FI98231C - Taipumasäädettävä ja lämmitettävä tela - Google Patents

Description

5 98231

Taipumasäädettävä ja lämmitettävä tela Böjningsstyrbar och uppvärmbar vals

Keksintö koskee kalanterin tai vastaavan taipumasäädettä-vää ja lämmitettävää telaa, jossa on telavaippa, sen läpi ulottuva, kiinteästi tuettu kannatin, työvyöhykkeeseen sijoitetut, painekuormitettavat tukielementit telavaipan 10 pääosan laakeroimiseksi kannattimeen, kahdelle reuna-alueelle sijoitetut rullalaakerit telavaipan päiden laakeroimiseksi, renkaanmuotoiset erotuslaitteet työvyöhykkeen ja reunavyöhykkeiden välissä sekä renkaanmuotoiset tii-vistemekanismit reuna-alueen ja atmosfäärin välissä, jol-15 loin ensimmäinen paineainejärjestelmä syöttää korkeamman lämpötilan omaavaa työ-öljyä tukielementteihin ja tarvittaessa muihin poistokohtiin työvyöhykkeessä ja toinen paineainejärjestelmä saa aikaan alhaisemman lämpötilan omaavan reunaöljyn virtauksen reunavyöhykkeen läpi.

20 Tällainen tela on tunnettu DE-patenttijulkaisusta 35 26 283. Työ-öljy on kuumaa telavaipan tehokkaaksi kuumentamiseksi. Reunaöljy on siihen nähden viileää, jolloin se säilyttää voitelukykynsä virratessaan rullalaakerin läpi.

25 Renkaanmuotoinen erotuslaite erottaa molemmat öljyt toisistaan. Ne voivat näin ollen toisiaan haittaamatta suo-rittaa oman tehtävänsä, so. toisaalta kuumentamisen ja • · · · · * ‘ toisaalta voitelemisen.

: 30 Toisessa taipumasäädettävässä ja lämmitettävässä telassa, joka on tunnettu EP-hakemuksesta 179 730, telavaippa ulottuu olennaisesti vain työvyöhykkeen yli. Reunavyöhyke sijaitsee telavaipan päätysivuille kiinnitettyjen laake-. .·. riholkkien alueella. Tässä telassa erotuslaitteet ovat ·;· 35 läpäisevät, niin että reunaöljy muodostaa lämpöeristyksen · työvyöhykkeen ja reunavyöhykkeen välissä sijaitsevassa : *· kammiossa, jonka lämpöeristyksen tarkoitus on estää rul- • mmr: lalaakerin liian voimakas kuumeneminen.

2 98231

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan laitteet, joiden avulla on mahdollista ylläpitää haluttua lämpötilaprofii-lia, etenkin vakiota lämpötilaprofiilia telan koko käytetyllä työleveydellä.

5 Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti johdannossa määritellyllä laitteella, joka on tunnettu säätölaitteesta reunaöljyn tilavuusvirran muuttamiseksi, tilavuusvir-tauksen jakajasta, jossa on reuna-alueen läpi kulkeva 10 pääkanava sekä haarakanava, jonka kautta osa reunaöljystä jaetaan työvyöhykkeeseen, sekä erotuslaitteista, jotka käsittävät renkaan, joka on painettuna ainakin osittain reunaöljypaineen vaikutuksesta vasterengasta vasten ja jonka otsapinnalla on reunaöljyllä syötettyjä hydrostaat-15 tisia taskuja, jolloin tilavuusvirtauksen jakajan haara-kanava kulkee hydrostaattisten taskujen kautta sekä käytössä renkaan ja vasterenkaan väliin muodostuvan raon kautta.

20 Tämä ehdotus perustuu siihen havaintoon, että kaikissa teloissa reunavaikutuksilla on aivan huomattava vaikutus työpinnan lämpötilaan. Tällöin lämpötila ei useinkaan : : suinkaan vähene reunaa kohti, kuten olisi oletettavissa, koska reunavyöhykkeitä ei ole lämmitetty. Päinvastoin .···. 25 lämpötila nousee yleensä reunaa kohti, nimittäin sitä enemmän mitä kuumempaa työ-öljy on, koska reuna-alueilla . ei tapahdu käsiteltävän rainan kautta tapahtuvaa lämmön • · · * .* luovutusta. Tämä pätee ennen kaikkea sellaisten rainojen • · suhteen, jotka sisältävät kosteusosuuksia ja siksi myös 30 osittaisen haihtumisen vuoksi luovuttavat lämpöä. Työpinnan reuna-alue, jossa on korkeampi lämpötila, on myös läpimitaltaan suurempi lämpötilan aiheuttaman laajentu-*. t ' misen vuoksi. Rainamateriaali ei rasitu sen vuoksi reuna- alueellaan vain termisesti vaan myös mekaanisesti voimak-35 kaammin kuin on toivottavaa.

Keksinnön mukaisesti reunaöljyn tilavuusvirtaa voidaan 3 9823Ί muuttaa. Tilavuusvirtaa lisäämällä reunaöljy pystyy luovuttamaan enemmän lämpöä työpinnan reuna-alueelta ja tasoittamaan siten lämpötilaprofiilia. Silloin sekä liian korkea lämpötilarasitus että myös läpimitan laajenemisen 5 aiheuttama liian suuri mekaaninen rasitus jäävät pois. Luonnollisesti voidaan lämpötilan alenemista työpinnan reuna-alueella kompensoida myös tilavuusvirtaa vähentämällä. Säädön muutos on myös mahdollista erilaisten ominaisuuksien, kuten esim. kosteuspitoisuuden, rainamateri-10 aalien tai rainan erilaisten leveyksien huomioon ottamiseksi. Kaikissa tapauksissa reunavaikutusta voidaan pitkälti kompensoida.

On suositeltavaa, että telavaipan reunavyöhykkeen alueel-15 le on sijoitettu lämpötila-anturi ja säätölaite on säädettävissä mitatun lämpötilan mukaisesti. Tällä tavalla voidaan haluttua lämpötilaa ylläpitää myös reuna-alueella. Säätö voi tapahtua käsin ohjaamalla tai automaattisesti säätöpiirin avulla.

20 Säätölaite voi olla muodoltaan erilainen. Se voi olla reunaöljyn tulojohtoon tai poistojohtoon sijoitettu vent- tiili. Kyseessä voi olla myös säädettävä pumppu. Tila- vuusvirtaa voidaan säädellä suoraan tai epäsuoraan pai- ,···. 25 nesäätelyn avulla.

• · · ···· . . Erityisen edullinen on tilavuusvirtasäätö silloin, kun • ♦ • · * \ telavaipan työpinta on ainakin pitkälti aksiaalisesti • · limittäin reuna-alueen kanssa. Toisaalta tästä on seu-30 rauksena työpinnan erittäin suuri käyttöleveys. Toisaalta viileämpi reunaöljy vaikuttaa silloin suhteellisen suureen työpinnan reuna-alueen sisäpinta-alueeseen, joka reuna-alue on vaarantuu lämpötilan kohoamisen vuoksi.

' 35 Jos työ-öljy ja reunaöljy saavat sekaantua keskenään, on suositeltavaa, että keksinnön toisessa suoritusmuodossa on tilavuusvirtajakaja, jossa on reuna-alueiden kautta i · 4 98231 kulkeva pääkanava ja haarakanava, jonka kautta osa reuna-öljyä haarautuu työvyöhykkeeseen. Haarautunut osa saa aikaan työ-öljyn viilenemisen reunavyöhykkeen läheisyydessä ja siten työpinnan reuna-alueen vähäisemmän 5 lämpenemisen. Tämä on etenkin edullista silloin, kun työ-pinta ulottuu olennaisesti vain työvyöhykkeen yli tai kun käsitellään rainaa, jonka leveys on sama tai pienempi kuin työvyöhykkeen leveys. Reunaöljyn tilavuusvirran muuttuessa muuttuu myös haarautuneen osan tilavuusvirta.

10 Säädön muutos vaikuttaa siten myös työvyöhykkeen päihin.

Eräässä suoritusmuodossa tilavuusvirtajakajan haarakanava kulkee erotuslaitteessa olevan määritellyn läpikulkuraon kautta. Tästä aiheutuva kuristusresistanssi ja pääkanavan 15 rakenteesta aiheutuva kuristusresistanssi määräävät reunaöljyn tilavuusvirran jakaantumissuhteen.

Toinen vaihtoehto perustuu siihen, että erotuslaitteessa on rengas, joka puristuu vastarengasta vasten ainakin 20 osittain reunaöljyn aiheuttaman voiman vaikutuksesta ja jonka päätysivussa on reunaöljyllä huollettavat hydrostaattiset taskut, jolloin tilavuusvirtajakajan haaraka-nava kulkee hydrostaattisten taskujen ja käytössä renkaan ja vastarenkaan väliin muodostuvan raon kautta. Myös täs-,··, 25 sä rakenteessa syntyy haarautunut tilavuusvirta, joka on määritelty tietyn kokonaistilavuusvirran säätöä varten.

• · *· / Usein on suositeltavaa, että pääkanavassa haarautumiskoh- • « * *·* ' dan takana on kuristuskohta. Tämä kuristuskohta määrää 30 olennaisesti pääkanavan kuristusresistanssin.

On edullista, että tilavuusvirtajakaja on yhdistetty reu-: naöljyn tulojohtoon. Koska reunaöljyllä on tässä suurin ;· paine, haarautuu vastaavasti paljon reunaöljyä. Lisäksi ' 35 tällä reunaöljyllä on alhaisin lämpötila. Siksi vaikutus * _ työvyöhykkeen viereiseen alueeseen on suurimmillaan.

98231 5

Lisäksi tiivistemekanismissa voi olla liukurengastiiviste, jonka sisäpinnalla reunaöljyn virtauskanava kulkee. Liukurengastiiviste, joka lämpenee kitkan vaikutuksesta, viilenee tällä tavalla, jolloin sillä on pidempi kesto-5 ikä.

Lisäksi on huolehdittava siitä, että tiivistemekanismissa on sellainen liukurengastiiviste, jonka tiivisterengas painautuu reunaöljyn paineen vaikutuksesta kiinteää vas-10 tatukea vasten. Näin varmistetaan, että liukurengastiiviste tiivistää varmasti myös suurempien paineiden vallitessa, joita voi esiintyä säädettäessä suurehkoja tila-vuusvirtoja.

15 Vielä toisessa suoritusmuodossa tiivistemekanismissa on telan vaippaa käyttävän voimansiirtolaitteen suojus ja reunaöljyä syötetään ja johdetaan pois suojuksen kautta.

Keksintöä selitetään lähemmin jäljessä piirustuksessa 20 esitettyjen edullisten suoritusmuotojen avulla. Kuvat esittävät: Y Kuv. 1 esittää pitkittäisleikkausta keksinnön mukaises- : ’ ta kalenterin telasta sekä siihen kuuluvia kyt- 25 kentäkaavioita, • · · · .·. · Kuv. 2 esittää suurennetun esityksen kuvion 1 mukaisen • · ! telan reunavyöhykkeestä, • · 30 Kuv. 3 esittää reunaöljyjakauman lohkokaavion,

Kuv. 4 esittää pitkittäisleikkausta muunnellun suori-- tusmuodon reunavyöhykkeestä, 35 Kuv. 5 esittää leikkausta kuvion 4 viivaa V-V pitkin,

Kuv. 6 esittää leikkausta kuvion 4 viivaa VI-VI pitkin, 6 98231

Kuv. 7 esittää leikkausta kolmannen suoritusmuodon mukaisesta reunavyöhykkeestä,

Kuv. 8 esittää leikkausta neljännen suoritusmuodon mu-5 kaisesta reunavyöhykkeestä,

Kuv. 9 esittää leikkausta viidennen suoritusmuodon mukaisesta reunavyöhykkeestä, 10 Kuv. 10 esittää osittaista pitkittäisleikkausta kuvion 8 mukaisesta telasta yhdessä voimansiirtolaitteen suojuksen kanssa.

Kuviossa 1 on havainnollistettu taipumasäädettävä ja läm-15 mitettävä tela 1, joka vaikuttaa kalanterissa yhdessä vastatelan 2 kanssa rainamateriaalin, kuten paperin, muovin, tekstiilien ja vastaavien muovaamiseksi telanipissä 3 paine- ja lämpöenergiaa syöttämällä. Telassa 1 on tela-vaippa 4, jonka läpi ulottuu kannatin 5, joka on tuettu 20 kiinteästi jalustan 7 pallolaakereihin 6. Telavaipan 4 pääosa on työvyöhykkeellä A tuettu painekuormitettavien tukielementtien 8 avulla kannattimeen 5. Telavaipan päät · on laakeroitu molemmilla reunavyöhykkeillä R rullalaake-rien 9 ja 10 avulla kannattimeen 5.

.'·. 25 • « * .... Telavaipan 4 työpinta 11 on aksiaalisesti limittäin rul-

lalaakereiden 9 ja 10 kanssa. Työpinnan 11 työleveys B

• ·

I . peittää täten koko reunavyöhykkeet R. Reunavyöhykkeiden R

• · • · ’ ja työvyöhykkeen A väliin on järjestetty renkaanmuotoinen 30 erotuslaite 12 vast. 13. Reunavyöhykkeen R ja atmosfäärin välissä on renkaanmuotoinen tiivistysmekanismi 14 vast.

15.

; : Tukielementteihin 8 syötetään vyöhykkeittäin työ-öljyä 35 säätölaitteella 16, jota työ-öljyä syötetään pumpun 17 avulla ja on lämmitetty lämmityslaitteessa 18. Säätölait-'teeseen 16 syötetään nuolien esittämällä tavalla raina- 98231 7 tietojen, painetietojen, lämpötilatietojen ja vastaavien pito- ja oloarvot (asetusarvot ja mitatut arvot), joiden mukaan yksittäisiin tukielementteihin 8 syötettävän työ-öljyn painetta säädetään. Ainoastaan esimerkkinä on esi-5 tetty lämpötila-anturi 19, jota voidaan liikuttaa aksiaalisesta edestakaisin telavaipan yläpintaa pitkin lämpötilan oloarvon toteamiseksi. Sellaiset säädöt ovat tavallisia, kuten DE-patenttijulkaisu 31 31 799 osoittaa. Paine ja lämpötila voidaan säätää myös samanaikaisesti, ku-10 ten DE-patenttijulkaisusta 35 16 635 ilmenee, jolloin tukielementtien 8 vastakkaiselle puolelle on järjestetty lisätukielementit 20. Yksittäisiin tukielementteihin johtavat yksinkertaistetusti esitetyt tulojohdot 21, ja takaisin säiliöön 22 johtavat johdot 23.

15

Reunaöljyä johdetaan reunavyöhykkeisiin R pumpun 24 avulla jäähdytyslaitteen 25 kautta. Tulojohdoissa 26 vast. 27 sijaitsevat venttiilien muodossa olevat säätölaitteet 28 vast. 29. Paluujohtoihin 30 vast. 31 on sijoitettu sää-20 dettävien kuristinten muodossa olevat säätölaitteet 32 vast. 33. Venttiilejä ohjataan säätölaitteilla 34 vast.

35, joihin on syötetty lämpötilan pitoarvo ja joihin syö-tetään telavaipan päiden lämpötilan oloarvo lämpötila-anturin 36 vast. 37 avulla. Reunaöljyn tilavuusvirtaa

4 I I

.·> 25 muutetaan näiden säätölaitteiden avulla.

• * t ···· . Telan rakennetta reunavyöhykkeen R alueella selitetään t · ’· '* lähemmin kuvion 2 avulla. Koska tela on rakenteeltaan • I * · ’·* peilisymmetrinen, riittää vasemman pään selittäminen.

30 Aksiaaliporaus 38 ja säteisporaus 39 yhdistävät tulojoh-don 26 jakajatilaan 40, joka muodostaa tulokohdan tila-vuusvirtajakajaan 41. Tässä tilavuusvirtajakajassa on : pääkanava 42 ja haarakanava 43, jossa on määritelty läpi- kulkurako 44 erotuslaitteen 12 ulkorenkaan 45 ja sisären-' 35 kaan 46 välissä. Virtaava reunaöljy jakaantuu näin ollen • pääkanavan ja haarakanavan kuristusresistanssien mukaan ’·· päävirtaan ja haaravirtaan.

8 98231

Haaravirta päätyy työvyöhykkeen A päätealueelle ja sekoittuu siellä työ-öljyyn, jolloin sen lämpötila ja siten myös sen lämmitysvaikutus laskevat. Päävirta kulkee rullalaakerin 9 kautta, jolloin se viilentää telavaipan 5 pään, jos ulkoinen lämmön luovutus on liian vähäinen.

Pääkanava 42 on tiivistetty atmosfääriin nähden liukuren-gastiivisteellä 47 ja muodostaa liukurengastiivisteen sisäpinnalla olevan virtauskanavan. Liukukitkan aiheutta-10 ma lämpö poistuu näin jatkuvasti. Liukurengas 48 painautuu reunaöljyn paineen vaikutuksesta kiinteää vastatuki-pintaa 49 vasten. Mitä korkeampi reunaöljyn paine on, sitä suurempi on myös puristusvoima, jolloin jatkuva tiivistys on taattu. Reunaöljyn päävirta kulkee sitten sä-15 teisporauksen 50 ja aksiaaliporauksen 51 kautta paluujoh-toon 30.

Kuviossa 3 on vielä kerran havainnollistettu, miten reu- naöljy virtaa pumpusta 24 jäähdytyslaitteen 25 ja sääde- 20 tyn säätölaitteen 28 kautta tilavuusvirtajakajaan 41.

Haaravirta kulkee määritellyn läpikulkuraon 44 kiinteän kuristimen ja työvyöhykkeen A kautta säiliöön. Ja päävir- ta kulkee rullalaakerin 9 ja säädettävän kuristimen muo- /" dossa olevan säätölaitteen 32 kautta säiliöön. Koko tila- » • ta 25 vuusvirtaa säädetään säätölaitteella 28 ja päävirtaa sää- i detään säädettävällä kuristimella 32. Näin ollen voidaan • · · * 9 . sekä päävirtaa että myös haaravirtaa säädellä halutulla ** . tavalla.

• · • · 30 Kuvioiden 4-6 mukaisessa suoritusmuodossa käytetään vastaavista osista 100 alkavia viitenumerolta. Erotus laitteessa 112 on telavaippaan 104 kiinnitetty rengas : i 152, joka vaikuttaa yhdessä kiinteästi järjestetyn ren- : kaan 153 kanssa. Renkaassa on hydrostaattiset taskut 154 35 ja sitä kuormitetaan reunaöljyn paineella jakotilassa • tjt 140, joka on tavallisesti kuristimen porausten 155 väli- '··_ tyksellä yhteydessä taskuihin 154 ja toisen kuristimen • · 98231 9 porauksen 156 kautta rullalaakeriin 109. Jakotila 140 muodostetaan sisäkeosalla 157, joka on yhteydessä säteisporaukseen 139 rengasuran 158 välityksellä. Ren-gasurasta lähtevät aksiaaliporaukset 159 ja näistä sä-5 teisporaukset 160, jotka muodostavat yhteyden jakotilaan 140.

Myös tässä rakenteessa on tilavuusvirtajakaja 141, jossa haaravirta muodostuu laakeritaskuista 154 työvyöhykkee-10 seen A virtaavasta reunaöljymäärästä. Päävirta virtaa pois pääkanavan 142 ja aksiaaliporauksen 151 kautta. Rengas 153 sallii aksiaalisen liikkumisen, esim. lämpötilan aiheuttaman laajenemisen seurauksena.

15 Kuvion 7 mukaisessa suoritusmuodossa käytetään vastaavista osista 200 alkavia viitenumeroita. Tämä rakenne toimii ilman tilavuusvirtajakajaa, jolloin siinä on vain pääkanava 242, mutta ei lainkaan haarakanavaa. Erilaista siinä on lisäksi se, että reunaöljy syötetään sisään aksiaa-20 liporauksen 251 kautta ja johdetaan pois aksiaaliporauksen 238 kautta. Reunavyöhykkeen läpi tapahtuu siis aksiaalinen virtaus ulkoa sisäänpäin. Reunaöljy virtaa täl-löin välittömästi sisääntulonsa jälkeen liukurangastii-;;; vistettä 247 pitkin, joka siksi viilenee erityisen tehok- 25 kaasti. Erotuslaitteessa 212 on rengas 252, jota ympäröi ’ ' läpileikkaukseltaan U-muotoinen, kolmiosainen kotelo 261, ’.*·: jossa on paikoilleen asennetut tiivisteet 262. Kotelo 261 ·.* " on sijoitettu sisäkeosaan 257 aksiaalisesti liikkuvasti telavaipan 204 ja kannattimen 205 välisten laajentumaero-30 jen tasaamiseksi.

. .·. Kuvion 8 mukaisessa suoritusmuodossa käytetään vastaavis- • · · ... ta osista 300 alkavia viitenumeroita. Tässä rakenteessa erotuslaitteessa 312 on kaksi telavaipan mukana kiertävää 35 rengasta 352 ja 352a, jotka on sijoitettu paikalleen kahden, jousilaitteen 363 ja jakotilassa 340 vallitsevan paineen avulla aksiaalisesti erilleen työnnetyn liukuren- 10 98231 kaan 353 ja 353a kanssa- Nämä liukurenkaat on sijoitettu sisäkeosaan 357 aksiaalisesti liikkuvasti pituusmuutosten tasaamiseksi.

5 Kuvion 9 mukaisessa suoritusmuodossa käytetään vastaavista osista 400 alkavia viitenumerolta. Tässä rakenteessa erotuslaitteessa 412 on kaksi telavaipan mukana kiertävää rengasta 452 ja 452a. Kaksi rengasta 453 ja 453a, joissa kussakin on hydrostaattiset taskut 454 ja 454a, on ase-10 tettu sisäkkäin siten, että ne painautuvat niihin kuuluvia renkaita 452 vast. 452a vasten jakotilassa vallitsevan paineen vaikutuksesta.

Kuviossa 10 käytetään vastaavista osista 500 alkavia 15 viitenumerolta. Erotuslaite 512 vastaa kuvion 8 mukaista erotuslaitetta 312, mutta se voi olla muodoltaan myös minkä tahansa kuvatun muotoinen tai vastaava rakenteinen. Kannatin 505 on laakeroitu voimansiirtokoneiston koteloon 562, joka kuuluu tiivistysmekanismiin 547. Käyttöakseli 20 563 käyttää ulkohammastuksella varustettua hammaspyörää 565 pienen vetopyörän 564 välityksellä, joka hammaspyörä ... on kytketty telavaipan 504 laippaan 567 sakarakytkimen 566 välityksellä. Joustava tiiviste 568 hammaspyörän 565 ja laipan 567 välissä sekä huulitiiviste 569 tai vastaava '···' 25 kotelon 562 ja hammaspyörän 565 välissä tiivistävät kote- ’·’ · lon sisätilan 570 ulospäin. Kotelon alapäähän on sijoi- • · ·.1·· tettu viemäri 571. Aksiaaliporauksen 538 kautta syötetyn • · : : ‘ reunaöljyn tehtävä ei ole näin ollen ainoastaan telavai pan päiden säädeltävä jäähdyttäminen ja rullalaakerin 509 30 voitelu, vaan myös voimansiirtokoneiston voitelu.

Esitetyistä suoritusesimerkeistä voidaan monessa suhtees- • t · sa poiketa luopumatta kuitenkaan keksinnön pääajatuksesta. Esimerkiksi rullalaakereiden 9 ei tarvitse olla kiin-'· 35 teästi laakeroidut kannattimeen 5. Ne voidaan asentaa myös laakerinholkkiin, joka on siirrettävissä säteittäi-sesti kannattimen 5 suhteen, kuten on tunnettua DE-paten- 98231 11 tin 36 04 839 eräästä vaihtoehdosta. Telavaipan 4 työle-veys voi olla myös lyhyempi ja se voi ulottua ainoastaan työvyöhykkeen A yli. Tukielementit voivat olla minkä tahansa halutun muotoisia, esimerkiksi osarenkaan muotoisia 5 kammioita, kuten on tunnettua DE-patentista 31 28 140; tilavuusvirtajakajaa käytettäessä on paineen kuitenkin oltava reunavyöhykkellä suurempi kuin työvyöhykkeellä. Voidaan myös työskennellä paluujohdossa olevalla kiinteällä kuristimella; se voidaan myös muodostaa kuris-10 tinporauksena tai vastaavana telaan. Lämpötila-anturit 36 ja 37 voidaan myös jättää pois, jos lämpötila-anturin 19 liikkumismatka riittää telavaipan päihin asti.

Rullalaakerit voivat myös tarttua laakeriholkkeihin, jot-15 ka on sijoitettu telavaipan päätysivuun, ja sijaita tällöin laakerinholkin sisäsivun ja kannattimen välissä, kuten julkaisussa EP-Al-179 730 on esitetty, tai laakerinholkin ulkosivun ja koneenrungon välissä.

• · • · 1 • · · • · ·

Claims (10)

1. Kalenterin tai vastaavan taipumasäädettävä ja lämmitettävä tela, jossa on telavaippa (4), sen läpi ulottuva, 5 kiinteästi tuettu kannatin (5), työvyöhykkeeseen (A) sijoitetut, painekuormitettavat tukielementit (8) telavai-pan (4) pääosan laakeroimiseksi kannattimeen (5), kahdelle reuna-alueelle (R) sijoitetut rullalaakerit (9,10) telavaipan päiden laakeroimiseksi, renkaanmuotoiset ero-10 tuslaitteet (112, 412) työvyöhykkeen (A) ja reunavyöhykkeiden (R) välissä sekä renkaanmuotoiset tiivisteroe-kanismit (47; 247) reuna-alueen (R) ja atmosfäärin välissä, jolloin ensimmäinen paineainejärjestelmä syöttää korkeamman lämpötilan omaavaa työ-öljyä tukielementteihin 15 (8) ja tarvittaessa muihin poistokohtiin työvyöhykkeessä (A) ja toinen paineainejärjestelmä saa aikaan alhaisemman lämpötilan omaavan reunaöljyn virtauksen reunavyöhykkeen läpi, tunnettu säätölaitteesta (28, 29, 32, 33) reunaöljyn tilavuusvirran muuttamiseksi, tilavuusvirtauksen ja-20 kajasta (41; 141), jossa on reuna-alueen (R) läpi kulkeva pääkanava (42; 142) sekä haarakanava (43; 143), jonka kautta osa reunaöljystä jaetaan työvyöhykkeeseen (A), sekä erotuslaitteista (112; 412), jotka käsittävät renkaan (153; 453, 453a), joka on painettuna ainakin osit-25 tain reunaöljypaineen vaikutuksesta vasterengasta (152; 452, 452a) vasten ja jonka otsapinnalla on reunaöljyllä » · · *♦ " syötettyjä hydrostaattisia taskuja (154; 454, 454a), joi- ··· V * loin tilavuusvirtauksen jakajan (41; 441) haarakanava (143) kulkee hydrostaattisten taskujen kautta sekä käy- *. 30 tössä renkaan ja vasterenkaan väliin muodostuvan raon :*:*r kautta. ··· « « · • · >

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että telavaipan (4) reunavyöhykkeen (R) alueelle on si- 35 joitettu lämpötila-anturi (36, 37) ja säätölaite (28, 29) on säädettävissä mitatun lämpötilan mukaan. 98231 13

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tela, tunnettu siitä, että säätölaite (28, 29) on reunaöljyn tulojohtoon (26, 27) kytketty venttiili.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tela, tunnettu siitä, että säätölaite (32, 33) on reunaöljyn poistojoh-toon (30, 31) kytketty kuristuslaite.

5. Jonkin patenttivaatimusten 1-4 mukainen tela, tun-10 nettu siitä, että telavaipan (4) työpinta (11) on ainakin pitkälti aksiaalisesti limittäin reunavyöhykkeen (R) kanssa.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-5 mukainen te-15 la, tunnettu siitä, että pääkanavassa (42) on jakokohdan jälkeen kuristuskohta (32, 33).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-6 mukainen tela, tunnettu siitä, että tilavuusvirtajakaja (41) on yh- 20 distetty reunaöljyn tulojohtoon (26).

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-7 mukainen tela, tunnettu siitä, että tiivistemekanismissa (14) on liukurengastiiviste (47; 247), jonka sisäsivulla reunaöl- 25 jyn virtauskanava kulkee. « · • * ·

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-8 mukainen te- 4 ( » *·’ la, tunnettu siitä, että tiivistemekanismissa (14) on liukurengastiiviste (47), jonka tiivisterengas (48) pai-30 nautuu reunaöljyn paineen vaikutuksesta kiinteätä ·< · * vastatukea (49) vasten. • t · · • t · » · ·

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-7 mukainen tela, tunnettu siitä, että tiivistemekanismissa (547) on 35 telavaippaa (504) käyttävän voimansiirtokoneiston kotelo : (562) ja että reunaöljy syötetään sisään ja johdetaan pois kotelon kautta. 14 98231