FI95174C - Menetelmä muovattavan aihion koristelemiseksi, tämän menetelmän käyttö ja menetelmällä valmistetut tuotteet - Google Patents

Description

x 95174

Menetelmä muovattavan aihion koristelemiseksi, tämän menetelmän käyttö ja menetelmällä valmistetut tuotteet

Keksintö koskee menetelmää aihion, joka on määrä muovata tyypillisesti astiaksi tai ontoksi pakkauselementiksi, koristelemiseksi sekä tämän menetelmän käyttöä säilykepurkkien runko-osan sekä muiden muovattujen astioiden ja pakkaus-elementtien valmistukseen ja menetelmällä valmistettuja tuotteita.

On tunnettua koristella esimerkiksi meisto-vetomenetelmällä muovattavia metalliastian aihioita, niin että muovatun astian ulkopintaan saadaan haluttu koristelu ottamalla aihion etukäteen tehdyssä koristelussa huomioon muovaus, joka tälle aihiolle on määrä suorittaa.

Julkaisussa FR B 2535858 ( = US A 4556312) kuvataankin laitetta, jolla pyöreisiin levyihin, jotka on määrä meistää purkeiksi, painetaan optisesti.etukäteen deformoitu kuva, optisen systeemin käsittäessä pinnan, joka on muotoiltu lähtien purkin sivupinnan pisteiden etäisyyksien evoluutiosta tämän purkin pohjan ääriviivan muodostamaan ympyrään aihion ja meistetyn tuotteen välillä.

Lisäksi julkaisussa EP A 0215718 kuvataan menetelmää ja laitetta mekaanisesti meistettyä metallipurkkia koristavan painokuvan deformoimiseksi etukäteen. Esideformaatioita varten, jotka vastaavat vaihtelevia venymiä, jotka johtuvat • purkin seinämien vetämisestä, tässä niveltangolla varuste tussa laitteessa käytetään mallinetta, jonka reuna määritetään tämän niveltangon ja koepurkin sivuseinämään leikattuun koekappaleeseen tehtyjen peräkkäisten merkkiviivojen välimatkojen avulla.

2 95174

Julkaisussa EP A 0202928 puolestaan kuvataan menetelmää, jossa aihiolevyn esideformoidun kuvan valmistaminen perustuu tietokoneella suoritettuun suorakulmaisen originaaliku-van muuttamiseen pinta-alaltaan samankokoiseksi renkaan muotoiseksi kuvaksi, jota käytetään mainitun aihiolevyn painamiseen. Tämä muuttaminen perustuu aihion renkaan muotoisen kuvan jokaisen pisteen polaaristen koordinaattien laskemiseen lähtien originaalikuvan vastaavan pisteen suorakulmaisista koordinaateista. Siinä mainitaan aihion venymän anisotropian mukaan suoritettavasta korjauksesta, enempää täsmentämättä.

Ympyrän muotoisissa metallisissa säilykepurkeissa, jotka on valmistettu syvävetomeistämällä ja joissa yleensä korkeuden ja pohjan läpimitan suhde on yli 0,5, syntyy sivuseinämään paikallisia venymäeroja, jotka johtuvat "meistosarvista" ja jotka ovat sitä silmiinpistävämpiä, mitä kovempi aihiolevy on. Nämä epäsäännöllisyydet, joita esiintyy purkkien yläosissa, näkyvät tässä kohdassa olevan koristelun, merkkien (viivojen, kirjainten, numeroiden) ja piirrosten deformaatioina. Kun kysymys on ei pyöreistä purkeista, esimerkiksi niin sanotusti suorakulmaisista purkeista, pohjan suuntaisessa seinämässä on myös huomattavia paikallisia supistus-epäsäännöllisyyksiä, joita voi tulla edellä mainittujen : venymäepäsäännöllisyyksien lisäksi.

Kolmessa edellä mainitussa tunnetussa menetelmässä käytetään samaa esideformaatiota meistetyn kappaleen kaikissa samassa tasossa olevissa pisteissä. Niissä ei voida korjata edellä mainittuja epäsäännöllisyyksiä, jolloin käytännössä • on joko vältettävä liian anisotrooppisia materiaaleja tai hyväksyttävä meistetyn esineen koristelun vääntymät ja epätarkkuudet toivottuun koristeluun verrattuna tai käytettävä yhtenäistä väriä edellä mainituille epäsäännöllisyyksille alttiilla alueilla.

3 -95174

Hakija on pyrkinyt kehittämään aihion koristelumenetelmän, jolla päästään tällaisista epäsäännöllisyyksistä ja pakkokeinoista ja puutteista, joita niihin liittyy.

Keksinnön ensimmäisenä kohteena on jonkin valitun menetelmän mukaan muovattavan tuotteen aihion koristelumenetelmä, jonka mukaan c) tehdään muovattavaan tuotteeseen aikaansaatavan koristelun kuvalaatta ja yhdistetään se merkintäelimiin; dj) kuvalaatan koristelu muunnetaan kuva-alkioiksi (pikse-leiksi) vähintään yhdellä väritysvärillä; d2) merkitään kunkin sellaisen kuva-alkion asema merkintäelimiin nähden ja merkitään vastaava asento levymäisessä aihiossa; d3) painetaan aihiotilmi kutakin väriä varten kuva-alkioiden vastaavien asemien mukaan.

Keksinnön mukaan: a) ensin otetaan levymäinen koeaihio (koeympyrä) ja siihen sovitetaan merkkipisteet, jotka jaetaan levymäisen aihion koko sille pinnalle, johon tullaan vaikuttamaan muovaamalla : levy ilmoitetun kaltaiseksi tuotteeksi; b) muovataan koelevy mainituksi muovatuksi tuotteeksi ja määritetään mainittujen merkkipisteiden asema muovatussa tuotteessa, minkä jälkeen vaiheissa (c) ja (d2) käytetään mainittuja merkkipisteitä muovatussa tuotteessa kuvalaatan merkintäeliminä, sekä vaiheessa (d2) merkitään vastaava asema kunkin levymäisessä aihiossa olevan kuva-alkion (pikselin) osalta levymäisessä koeaihiossa oleviin merkkipisteisiin nähden.

4 · 95174

Koska saman valmistuserän koristellut aihiolevyt ja niiden muovaustyökalut on orientoitu muuttumattomasti lähtöaineelle ominaiseen suuntaan, esimerkiksi metallilevyn, josta aihio-levyt leikataan, lainointisuuntaan, hakija on todennut, että näistä levyistä muovattujen tuotteiden venymien ja supistumien epäsäännöllisyyksien sijainti ja voimakkuus voitiin toistaa. Hakija teki siitä sen johtopäätöksen, että säätelemällä tarkasti epäsäännöl1isyysalue iden pisteiden deformaatioita käyttäen jokaisen tämän alueen tai näiden alueiden pisteen kohdalla näillä alueilla riittävän lähekkäin olevia merkkipisteitä ja suorittaen näiden merkki-pisteiden interpoloinnin samalla tavoin ennen muovausta ja sen jälkeen, pystytään suorittamaan tarkka esideformaatio koristelun joka kohdassa. Merkkipisteiden asema kontrolloidaan ensiksi tarkasti aihiossa ja muovauksen jälkeen, yleensä jollakin metrologisella laitteella yli 0,04 mm:n absoluuttisella tarkkuudella. Näiden vertailupisteiden interpolointiperiaatetta käytetään sitten kuva-alkioihin itseensä koristelun käänteismuunnossa.

Edellä mainittua menetelmää käytetään myös muihin muovatun tuotteen alueisiin, joita tässä kutsutaan "semihomogeenisik-si alueiksi", sillä jokaisessa niissä poikkisuuntaiset supistumat (= seinämän supistumat sen alueen tai pohjan suunnassa, jonka ääriviiva pysyy samana) ovat samanlaisia "· joka kohdassa ja vaihtuvat pitkittäissuuntaiset venymät (seinämän venymät kohtisuorassa pohjaa vastaan) pysyvät samoina alueen leveydellä. Merkkipisteet voivat olla siinä vähemmän tiheässä leveyssuunnassa, mikä ei haittaa edellä mainittujen interpolointien tarkkuutta.

Käytännössä asiakkaan toimittama kuvalaatan koristelu saadaan toistetuksi erittäin hyvin muovatun esineen koristelussa: tyypillisesti yli 0,2 mm:n tarkkuudella 50 mm:n leveydellä (= kun kuvalaatta asetetaan päälle, ei esiinny yli 0,2 mm:n paikallista vaihesiirtymää) tai yli 0,3 mm:n tarkkuudella 100 mm:n leveydellä.

5 - 95174 Tässä tarkoituksessa on hyvä käyttää aihiolevyssä merkkipis-teitä, jotka ovat enintään 5 mm:n päässä toisistaan ja mieluiten 3,5 mm:n päässä toisistaan, pitkittäissuuntaisilla suorilla, jotka ovat kohtisuorassa muovauksessa deformoitu-matonta ääriviivaa vastaan tai enintään 45° kulmassa tähän ääriviivaan nähden, ja enintään 15 mm:n ja mieluiten 10 mm:n päässä toisistaan suorilla, jotka ovat samansuuntaisia tai vähintään 45° kulmassa mainitun ääriviivan niihin osiin nähden, joiden kaarevuussäde on suurempi kuin 35 mm.

Merkkipisteiden tekemisen ja niiden aseman lukemisen muovauksen jälkeen, minkä suorittaa esimerkiksi koneenkäyttäjä jonkin optisen laitteen avulla, helpottamiseksi nämä merkki-, pisteet liitetään mieluiten viivarasteriin tai ne ovat tällaisella rasterilla, mikä on sinänsä tunnettua. Tämä rasteriverkko muodostuu edullisesti viivoista, jotka ovat juurestaan kohtisuorassa deformoitumatonta ääriviivaa vastaan eli astian pohjan ääriviivaa vastaan, ja tämän ääriviivan kanssa samansuuntaisista viivoista, jolloin ensiksi mainittujen välimatkoissa on huomioitu muovatun tuotteen seinämän supistumat ja toiseksi mainittujen välimatkoissa on otettu huomioon näitä supistumia vastaan kohtisuorat venymät.

Aihiofilmin tai -filmien valmistus käänteismuunnolla, joka kohdistuu koristelun kuva-alkioihin, suoritetaan mieluiten seuraavissa olosuhteissa: d'i) muunnetaan valmistettavan koristelun kuvalaatta numeroiduiksi ja merkityiksi väritiedoiksi jonkin kuvanpyyhin-tälaitteen avulla, esimerkiksi skannerin tai korkean erotuskyvyn omaavan kameran avulla; nämä tiedot syötetään kuvankäsittelyt ietokonesysteemi in ja tässä systeemissä kuvalaatan mainitut väritiedot muutetaan kunkin painovärin kuva-alkioiksi; d'2) kaikki tiedot siirretään tietokoneeseen, jossa jokaisella mainituista kuva-alkioista on merkitty asemansa, joka on merkitty muovatun tuotteen merkkipisteisiin nähden, esimerkiksi rasteriviivojen leikkauskohdat, sitten inter- - 95174 e poloimalla yleensä tietokoneen ohjaaman algoritmin avulla määritetään lähtöasema, joka vastaa tätä kuva-alkion koe-aihiolevyn merkittyihin pisteisiin nähden merkittyä asemaa, ja päätetään tätä asemaa rasteriviivastoi 1 a ympäröivän kuva-alkion värityksestä.

Koska kunkin painovärin aihiofilmi tai -filmit painetaan tällä tavoin määriteltyjen kuva-alkioiden lähtöasemien mukaan, aihiolevyn tai -levyjen koristelu tämän tai näiden filmien avulla suoritetaan jollakin tunnetulla painomenetelmällä, esimerkiksi märkäoffseti11 a.

Kokeissa, jotka tehtiin suorakulmaisilla alumiiniseosteesta . valmistetuilla säilykepurkei1 la, havaittiin, että vaikkakin koristeen kuviot toistuivat erittäin tarkasti keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta, valmistettujen purkkien kulma-alueiden yläosassa esiintyi sitävastoin värien merkittävää vaalentumista. Hakija havaitsi, että tällä tavoin vaalentuneet pinnat olivat voimakkaasti supistuneet pohjan suunnassa, ja pystyi rasteriruudukon muunnon avulla määrittämään, että tiettyjen ruutujen pinta-ala oli kokonaisuudessaan supistunut, mikä lisäsi niiden vaalentumista.

Tähän ehdotetaan seuraavaa yksinkertaistettua selitystä: kun muunnettu leveys on pienempi kuin lähtöleveys, väri 11is-ten kuva-alkioiden käänteismuunto johtaa aihiokuva-alkioi-hin, jotka eivät täytä tätä lähtöleveyttä ja aihion välitön muovaaminen astiaksi johtaa vaalentumisiin, jotka liittyvät tyhjiin kohtiin näiden muovattujen aihiokuva-alkioiden välissä.

Tällaiset lineaariset supistumat ovat sitä voimakkaampia, mitä pienempi on pohjan ympärysviivan kaarevuussäde ja mitä korkeampi on kysymyksessä olevan alueen tai ruudun taso pohjaan nähden, jolloin yleensä suhde tai taso h/2R, jossa: - h on kysymyksessä olevan alueen korkeus muovatussa tuotteessa sen pohjaan eli sen osaan, jonka ääriviiva ei ole deformoitunut, nähden; 7 95174 - R on deformoitumattoman ääriviivan kaarevuussäde kysymyksessä olevan alueen kohdalla; on hyvä kriteeri.

Kun kysymys on alumiiniseostetta olevista metallisista säi1ykepurkeista, lineaaristen supistumien suhteet riippuvat yleensä seuraavasti tästä suhteesta h/2R: h/2R Likimääräinen supistumasuhde 0,3 1,5 0,5 1,7 0,8 2.

Edellä mainittujen vaalentumien välttämiseksi ja siten värien ja viivojen toiston parantamiseksi alueilla, jotka puristuvat kokoon muovauksessa, on todettu tehokkaaksi jakaa osiin kuvalaatan koristelun värikuva-alkiot hetkellä (mieluiten vaiheessa d'2), jolloin kuva-alkioiden värittämisestä päätetään aihiofilmin painamista varten, ainakin aihiolevyn niiltä osilta, joissa suhde h/2R on suurempi kuin 0,5- Tämä koristelun värikuva-alkioiden osiin jakaminen on tehokas silloin, kun se suoritetaan siinä suunnassa, jossa *' kukin supistunut alue supistuu, ja osiinjakosuhde on tällöin mieluiten yhtä suuri kuin kokonaisluku, joka on muovatun tuotteen maksimaalisen supistuman suhdetta kysymyksessä olevalla alueella seuraava suurempi.

Näin siis, ja näin onkin yleensä asian laita säilykepurkki-koristeluissa, koristelun yläosa käsittää alueet, joissa suhde h/2R on 0,5-1, ja jotta saataisiin erinomainen värien ja viivojen toisto koristelun joka kohdassa, keksinnön mukaista menetelmää käytetään jakamalla osiin kuvalaatan kuva-alkiot tietokoneessa jakosuhteella 2 supistumien suunnassa, ainakin koko siinä osassa, jossa suhde h/2R on 8 95174 suurempi kuin 0,5 ja mieluiten koko alueella, jossa suhde h/2R on suurempi kuin 0,3.

Menetelmän käytännön toteutuksessa merkkipisteistä suoritettavat mittaukset ennen ja jälkeen muovauksen, mittaukset, jotka ovat tunnusomaisia muovatun tuotteen geometrialle, muovausprosessi11 e ja käytetyn aihiolevyn laadulle, ovat erittäin tarkkoja ja aika pitkäaikaisia saattaen viedä esimerkiksi 4 tuntia. Sisävastoin aihiofilmien valmistus uudesta koristekuvalaatasta käy nopeasti, esimerkiksi 30-45 minuutissa, käytettyjen skanneri- ja laskentalaitteiden ansiosta. Koristelun muuttaminen helpottuu siis näin kovas-t i .

Keksinnön toisena kohteena on menetelmän käyttö sellaisiin tapauksiin, joissa sen käyttäminen osoittautuu erityisen edulliseksi: ensiksikin alumiinisten tai alumiiniseosteesta tai läkkilevystä valmistettujen koristeltujen säilykepurkkien runko-osien valmistamiseen meistämällä tai syväveto-meistolla, sillä läkkipel1istä meistetyissä purkin runko-osissa on samantyyppisiä epäsäännöllisyyksiä kuin alumiinista tai alumiiniseosteesta meistetyissä purkin rungoissa. Kuten esimerkeissä kuvataan, anisotropiaan liittyvät epäsäännöllisyydet ovat korostuneita silloin, kun kysymys on alumiiniseosteesta valmistetuista säilykepurkkien runko-*: osista, joissa koristelu on tasolla, jossa suhde h/2R on suurempi kuin 0,5, kun nämä purkkirungot meistetään aihio-levyistä murtokuormituksen ollessa suurempi kuin 260 MPa, ja keksinnön mukaisen menetelmän käyttö on tällöin välttämätöntä, jotta saadaan kuvalaatan koristelun viivojen ja aiheiden hyvä toisto. Menetelmän käyttö on samoin eduksi kaikissa tapauksissa, joissa muovatun tuotteen, yleensä jonkin astian, muovaaminen plastisessa tilassa aikaansaa paikallisia epäsäännöllisiä deformaatioita venymien suunnassa ja/tai supistumien suunnassa, ja erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat plastista ainetta olevat 1ämpömuovauk-sella muovattavat aihiot, koristelun värienkeston rajoittaessa muovaus 1ämpötilaa, joka on yleensä 15-200oc Menetelmän i· i m 1:111 I I 1 «f = 9 - 95174 käytöstä on myös paljon hyötyä: valmistettaessa astioita monikerroksisista muovia tai metallia ja muovia olevista aineista meistämällä, valmistettaessa onttoja alle 0,18 mm:n paksuista alumiinia tai alumiiniseostetta olevia astioita, jolloin valmistus käsittää yleensä meistämisen, ja valmistettaessa metallisia tai metal 1ipohjaisia, esimerkiksi Ai-, Pb- tai Pb/Sn-pohjaisia, läkkipeltiä tai metal 1i/poly-olefiinia olevia kapseleita, joiden vaipat on koristeltu väri- ja/tai viivakuvioilla.

Keksinnön kolmantena kohteena ovat tietyt valmistetut tuotteet ja ensisijassa koristellut yhtenä kappaleena meistetyt tai meisto-vedetyt säilykepurkkkien runko-osat, joiden koristelu käsittää alueita, joissa suhde h/2R on suurempi kuin 0,5, näiden purkki runkojen ollessa tunnetut erittäin hyvästä värien ja viivojen toistosta jokaisessa kohdassa sekä vaipan yläosassa (koristelun yläosassa) että vaipan alaosassa. Ero, joka voidaan todeta jollakin suuren-nusvälineellä, tunnetun tekniikan mukaisiin purkki runkoihin on erittäin selvä. Se on vielä selvempi silloin, kun purkki-runko on syvempi meistetty ja vedetty runko, jolloin koriste käsittää alueita, joissa suhde h/2R on suurempi kuin 0,8, koristeen ollessa laadultaan erinomainen kaikissa kohdissa, värintoisto mukaanlukien, kuva-alkioiden osiinjakamisen ansiosta. Kummassakin tapauksessa purkkirungot ovat yleensä ** alumiinia tai alumiiniseostetta tai läkkipeltiä. Alumiinia tai -seostetta olevat pukkirungot erottuvat vielä muista kovuutensa ja mahdollisesti ohuutensa ansiosta, esimerkiksi yli 330 MPa:n murtokuormituksen ja mahdollisesti vaipan paksuuden ansiosta, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin 0,23 mm, jollaisia olosuhteita ei voitaisi käyttää tunnetussa tekniikassa siitä syystä, että koristeluun tulee liian suur i a deformaat ioepäsäännöl1i syyks i ä.

Keksintö koskee yleisemmin kolmannen kohteensa mukaan toiseksi yhdestä kappaleesta muodostuvaa astiaa, joka on muovattu aihiosta, joka on koristeltu sivukoristeella, joka käsittää alueita, joissa suhde h/2R on vähintään 0,5 10 95174 ja usein yli 0,8, tämän koristelun värien ja viivojen toiston ollessa hyvä kaikissa kohdissa, mainitun astian ollessa jotakin monikerroksista muovia tai metallia ja muovia, tai alumiinia tai -seostetta, jonka paksuus on alle 0,18 mm. Etukäteen koristellun aihion käyttö ja muovaukseen liittyvät deformaatioepäsäännöl1 isyydet voidaan tällöin todeta tarkastelemalla rastereita, esimerkiksi 10-30-kertaisena suurennoksena: samaa painoväriä olevan kahden vierekkäisen rasteripisteviivan välimatka ja näiden viivojen kaltevuuskulma ovat samat 1 %:n poikkeamalla keksinnön mukaisten meistettyjen tuotteiden sivukoristelun koko korkeudelta, tarkastuksen tapahtuessa esimerkiksi mittaamalla koko meistetyn tuotteen pitkittäissuuntaista tai viistoa emäviivaa pitkin. Tällaisessa koristelussa on yleensä kunkin painovärin 120-180 rasteripisteviivaa tuumalla ( inch) .

Tämä ensimmäinen tarkastus voidaan suorittaa kysymyksen ollessa metalliastioista tarkastamalla ainakin kahden perusvärin (tavallisesti mustan, sinisen tai punaisen) voimakkuudet, jotka mitataan vertailuspektrografialla tai tiheydenmittauksella alueilta, jotka "vastaavat meistetyn tuotteen koristelua tai muovaamattoman aihion koristelua, erityisesti alueilta, joissa suhde h/2R > 0,5 ja mieluiten alueilta, jotka sijaitsevat vähintään 10 mm:n päässä koris-·♦· telun yläreunasta, jolloin kunkin värin voimakkuuksien ero meistetyn tuotteen ja aihion välillä on alle 8 %. Kuvatut tarkastusmenetelmät soveltuvat kaikkiin keksinnön mukaisesti valmistettuihin tuotteisiin.

Keksintö koskee vielä kolmannen kohteensa kolmannen tunnusmerkin mukaan metallia tai metallia ja muovia olevaa kapselia, esimerkiksi jotakin edellä kuvatun tapaista, joka on meistetty tai meistetty ja vedetty yhtenä kappaleena koristellusta aihiosta ja jonka kapselin vaippa on koristeltu väri- ja/tai viivakuvioilla, vaipan koristelun käsittäessä usein alueita, joissa suhde h/2R on vähintään 0,8, tämän koristelun värien ja viivojen toiston ollessa hyvä sen < ttt i flliJ I I f at - 95174 11 kaikissa kohdissa. Mainittu kapseli on tällöin yleensä kannella varustettava kapseli, jonka vaippa on etukäteen koristeltu, mikä on uutta.

Keksinnön edut

Yhteenvetona keksinnön edut ovat seuraavat: - kuvalaatan koristelu saadaan muovattuun kappaleeseen erinomaisen yhdenmukaisesti, yleensä paremmin kuin 0,2 mm:n tarkkuudella tekstien ja viivojen osalta ja erinomaisella värien ja sävyjen toistolla, kaikissa kohdissa, riippumatta muovausprosessi1 le ominaisista epäsäännöllisyyksistä ja aihion laadusta, tämän toiston tarkkuuden johtuessa siitä, että kuva-alkiot itse esideformoidaan, jolloin niitä on tyypillisesti 200-900 kuva-alkiota/cm; - värien toisto on hyvä neliväripainossa myös alueilla, joissa tapahtuu voimakasta supistumista, kuva-alkioiden fiktiivisen muuntamisen ansiosta; - koristelun muuttaminen on helppoa, koska aihion pisteiden ja niiden muovauksen aiheuttamien siirtymien vastaavuudet ja eri värien kuva-alkioiden interpolointi- ja käänteismuun-tologiikat on jo määritelty; - voidaan käyttää laadultaan kovin erilaisia, erityisesti taloudellisempia aihioita; - voidaan käyttää alumiinia tai alumiiniseostetta tai läkkipeltiä olevia kovempia ja siis anisotrooppisempia ja mahdollisesti ohuempia aihioita, tarkoituksen ollessa esimerkiksi säilyttää purkkirunkojen jäykkyys samana; - paksuuden pienentymisestä saadut säästöt ovat huomattavia ja yleensä 10-15 %.

Esimerkkejä ja kokeita

Piirustukset on tehty kysymyksessä olevien esineiden valokopioiden avulla.

Kuviot 1 ja 2 esittävät osittain kahden pyöreän meistetyn purkin rungon pohjia ja kuviot 1bis ja 2bis esittävät osittain niiden vastaavia vaippoja.

Kuvio 3 esittää suorakulmaisen purkin rungon koeaihiolevyä.

12 95174

Kuvio 4 esittää osaa tästä aihiolevystä valmistetun tuotteen vaipasta.

Kuvio 5 esittää osaa samanlaisesta vaipasta, joka on valmistettu levystä, jossa on mi 11imetrirasteri, jonka ruudut ovat nelikulmaisia.

Kuviot 6 ja 7 esittävät edellä mainitun muovatun tuotteen ja aihiolevyn vastaavia osia, jotka on varustettu läpinäkyvin mi 11imetrirasterein, joiden avulla saadaan kuva-alkioiden käänteismuuntokaavio.

Kuvio 8 esittää vedosta originaalikuvalaatasta, joka kuuluu kokeessa valmistettavaan koristeluun.

Kuvio 9 esittää koristeltua aihiolevyä.

Kuvio 10 esittää samalla tavoin koristeltua aihiolevyä, joka on varustettu koeaihion rasterilla koristelun osien merkitsemistä varten.

Kuvio 11 esittää osaa muovauksen jälkeen saadusta koristelusta, joka vastaa kuvion 8 mukaista valmistettavaa koriste 1 ua.

Kuvio 12 esittää erästä toista osaa muovauksen jälkeen !. saadusta koristelusta.

1. Kovuuden vaikutus deformaa-t ioepäsäännöl 1 isyyksi in Hankittiin alumiiniseostetta 5052, joka on Aluminium Associationin viitemerkintä, olevia liuskoja, jotka kaikki olivat 0,25 mm:n paksuisia ja edustivat kahta tilaa H24 ja H28. Seoste 5052 sisältää noin 2,5 % Mg:a ja 0,25 % Cr:a. Mainitun kahden tilan vastaavat mekaaniset lujuudet olivat: - (H24) murtojännitys 240 MPa ja kimmoraja 0,2 %:lla 187 MPa; - (H28) murtojännitys 285 MPa ja kimmoraja 248 MPa.

Kumpaakin lajia oleva levy, joissa oli samankeskiset 1 mm:n päässä toisistaan olevat rasteriviivat ja säteen suuntaiset viivat, oli meistetty ja vedetty purkin rungoiksi, joissa pohjan halkaisija oli 46 mm ja joiden korkeus oli 84,5 mm. Molempien purkkien 40 ja 41 pohjat on esitetty kuviossa 1 (aihio tilassa H28) ja kuviossa 2 (H24), ja 13 95174 niiden vastaavien vaippojen osia, joita niihin voidaan verrata, on esitetty kuvioissa 1bis ja 2bis.

Todetaan vaippojen venymän vähitellen lisääntyvän, jolloin viitenumeroilla 90 ja 100 (kuvio 2b) merkittyjen pohjan lähellä olevien tasojen väli on 6 mm, kun sensijaan tasojen 160 ja 170, jotka sijaitsevat vaipan yläosassa, väli on 10 mm.

Kuvion 1bis vaipassa, joka vastaa kovempaa aihiota, havaitaan alkaen tasosta 150, jossa suhde h/2R on 50/86=0,58, erittäin selviä anisotrooppideformaatioita ja jo näkyviä deformaatioita hieman alempana, alkaen tasosta 130 (h/2R=0,35). Nämä epäsäännölliset deformaatiot aiheuttavat maksimaalisen venymän alueen, joka keskittyy pystysuorille emäviivoille 42 ja 43, samalla kun pystysuoran emäviivan 44 ja ympyräviivan 160 lähellä esiintyy "aaltoja" eli vähemmän voimakkaita venymämuutoksia (kuvio 1bis).

Voidaan tehdä kaksi havaintoa: - keksinnön mkaisella menetelmällä voidaan saada tarkka koristelu vaipan yläosaan purkin 40 tapauksessa, jossa anisotropia on korostunutta, kun sensijaan jo tunnetuilla menetelmillä siihen ei pystytä; - tällöin voidaan lähteä ohuemmasta aihiosta, jolloin paksuus, jolla saadaan yhtä jäykkä purkki, voidaan määrittää kokeellisesti ja jakaa sitten aihioiden murtojännityksien suhteella ja kimmorajojen suhteella.

2. Kokeita alumiiniseostetta olevilla suorakulmaisilla purkeilla: deformaatiot Näiden kokeiden aihiolevyt oli leikattu samasta liuskasta kuin purkin 41 aihio (5052 - H24 paksuus 0,25 mm).

Kuvio 3 esittää koeaihiolevyä 45, jossa pohjan 47 ääriviiva 46 on suorakulmaista tyyppiä, jossa on ympyrän 1/4 pituudelta pyöristetyt kulmat säteen ollessa 18 mm, pyöristysten välisten isojen sivujen ollessa 64 mm ja pienten sivujen 14 95174 20 mm, pohjan ja siis myös tämän purkin rungon kokonaispituuden ja leveyden ollessa vastaavasti 100 mm ja 56 mm.

Rasteriverkko perustuu pohjan 47 ääriviivaan 46, se käsittää tämän ääriviivan 46 suuntaisia viivoja, jotka ovat 2,5 mm:n päässä toisistaan, ja suoria viivoja, jotka lähtevät suorassa kulmassa tästä samasta ääriviivasta 46. Tämä rasteriverkko on sekaverkko, siinä on suorakulmaisia ruutuja ääriviivan 46 suoraviivaisten sivujen kohdalla, ja poolista tyyppiä olevia ruutuja kulma-alueilla, kuten alueella 48. Näiden poolisen rasteriverkon osien 48 suorakulmaviivat ovat säteen suuntaisia mennen vastaavan ympyrän neljänneksen 49 keskipisteen kautta ja niitä rajaavat tämän ympyrän neljänneksen 49 äärisäteet 21 ja 31, 10° välillä, jolloin niiden väli ympärysviivai la 50 on 10 mm.

Tämä koeaihio 45 oli meistetty ja vedetty purkiksi 51, jolloin sen pohjaa 47 jäykistivät kohokuviot ja urat, jotka eivät muuttaneet sen ääriviivan 46 geometriaa, ja ääriviivan 46 ulkopuoliset osat oli taivutettu alas ja vedetty vaipaksi 52, jonka päälle oli asetettu kerrosmainen reunus. Kuvio 4 esittää tämän vaipan osaa 53, joka vastaa kuviossa 3 esitetyn aihiolevyn osaa 53, sen kuvion yläosassa olevan reunan 54 ollessa pohjan ääriviivan 46 lähellä ja sen alareunan 55 ollessa vaipan 52 pään lähellä. Lähes pystysuora 26 viiva tarkoittaa koekappaleen 53 pyöristetyn kulma-alueen, joka menee olennaisesti sen vasemmasta reunasta 19 aihiolevyn äärisäteen 31 siirtyneeseen viivaan 31, keskikohtaa (kuvio 3). Venymät, jotka on merkitty kehävii-vojen, esimerkiksi J:n ja K:n, väleillä, kasvavat edelleen koekappaleen 53 alaosasta 54 sen yläreunaan 55 päin mentäessä (kuvion alaosassa). Nämä venymän kasvut ovat maksimaaliset kulma-alueen keskiosassa ja ne keskittyvät sen keskiviivalle 26, näkyen koekappaleen alaosasta lähtien (viiva C) .

Tällä kulma-alueella 19-31 ei tapahdu ainoastaan ruutujen venymiä, jotka kasvavat vaipan alaosasta 54 sen yläosaan 15 95174 55 päin mentäessä, vaan myös kehän suuntaisia supistumia, jotka kasvavat keskiviivaan 26 asti tämän viivan 26 molemmin puolin. Ruutujen kehän suuntaisia leveyksiä voidaan verrata niiden lähtöleveyksiin eli koeaihiolevyn 45 leveyksiin kolmessa eri kohdassa: - leveys (25, 27) viivan E kohdalla 11 mm:n päässä pohjasta (eli h/2R=0,3): 3,5 mm, kun lähtöleveys oli 3,6 mm; - leveys (25, 27) viivan H kohdalla 20 mmm päässä pohjasta (eli h/2R=0,55): 3,4 mm, kun lähtöleveys oli 6 mm; - leveys (25, 27) viivan J kohdalla 30 mm:n päässä pohjasta (eli h/2R=0,83): 3,2 mm, kun lähtöleveys oli 7 mm.

Näissä kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa kehäkutistuman suhteet ovat siis 1,76 ja 2,19.

Mielenkiintoista on verrata myös deformaatioiden merkintää kuvion 4 sekarasteriverkon kuvion 5 koekappaleen neliömäisillä ruuduilla varustetun rasteriverkon deformaatioiden merkintään merkkeihin. Tämä vaipan koekappale 520 on lei-·· kattu pyöristyksen keskikohdan 260 molemmilta puolilta ja se vastaa koekappaleen 53 symmetristä asemaa sen keskiviivan 26 suhteen. Tämä rasteriverkko, joka ei seuraa pohjan ääriviivaa 46 (kuvio 3) johtaa viivojen risteämiseen fiktiivisen viivan 260 kanssa, jolloin merkinnät voidaan tehdä, mutta merkittyjen pisteiden vastaavuuksien lukeminen ja järjestäminen käy selvästi vaikeammaksi kuin kuvion 4 merkkiviivoja käytettäessä.

3. Ensimmäiset muovauskokeet keksinnön mukaisella menetelmällä koristelun jälkeen, supistuneisiin alueisiin liittyvän korjauksen jälkeen

Merkkipisteiksi valittiin kuvion 3 rasteriverkon risteämis-kohdat, koeaihiolevy muovattiin suorakulmaiseksi purkin rungoksi, jonka geometria oli edellä kuvattu. Merkkipistei-den asema pohjan ääriviivaan nähden määritettiin 0,02 mm:n tarkkuudella optisella metrimi11auslaitteel1 a. Sitten otettiin nelivärisen koristeen kuvalaatta ja se merkittiin purkin runkoon nähden siten, että se kattoi vaipan koko 16 95174 suoran korkeuden lukuunottamatta 3 mm:ä ylhäällä ja 3 mm:ä alhaalla eli 37 mm:n mittaisen koristelun korkeudelta.

Useita laadultaan, geometrialtaan ja orientaatioltaan koeaihiolevyn 45 kanssa samanlaisia aihiolevyjä koristeltiin 4 värifiImi 1lä, jotka oli valmistettu keksinnön mukaisella menetelmällä eli muuntamalla käänteisiksi kuvalaatan kuva-alkioiden asemat, jolloin jokainen näistä asemista merkittiin tarkasti interpoloimal1 a sen rasteriruudun sisällä, jossa tämä asema sijaitsee. Tähän käytettiin kuvalaatan kuvan analysoimiseen tarkoitettua pyyhkäisyskanneria, tietokonetta ja painoskanneria, joilla skannereilla saatiin 720 kuva-alkion pituisia jaksoja per senttimetri.

Saatiin viivojen koristeen aiheiden ääriviivojen parempi toisto, mutta havaittiin, että jokaisen purkin pyöristetyillä kulma-alueilla esiintyi värien vaalenemista, mikä oli nähtävissä alkaen 15-20 mm:n päästä pohjasta ja se oli selvempää lähestyttäessä koristelun yläreunaa. Peräkkäiset kokeet vahvistivat vaalentuneiden kohtien, jotka alkoivat j* itse asiassa diskreetistä 10-12 mm:n päässä pohjasta ja koskivat tässä ainoastaan purkkien pyöristettyjä kulma-alueita, sijainnin.

Tällöin ajateltiin, että nämä vaalentuneet kohdat liittyivät pyöristettyjen alueiden kehän suuntaisiin supistumisiin, ja ·· määritettiin rasteriruutusarjojen evoluutio muovauksessa.

Tässä esitetään esimerkkinä koekappaleen 53 ruutujen evoluutio viivojen J ja K välissä ja jokseenkin pystysuorien viivojen 25 ja 36 välissä, ja mittaukset suoritettiin rasterilla 4.

Liitteenä olevassa taulukossa 1 ensimmäinen kysymykseen tuleva ruutu (J,K/25,27) jaettiin kahteen samanlaiseen osaan keskiviivalla 26. Ruutujen, jotka olivat deformoitu-neet trapetsin muotoiksi viivojen 25 ja 31 välissä, kehän suuntaisen leveyden ja korkeuden mitat muovauksen jälkeen ovat keskiarvoja, tuotteiden leveys x korkeus ollessa 17 95174 tällöin ruudun pinta-ala. Taulukosta 1 voidaan tehdä seuraa-vat havainnot: - purkin rungon ruudut ovat kaikki venyneet korkeussuunnassa, hieman vaipan pitkillä sivuilla, paljon voimakkaammin pyöristetyllä kulma-alueella: korkeus on kaksinkertainen ruuduilla J,K/25,27 ja 27,28; - purkin rungon kaikki ruudut ovat supistuneet leveyssuunnassa (kehänsuuntainen supistuma), hieman pitkän sivun keskellä (5 %}, kasvaen pyöristetyllä kulma-alueella, leveyden ollessa jaettu 2,4:llä säteen keskiruudussa J,K/25,27; - taulukon arvojen avulla voidaan arvioida jo kuvion 4 yhteydessä tehtyjä havaintoja. Taulukkoon on merkitty kysymyksessä olevien ruutujen pinta-alat ennen ja jälkeen muovauksen sekä näiden pinta-alojen suhteet. Pinta-alat ovat hieman, 2-12 %, suurentuneet vaipan suurella sivulla eli ruuduissa J,K/31,32-35,36. Ruutujen pinta-alat ovat sitävastoin pienentyneet tai supistuneet, mihin liittyy paikallisen paksuuden korrelatiivinen kasvu, pyöristetyllä kulma-alueella, pinnan supistumissuhteen noustessa arvoon • 1,23 keskiruudussa J,K/25,27.

Ruutujen J,K/30,31-25,27, joiden pisteet sijaitsevat tasoilla, joissa suhde h/2R on 0,55-0,9, kehän suuntaisten supistumien ja pinta-alojen supistumien lisäksi voidaan havaita vähäisiä muutoksia vetoon liittyvässä kehän suuntaisessa supistumassa ja venymässä muovatun vaipan suurilla pinnoilla. Keksinnön mukaisella menettelyllä saadaan koristelu toistumaan tarkasti jokaisessa kohdassa tällaisista vaihteluista huolimatta.

Selitys todettuihin vaaleisiin kohtiin - parannuskeino Ruudun J,K/23,24, joka oli samanlainen kuin ruutu J,K/27,28 ja symmetrinen sen kanssa viivaan 26 nähden, päälle pantiin tihennetyllä rasteriruudukol1 a varustettu kalvo, joka esitti kaavamaisesti kuva-alkioiden sarjojen verkostoa, käyttäen sekä suurennettua muovattua tilaa esittävää jäljennöstä (kuvio 6) että aihion osittaista jäljennöstä (kuvio 7).

is 95174

Kuvalaatan koristeluun liittyvään kalvoon sijoitettiin risti, joka esitti kaavamaisesti 5 kuva-alkion sarjaa leveyssuunnassa ja 5 kuva-alkion, joista keskialkio on yhteinen, sarjaa korkeussuunnassa, kunkin kuva-alkion kattaessa tässä kalvon yhden pienen nelikulmaisen ruudun.

Lähtien ristinmuotoisen kuvion vaakaviivan jokaisen kuva-alkion 56 tarkasta asemasta ruudun J,K/23,24 ylimpään kohtaan nähden määritettiin vastaava tarkka asema aihion ruudussa J,K/23,24 ja kalvon tätä asemaa ympäröivä pikkuruu-tu merkittiin, jolloin tämä piste tai tämä nelikulmainen täplä 561 vastasi kuva-alkiota 56 keksinnön mukaisessa menetelmässä.

Lähtökoristelun vaakaviivan 5 kuva-alkiota 56-57 muunnettiin näin 5 kuva-alkioksi 561-571, jotka sijaitsevat aihion vastaavassa rasteriruudukossa, joka on 2,2 kertaa suurempi kuin sama ruudukko muovattuna. Näiden 5 kuva-alkion sarjassa on 3 selvää tyhjää paikkaa, jokaisen neljän ensimmäisen * kuva-alkion välissä alkaen vasemmalta ja sitä seuraavasta.

Kun pystyviivan 4 lisäkuva-alkio muunnetaan käänteiseksi, täyttää kuva-alkio 581 (kuvio 7), joka on peräisin lähtöku-va-alkiosta 58 (kuvio 6), ainoastaan yhden 3 edellä mainitusta tyhjästä kohdasta. Kaiken kaikkiaan tyhjiä kohtia jää sen jälkeen kun asteikon kaikki kuva-alkiot on muunnettu käänteiseksi.

Tällaiset tyhjät kohdat, jotka liittyvät kuvalaatan koristeen kuva-alkioiden muuntamiseen käänteiseksi supistusalu-eella, vältetään jakamalla nämä kuva-alkiot fiktiivisesti tätä muuntoa varten. Nämä kuva-alkiot jaettiin siis 2:11a säteiden kohdalla olevilla alueilla purkin rungon kehän suunnassa eli kuvion 6 kaavakuvassa jokainen kuva-alkiota edustava pikku ruutu jaettiin 2 suorakulmioksi, joiden keskikohdat, jotka sijaitsevat 1/4:ssa ja 3/4:ssa pikku ruudun leveyttä, huomioitiin käänteismuuntoa varten, ikään-

!l . atl i; H.·ti I i S SI

95174 kuin kysymyksessä olisi kaksi kuva-alkiota. Tämä korjaus suoritettiin koristelun koko korkeudelta viivoitetuilla pyöristetyillä pinnoilla, jolloin korjaus ei vaikuta siellä, missä sitä ei tarvita, joten tällainen yksinkertaistus, joka edistää laadun varmuutta, voidaan suorittaa.

4. Kokeita suorakulmaisilla purkeilla

Keksinnön mukainen menetelmä, joka on parannettu kuva-alkioiden jakokorjauksella, testattiin koristelun osilla, jotka valittiin sen vuoksi, että ne olivat alttiita pienille vääristymi1 le, ja ne sijoitettiin kahtapuolin purkin, joka muovattiin koeaihiolevystä 45, kulma-aluetta.

Kuvio 8 esittää naisen päätä esittävää koristelua, jonka korkeus on 45 mm ja leveys 83 mm ja joka on sijoitettu muovatun purkin kulman ympäri, jolloin se ulottuu pienen sivun keskeltä 10 mm:n päähän suuren sivun keskikohdasta. Samaten sijoitetaan purkin vastakkaisen kulman ympäri viivoista ja kirjaimista muodostuva koristelu.

· «

Kuvio 9 esittää näitä koristeluja sen jälkeen, kun niille on suoritettu keksinnön mukainen esideformaatio ja ne on painettu aihiolevylle 59.

Kuvio 10 esittää samoja koristeluja painettuna aihiolevylle ··' 60, jossa on rasteriverkko.

Kuvio 11 esittää valokuvajäljennöstä osasta naisen päätä esittävästä koristelusta purkissa, joka on valmistettu jostakin levystä, kuten levystä 59.

Kuvio 12 esittää samaten vastakkaista osaa saman purkin koristelusta, jossa on kirjoitusta.

Voidaan havaita, että naisen päätä esittävä koristelu (kuvio 11) on samanlainen kuin alkuperäinen kuvalaatta eikä sen yläosassa eikä vasemmanpuoleisessa osassa, joka on pyöristetyssä osassa, jossa h/D on yli 0,8, ole vaaleita kohtia.

20 95174

Samaten nähdään (kuvio 12), että viivat ja kirjoitukset tulevat oikein.

5. Vertailututkimus kahdesta alumiiniseostetta olevasta sailykepurkkirungosta, jotka on valmistettu vastaavasti keksinnön mukaisella menetelmällä ja anamorfoosi1 la (FR B 2 535 858) - Ensimmäisessä purkissa, joka on valmistettu keksinnön mukaisella menetelmällä, on pohja, jonka läpimitta D = 61 mm, ja pyöreä sylinterin muotoinen vaippa, jonka korkeus h = 55 mm ja joka on kokonaan koristeltu. Vaipan koristelu käsittää viivoja ja tekstejä ja alkaen tasosta 26 mm pohjasta ja ylös saakka kaksi uuniperunoita tomaattipohjaisen valmisteen kera esittävää kuvaa. Koko tämä koristelu ja erityisesti mainitut perunoita esittävät kuvat ovat selkeitä, ilman minkäänlaista havaittavaa vääristymää ja erittäin hyvänlaatuisia. Perunat lisäkkeineen ovat tässä esityksessä ruokahalua herättäviä. Niiden kuvat sijaitsevat tasoilla (h/D) 0,47 ja 0,90.

- Toinen purkki, joka on valmistettu julkaisun FR B 2535858 mukaan, on hieman kartiomainen, siinä on pohja, jonka läpimitta D * 78 mm, ja aallotettu vaippaosa (aaltojen syvyys 2,5 mm), jonka korkeus on 72 mm ja avoimen pään läpimitta 100 mm. Vaippaosan koristelu käsittää viivoja ja tekstejä ja 21 mm:n päästä pohjasta vaippaosan yläreunaan asti vihannessalaattia esittävän kuvan. Vihannespalasten ääriviivat ja värit käyvät yhä epäselvemmiksi, kun loitonnutaan pohjasta, ja tämä on sangen korostunutta tason, joka on 35 mm:n päässä pohjasta ylöspäin, yläpuolella eli h/D = 0,45. Tämä vihannessalaatti ei ole "ruokahalua herättävä". Avoimessa yläpäässä h/D = 0,92.

Käyttö

Keksintö soveltuu käytettäväksi kaikissa koristelluissa pakkauksissa, jotka on valmistettu aihiosta muovaamalla, ja er ityisest i elintarvikesäilyketeol1isuudessa.

21 95174 to in m id m ro min r* r- o o σ> » in··' v v oo m CN cn sr cn sr τ- co τ- τ- o in m m oo n mm c-~ o cn o oo LO ' ' »v» <q< cn cn N" co n1 s- o co τ- T- sr co Tr co mm sr o cn s- cn - m " ' κ * ' - CO CN CN N1 CO CO S- o CO s- s~ co m m oo oo co mm cn o e- s— cn » m>' . * * '

cn CN CN ST CO CN S- O

CO s— s-

CN s- CO

co mm cn cn N> cn en v m ' ' ns»

T- cn CN o1 co CO s- O

CO s— s— τ- m cn m m id id CO CN m s- CN CN O ST o

V «.VV V V V V V

O r- CN OO ΙΟ CO F- T- ^ CO T-

Po m cn m co f; co cn m s— m m o id t~

•3 SNS SNS

; · en r- cn co sr <o id s- t- 9 cn (Ö cn m cn . id r~ cn cn in s- r-cNin en τ-

V VVV VVV ·« V

oo r- <N oo co sr m <- s- CN s- S- oo in cn m cn CN CN m s- CN O CN CN t- . r- cn . oo co m id cn τον T- T- r— m cn co cn cn m τ— o cn c~- sr cn

V VVV VVV V V

m C— CN OO CO ST sr CN τ- ΟΝ S T—

<«“V · H

-S -N 0 CN CN -1 ^ e ε λ c : . — e -eww -i3 — e— — e — > >τ «ο a . ee ee ai ai — \ e — <0 e — (ti >> ^ ' —H -H '— f—* 0) Φ (ti (ti » o n iti m (ti ·—·—· —s —( *-} - M C JOBISI (tiiti

JS >i <U iti V. >1 0) (d cc II

3 Φ ,* +> 3 Q> ^ei -l·-» 0 —( <ti(ti

-m *t > C C Pc > >h C --I M +JV

3 Q>0-( 0) 0 —< & U CC

3 <—I Jsi Qi '—t Oi -! C —H -H

cc < a a, a

Claims (18)

22 9 5 1 74

1. Menetelmä jollakin valitulla menetelmällä muovattavan tuoteaihion pinnan koristelemiseksi, jonka mukaan: c) tehdään muovattavaan tuotteeseen aikaansaatavan koristelun kuvalaatta ja yhdistetään se merkintäelimiin; dj kuvalaatan koristelu muunnetaan kuva-alkioiksi (pikse-leiksi) vähintään yhdellä väritysvärillä; d2) merkitään kunkin sellaisen kuva-alkion asema merkintäelimiin nähden ja merkitään vastaava asento levymäisessä aihiossa; d3) painetaan aihiofilmi kutakin väriä varten kuva-alkioiden vastaavien asemien mukaan, tunnettu siitä, että a) ensin otetaan levymäinen koeaihio (koeympyrä) ja siihen sovitetaan merkkipisteet, jotka jaetaan levymäisen aihion koko sille pinnalle, johon tullaan vaikuttamaan muovaamalla levy ilmoitetun kaltaiseksi tuotteeksi; b) muovataan koelevy mainituksi muovatuksi tuotteeksi ja määritetään mainittujen merkkipisteiden asema muovatussa tuotteessa, minkä jälkeen vaiheissa (c) ja (d2) käytetään ' mainittuja merkkipisteitä muovatussa tuotteessa kuvalaatan merkintäeliminä, sekä vaiheessa (d2) merkitään vastaava asema kunkin levymäisessä aihiossa olevan kuva-alkion (pikselin) osalta levymäisessä koeaihiossa oleviin merkkipisteisiin nähden.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det skivformiga försöksämnet omfattar en del, vars kontur inte deformeras vid formningsprocessen och att märkpunkterna är belägna pd skivan skilda ät högst 5 mm längs de vin-kelräta räta linjerna eller högst 45° i förhdllande till konturen samt högst 15 mm längs de raka parallella linjerna eller minst 45° i förhdllande till de partier pd ndmnda kontur som har en krökningsradie understigande 35 mm och befinner sig mitt för ndmnda partier.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levymäisessä koeaihiossa on osa, jonka ääriviiva ei muuta muotoaan muovausprosessin aikana, ja että merkkipisteet ovat levyssä korkeintaan 5 mm:n päässä toisistaan kohtisuorilla tai korkeintaan 45° kulmassa ääriviivaan nähden tai korkeintaan 15 mm:n päässä toisistaan samansuuntaisia suoria pitkin tai vähintään 45° kulmassa mainitun ääriviivan niihin osiin nähden, joiden kaarevuussäde on alle 35 mm ja jotka sijaitsevat mainittujen osien kohdalla.

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att märkpunkterna är förbundna med eller uppbäres av ett ndt-verk av linjer som uppbäres av det skivformiga försöksämnet och omfattar i förhdllande till konturen vinkelrdta linjer, vilken ej pdverkas av formningen, samt med ndmnda kontur parallella linjer.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkkipisteet on yhdistetty levymäisellä koeai-hiolla olevaan viivarasteriin tai ovat sillä, joka viiva- 23 95174 rasteri käsittää mainittua ääriviivaa, johon muovaus ei vaikuta, vastaan kohtisuoria viivoja ja tämän ääriviivan kanssa samansuuntaisia viivoja.

4. Förfarande enligt ndgot av patentkrav 1-3, kännetecknat av att man genomför stegen (d,) och (d2) pd följande sätt: 27 95174 - enligt (dj) överföres klichen till digitaliserade och orienteringsmärkta färgdata med hjälp av en bildavsök-ningsanordning, man överför dessa data tili ett informa-tionssystem för bildbehandling och man omvandlar klichens färgdata tili bildpunkter (pixlar) för varje färgläggning-färg; - enligt (d2) överför man samtliga data tili en kalkylator, där var och en av nämnda bildpunkter (pixlar) fär sitt läge utmärkt i förhällande tili märkpunkterna pä den formade produkten, varefter man genom interpolering bestämmer det motsvarande utgängsläget i förhällande tili märkpunkterna pä det skivformiga försöksämnet och man bestämmer, huruvida den bildpunkt (pixel), som omger detta läge i trycknätver-ket, skall färgläggas eller ej.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan vaiheet (d,) ja (d2) seuraavasti : - (dx):n mukaan muunnetaan kuvalaatta numeroiduiksi ja merkityiksi väritiedoiksi jonkin kuvanpyyhintälaitteen avulla, nämä tiedot siirretään kuvankäsittelyn tietojärjestelmään ja kuvalaatan väritiedot muunnetaan kuva-alkioiksi (pikse-leiksi) kunkin väritysvärin osalta; - (d2):n mukaan siirretään kaikki tiedot laskimeen, jossa jokaisella mainituista kuva-alkioista (pikseleistä) on merkitty asemansa muovatun tuotteen merkkipisteisiin nähden, minkä jälkeen interpoloimalla määritetään vastaava lähtöasema levymäisessä koeaihiossa oleviin merkkipisteisiin nähden, ja päätetään, tuleeko värittää kuva-alkio (pikse-li), joka ympäröi tämän aseman painatusrasterissä.

5. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att man i underavdelningar uppdelar de färglagda bildpunkterna (pixlarna) pä den av klichen uppburna dekoren i samma ögon-blick som man bestämmer färgläggningen av bildpunkterna (pixlarna) för tryckning av ämnesfilmen, vilket sker ät-minstone för de delar av det skivformiga ämnet som motsva-rar ett förhällande h/2R som överstiger 0,5, där h utgör höjden av den formade produkten i förhällande till dess icke deformerade konturparti och där R utgör krökningsradi-en hos konturen mitt för vart och ett av nämnda partier med en höjd h/2R som överstiger 0,5 för att förbättra ätergiv-ningen av färger och streck i de genom formningen samman-dragna omrädena.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvalaatan koristelun värikuva-alkiot jaetaan pienemmiksi osiksi sillä hetkellä, jolloin päätetään kuva-alkioiden värityksestä aihiofilmin painamista varten, ja tämä tehdään aihiofilmin ainakin niiltä osin, joissa suhde h/2R on suurempi kuin 0,5, jossa h on muovatun tuotteen korkeuden suhde ääriviivan muodoltaan muuttumattomaan osaan ja R on ääriviivan kaarevuussäde kunkin mainitun osan, joiden korkeus h/2R on suurempi kuin 0,5, kohdalla, värien ja viivojen toiston parantamiseksi muovauksessa supistuvilla alueilla.

6. Förfarande enligt patentkrav 5, kännetecknat av att man genomför uppdelningen i underavdelningen av de färglagda bildpunkterna (pixlarna) pä dekoren enligt sammandrag-ningsriktningen för varje sammandragna omräde enligt ett förhällande, som är lika med det närmast högre heltalet i förhällande tili den formade produktens maximala samman-dragning i nämnda zon. 28 95174

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koristelun värikuva-alkioiden jako osiin suoritetaan kunkin supistetun alueen supistumissuunnassa suhteessa, joka on yhtä suuri kuin kokonaisluku, joka on muovatun tuotteen maksimaalista supistussuhdetta mainitulla alueella välittömästi seuraava. 24 95174

7. Förfarande enligt patentkrav 6, kannetecknat av att det maximala förhällandet h/2R ligger mellan 0,5 och 1 för de dekorerade partierna av den omvandlade produkten och att man genomför uppdelningen i underavdelningar av de färglag-da bildpunkterna (pixlarna) för ätminstone samtliga de de-lar av det skivformiga ämnet som motsvarar ett förhällande h/2R överstigande 0,3, varvid underuppdelningsförhällandet är lika med 2.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suurin mahdollinen suhde h/2R on välillä 0,5-1 muunnetun tuotteen koristelluissa osissa ja että värikuva-alkioiden jako pienempiin osiin suoritetaan aihiofilmin ainakin kaikissa niissä osissa, joissa suhde h/2R on suurempi kuin 0,3, jakosuhteen ollessa 2.

8. Användning av förfarandet enligt nägot av patentkraven 1-7 för tillverkning av ett ihäligt element av metall eller metallplast genom dragpressning eller djuppressning-sträck-ning.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukaisen menetelmän käyttö jonkin onton metallia tai metallia ja muovia olevan osan valmistamiseen meistämällä tai meistämällä ja vetämällä.

9. Användning enligt patentkrav 8, kannetecknat av att det ihäliga elementet utgöres av en konservburkskropp av aluminium, legering eller vitplät.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että ontto osa on alumiinia tai alumiiniseostetta tai läk-kipeltiä olevan säilyketölkin runko-osa.

10. Användning enligt patentkrav 8, enligt vilken det ihäliga elementet utgöres av en konservburkskropp av aluminium eller legering, vars dekor omfattar omräden med ett förhäl-lande h/2R överstigande 0,5, varvid tillverkningen genom-föres utifrän ett skivformigt ämne med en brottsbelastning överstigande 260 MPa.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että ontto osa on alumiinia tai alumiiniseostetta olevan säilyketölkin runko-osa, jonka koristelu käsittää alueita, joissa suhde h/2R on yli 0,5, valmistuksen tapahtuessa levymäisestä aihiosta, jonka murtokuormitus on suurempi kuin 260 MPa.

11. Användning enligt patentkrav 8 för tillverkning av kärl av aluminium och legering med en tjocklek understigan-de 0,18 mm.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen käyttö alle 0,18 mm:n paksuista alumiinia tai alumiiniseostetta olevien astioiden valmistukseen.

12. Användning enligt patentkrav 8 för tillverkning me-delst dragpressning-sträckning av metallock eller av metall täckt av plast.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen käyttö metallikansien tai muovipäällysteisen metallin valmistukseen meistämällä ja vetämällä.

13. Användning av förfarandet enligt nägot av patentkraven 1-7 för tillverkning av behällare av plastmaterial som formats medelst varmformning. 29 9 5 1 74

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukaisen menetelmän käyttö muovisten lämpömuovauksella muovattujen säiliöiden valmistukseen.

14. Ihäligt element enligt patentkrav 8, som framställts genom dragpressning eller dragpressning-sträckning av ett dekorerat ämne, vilket element har en yttre mantel, som är dekorerad, kännetecknat av att den dekorerade ytan pä nämn-da mantel utöver hela sin höjd, som omfattar zoner pä niva h/2R som ätminstone är lika med 0,5 uppvisar ett mellanrum mellan intill varandra belägna linjer i ett punktnätverk för en och samma färg samt en lutningsvinkel för nämnda linjer, som uppvisar en beständighet som är bättre än l reiätivprocent utöver nämnda ytas hela höjd.

14. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ontto osa, joka on valmistettu meistämällä tai meistämällä ja vetämällä koristeltua aihiota, jossa osassa on ulkoinen koristeltu vaippa, s· * ίβ:ϊ siili j.i : s* , j 25 95174 tunnettu siitä, että mainitun vaipan koristellussa pinnassa koko sen korkeudelta, joka käsittää alueet, joissa suhde h/2R on vähintään 0,5, saman värin vierekkäisten rasteri -pisteviivojen välissä on väli, sekä mainittujen viivojen välinen kallistuskulman pysyvyys on parempi kuin 1 suhde-% mainitun pinnan koko korkeudelta.

15. Ihäligt metallelement enligt patentkrav 14, kännetecknat av att de dekorerade omrädena pä en nivä h/2R minst lika med 0,5 omfattar minst tvä basfärger, vars resp. in-tensiteter uppvisar en överensstämmelse med intensiteterna för samma färger pä motsvarande omräden pä det motsvarande, icke formade ämnet som är bättre än 8 relativprocent.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen ontto metallinen osa, tunnettu siitä, että koristealueet, jotka sijaitsevat tasolla, jolla suhde h/2R on vähintään 0,5, käsittävät ainakin kaksi perusväriä, joiden vastaavat voimakkuudet vastaavat vastaavan, muovaamattoman aihion vastaavien alueiden värien voimakkuutta suhteessa, joka on parempi kuin 8 suh-de-%.

16. Ihäligt element enligt patentkravet 14 eller 15, kän- • netecknat av att det bestär av en konservburkskropp av alu minium eller en legering eller vitplät, eller av ett lock.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen ontto osa, tunnettu siitä, että se muodostuu alumiinia tai seostetta tai läkkipeltiä olevasta säilyketölkin runko-osasta tai kannesta.

17. Element enligt patentkrav 16, kännetecknat av att si-dodekoren omfattar omräden pä nivä h/2R minst lika med 0,8.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen osa, tunnettu siitä, että sivukoriste käsittää alueita, jotka ovat tasolla, jolla h/2R on vähintään 0,8.

18. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen ontto osa, tunnettu siitä, että se on alle 0,18 mm:n paksuista alumiinia tai seostetta. l. Förfarande för att dekorera en yta pä ett produktämne, som skall formas i enlighet med en vald process, enligt vilket: c) man gör en kliche av den dekor man vill ästadkomma pä den formade produkten och förbinder den med märkningsorgan; d,) man omvandlar klichens dekor tili bildpunkter (pixlar) med minst en färgläggningsfärg; 26 95174 d2) man marker ut läget för varje sadan bildpunkt i förhäl-lande till märkningsorganen och marker ut motsvarande läge pd det skivformiga ämnet, d3) man trycker ämnesfilmen för varje farg i enlighet med bildpunkternas motsvarande lägen, kännetecknat av att a) man först tar ett skivformigt försöksämne (försöksron-dell) och pd detta anordnar markpunkter, som fördelas över hela den yta av det skivformiga ämnet som kommer att paver-kas av formningen av skivan till en produkt av angivet slag; b) man formar försöksskivan till namnda formade produkt och man bestämmer läget för namnda markpunkter pd den formade produkten, varefter man i stegen (c) och (d2) anvdnder namnda markpunkter pd den formade produkten sdsom mdrkning-sorgan för klichen, samt i etapp (d2) marker ut motsvarande läge för varje bildpunkt (pixel) pd det skivformiga ämnet i förhdllande till märkpunkterna pa det skivformiga försöksämnet.

18. Ihäligt element enligt patentkravet 14 eller 15, kännetecknat av att det bestär av aluminium eller en legering med en tjocklek understigande 0,18 mm.