FI97370C - Nesteen jakelulaitteen suutinrakenne - Google Patents

Description

97370

Nesteen jakelulaitteen suutinrakenne - Munstycksanordning för en fluidumfördelningsanordning Tämä keksintö koskee nesteen jakelulaitteen suutinrakennet-ta, erityisesti patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista suutinlaitetta. Keksintö koskee myös nesteenjakelumenetelmää.

Esillä oleva keksintö liittyy siis nesteen jakelulaittei-siin, jotka ovat sumutuslaitteita, millä tarkoitetaan laitteita, jotka hajottavat nesteen tai neste/kaasuseoksen pieniksi pisaroiksi. Sumutuslaitteilla voidaan sumuttaa myös jauheita. On olemassa paljon erilaisia sumutuslaitteita, ja niitä on käytetty erilaisissa sovelluksissa, kuten maalaamisessa, puutarhan hoidossa ja puutavaran käsittelyssä. Sumutuslaitteet voidaan kuitenkin yleisesti tunnistaa kuuluviksi yhteen seuraavista viidestä luokasta: hydraulinen, pneumaattinen, sähkömekaaninen, keskipakoinen ja terminen.

Valitettavasti tavanomaisiin sumutuslaitteisiin liittyy lukuisia haittoja. Voi olla vaikeaa säätää sumutuslaitteesta purkautuvan suihkun tilavuusvirtaa, pisaroiden kokoa ja suuntausta. Vaikka useimmissa tilanteissa on toivottavaa tuottaa tasainen pilvi hienoja pisaroita, siihen on hyvin vaikea päästä. Lisäksi useimpien viiteen luokkaan kuuluvien sumuttimien nesteen jakeluaukot ovat suhteellisen pieniä reikiä tai suuttimia. Sellaisten kuristumien läsnäolo johtaa tukkeutumisongelmiin, ellei sumutusnestettä pidetä puhtaana hankalista osasista. Aikaisemmin käytettiin käytönaikaista suodatusta tämän ongelman ratkaisemiseksi, mutta tämä tuo mukanaan erikoislaitteiston ja ei-toivottavan vä-hennyksen tilavuusvirtaan.

.···. On toivottavaa, että sähköstaattinen varaus voidaan siirtää ’· sumutuslaitteesta purkautuviin pisaroihin, koska sumutuksen ·...· kohde, jonka pintojen sähköpotentiaali on alhaisempi, vetää varattuja pisaroita puoleensa. Tämä vetovoima vaikuttaa osaltaan muita pisaran lentorataan vaikuttavia voimia vastaan, kuten ilmavirran rajakerrosten kitkavastusta. Siksi 97370 2 voidaan havaita, että sähköstaattinen varaus parantaa saos-tumistehokkuutta. Pisarapilven yhtenäinen varaus on ollut vaikeaa saavuttaa vesipohjaisilla tai muilla sähköä johtavilla aineilla, vaikkakin se on standardina maalausteolli-suudessa, jossa käytetään resistiivisiä nesteitä. Käytettäessä sähköä johtavia nesteitä täytyy joko koko laitteisto sisältäen syöttösäiliöt eristää tehokkaasti maasta (kestäen monia kilovoltteja), tai korkea varaus täytyy jollakin tavalla maadoittaa pisarapilven läpi nestepatsaaseen.

Esillä olevan keksinnön kohteena on edellä mainittujen ongelmien ratkaiseminen, mikä on onnistunut patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisella suutinrakenteella sekä patenttivaatimuksen 11 mukaisella nesteenjakelumenetelmäl-lä.

Esillä olevan keksinnön lisäkohteet ja edut tulevat esille seuraavasta selityksestä, joka sisältää esimerkkejä.

Esillä olevan keksinnön yhden sovelluksen mukaan suutinko-koonpano varustetaan nesteen jakelulaitteeksi sisältäen nesteputken varustettuna alku- ja loppupäällä, ja nesteput-kessa on joustava elin mahdollistaen nesteputken alkupään liikkumisen nesteputken loppupäähän nähden, loppupään ollessa liitettävissä nesteen syöttöön, suutinkokoonpanon ollessa tunnettu siitä, että alkupää voi liikkua nesteput-ken loppupäähän nähden tarpeeksi, jotta alkupään liikkeen luoma keskipakovoima riittää hajottamaan nesteen nesteput-kesta, kun se purkautuu alkupäästä.

Esillä olevan keksinnön toisen sovelluksen mukaan suutin- '·'· kokoonpano voidaan varustaa edellä selitetyllä tavalla, • · ’·’ missä on riittävästi tilaa nesteputken alkupään ympärillä sallien suutinkokoonpanoon johdetun kaasuvirran purkautu- misen samanaikaisesti putken alkupäästä purkautuvien nes-; tepisaroiden kanssa.

Esillä olevan keksinnön lisäsovelluksen mukaan voidaan varustaa suutinkokoonpano edellä selitetyllä tavalla, jossa nesteputken alkupään läpi virtaavaa kaasua on riittävästi li 3 97370 aiheuttamaan leikkausvaikutus putken alkupäästä purkautuviin nestepisaroihin.

Esillä olevassa keksinnössä nesteputken liike aiheuttaa keskipakovoiman, joka aikaansaa nesteen mainitussa putkessa hajoamisen ennen syöksymistä ulos. Vaikka keskipakoisia nesteen jakelulaitteita on ollut aikaisemmin, tavanomaisten keskipakoisten laitteiden vaikeutena on se, että pisarat yleensä sinkoutuvat sivulle, eikä saada aikaan koossa pysyvää sumutusta. Tämä ei ole suotavaa monissa käyttötarkoituksissa. Lisäksi on vaikeaa siirtää sähköstaattiset varaukset pisaroihin, jotka purkautuvat tavanomaisista keskipakolaitteista, ilman yleisesti hankalakäyttöisiä elimiä.

Nesteputken alkupään poistoaukko voi olla halkaisijaltaan suurempi kuin tavanomaisten sumutuslaitteiden poistoaukot, koska poistoaukon koko ei ole päätekijä pisaran koon määräytyessä. Suurempi halkaisija merkitsee sitä, että tuk-keutumismahdollisuus on vähäisempi, ja käytönaikaisten suodattimien tarve on pienempi. Keskipakovoimien luonne aiheuttaa nesteen purkautumisen putken poistoaukon ulkokehältä, mikä tarkoittaa sitä, että neste purkautuu putken ., : poistoaukon liikkeen akselista kaukaisimmasta kohdasta.

·' Tietenkin on olemassa lukuisia suoritusmuotoja, joihin i esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa. Parannetussa • a ί,’·ί suoritusmuodossa nesteputkena voi olla jäykkä putki varus- tettuna joustoelimenä toimivalla joustavalla liitoksella. Joustava liitos avustaa putken alkupään liikkeen tapahtumista kiinteään loppupäähän nähden. Toisessa suoritusmuodossa koko putki voi olla joustava elin. Myös muunlaisia nesteputkia voidaan käytetään.

'..,ϊ Esillä olevan keksinnön yhdessä suoritusmuodossa neste- ·/· . putki voidaan sijoittaa koteloon ja olennaisesti keskite- ,v' tysti kotelon poistoaukon kanssa suutinkokoonpanon kotelon keskiakselia pitkin. Putken kotelon poistoaukosta kau-kaisimmassa päässä voi olla lyhyt joustava osa, joka sai- « * 4 97370 lii putken kotelon poistoaukkoa lähimmän pään liikkeen. Nesteputken yksi pää voidaan liittää nesteen syöttöön, jossa mahdollisesti on pumppauselin nesteen työntämiseksi putken läpi. Nesteputki voi olla seinämien ympäröimä, jotka varmistavat, että putken pyörimissäde on rajoitettu.

Esillä olevan keksinnön vaihtoehtoinen suoritusmuoto on laite, joka pystyy siirtämään sähköstaattisen varauksen suutinkokoonpanosta purkautuvaan nesteeseen. Tämä on helpommin mahdollista esillä olevalla keksinnöllä, koska on helpompi ympäröidä liikkuva putki sähköstaattisella va-rauselimellä verrattuna muiden tavanomaisten suutinkokoon-panojen ympäröimiseen.

Yhdessä suoritusmuodossa laite voi olla lähelle suutinko-koonpanon kotelon poistoaukkoa sijoitetun ohuen metal-lielektrodirenkaan muodossa. Elektrodirengas sijoitetaan mieluummin suutinkokoonpanon kotelon kanssa siten, että vähennetään sumutuslaitteen käyttäjän mahdollisuutta saada sähköisku. Työskenneltäessä tällä laitteella pidetään parempana, että suutinkokoonpano on valmistettu sähköä eristävistä komponenteista oikosulkuvaaran poistamiseksi.

·. ·. Rengas voidaan kytkeä virtalähteeseen syöttöjohtimellä. On havaittu, että varauksen siirtämiseen onnistuneesti sumu-: tusnesteeseen tarvittava jännite on suuruusluokaltaan ki lovoltteja, joten on tärkeää, että syöttöjohdin on tehokkaasti eristettyä tyyppiä, joka soveltuu sellaiselle jännitteelle. Yhdessä suoritusmuodossa neste nestesyötössä , ,·, voidaan maadoittaa suuttimen rungon ulkopuolella.

« » » • · · • · · • « · *. . Toiminnassa nesteputkesta virtaavat nestepisarat tulevat • · • '· sähköstaattisen laitteen elektrodirenkaan läheisyyteen.

: 1 Sähköinen yhteys muodostuu nesteputken nestepatsaan ja ,-j·’ renkaan välille koronapurkauksen vaikutuksesta renkaan ja maadoitetun nesteen välisen korkeamman sähköpotentiaali-eron takia. Varaus siirtyy tässä koronapurkauksessa muodostuneisiin pisaroihin siten, että kotelon poistoaukon ti 5 97370 läpi kulkeutuva sumutuspilvi on sähköpotentiaaliltaan paljon maan potentiaalin yläpuolella. Kohde, jonka pintojen potentiaali on matalampi, vetää puoleensa varattuja pisaroita. Tämä vetovoima toimii osittain kumoten muut pisaroiden ratoihin vaikuttavat voimat, kuten ilmavirran rajakerrosten kitkavastuksen, parantaen siten laskeuman tehokkuutta .

Varauksen tasainen jakelu pisarapilveen voidaan aikaansaada, koska esillä oleva keksintö sisältää pisaralähteen nesteputken muodossa, joka liikkuu tarpeeksi nopeasti epävakaisuuden luomiseksi estäen siten yksittäisen kipinäkaa-ren muodostumisen sähköstaattisesta varauselimestä.

Muissa suoritusmuodoissa elektrodin ei tarvitse olla rengas, vaan jokin korkean jännitteen siirtämiseen pystyvä elin, joka voi sijaita lähellä sumutuspisaroita.

Esillä olevan keksinnön lisäsovelluksessa nesteputken alkupään ympärillä on riittävästi ilmaa, ja se sisältää kaasuvirran, joka on yhteydessä nesteputken liikkuvaan päähän. Tämä mahdollistaa pisaroiden siirtämisen kaasuvir-. rassa tarkoitettuun kohteeseen. Kaasuvirta voi olla myös riittävä aiheuttamaan hajoamisen putkesta purkautuviin pi-'··' saroihin kaasun leikkausvaikutuksen tuloksena. Tämä ai- : ·· kaansaa paljon hienomman sumutuksen, kuten myös paremmin ·.'·· koossa pysyvän ja ohjautuvan sumutuksen.

• · t • e • « ,···. Jos suutinkokoonpanossa on sekä keskipako- että pneuma- * · · tiikkaelin, pisaroihin saadaan parempi ohjattavuus.

Esimerkiksi nesteputken pyörimisnopeutta voidaan vaihdella. Leikkausvaikutusta pisaroihin voidaan myös säätää muuttamalla suutinkokoonpanon läpi ja ympäri virtaavan ·...· kaasun tilavuusvirtaa.

φ · · • · ·

Lukuisia etuja voidaan saavuttaa käyttämällä kotelon pois-toaukkoon johdettua kaasuvirtaa suoraan tai epäsuoraan '...· liikuttamaan nesteputkea. Aikaisemmin nestesyötöt on kiin- nitetty mekaanisesti käytettyihin ilmanjakoelimiin, kuten .puhaltimiin. Valitettavasti nämä laitteet eivät ole me- 6 97370 kaanisesti yhtä yksinkertaisia kuin esillä olevassa keksinnössä. Lisäksi mekaanisella laitteella tuotetun ilmavirran määrä, johon nestesyöttö liitettiin, ei ollut riittävä tarpeellisen paineen ja ilmavirran aikaansaamiseksi, joka tarvitaan leikkaamaan nestesyötöstä purkautuva neste. Esimerkiksi esillä olevassa keksinnössä paineistettu kaasu voidaan syöttää koteloon tarvittavan leikkausefektin aikaansaamiseksi. Tämä ei ole mahdollista mekaanisilla laitteilla. Kun ei ole olemassa mekaanisesti käytettävää nes-tesyöttöä, suutinkokoonpano voi myös olla kooltaan pienempi, ja neste- ja kaasuvirran parempi säädettävyys voidaan saavuttaa.

Nesteputken alkupää voi olla olennaisesti vapaa, eikä sitä kiinnitetä mihinkään mekaaniseen laitteeseen, ja sitä liikutetaan suoraan tuloksena koteloon syötetystä kaasuvir-rasta. Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa nesteputken alkupää voidaan kytkeä ilmanjakolaitteeseen, kuten puhalti-meen, jossa ilmanjakolaitetta käyttää koteloon johdettu ilmavirta. Siten seuraavassa suoritusmuodossa epäsuoraan johdettu ilmavirta aiheuttaa putken alkupään liikkeen.

Toisessa suoritusmuodossa ilmanjakoelimestä erillinen ,···. moottori voi käyttää suoraan nesteputkea.

Suutinkokoonpanon ei tarvitse sisältää koteloa, koska joissakin suoritusmuodoissa kaasuvirta voi olla peräisin ·*· : suutinkokoonpanon yli kulkevasta ilmasta, kun sitä kulje- tetaan eteenpäin kiinnitettynä traktoriin, lentokoneeseen » tai johonkin muuhun kulkuneuvoon.

Erityisessä suoritusmuodossa varustettuna suutinkokoonpanon kotelolla kotelon etupään lähellä kotelon poistoau- • · « ·...· kolia voi olla ilmanjakoelin ripasarjan muodossa suunni- • · · v : teltuna siten, että kokoonpanon kotelon menoaukosta sisään menevä paineilma kulkee ripojen läpi ennen poistumistaan f··i kotelon poistoaukon läpi.

Tämä puolestaan aikaansaa pyörreliikkeen tähän ilmaan, mikä aiheuttaa liikkeen nesteputken alkupäähän, todennä 7 97370 köisimmin presession tai pyörimisen. Nesteputken liike aikaansaa keskipakovoiman, joka aiheuttaa pisaroiden muodostumisen nesteen purkautuessa putkesta. Tämä kotelon pois-toaukon läpi kulkevan ilman pyörteisyys kiihdyttää pisaroiden leikkautumista, mistä tuloksena saadaan hieno säädettävä sumutus suutinkokoonpanosta, ja ilman liike ulos kotelon poistoaukosta kuljettaa sumutuksen sumutus-kohteeseen.

Nesteputken alkupään läheisyydessä voi olla kaksi ilmanja-koelintä. Jos toinen ilmanjakoelin suunnitellaan siten, että se jakaa ilmaa olennaisesti samaan suuntaan kuin ensimmäinen ilmanjakoelin, aikaansaadaan leveämpi neste-pisaravirta kuin käyttämällä ainoastaan yhtä ilmanja-koelintä.

Päinvastoin toinen ilmanjakoelin voidaan suunnitella siten, että se jakaa ilmaa vastakkaiseen suuntaan kuin ensimmäinen ilmanjakoelin. Tämä johtaa kapeamman neste-pisaravirran syntymiseen kuin käytettäessä ainoastaan yhtä ilmanj akoelintä.

Esillä olevan keksinnön sovellukset selitetään nyt esimerkkien avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on poikkileikkauskaavio suutinkokoonpanosta esillä : '·· olevan keksinnön yhden suoritusmuodon mukaan; •‘.'j kuvio 2 on poikkileikkauskaavio kuvion 1 kohdasta A-B; kuvio 3 on kaavamainen perspektiiviräjähdyskuva kuvioiden :1·1; 1 ja 2 suutinkokoonpanosta; » kuvio 4 on poikkileikkauskaavio esillä olevan keksinnön toisesta suoritusmuodosta; kuvio 5 on poikkileikkaus kuvion 4 kohdasta C-D; ... kuvio 6 on poikkileikkauskaavio esillä olevan keksinnön « « • · kolmannesta suoritusmuodosta; *·' ' kuvio 7 on poikkileikkaus kuvion 6 kohdasta E-F; kuvio 8 on poikkileikkauskaavio esillä olevan keksinnön viidennestä suoritusmuodosta ja kuvio 9 on poikkileikkauskaavio kuviossa 8 esitetystä suo- i « · ’ ritusmuodosta.

8 97370

Viitaten kuvioihin 1, 2 ja 3 suutinkokoonpanoa osoitetaan yleisesti nuolella 1 käsittäen kotelon 2, kotelon menoau-kon 3, kotelon poistoaukon 4 ja kotelossa 2 sijaitsevan nesteputken 5.

Nesteputki 5 sijaitsee siten, että osa putkesta 5 on kiinnitetty kohdasta 6 koteloon 2 nähden. Nestesyöttö 14a (esitetty kuviossa 3) on kiinnitetty putken 5 kiinnitettyyn päähän. Putken 5 toinen vapaa pää 7 sijaitsee lähellä kotelon poistoaukkoa 4. Putkessa 5 on lyhyt joustava osa 8, joka sijaitsee lähellä pistettä 6. Pitkin putkea 5 on kaareva seinämä 9, joka määrittelee putken 5 maksimipyöri-misakselin.

Lähellä kotelon poistoaukkoa 4 ovat kaksi sarjaa ilmanja-koelimiä 10a ja 10b. Kotelon poistoaukon viereinen sarja käsittää rengasmaisen levyn, johon on leikattu lukuisia uria 14. Nämä urat ovat renkaan sisäreiän tangentteja, kuten yksityiskohtaisesti esitetään kuviossa 2a, niiden ulompien päiden ollessa renkaan ulkoreunan rajoilla sijaiten kotelossa siten, että ripojen tukipinnat osoittavat kohti kotelon poistoaukkoa samakeskeisesti uritetun ren-·; gaslevyn kanssa, näiden kahden ollessa elektrodirenkaan toisistaan erotettamia siten, että ne muodostavat kaksi :·. sarjaa kanavia oikeissa kulmissa kotelon akseliin nähden . ja kotelon poistoaukon läheisyydessä.

Kuviossa 1 esitetyn suoritusmuodon muissa versioissa voi V .’ olla ainoastaan rivoitetut ilmanjakoelimet kotelon poisto- aukon läheisyydessä.

Kotelossa 2 kahden renkaan 10a ja 10b välissä on edellä mainittu elektrodirengas 12. Syöttöjohdin 13 kytketään • · '···’ elektrodirenkaaseen ja virransyöttöön (ei esitetty) . Nes- • · • · · *.· * tesyöttö 14a maadoitetaan.

Toiminnassa alipaineinen ilma menee sisään kotelon menoau-’·;·; kosta 3 esitettyjen nuolien suuntaisesti. Pääosa tästä il- : masta kulkee takimmaisen ilmanjakoelimen 10a ripojen 10 ·;läpi aiheuttaen pyörrevaikutuksen nesteputken 5 pään lä- 9 97370 heiselle alueelle, mikä saa putken pään pyörimään kotelon 2 pituusakseliin nähden. Seinämä 9 määrittelee pyörimissä-teen. Pienempi osa ilmasta kulkee ilmanjakoelimen 10b uriin 14 purkautuen niiden sisäpäistä aikaansaaden pyörre-liikkeen ilmaan, joka on lähellä pyörteistä ilmaa ilmanjakoelimen 10a ripojen välistä, mutta vastakkaiseen suuntaan. Nestesyötön 14a putkeen 5 syöttämä neste sinkoutuu ulos sen pyörimisen synnyttämän keskipakovoiman takia. Ilman liike auttaa leikkaamaan pisaroita vastakkaisten ilman pyörteiden vastavaikuttaessa lisäten leveyttä sumutus-pisaroiden pilveen, kun ne poistuvat kotelon poistoaukosta 4.

Kotelon poistoaukon 4 ympärillä oleva elektrodirengas 12 muodostaa sähköisen yhteyden nesteen kautta korkean potentiaalieron tuloksena elektrodirenkaan ja nesteen välille.

Tämä aiheuttaa varauksen siirtymisen pisaroihin, mikä helpottaa sumutuksen osumista maaliinsa.

Kuviot 4 ja 5 kuvaavat esillä olevan'keksinnön toista suoritusmuotoa. Kotelon 2 ja putken rakenne on olennaisesti sama kuin edellä selitetyssä suoritusmuodossa. Tässä suo-. ; ritusmuodossa kuitenkin hihnavetojärjestelmä käyttää put- , , kea 5. Käyttöhihnapyörä 13a sijaitsee kotelon 2 ulkopuo lella liittyen hihnan 14 välityksellä päähihnapyörään 15.

*. . Pieni moottori 17 liittyy käyttöhihnapyörään. Päähihna- pyörä 15 sijaitsee yhdensuuntaisesti kotelon 2 etuosan 16 ’···’ kanssa päähihnapyörän 15 keskustan ollessa samakeskeinen • i ’· V * kotelon menoaukon 4 keskipisteen kanssa. Päähihnapyörä 15 asennetaan kuulalaakerille 19.

Putki 5 kulkee epäkeskeisesti läpi päähihnapyörän 15 lä-heitä vapaata päätään 7. Käyttöhihnapyörä 13a, jota moot- * « tori 17 käyttää, aiheuttaa päähihnapyörän 15 kääntymisen *. < käyttöhihnan 14 välityksellä. Putken 5 epäkeskeinen si- jainti merkitsee sitä, että päähihnapyörän 15 liike saa putken 5 vapaan pään 7 pyörivään liikkeeseen. Putken 5 liikkeen nopeutta voidaan vaihdella muuttamalla moottorin 17 tehoa.

10 97370

Edellä olevassa suoritusmuodossa ei ole ripoja ilmanja-koelintä varten, mutta sen sijaan siinä on rei'itetty levy 18 sijaiten lähellä käyttöhihnajärjestelyä. Rei'itetty levy 18 toimii myös kuulalaakerin 19 alustana.

Toiminnassa moottori 17 pyörittää putkea 5 singoten neste-pisaroita päästään 7. Alipaineista ilmaa syötetään kotelon menoaukkoon, minkä jälkeen se kulkee reititetyn levyn 18 läpi ennen sekoittumistaan putkesta tulevien pisaroiden kanssa, jotka ilma vie mukanaan pois kotelon poistoaukosta 4 .

Vaikka tämä ja muut selitetyt suoritusmuodot eivät esitä sähköstaattista laitetta, tulisi huomioida, että on todennäköistä, että näitä suoritusmuotoja voidaan soveltaa sisältämään sellainen.

Esillä olevan keksinnön kolmas suoritusmuoto esitetään kuvioissa 6 ja 7. Tässä suoritusmuodossa putki 5 on epäkes-keisesti sovitettu pyörivään levyyn 20. Levyssä 20 on kes-kipylväs 21, jota kuulalaakeri 22 kannattaa levyn 20 halkaisijan ollessa hieman pienempi kuin kotelon 2 sisähal-kaisija. Levyn 20 reunan ympärillä ovat säännöllisesti si-joitetut rivat 23. Rei'itetty levy 24, joka tukee kuula-laakeria 22, sijaitsee levyn 20 takana.

: " Toiminnassa alipaineista ilmaa syötetään kotelon menoaukon ·.’*! 3 läpi. Tämä ilma kulkee reikien 25 läpi kohdistaen voiman • · · levyn 20 rivoihin 23. Tämä voima saa levyn 20 pyörimään, • · · : mikä puolestaan aiheuttaa putken 5 vapaan pään 7 pyörimi sen. Ilmavirran liike kotelon poistoaukosta 4 luo halutun leikkausvaikutuksen putkesta 5 sinkoutuviin pisaroihin.

Esillä olevan keksinnön lisäsuoritusmuoto on esitetään ku- « · · vioissa 8 ja 9. Tämä suoritusmuoto eroaa muista suoritus- ·. : muodoista siinä, että siinä ei ole koteloa eikä vastaavaa, ja itse suutinkokoonpanon todellinen liike aikaansaa suu-.··. tinkokoonpanoon liittyvän ilmavirran. On todennäköistä, ’· että tätä suoritusmuotoa voidaan käyttää parhaiten liitet- ·..· tynä liikkuvaan laitteeseen, kuten traktoriin tai lentoko- i< u 97370 neeseen, koska erityisesti uskotaan, että tämä suoritusmuoto sopii parhaiten puutarhanhoitosumutukseen. Koska puutarhanhoitosumutus on luonteeltaan epätarkkaa ja halutaan kattaa mahdollisimman suuri pinta-ala, on todennäköistä, että lukuisia suutinkokoonpanoja voidaan käyttää yhdessä sumutuslaitteessa.

Tässä suoritusmuodossa nesteputken 5 rakenne on samanlainen kuin edellä selitetyissä. Nesteputken 5 pää 7 liittyy potkurilevyyn 35, joka lepää kuulalaakerilla 36 kiinnitettynä seinämään 9, jonka sisällä nesteputki 5 sijaitsee. Elektoditukipylväs 37 ojentuu seinämästä 9. Tämä pylväs ulottuu potkurin 35 yläpuolelle ja kääntyy siten, että elektrodilevy 38 pylvään 37 päässä sijoittuu nesteputken 5 etupäähän 7. Sekä pylväs 37 ja elektroditukilevy 38 ovat sähköisesti eritettyjä. Elektrodirengas 39 ympäröi elekt-roditukilevyä.

Toiminnassa nesteputken 5 pää 7 sijaitsee siten, että neste purkautuu siitä samansuuntaisesti kuin ilma, joka kulkee liikkuvan laitteen ohi, johon suutinkokoonpano on kiinnitetty. Jos liikkuva laite etenee tarpeeksi nopeasti, laitteen liikkeestä aiheutuva ilmavirta riittää pyörittämään potkuria 35 ja samalla putken 5 päätä 7 siten, että pisarat sinkoutuvat putkesta 5 luoden sumutuspilven. Pot- • '· kurin 35 liike aiheuttaa myös leikkausvaikutuksen pisara- pilveen. Elektrodirenkaan 39 sijainti varmistaa sen, että pisarapilvi varautuu tasaisesti.

• · · t · · • · · *·1 1 Jos liikkuva laite on liian hidas tarvittavan ilmavirran syntymiseen halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi, lisäpu-hallinta voidaan käyttää lisäilmavirran tuottamiseksi, ehkä samanlaista kuin puhallinsumuttimissa.

• ·

Voidaan havaita, että esillä olevaa keksintöä voidaan so-. veltaa käytettäväksi monissa suoritusmuodoissa, ja sitä voidaan käyttää lukuisissa sovelluksissa. Esimerkiksi esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää puutavaran käsit- 12 97370 telyssä surmattamalla, kuten puutarhanhoidossa, maalauksessa jne.

Esillä olevan keksinnön ominaisuudet on selitetty ainoastaan esimerkkien avulla, ja tulisi huomioida, että muunnelmia ja lisäyksiä voidaan tehdä keksinnön mukaisesti, kuten oheisissa patenttivaatimuksissa on määritelty.

• · | • · • · · • · • · • · · • · · • · · • · · • · ·

Ml 1 li ·

Claims (11)

1. 97370 l. Suutinrakenne (1) nesteen jakelulaitteeseen, joka suu-tinrakenne sisältää nesteputken (5), jossa on ensimmäinen pää (7) ja toinen pää, jossa nesteputkessa on joustava elin (8), joka mahdollistaa nesteputken ensimmäisen pään (7) liikkumisen nesteputken toiseen päähän nähden, tämän toisen pään ollessa liitettävissä nesteen syöttöön (14a), tunnettu siitä, että nesteputken (5) ensimmäisen pään ympärillä on riittävästi tilaa suutinrakenteeseen johdetun kaasuvirran purkautumista varten samanaikaisesti putken ensimmäisestä päästä (7) purkautuvan nesteen kanssa, että nesteputken (5) ensimmäinen pää (7) alkaa pyöriä suutinrakenteeseen syötetyn kaasuvirran suorasta vaikutuksesta niin, että kaasuvirran vaikutuksesta tapahtuvasta nesteputken pyörimisestä syntyvä keskipakoisvoima hajottaa nesteputken (5) nestettä nesteen purkautuessa nesteputken ensimmäisestä päästä (7), että nesteputken ensimmäisen pään ohi virrannut kaasu riittää aiheuttamaan leikkausvaikutuksen nesteeseen, joka purkautuu putken ensimmäisestä päästä (7), ja että laite (12) sähköstaattisen varauksen luomiseksi nesteputken ensimmäisestä päästä purkautuvaan nesteeseen sijaitsee nesteputken ensimmäisen pään läheisyydessä.
2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suutinrakenne, tunnettu ' siitä, että joustavan elimen (8) muodostaa nesteputki (5). * m
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suutinrakenne, tunnettu siitä, että nesteputki käsittää jäykän putken (5) ja joustavan liitoksen (8), jossa joustava liitos on putken joustava elin (8).
4. 4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen suutinraken- • · *. . ne, tunnettu siitä, että suutinrakenne sisältää kotelon ·.: (2), jossa on kotelon poistoaukko (4), että nesteputken (5) : ’ . ensimmäinen pää (7) sijaitsee kotelon poistoaukon (4) lä- ···" heisyydessä siten, että nesteputken (5) ensimmäisestä pääs- !'*. tä (7) purkautuva neste purkautuu myös mainitusta kotelon • ’· poistoaukosta (4) . 97370
5. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen suutinrakenne, tunnettu siitä, että se sisältää kotelon tuloaukon (3), että kotelon järjestely ja rakenne on sellainen, että kaasuvirta voidaan syöttää kotelon tuloaukkoon (3), ja että se voi purkautua kotelon poistoaukosta (4).
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen suutinrakenne, tunnettu siitä, että laite sähköstaattisen varauksen luomiseksi nesteeseen on elektrodirenkaan (12) muodossa.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen suutinrakenne, tunnettu siitä, että suutinrakenne sisältää ainakin yhden ilmanjakoelimen (10a), joka sijaitsee nesteputken (5) ensimmäisen pään (7) läheisyydessä.
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen suutinrakenne, tunnettu siitä, että ilmanjakoelin on puhallin (10a).
9. 9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen suutinrakenne, tunnettu siitä, että suutinrakenteeseen syötetty ilma käyt- ; tää ilmanjakoelintä (10a).
10. 10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukainen suutinrakenne, tunnettu siitä, että nesteputken (5) ensimmäinen pää (7) on kiinnitetty ilmanjakoelimeen (10a).
11. 11. Nesteenjakelumenetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: a) jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen suutin-rakenteen nesteputken (5) toisen pään yhdistämisen nesteva-rastoon, b) kaasuvaraston yhdistämisen suutinrakenteeseen, ja . c) sähkövoimalähteen yhdistämisen laitteeseen (12) sähkö staattisen varauksen luomiseksi nesteputken (5) ensimmäisestä päästä purkautuvaan nesteeseen. li 97370