FI100542B - Paperikoneen hybridiformeri, joka on varustettu MB-yksiköllä - Google Patents

Description

100542

Paperikoneen hybridiformeri, joka on varustettu MB-yksiköllä Hybridformare med MB-enhet i en pappersmaskin 5 Keksinnön kohteena on paperikoneen hybridiformeri, joka käsittää alaviirasilmukan, jossa on muodostusvyöhykkeen yksiviirainen alkuosuus, jossa on alaviirasilmukan sisällä vedenpoistoelementtejä sekä sen jälkeen alaviirasilmukan sisällä viiranohjaus-ja vedenpoistoelementtejä, johon formeriin kuuluu yläviirayksikkö, jossa on johtotelojen ohjaama yläviira, jota rintatela ohjaa alaviiran yksiviiraisella alkuosuudella muodostu-10 neen massakerroksen päälle ja jossa formerissa on kaksiviiravyöhykkeellä vedenpoistoja muodostusyksikkö, joka käsittää vastakkaisten viirasilmukoiden sisällä olevat paine-kuormitteisen puristusyksikön tai -yksiköt sekä vedenpoistokammio- ja tukiyksikön tai -yksiköt, joissa viimemainituissa yksiköissä on toisiaan vasten paineella kuormitettavat listastot.

15

Paperikoneen rainanmuodostusosissa käytetään useita erilaisia muodostuselimiä. Näiden elimien päätarkoituksena on aikaansaada muodostuvaan kuitukerrokseen puristuspainetta ja painepulsaatiota, jolla edistetään vedenpoistoa muodostumassa olevasta rainasta ja samalla parannetaan sen formaatiota. Mainittuihin muodostuselimiin 20 kuuluvat erilaiset, yleensä kaarevalla listakannella varustetut muodostuskengät, joiden yli päällekkäiset muodostusviirat ja niiden välissä oleva raina kaareutetaan. Näiden muodostuskenkien alueella vettä poistuu ulkokaarteen puolella olevan viiran läpi sen kiristyspaineen ansiosta ja tätä vedenpoistoa lisäksi auttaa keskipakovoimakenttä. Vedenpoistoa tapahtuu myös sisäkaarteen puolella olevan viiran läpi, mitä tehostetaan 25 yleensä muodostuskengän kammiossa vallitsevan alipaineen avulla. Muodostuskengän listakansi saa aikaan painepulsaatiota, joka sekä edistää vedenpoistoa että parantaa rainan formaatiota.

Lisäksi ennestään tunnetaan ns. MB-yksikköjä, joiden läpi kulkee, yleensä suorana 30 juoksuna, kaksi vastakkaista viiraa. Tunnettujen MB-yksiköiden toisen viiran silmukan sisällä on painekuormitusyksikkö ja sitä vastassa olevan toisen viiran silmukan sisälle on jäljestetty ohjaus- ja vedenpoistolistastolla varustettu vedenpoistoyksikkö. Ennestään 2 100542 tunnetusti kyseinen MB-yksikkö sijoitetaan yleensä tasoviiraosuudelle, niin että MB-yksikköä edeltää huomattavan pitkä yksiviirainen osuus, jolla tapahtuu olennainen määrä vedenpoistoa ennenkuin raina kulkee suorana juoksuna tasoviiran tasossa MB-yksikön läpi. Tunnettujen MB-yksikköjen rakenneyksityiskohtien osalta viitataan 5 esimerkkeinä hakijan FI-hakemuksiin 884109 ja 885607.

Ennestään tunnetaan useita erilaisia edellä selostetulla MB-yksiköllä tai -yksiköillä varustettuja hybridi- ja kaksiviiraformereita. Näiden osalta viitataan seuraaviin FI-patenttihakemuksiin 884109, 885608, 904489, 905447, 920228, 920863, 924289, 10 931950, 931951, 931952, 932265 ja 932793.

Lisäksi keksintöön läheisesti liittyy kansainvälisessä patenttihakemuksessa WO 93/12292, hakija J.M. Voith GmbH, esitetty hybridiformeri, jossa yksiviiraisen alkuosuuden jälkeen kaksiviiravyöhykkeen alussa on alaviirasilmukan sisällä muodos-15 tuskenkä, joka aiheuttaa painepulsäätiötä alaviiran päälle muodostuneeseen massarataan.

Kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen alkuosuuden sisäänmenogeometria on osoittautunut MB-muodostusyksikköjä käytettäessä erittäin kriittiseksi kohdaksi. Kaksiviiravyöhykkeen kyseisessä sisäänmenossa alaviirasilmukan sisällä käytetyt staattiset 20 muodostuskengät saattavat aiheuttaa viirojen kulkuun epästabilisuutta ja sitä kautta valmiiseen paperiin vanaisuutta. Lisäksi MB-yksikön kaksiviiravyöhykkeen alkuosuuden on todettu olennaisesti vaikuttavan mm. paperin huokoisuuteen. Kaksiviiravyöhykkeen sisäänmenoalue on ongelmallinen etenkin sen johdosta, että tällä kohtaa yläviiran tullessa kosketuksiin muodostuvan massaradan yläpinnan kanssa massaradan kuitustruk-25 tuuri "jähmettyy", jolloin massakerroksen yläpinnalla tällä kohtaa olevat mainitut epätasaisuudet näkyvät valmiissa paperissa vanaisuutena. Staattisen muodostuskengän painepulssit aikaan saavatkin radan yläpintaan aaltoilua, joka paikalleen "jähmettyes-sään" näkyy mainittuna vanaisuutena. Lisäksi epäkohtana mainituissa staattisissa muodostuskengissä on niiden varsin suuri kitka sekä viiraa kuluttava vaikutus.

30 li 3 100542

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on kehittää edelleen julkaisuista ilmenevää tekniikan tasoa ja saada aikaan MB-yksikköä soveltava hybridiformeri, jossa edellä kosketellut epäkohdat voidaan suurimmaksi osaksi välttää.

5 Lisäksi keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellainen MB-yksiköllä varustettu hybridiformeri, jolla on muodostettavissa hienoja täyteainejakautumaltaan sekä molemmilta vastakkaisilta pinnoiltaan myös painatusominaisuuksien suhteen mahdollisimman symmetrinen paperiraina.

10 Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen alussa on alaviirasilmukan sisälle järjestettynä pyörivä ohjaus- ja muodostustela, joka sivuaa alaviiraa tai kaareuttaa kaksiviiravyöhykettä pienessä kulmassa a, joka kulma on valittu alueelta a « 0.. .5° ja jonka ohjaus- ja muodostustelan jälkeen olennaisesti välittömästi 15 seuraa listastot käsittävä vedenpoisto- ja muodostusyksikkö, jonka alueella vettä poistuu pääasiallisesti yläviiran läpi mainitun yksikön vedenpoistokammion tai -kammioiden alipaineen avustamana.

Kun keksinnön mukaisesti ennen MB-yksikköä olevalle kaksiviiravyöhykkeen sisään-20 menoalueelle alaviirasilmukan sisälle sovitetaan alaviiraa sivuava tai ohjaava muodostustela, saadaan kaksiviiravyöhykkeen tulokidan alue entistä stabiilimmaksi niin, että siinä ei esiinny haitallista aaltoilua eikä siitä johtuvaa vanaisuutta valmiissa paperissa. Lisäksi kyseinen muodostustela ohjaa alaviiraa poikkisuunnassakin stabiilimmin kuin vastaava ennestään tunnettu muodostuskenkä. Kyseisen muodostustelan jättöpuolella 25 poistuu vettä alaviiran läpi pelkästään sinänsä tunnetulla rekisteritelavaikutuksella. Kyseisen muodostustelan alaviiraa kaareuttava peittokulma a on yleensä alueella a « 0.. .5°, sopivimmin alueella a = 0.. .2°, sillä hyvin pienilläkin viiran kaartokulmil-la saadaan alaviiran kulkua stabiloiduksi. Kyseinen muodostustela voi olla joko sileäpin-tainen tai avoimen onsipinnan omaava. Avointa telapintaa käytettäessä voidaan edullisesti 30 käyttää keskimäärin hieman suurempaa mainittua peittokulmaa a. Keksinnön mukaisesti sovitettu pyörivä muodostustela on vastaavaan staattiseen viiraa hankaavaan muodos- 4 100542 tuskenkään nähden sikälikin edullisempi, ettei muodostustelan pyörivän pinnan ja alaviiran sisäpinnan välille synny energiaa ja kyseisiä pintoja kuluttavaa hankausta.

Tärkeä piirre keksinnössä on se, että massarataa saatetaan mahdollisimman märkänä 5 MB-yksikön imulaatikoiden avulla tapahtuvan vedenpoiston alaiseksi niin, että mahdollisimman suuri vesimäärä poistuu ylöspäin yläviiran läpi tarkoituksena saada aikaan radalle mahdollisimman symmetrinen hieno- ja täyteainejakautuma. Mainitun muodostustelan kohdalla massaradan kaksiviiravyöhykkeen sisäänmenosakeus kj onkin jäljestetty yleensä alueelle k! « 1..,3 %, sopivimmin alueelle kj » 1,5...2,5 %, jolloin 10 yläviiran läpi tapahtuva vedenpoiston osuus saadaan edellä esitettyjen tarkoitusperien kannalta riittävän suureksi. MB-yksikön jälkeen massaradan sakeus on luokkaa k2 « 14...19 % paperilaadusta riippuen.

Kaksiviiravyöhykkeen sisäänmenossa olevan muodostustelan telahalkaisija on esim. 10 15 m:n levyisellä koneella D0 « 800 - 1000 mm, jolloin telalle saadaan riittävän pieni taipuma. Keksinnön edullisessa sovellusmuodossa kyseisenä muodostustelana voidaan käyttää taipumakompensoitua tai -säädettyä telaa. Taipumakompensoitua tai -säädettyä telaa käytettäessä kyseisen telan halkaisija voi olla huomattavasti pienempi kuin edellä esitetty ja tyypillisesti D0 « 400...500 mm.

20

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovellusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintö ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

25 Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana erästä keksinnön mukaisen hybridiformerin kokonaiskonseptia.

Kuvio 2 esittää konesuuntaisena keskeisenä pystypoikkileikkauksena keksinnön mukaisen formerin kaksiviiravyöhykkeen alkuosuutta sekä MB-yksikköä.

30

II

5 100542

Kuvio 2A esittää kuvioon 2 katkoviivoin rengastettua yksityiskohtaa DET konesuun-taisena pystypoikkileikkauksena.

Kuvio 1 esittää hybridiformeria, jonka perusrakenne on hakijan tavaramerkillä "Sym-5 Former" esitetty muodostusosa. Kuvion 1 mukainen muodostusosa sopii myös tasoviira-osien uusintaan, jolloin alaviirasilmukka 10 runkoineen 50 on vanhaa rakennetta ja entinen tasoviiraosa on uudistettu runko-osan 60 varaan rakennetulla uudella yläviirayk-siköllä. Kuviossa 1 esitetty formed voi luonnollisesti olla myös uudisrakenne. Alaviira 10 on johtotelojen 11 ohjaamana, ja perälaatikon huuliosan 32 kautta syötetään 10 nntatelan 11a kohdalle massasuspensiosuihku J vaakasuoran tasoviiraosuuden 10a alkuun, jolla osuudella 10a on sinänsä tunnettuja vedenpoistoelementtejä 12. Kaksiviira-vyöhyke, joka rajoittuu alaviiran 10 ja yläviiran 20 välille, alkaa yläviiran sileäpintai-sen 21a’ rintatelan 21a kohdalta keksinnön mukaisesti alaviirasilmukan 10 sisälle sovitetun ohjaus- ja muodostustelan 13 alueella, josta seuraavassa lyhyyden vuoksi 15 käytetään nimitystä "muodostustela". Muodostustelan 13 jälkeen seuraa kaksiviira-vyöhykkeellä MB-yksikkö 100, jossa on alaviirasilmukan 10 sisällä painekuormitusyk-sikkö 14 ja yläviirasilmukan 20 sisällä imudeflektorikammio 22A ja alipaineinen vedenpoistokammio 22B. Tämän kammion 22B alapuolella on tukilistasto 28, joita vasten painekuormitusyksikön 14 kuormituslistasto 33 painaa kaksiviiravyöhykettä.

20 MB-yksikön 100 jälkeen yläviirasilmukan sisällä seuraa sileällä pinnalla 29’ varustettu muodostustela 29, jonka alueella kaksiviiravyöhyke kaartuu alaviistosta yläviistoksi, minkä jälkeen alaviirasilmukan 10 sisällä on muodostuskenkä 15, jossa on suuren kaarevuussäteen omaava listakansi 15’. Muodostuskenkä 15 on yhdistetty esimerkiksi 25 imujaloilla 15a alipaineeseen. Muodostuskengän 15 jälkeen seuraa alaviirasilmukan 10 sisällä sileäpintainen 16’ muodostustela 16, jonka jälkipuolella on yläviirayksikön runko-osan 60 varassa oleva vedenkeräyskaukalo 40 ja sen vedenkeräys- ja -ohjauslevy 40a. Tämän jälkeen kaksiviiravyöhyke jatkuu alaviistona vyöhykkeenä, jossa on alaviirasilmukan 10 sisällä imulaatikot 17, joista viimeisen kohdalla yläviira 20 30 erotetaan johtotelan 21b ohjaamana paperirainasta W. Raina W irrotetaan alaviirasta telojen 18 ja 19 välisessä pick-up-kohdassa P ja siirretään pick-up-telan 31 imuvyöhyk- 6 100542 keen 31a avustamana pick-up-kudokselle 30, joka vie rainan W puristinosalle (ei esitetty).

Kuviossa 2 ja 2A esitetty eräs edullinen MB-yksikkö 100 käsittää vedenpoistokammios-5 ton 22, jonka etupuolelle liittyy imudeflektoriyksikkö 22A, jossa on esivedenpoistokam-mio 22a. Tästä esikammiosta 22a on koneen käyttöpuolella johdettu oma vedenpoisto-kanava 23a viirakaivoon. Esikammioon 22a on johdettu imudeflektorikanava 25a. Kanavan 25a kautta poistuu olennainen määrä vettä nuolen Fa suunnassa viirojen 10,20 välisen puristuksen ja esikammiossa 22a vallitsevan alipaineen pa avustamana sekä 10 veden liike-energian vaikutuksella.

Kuvion 2 mukaisesti vedenpoistokammiosto 22 on jaettu kolmeen osastoon 22b,22c ja 22d pystyväliseinin. Kammiostossa 22 on poikkisuuntaiset ulkoseinät sekä konesuun-taiset päätyseinät, joista koneen käyttöpuolen päätyseiniin liittyvät vedenpoistokanavat 15 23b,23c ja 23d. Osastoja 22b,22c ja 22d rajoittavat alapuolelta seinämät 29, joiden alla on listalohkot 26b,26c ja 26d, jotka avautuvat stationääristen vedenpoisto-ja tukilistojen 28 välisiin rakotiloihin 28R.

Kuvioiden 2 ja 2A mukaisesti tukilistastoa 28 vastassa toimii MB-yksikön 100 kuormi-20 tusyksikkö 14, jonka runko-osaan 37 on paineletkujen 39 välityksellä tuettu kuormi-tuslistat 33, jotka on väliosilla 35 yhdistetty pareittain toisiinsa. Paineletkut 39 toimivat pareittain tukiosien 34 ja 36 välisissä tiloissa. Ulkopuoliset tukiosat 36 on kiinnitetty yksikön 14 runkorakenteisiin 37. Kuormituslistaston 33 ensimmäistä listaparia on merkitty viitteellä 33a ja viimeistä listaa viitteellä 33b. Tukilistat 28 ja kuormituslistat 25 33a,33;33b on jäljestetty vuorotellen vastakkain (ei kohdakkain) ulottumaan poikkisuun- nassa viirojen 10,20 koko leveyden yli. Kuormituslistastoa 33 kuormitetaan alaviiran 20 sisäpintaa vasten letkuihin 39 johdettavilla paineväliaineen erikseen säädettävillä paineilla pk.

30 Kaksiviiravyöhyke kulkee listastojen 28 ja 33a,33,33b ohjaamana loivasti aaltoilevaa rataa sopivimmin suurella kaarevuussäteellä R0 tai pääasiallisesti suoraan. Kaarevuus- 7 100542 säde Ro valitaan edullisemmin alueelta Rq ~ 5...8 m. Kaksiviiravyöhykkeen kyseinen kaarevuus Rq edistää tämän vyöhykkeen stabiilia kulkua.

Osastot 22a,22b,22c ja 22d on yhdistetty kukin erillisellä kanavallaan 24a,24b,24c,24d 5 alipainelähteeseen kuten imupumppuun siten, että kussakin osastossa 22a-22d vallitsevan alipaineen Pa,Pb»Pc»Pd 13503 voidaan erikseen säätää tai ainakin perusasetella. Mainitut alipaineet pa-pd valitaan tai säädetään yleensä alueelle 5...15 kPa.

Kuormituslistoilla 33a,33,33b painetaan alaviiraa 10 sekä rainaa W ja tukilistojen 28 10 kannattamaa yläviiraa 20 vasten ja tällä puristuksella osaltaan aikaansaadaan vedenpoistoa molempien viirojen 10,20 läpi, mutta pääasiallisesti yläviiran 20 läpi alipaineiden Pa>Pb’Pc>Pd tehostamana.

Kuvion 2 mukaisesti ensimmäiseen osastoon 22a, jossa vallitsee alipainetaso pa tulee 15 osaston 22a alisesta tilasta 26a vesivirtaus Fa kanavan 25a kautta. Vastaavasti toisen osaston 22b alla olevasta listalohkosta 26b tulee vesivirtaus Fb kanavan 25b kautta toiseen osastoon 22b. Samoin osaston 22c alisesta listalohkosta 26c vesivirtaus Fc johdetaan kanavan 25c kautta kyseiseen osastoon 22c. Sama pätee myös viimeisen osaston 22d suhteen viittein 26d,25d,Fd merkityin kohdin.

20

Kaksiviiravyöhykkeen alussa kidan G jälkeen, kun yläviira 20 kohtaa yksiviiravyöhyk-keellä 10a alaviiraa 10 vasten huopautuneen massakerroksen W0, on alaviirasilmukan 10 sisälle järjestetty muodostustela 13, jolla on onsipinta 13’ tai vastaava sileä pinta. Kuvion 2 mukaisesti on muodostustelan 13 sisälle merkitty kaaviollisesti painekuormite-25 tut liukukengät 13Z, joilla telan 13 vaipan taipumaa säädetään. Kun telana 13 käytetään taipumasäädettyä tai -kompensoitua telaa, valitaan sen halkaisija D0 yleensä alueelta D0 « 400...500 mm. Muodostustelana 13 voidaan käyttää myös ilman taipumakompensointia olevaa telaa, joko onsipintaista tai sileäpintaista telaa, jolloin esim. 10 m:n levyisellä koneella D0 « 800...1000 mm niin, että muodostustelan 13 30 taipuma saadaan riittävän pieneksi. Muodostustelan 13 kohdalla on kaksiviiravyöhyk-keellä hyvin pieni kaartosektori a, joka valitaan yleensä alueelta a « 0...50, sopivimmin 8 100542 a« 0...2°. Näinkin pienellä kaartosektorilla saadaan aikaan viirojen poikittainen riittävä stabilointi, mutta mainittu sektori a on niin pieni, että sen alueella ei tapahdu olennaista vedenpoistoa. Muodostustela 13 aikaansaakin vedenpoistoa lähinnä vain ns. rekisteritelan vaikutuksella sen jättöpuolen kiilatilaan R muodostuvan alipaineen 5 ansiosta.

Muodostustelan 13 kohdalla massakerroksen W0 kuitusakeus kj on yleensä alueella kj * 1...3 %, sopivimmin alueella kj » 1,5...2,5 %. MB-yksikön 100 jälkeen massa-kerroksen kuitusakeus k2 on yleensä alueella k2 a 14...19 % riippuen paperilaadusta.

10

Edellä esitetyllä tavalla saadaan massarata W0 riittävän märkänä MB-vyöhykkeelle niin, että imulaatikoiden 22 alipaineiden pa-pd ansiosta saadaan aikaan riittävän suuri vedenpoisto yläviiran 20 läpi niin, että paperille muodostuu olennaisesti symmetrinen hieno- ja täyteainejakautuma. Symmetrisen hieno- ja täyteainejakautuman ansiosta 15 saadaan valmistettu paperi myös molemmilta pinnoiltaan symmetriseksi ja paina-tusominaisuuksiltaan samanlaisiksi.

MB-yksikön listastojen 28,33a,33,33b alueella vettä poistuukin pääasiallisesti yläviiran 20 läpi niin, että tämän vedenpoiston osuus on noin 20 % ... 40 % MB-vyöhykkeellä 20 tapahtuvasta kokonaisvedenpoisto-osuudesta. MB-vyöhykkeen pituus L laskettuna ensimmäisestä tukilistasta 33a viimeiseen tukilistaan 33b on luokkaa L « 1,5 m.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain 25 esimerkinomaisesti esitetyistä.

Claims (10)

1. Paperikoneen hybridiformeri, joka käsittää alaviirasilmukan (10), jossa on muodos-tusvyöhykkeen yksiviirainen alkuosuus (10a), jossa on alaviirasilmukan (10) sisällä 5 vedenpoistoelementtejä (12) sekä sen jälkeen alaviirasilmukan (10) sisällä viiranohjaus-ja vedenpoistoelementtejä (13,100,15,16,17,18,19), johon formeriin kuuluu yläviirayk-sikkö, jossa on johtotelojen (21,21a,21b) ohjaama yläviira (20), jota rintatela (21a) ohjaa alaviiran (10) yksiviiraisella alkuosuudella (10a) muodostuneen massakerroksen (Wq) päälle ja jossa formerissa on kaksiviiravyöhykkeellä vedenpoisto- ja muodostusyksikkö 10 (100), joka käsittää vastakkaisten viirasilmukoiden (10,20) sisällä olevat painekuormittei- sen (p^) puristusyksikön (14) tai -yksiköt sekä vedenpoistokammio- ja tukiyksikön (22) tai -yksiköt, joissa viimemainituissa yksiköissä (14,22) on toisiaan vasten paineella (Pk) kuormitettavat listastot (28,33a,33,33b), tunnettu siitä, että kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen alussa on alaviirasilmukan (10) sisälle järjestettynä pyörivä 15 ohjaus- ja muodostustela (13), joka sivuaa alaviiraa (10) tai kaareuttaa kaksiviiravyöhy-kettä pienessä kulmassa a, joka kulma on valittu alueelta a * 0.. .5° ja jonka ohjaus- ja muodostustelan (13) jälkeen olennaisesti välittömästi seuraa listastot (28,33a,33,33b) käsittävä vedenpoisto-ja muodostusyksikkö (100), jonka alueella vettä poistuu pääasiallisesti yläviiran (10) läpi mainitun yksikön (100) vedenpoistokammion tai -kammioiden 20 (22A,22B,22) alipaineen (ρ3,ρ>^,ρς,ρ^) avustamana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että mainittuna ohjaus-ja muodostustelana (13) on ilman taipumakompensointia oleva sileällä ulkovaipalla tai onsipintaisella vaipalla (13’) varustettu tela, jonka halkaisija Dq on 25 sopivimmin alueella Dq ~ 800 mm - 1000 mm.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että mainittu ohjaus-ja muodostustela (13) on varustettu sen vaipan taipuman kompensoinnin tai säädön välineillä (13Z) ja että mainitun telan halkaisija Dq on sopivimmin alueella

30 Dq s» 400...500 mm. 10 100542

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että yksiviiraisen alkuosuuden (10a) pituus ja sillä olevat vedenpoistoelementit (12) on siten järjestetty, että massaradan (Wq) sen tullessa kaksiviiravyöhykkeelle mainitun ohjaus- ja muodostustelan (13) kohdalle sen kuitusakeus on kj =* 1...3 %, sopivimmin 5 kj» 1,5...2,5% niin, että MB-yksikössä (100) voi tapahtua riittävä määrä vedenpoistoa yläviiran (20) läpi rainan hieno-ja täyteainejakautuman ja pintojen riittävän symmetrisyyden aikaansaamiseksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, 10 että ohjaus- ja muodostustelan (13) jälkeen seuraa alaviirasilmukan (10) sisällä olennaisesti välittömästi MB-yksikön (100) painekuormitteinen (p^) kuormituslistasto (33a,33,33b), jonka kohdalla yläviirasilmukan (20) sisällä on MB-yksikön (100) imulaatikko tai -laatikosto (22;22B), jota edeltää imudeflektorilaatikko (22A).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että MB-yksikön (100) listastot ohjaavat kaksiviiravyöhykettä verraten suurella kaare-vuussäteellä Rq, jonka kaarevuuskeskiö on yläviirasilmukan (20) puolella, joka kaare-vuussäde on sopivimmin alueella Rq * 5-8 m.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että ohjaus- ja muodostustelan (13) alueella tapahtuu vedenpoistoa (R) pääasiallisesti vain sen jälkipuolelle avautuvaan kiilatilaan päin sinänsä tunnetulla rekisteritelavaikutuksella.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, 25 että MB-yksikön (100) jälkeen seuraa yläviirasilmukan (20) sisällä oleva muodostustela (29), joka on sopivimmin sileäpintainen (29’) tela ja jonka muodostustelan (29) alueella kaksiviiravyöhykkeen kulku kääntyy yläviistoon, että muodostustelan (29) jälkeen seuraa alaviirasilmukan (10) sisällä kaarevalla listakannella (15’) varustettu muodostuskenkä (15), joka on sopivimmin yhdistetty alipainelähteeseen (15a), että muodostuskengän (15) 30 jälkeen seuraa alaviirasilmukan (10) sisällä muodostustela (16), jonka alueella kaksiviira-vyöhyke kääntyy alaviistoon ja että tämän jälkeen kaksiviiravyöhykkeellä alaviirasilmu- 11 100542 kan sisällä on imulaatikkoja (17), joista viimeinen on sen yläviirasilmukan (20) johtote-lan (21b) kohdalla, jonka alueella alaviira (10) ja raina (W) eroavat yläviirasta (20) ja jatkavat edelleen pick-up-kohtaan (P).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että ohjaus- ja muodostustelan (13) yläpuolella on välitilan (26) erottamana imudeflekto-rikammio (22A), jonka takareunassa on vedenpoistokanava (25a), jonka alaosassa on deflektori, joka on samalla MB-yksikön (100) ensimmäinen tukilista (28).

9 100542

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen rainanmuodostusosa, tunnettu siitä, että muodostusvyöhykkeen yksiviirainen alkuosuus (10a) on olennaisesti vaakasuuntainen ja että tämän jälkeen kaksiviiravyöhyke jatkuu pääasialliselta etenemissuunnaltaan vaakasuuntaisena. 15 12 100542