FI95293B - Paperikoneen hybridiformeri, joka on varustettu MB-yksiköllä - Google Patents

Description

95293

Paperikoneen hybridiformeri, joka on varustettu MB-yksiköllä Hybridformare i en pappersmaskin som är försedd med MB-enhet 5

Keksinnön kohteena on paperikoneen hybridiformeri, joka käsittää alaviirasilmukan, jossa on muodostusvyöhykkeen yksiviirainen alkuosuus, jossa on alaviirasilmukan sisällä vedenpoistoelementtejä sekä sen jälkeen ylä- ja alaviirasilmukoiden sisällä viiranohjaus- ja vedenpoistoelementtejä, johon hybridiformeriin kuuluu yläviirayksikkö, 10 jossa on telojen ohjaama yläviira, jota rintatela ohjaa alaviiran yksiviiraisella alkuosuu-della muodostuneen massakerroksen päälle ja jossa hybridiformerissa on kaksiviira-vyöhykkeellä vedenpoisto- ja muodostusyksikkö, joka käsittää keskenään vastakkaisten viirasilmukoiden sisällä olevat kuormitettavan puristuslaitteiston sekä vedenpoistokam-mio- ja tukilaitteiston, joissa laitteistoissa on toisiaan vasten kuormitettavat listastot.

15

Esillä olevan keksinnön yleistarkoituksena on kehittää uusi hybridiformerirakenne

TM

etenkin vanhojen tasoviiraosien ja hakijan SYM FORMER -nimellä markkinoimien formereiden uusintoihin paperilaadun parantamiseksi, käyttöalueen laajentamiseksi ja/tai paperikoneiden nopeuden nostamiseksi. Korostettakoon kuitenkin, että keksinnön 20 mukaisen formerin on tarkoitus soveltua käytettäväksi myös kokonaan uusissa muodos-tusosissa.

• · • Paperikoneen rainanmuodostusosissa käytetään useita erilaisia muodostuselimiä.

Näiden elimien päätarkoituksena on aikaansaada muodostuvaan kuitukerrokseen 25 puristuspainetta ja painepulsaatiota, joilla edistetään vedenpoistoa muodostumassa olevasta rainasta ja samalla parannetaan sen formaatiota. Mainittuihin muodostuselimiin kuuluvat erilaiset, yleensä kaarevalla listakannella varustetut muodostuskengät, joiden ·· yli päällekkäiset muodostusviirat ja niiden välissä oleva raina kaareutetaan. Näiden muodostuskenkien alueella vettä poistuu ulkokaarteen puolella olevan viiran läpi sen 30 kiristyspaineen ansiosta ja tätä vedenpoistoa lisäksi auttaa keskipakovoimakenttä.

Vedenpoistoa tapahtuu myös sisäkaarteen puolella olevan viiran läpi, mitä tehostetaan yleensä muodostuskengän kammiossa vallitsevan alipaineen avulla. Muodostuskengän 2 55293 listakansi saa aikaan painepulsaatiota, joka sekä edistää vedenpoistoa että parantaa rainan formaatiota.

Lisäksi ennestään tunnetaan ns. MB-yksikköjä, joiden läpi kulkee, yleensä suorana 5 juoksuna, kaksi vastakkaista viiraa. Tunnettujen MB-yksiköiden toisen viiran silmukan sisällä on painekuormituslaitteisto ja sitä vastassa olevan toisen viiran silmukan sisälle on jäljestetty ohjaus- ja vedenpoistolistastolla varustettu vedenpoistolaitteisto. Ennestään tunnetusti kyseinen MB-yksikkö sijoitetaan yleensä tasoviiraosuudelle niin, että MB-yksikköä edeltää huomattavan pitkä yksiviirainen osuus, jolla tapahtuu olennainen 10 määrä vedenpoistoa ennenkuin raina kulkee suorana juoksuna tasoviiran tasossa MB-yksikön läpi. Ennestään tunnettujen MB-yksikköjen rakenneyksityiskohtien osalta viitataan esimerkkeinä hakijan FI-hakemuksiin 884109 ja 885607.

Ennestään tunnetaan useita erilaisia edellä selostetulla MB-yksiköllä tai -yksiköillä 15 varustettuja hybridi- ja kaksiviiraformereita. Näiden osalta viitataan seuraaviin FI-patenttihakemuksiin 884109, 885608, 904489, 905447, 920228, 920863, 924289, 930927, 931950, 931951, 931952, 932265, 932793 ja 934999.

Kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen alkuosuuden sisäänmenogeometria on osoittautu-20 nut MB-muodostusyksikköjä käytettäessä erittäin kriittiseksi kohdaksi. Kaksiviira-vyöhykkeen kyseisessä sisäänmenossa alaviirasilmukan sisällä käytetyt staattiset muodostuskengät saattavat aiheuttaa viirojen kulkuun epästabilisuutta ja sitä kautta valmiiseen paperiin vanaisuutta. Lisäksi MB-yksikön kaksiviiravyöhykkeen alkuosuuden on todettu olennaisesti vaikuttavan mm. paperin huokoisuuteen. Kaksiviiravyöhykkeen 25 sisäänmenoalue on ongelmallinen etenkin sen johdosta, että tällä kohtaa yläviiran tullessa kosketuksiin muodostuvan massaradan yläpinnan kanssa massaradan kuitustruk-tuuri "jähmettyy", jolloin massakerroksen yläpinnalla tällä kohtaa olevat mainitut epätasaisuudet näkyvät valmiissa paperissa vanaisuutena. Staattisen muodostuskengän painepulssit aikaansaavatkin radan yläpintaan aaltoilua, joka paikalleen "jähmettyes-30 sään" näkyy mainittuna vanaisuutena. Lisäksi epäkohtana mainituissa staattisissa muodostuskengissä on niiden varsin suuri kitka sekä viiraa kuluttava vaikutus.

II

95293 3

Keksintöön lähiten liittyvän tekniikan tason osalta viitataan hakijan FI-patenttihake-mukseen 934999 (jätetty 12.11.1993), jonka mukaisessa formerissa on pidetty uutena sitä, että kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen alussa on alaviirasilmukan sisälle jäljestettynä pyörivä ohjaus- ja muodostustela, joka sivuaa alaviiraa tai kaareuttaa kaksiviira-5 vyöhykettä pienessä kulmassa a, joka kulma on valittu alueelta a « 0...5° ja jonka ohjaus- ja muodostustelan jälkeen olennaisesti välittömästi seuraa mainitut listastot käsittävä vedenpoisto- ja muodostusyksikkö, jonka alueella vettä poistuu pääasiallisesti yläviiran läpi mainitun yksikön vedenpoistokammion tai -kammioiden alipaineen avustamana.

10

Em. FI-hakemuksen 934999 mukaisessa ja muissa vastaavissa formereissa on ollut eräänä epäkohtana se, että kaksiviiravyöhykkeen alussa alaviirasilmukan sisällä oleva muodostustela rajoittaa ylöspäin yläviiran läpi tapahtuvaa vedenpoistoa ja vaarana on etenkin paksummilla laaduilla, että radan struktuuri särkyy eli rata menee "kuralle".

15 Tämän ongelman ilmeinen ratkaisu on kyseisen muodostustelan halkaisijan suurentaminen ~ 2 m:ksi, mikä kuitenkin tekee rakenteesta varsin kalliin. Rainan muodostuksen ja vedenpoiston symmetrisyyden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että hybridiforme-reissa kaksiviirainen muodostusvyöhyke voitaisiin aloittaa alueella, jossa radan kuiva-aine on 1,5-2 %, jolloin kuitukerroksen alaviiraa vasten oleva pinta on jo sopivassa 20 määrin huopautunut, mutta yläpinta vielä vetinen. Aikaisemmilla formeriratkaisuilla on kaksiviiravyöhyke kuitenkin yleensä voitu aloittaa vasta kuiva-ainepitoisuudessa 2,5 % radan kerrospaksuuden ollessa tällöin maksimaalisesti n. 5-6 mm. Edes tähän ei paksummilla paperilaaduilla ole päästy.

25 Keksinnön tarkoituksena onkin aikaansaada hybridiformeri, jossa kaksiviirainen vyöhyke ja lista-pulssivedenpoisto voidaan aloittaa kuiva-aineessa jo 1,5-2 %, kun ennen vastaava prosessivaihe on päästy aloittamaan vasta kuiva-aineessa 3-4 %.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin kehittää edelleen FI-hakemuksessa 934999 30 esitettyä hybridiformeria ja muita vastaavia formereita etenkin niin, että se soveltuu käytettäväksi myös entistä paksummilla paperilaaduilla ja/tai suuremmilla rainan 4 ί 55293 nopeuksilla sekä niin, että edellä käsitellyt päämäärät saavutetaan ja epäkohdat vältetään. Keksinnöllä on tarkoitus toteuttaa myös se, että viirat eivät joudu kulkemaan jyrkän kaarevuuden yli heti MB-vyöhykkeen jälkeen radan kuiva-aineen ollessa vielä suhteellisen pieni.

5

Keksinnön lisätarkoituksena on aikaansaada sellainen hybridiformeri, jossa saadaan ylöspäin poistetuksi entistä enemmän vettä niin, että toteutuu entistä symmetrisempi arkki ja sitä kautta entistä pienempi vetolujuussuhde. Tarkoituksena on päästä vetolu-juussuhteeseen noin 1,5.

10

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellainen hybridiformeri, jonka kaksiviiraisella MB-vyöhykkeellä voidaan toteuttaa varsin stabiili viirojen ohjaus.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on 15 pääasiallisesti tunnusomaista se, että kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen alussa on alaviirasilmukan sisälle jäljestettynä ensimmäinen kuormituslistasto, joka ohjaa alaviiraa ja sillä olevan massakerroksen päälle johdettua yläviiraa suurella ensimmäisellä kaarevuussäteellä, jonka keskiö on alaviirasilmukan puolella, ja että mainitun ensimmäisen kuormituslistaston jälkeen seuraa kuormitus-ja kannatuslaitteisto, jossa on 20 keskenään vastakkain olevat listastot, joiden alueella tai jälkeen kaksiviiravyöhyke on .. kaareutettu vastakkaisella toisella kaarevuussäteellä alaviirasilmukan sisällä olevaa muodostustelaa päin, jonka jälkeen paperiraina on irrotettu yläviirasta ja johdettu seuraamaan alaviiraa pick-up-kohtaan saakka.

25 Keksinnön eräälle edulliselle sovellusmuodolle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että kaksiviiravyöhykkeen sisäänmenossa on avoimella pinnalla varustettu rintatela, joka on sovitettu sellaiseen positioon, että rintatelan massarataa sivuava alue hieman painaa massaradan yläpintaa kuopalle alaviiraa olennaisesti kaareuttamatta. Kun tämän sovellusmuodon mukaisesti käytetään kaksiviiravyöhykkeen sisäänmenossa varsin 30 avointa rintatelaa, joka "painottaa" ja samalla tiivistää massaradan yläpintaa, paranee samalla valmistettavan paperin laatu ja retentio. Kun avoin rintatela tiivistää massaradan li 55293 5 yläpintaa, takaa tämä seuraavilla vedenpoistolistastoilla entistä paremman retention yläviiran läpi tapahtuvassa vedenpoistossa.

Avoin rintatela sijoitetaan tyypillisesti positioon, jossa se painaa massaradan yläpintaan 5 ~ 2 mm:n painauman. Rintatelan avoimen pinnan osuus on noin 50-80 % rintatelan aktiivisen sylinterivaipan pinta-alasta. Avoin rintatela sovitetaan edullisesti positioon, jossa kuitukerroksen sakeus on luokkaa k0 « 0,7...1,7 %.

Keksinnöllä toteutuvat tekniikan tasoon nähden yhtäaikaa useat käytännössä tärkeät 10 edut, jotka lyhyesti mainitaan seuraavassa. Keksinnössä saadaan rata siirretyksi riittävän pienen kuiva-ainepitoisuuden omaavana kaksiviiravyöhykkeen alkuun. Keksinnön mukaista formeria voidaan soveltaa myös paksuille laaduille ilman kuraa-misongelmia. Keksinnössä voidaan toteuttaa riittävän suuri vedenpoisto-osuus myös ylöspäin osaltaan sen vuoksi, että alaviirasilmukkaa vastaan toimivat kuormitettavat 15 muodostuslistat kaksiviiravyöhykkeen alussa kaareuttavat alaviiraa ja massarataa suurella kaarevuussäteellä alaspäin, millä tehostetaan ylöspäin yläviiran läpi tapahtuvaa ja imudeflektorin avustamaa vedenpoistoa. Lisäetuna on se, että viirat eivät joudu kulkemaan jyrkän kaarevuuden yli heti MB-vyöhykkeen jälkeen radan kuiva-ainepitoisuuden ollessa tällöin vielä suhteellisen pieni.

20

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön ensimmäistä toteutusmuotoa.

Kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavalla tavalla keksinnön toista toteutusmuotoa.

25 Kuvio 3 esittää kuvioita 1 ja 2 vastaavalla tavalla keksinnön kolmatta toteutusmuotoa.

Kuvio 4 esittää suuremmassa mittakaavassa keksinnössä edullisesti sovellettavaa kaksiviiravyöhykkeen sisäänmenoa konesuuntaisena pystypoikkileikkauksena.

30 Kuviot 1,2 ja 3 esittävät hybridiformeria, jonka perusrakenne on hakijan tavaramerkillä

TM

SYM FORMER markkinoima muodostusosa. Kuvioiden mukaisen muodostusosan on I, 6 95293

TM

tarkoitus sopia myös vanhojen tasoviiraosien tai SYM FORMER’n uusintaan, jolloin alaviirasilmukka 10 runkoineen on vanhaa rakennetta ja entinen tasoviiraosa on uudistettu runko-osan varaan rakennetulla uudella yläviirayksiköllä. Kuvioissa 1,2 ja 3 esitetty formed voi luonnollisesti olla myös uudisrakenne. Alaviira 10 on telojen 11,11a, 5 11b, 11c, 19 ohjaamana, ja perälaatikon huuliosan 12 kautta syötetään rintatelan 11a kohdalle massasuspensiosuihku J vaakasuoran tasoviiraosuuden 10a alkuun. Tällä osuudella 10a on sinänsä tunnettuja vedenpoistoelementtejä (ei esitetty). Kaksiviiravyöhyke, joka rajoittuu alaviiran 10 ja yläviiran 20 välille, alkaa yläviiran sileäpintaisen rintatelan 21a ja kiilamaisen kidan G jälkeen ja muodostuslistan 13 alueella. Muodostus-10 listan 13 jälkeen kaksiviiravyöhykkeellä seuraa MB-yksikkö 30, jossa on alaviirasilmu-kan 10 sisällä painekuormituslaitteisto ja yläviirasilmukan 20 sisällä imudeflektorikam-mio 22a alipaineiset vedenpoistokammiot 22b ja 22c. Kammion 22b alapuolella on tuki-listasto 25, joita vasten painekuormituslaitteiston kuormituslistasto 15 kuormittaa kak-siviiravyöhykettä.

15

Kuvioissa 1 ja 3 on keskenään olennaisesti samanlaiset MB-yksiköt 30, kun taas kuviossa 2 MB-yksikkö 30 käsittää vain kaksi peräkkäistä vedenpoistokammiota nimittäin imudeflektorikammion 22a ja jälkimmäisen vedenpoistokammion 22b, joissa kammioissa vallitsee keskenään sama alipaine.

20

Kuvioissa 1,2 ja 3 yläviira 20 kohtaa alaviiran 10 päällä olevan massakerroksen W0 • t sen kuiva-ainepitoisuuden ollessa 1¾ ~ 1,5-2,0 %. Yläviiran 20 johtotela 21a jäljestetään nuolen A suunnassa asemaltaaan säädettäväksi niin, että kidan G kitakulma a voidaan säätää samoin kuin kaksiviiravyöhykkeen tarkkaa aloituskohtaa. Alaviirasilmu-25 kan 10 sisällä kidan G alueella olevasta ensimmäisestä kiinteästä muodostuslistasta 13 lähtien kaksiviiravyöhyke kaartuu varsin suurella kaarevussäteellä Rq « 5-10 m alavii-rasilmukkaan päin. MB-yksikössä 30 on alaviirasilmukan sisällä ensimmäinen kuormituslistasto 15a, esim. kaksi paria kuormituslistoja, jotka on esim. pareittain yhdistetty toisiinsa ja jotka ovat letkuihin 16 johdettavan väliaineen paineiden kuormitta-30 mia.

·· 55293 7

Ensimmäinen kuormituslistasto 15a on imudeflektorikammion 22a alapuolella ja sitä vastassa ei ole kiinteitä vastalistoja. Ensimmäinen kiinteä muodostuslista 13 on sopivimmin kiinteä ja se yhdessä väliaineiden paineilla kuormitettavan ensimmäisen listaston 15a kanssa ohjaa alaviiraa 10 ja sen päälle johdettua yläviiraa edellä mainitulla 5 verraten suurella kaarevuussäteellä R0. Kun ensimmäinen kiinteä muodostuslista 13 ja sitä seuraavat painekuormitteiset kuormituslistat 15a kaareuttavat alaviiraa ja sen kannatuksessa olevaa massarataa alaspäin, tehostuu yläviiran 20 läpi tällä kohtaa tapahtuva vedenpoisto, millä edistetään vedenpoiston symmetrisyyttä. Tällöin poistuvat vedet kulkevat yläviiran 20 läpi imudeflektorikanavaan 24 ja sitä kautta nuolen F 10 suunnassa ensimmäiseen vedenpoistokammioon 22a. Täten saadaan vedenpoisto aloitetuksi massakerroksen WQ yläpinnan kautta riittävän tehokkaasti mutta kuitenkin varovasti ja ilman kuraamisongelmia paksuillakin laaduilla osaltaan siksi, että ensimmäistä listastoa 15a vastassa ei ole kiinteää tukilistastoa kuten seuraavassa MB-vyöhyk-keessä 15b,25a.

15

Ensimmäisen kuormituslistaston 15 jälkeen seuraa toinen kuormituslistasto 15b, jota vastassa on kiinteä kannatuslistasto 25a, joka on vedenpoistokammion 22b alapuolella. Listastojen 15b ja 25a ohjaama kaksiviiravyöhyke on joko suora (kuviot 1 ja 3) tai ylöspäin kaareva kaarevuussäteellä Rj kuten kuviossa 2 on esitetty. Kuvion 1 mukaisesti 20 mainittuja vastakkaisia listastoja 15b,25a seuraa stationäärinen kannatuslistasto 25b, joka on kuvioiden 1 ja 3 mukaisesti kolmannen vedenpoistokammion 22c alapuolella ’ ilman vastakkaisia kuormituslistoja. Viimeinen listasto 25b ohjaa kaksiviiravyöhykettä ylöspäin kaarevuussäteellä Rt »3-5 m.

25 Yläviirasilmukan sisällä on MB-yksikön 30 vedenpoistokammiot 22a,22b ja 22c, joissa on vedenpoistokanavat 24. Vedenpoistokanavien 24 kautta yläviirasilmukan 20 läpi poistuva vesi ohjataan nuolen F suunnassa vedenpoistokanaviin 23, joita on yleensä vain koneen toisella sivulla. Vedenpoistokammiot 22a, 22b ja 22c on yhdistetty alipaineläh-teisiin. Vedenpistokanavat 23 on yhdistetty imujalkoihin 17a, 17b ja 17c, joiden veden-30 korkeutta on merkitty WA:lla. Myös kuormituslistastojen 15a ja/tai ympäristöt voidaan 55293 8 yhdistää alipainelähteeisiin. Keksinnössä noin 30 - 50 % kokonaisvedenpoistosta tapahtuu vedenpoistokammioihin 22a,22b,22c alipaineen tai -paineiden tehostamana.

Kuvion 1 mukaisesti MB-yksikön 30 jälkeen alaviirasilmukan sisällä seuraa sileällä 5 pinnalla 19’ varustettu muodostustela 19, jonka alueella kaksiviiravyöhyke kaartuu yläviistosta alaviistoksi, minkä jälkeen yläviirasilmukan 20 sisällä on sileäpintainen muodostustela 21b. Tämän jälkeen kaksiviiravyöhyke jatkuu vaakasuuntaisena vyöhykkeenä, jossa on alaviirasilmukan 10 sisällä imulaatikko 30. Tämän kohdalla yläviira 20 erotetaan johtotelan 21c ohjaamana paperirainasta W. Raina W irrotetaan alaviirasta 10 telojen 11b ja 11c välisessä pick-up-kohdassa P ja siirretään pick-up-telan (ei esitetty) imuvyöhykkeen avustamana pick-up-kudokselle (ei es.), joka vie rainan W puristinosalle (ei es.).

Kuvioissa 1,2 ja 3 on esitetty alaviirasilmukan 10 sisällä oleva vedenpoistokaukalo 32, 15 joka on liitetty yhteen 33 ja kanavan 34 kautta viirakaivoon (ei esitetty). Kuvioissa 2 ja 3 esitetty toteutusmuoto poikkeaa kuviossa 1 esitetystä siinä, että listaston 25b ja muodostustelan 19 välillä on lisäksi muodostuskenkä 18. Muodostuskengässä 18 on kaarevuussäteen R3 « 2...8 m omaava listakansi 18a, jonka rakovälit voidaan yhdistää alipainelähteeseen. Kengän 18 listakannen 18a jälkeen kaksiviiravyöhyke 10,20 juoksee 20 vaakasuorana juoksuna muodostustelalle 19, jonka halkaisija Dj a 1,0...1,5 m.

Seuraavassa selostetaan kuvioon 4 viitaten eräs edullinen kaksiviiravyöhykkeen sisääntulo, jolla on sysnergisiä vaikutuksia edellä selostetun keksinnön kanssa. Alaviiran 10 yksiviiraisella alkuosuudella 10a massaradan W alaviiraa 10 vasten oleva kerros Wh on 25 sisääntuloon mennessä huopautunut jossakin määrin, mutta massaradan W0 yläpinnassa ja -kerroksessa Wy on vielä olennaisesti perälaatikkosakeuksista massaa rintatelan 21A kohdalla, jonka kautta yläviira 20 ohjataan massaradan W0 päälle. Rintatela 21A asetetaan ja/tai säädetään tarkasti korkeusasemaltaan nuolen A suunnassa sellaiseen positioon, että sen alin vaipanosa vähän painuu massarainaan W0 alaviiraa 10 kuiten-30 kaan olennaisesti kaareuttamatta. Mainittu painatus Ah on tyypillisesti Ah ~ 1-5 mm.

55293 9 Tällä tavoin rintatela 30 huopauttaa yläviiraa 20 vasten kuitukerroksen, jonka seurauksena myöhemmillä listoilla 15a, 15b,25a,25b saadaan aikaan entistä parempi retentio.

Rintatelana 21A käytetään hyvin avoimella vaipalla 21C varustettua rintatelaa, jonka 5 avoimen pinnan osuus koko aktiivisesta vaippapinnasta on tyypillisesti 50...80 %. Rintatelana 21A voidaan käyttää myös vaipaltaan 21C läpirei’itettyä imutelaa. Rintatelan 21A halkaisija on tyypillisesti D « 500...1200 mm koneen leveydestä riippuen. Rintatelan 21A rajoittamassa sisään menokohdassa massaradan W keskimääräinen kuitusakeus 1¾ on keksinnössä 1¾ = 0,7...1,7 %, siis keksinnön mukainen 10 rintatela 21A on edullisesti sijoitettavissa muiden formereiden olennaisesti pienemmän kuitusakeuden alueelle ilman massakerroksen radan W0 struktuurin rikkoutumis- eli kuraamisvaaraa. Keksinnön mukaisen rintatelan 21A sovituksen ansiosta ei rintatelan 21A alueelle synny liian äkkinäistä vedenpoistopulssia, joten keksintöä voidaan soveltaa myös entistä paksummille lajeille (neliöpaino > 170 g/m2), joissa massaradan 15 paksuus sisäänmenossa on tyypillisesti h « 10...25 mm.

TM

S YM FORMER -uusinnoissa voidaan menetellä niin, että kidan G alueella ennen ollut muodostustela siirretään yläviirasilmukan 20 rintatelaksi 21a;21A. Kuvioiden 2 ja 3 mukaisessa formerissa, jos kyseessä on muodostusosan uusinta, on jätetty paikalleen 20 vanha muodostuskenkä 18.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä.

25 • ·

Claims (13)

1. Paperikoneen hybridiformeri, joka käsittää alaviirasilmukan (10), jossa on muodos-tusvyöhykkeen yksiviirainen alkuosuus (10a), jossa on alaviirasilmukan (10) sisällä 5 vedenpoistoelementtejä sekä sen jälkeen ylä- ja alaviirasilmukoiden (10,20) sisällä viiranohjaus-ja vedenpoistoelementtejä, johon hybridiformeriin kuuluu yläviirayksikkö, jossa on telojen (21a,21b,21c) ohjaama yläviira (20), jota rintatela (21a;21A) ohjaa alaviiran (10) yksiviiraisella alkuosuudella (10a) muodostuneen massakerroksen (W0) päälle ja jossa hybridiformerissa on kaksiviiravyöhykkeellä vedenpoisto- ja muodos-10 tusyksikkö (30), joka käsittää keskenään vastakkaisten viirasilmukoiden (10,20) sisällä olevat kuormitettavan puristuslaitteiston sekä vedenpoistokammio- ja tukilaitteiston, joissa laitteistoissa on toisiaan vasten kuormitettavat listastot (15a, 15b,25a,25b), tunnettu siitä, että kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen alussa on alaviirasilmukan (10) sisälle jäljestettynä ensimmäinen kuormituslistasto (15a), joka ohjaa alaviiraa (10) ja 15 sillä olevan massakerroksen (W0) päälle johdettua yläviiraa (20) suurella ensimmäisellä kaarevuussäteellä (Rq), jonka keskiö on alaviirasilmukan (10) puolella, ja että mainitun ensimmäisen kuormituslistaston (15a) jälkeen seuraa kuormitus- ja kannatus-laitteisto, jossa on keskenään vastakkain olevat listastot (15b,25a), joiden alueella tai jälkeen kaksiviiravyöhyke on kaareutettu vastakkaisella toisella kaarevuussäteellä (Rj) 20 alaviirasilmukan (10) sisällä olevaa muodostustelaa (19) päin, jonka jälkeen paperiraina (W) on irrotettu yläviirasta (20) ja johdettu seuraamaan alaviiraa (10) pick-up-kohtaan (P) saakka.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että kaksiviira-25 vyöhykkeen sisäänmenossa on avoimella pinnalla (21C) varustettu rintatela (21A), joka on sovitettu sellaiseen positioon, että rintatelan (2IA) massarataa (W0) sivuava alue * hieman painuu massaradan (W0) yläpintaan alaviiraa (10) olennaisesti kaareuttamatta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että mainittu 30 rintatelan (2IA) massaradan (Wq) yläpinnan painatuksen syvyys on luokkaa Ah « 1-5 mm. 55293 11

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että rintatelana (2IA) on hyvin avovaippainen (21C) rintatela, jonka avoimen pinnan osuus on noin 50...80 % telavaipan (21C) aktiivista pinta-alasta.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että rintatela (2IA) on sijoitettu sellaiseen positioon, jossa massaradan (W0) kuitusakeus on luokkaa 1¾ » 0,7...1,7 %.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että 10 ensimmäinen kaarevuussäde R0 on valittu alueelta Rq ~ 5-10 m ja/tai että toinen vastakkaissuuntainen kaarevuussäde Rj on valittu alueelta Rj « 3-5 m.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että kuormitus- ja kannatusyksikön (15b,25a) jälkeen seuraa yläviirasilmukan (20) sisälle 15 sovitettu toinen kannatuslistasto (25b), joka on sijoitettu sopivimmin vedenpoisto- ja muodostusyksikön (30) kolmannen vedenpoistokammion (22c) alapuolelle.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että mainitun toisen kännatuslistaston (25b) jälkeen kaksiviiravyöhyke on ohjattu yläviistona 20 juoksuna muodostustelalle (19), joka on sopivimmin sileäpintainen (19’) ja tämän jälkeen kaksiviiravyöhyke on ohjattu alaviistona juoksuna yläviirasilmukan (20) sisällä olevalle telalle (21b).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että 25 mainitun kiinteän kannatuslistaston (25a,25b) jälkeen kaksiviiravyöhyke on ohjattu kaarevalla listakannella (18a) varustetulle muodostuskengälle (18), jonka listakannen • ♦ (18a) kaarevuuskeskiö (R3) on sijoitettu alaviirasilmukan (10) puolella, minkä jälkeen kaksiviiravyöhyke on ohjattu muodostustelalle (19), joka on sopivimmin sileäpintainen (19’) ja tämän jälkeen kaksiviiravyöhyke on ohjattu alaviistona juoksuna yläviirasilmu-30 kan (20) sisällä olevalle telalle (21b). 12 CT907 s \j *- ✓ U

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että viimemainitun telan (21b) jälkeen kaksiviiravyöhyke on ohjattu, sopivimmin vaakasuuntaisena juoksuna, alaviirasilmukan (10) sisällä olevan imulaatikon (31) yli, jonka alipaineella paperiraina (W) on irrotettu yläviirasta (20), minkä jälkeen paperiraina (W) S on ohjattu seuraamaan alaviiraa (10) pick-up-kohtaan (P) saakka.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että kaksiviiravyöhykkeellä on ensin alaviirasilmukkaan päin kaksiviiravyöhykettä loivasti kaareuttava ensimmäinen listasto (15a), sen jälkeen olennaisesti suorana juoksuna 10 kaksiviiravyöhykettä ohjaava keskenään vastakkaisista muodostuslistoista (15b,25a) muodostuva listasto, minkä jälkeen yläviirasilmukan (20) sisällä on kiinteä listasto (25b), joka ohjaa kaksiviiravyöhykettä kaareutumaan vastakkaiseen suuntaan kuin ensimmäinen listasto (kuviot 1 ja 3).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen hybridiformeri, tunnettu siitä, että ensimmäisen listaston (15) jälkeen seuraa keskenään vastakkaiset listastot (15b,25a), joista alaviirasilmukan (10) sisällä oleva listasto (15b) on kuormituslistasto ja yläviirasilmukan (20) sisällä oleva listasto kiinteä kannatuslistasto ja että viimemainitulla listastolla (15b,25a) kaksiviiravyöhyke on ohjattu kaareutumaan ylöspäin kaarevuussä- 20 teellä R1? joka valitaan siten, että ensimmäinen kaarevuussäde Rq > Rj (kuvio 2).

« 13 ζΓ-93 S \j i— ✓ v