9 74,0 77,1 79,6 64,6 55,0 13 99022

Kun tämän keksinnön mukaisissa kokeissa, ts. kokeissa n:ot 10, 11, 13 ja 14 saadut 350 °C*-jäännösjakeet saatetaan asfalteenien poistovaiheeseen syöttöraaka-aineen nopeudella 2,0 kg/h, pentaanin ja 350 °C*-jakeen välisellä 5 painosuhteella 2,0, 40 bar paineella ja 185 °C:een lämpötilassa, saadaan asfalteenittomia öljyjä (DAO) ja asfaltteja (ASP) seuraavilla saannoilla ja taulukossa V esitetyin tuloksin.

10 Taulukko V

Koe nro 15 16 17 18 350°C*-jae kokeesta nro 10 11 13 14 DAO-saanto, p-% koko 15 jakeesta 75 75 76 76 ASP-saanto, p-% koko jakeesta 25 25 24 24 DAO:n ominaisuudet

Tiheys 25/25, g/ml 1,030 1,044 0,937 0,941 20 Viskositeetti 150°C:ssa, mm2/s 55,6 134,1 24,0 27,6

Conradson-hiililuku, p-% 11,3 12,8 6,7 7,2 C5-asfalteeneja, p-% 4,76 4,62 2,53 3,46 1-metyylinaftaleeniin 25 liukenemattomia, p-% <0,01 <0,01

Tolueeniin liukenemattomia, p-% - - <0,01 <0,01 ASP:n ominaisuudet Liukenemattomia 30 - 1-metyylinaftaleeniin, p-% 4,29 4,45 - tolueeniin, p-% - - 1,39 3,47

Claims (10)

99022

1. Menetelmä raskaita asfalteeneja sisältävän hii-livetysyöttöraaka-aineen, joka sisältää vähintään 25 pai- 5 no-% hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on vähintään 520 °C, konvertoimiseksi tuotteiksi, joilla on alempi kiehumispiste, jossa menetelmässä esikuumennetaan hiilivetysyöttöraa-ka-aine, johdetaan esikuumennettu syöttöraaka-aine termisen krakkausvyöhykkeen läpi niin, että saadaan vähintään 10 35 paino-%:n konversio hiilivedyille, joiden kiehumispiste on 520 °C tai korkeampi, erotetaan krakkausvyöhykkeen pois-tovirta yhdeksi tai useammiksi tislejakeiksi ja jäännösja-keeksi ja poistetaan asfalteenit jäännösjakeesta asfaltin ja asfalteenittoman öljyn saamiseksi, tunnettu 15 siitä, että krakkausolosuhteisiin sisältyy viipymisaika, joka on 0,5 minuutista 60 minuuttiin ja joka koskee kylmää syöttöraaka-ainetta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilivetysyöttöraaka-aine on 20 raakaöljyn tyhjötislausjäännös.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syöttöraaka-aine esikuumennetaan 350 - 600 °C:een lämpötilaan.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukai-25 nen menetelmä, tunnettu siitä, että esikuumennettu syöttöraaka-aine johdetaan ylöspäin termisen krakkausvyöhykkeen läpi.

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että terminen krak- 30 kausvyöhyke on sijoitettu soaking-krakkausastiaan, joka sisältää sisuskappaleita.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että niiden hiilivetyjen konversio, joiden kiehumispiste on vähintään 35 520 °C, on termisessä krakkausvyöhykkeessä 35 - 70 pai- no-% ja erityisesti 40 - 60 paino-%. 99022

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asfaiteenittomaan öljyyn sekoitetaan leikkuuöljyä.

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-6 mukainen 5 menetelmä, tunnettu siitä, että asfalteeniton öljy krakataan katalyyttisesti.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asfalteenitonta öljyä vetykäsitellään tai hydrokrakataan.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-6 mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että asfalteenitonta öljyä krakataan termisesti. : 99022