FI94519C - Menetelmä ja laite lasilevyjen kupertamiseen - Google Patents

Description

94519

Menetelmä ja laite lasilevyjen kupertamiseen - Ett förfarande och en anordning tili bombering av glasskivor 5 Tämä keksintö liittyy lasinkuperrustekniikoihin, joissa lasilevyt tulevat kuperruslaitteisiin kuljettimella, joka muodostaa olennaisesti horisontaalisen kuljetustason, jonka päällä peh-mentymislämpötilaansaa kuumemmat lasilevyt kulkevat yhtä perää. Tarkemmin sanoen keksintö koskee ongelmia, jotka liittyvät la-10 silevyjen asetteluun suhteessa kuperruslaitteiden kaltaisiin välineisiin. Keksintö soveltuu esimerkiksi teolliseen autojen ikkunoiden valmistukseen.

Tuotannon laadun hallinta lasilevyjen kuperruslinjalla edellyt-15 tää, että jokainen lasilevy sijoittuu sopivasti suhteessa ku-perruslaitteeseen silloin kun tämä laite ottaa sen käsittelyyn. Operaatio on melko yksinkertainen silloin kun se ei tapahdu kuumassa, kuten on asia esimerkiksi useimmilla kuperruslinjoilla, joilla valmistetaan kerroslaseja ja lasilevyt on uuniin-20 menovaiheessa pudottamalla asetettu kuperruskehikolle. Tällöin käsittelyynotto tapahtuu tavallisesti kuperruslaitteisiin sijoitettujen pysäyttimien avustuksella. Enemmän varotoimenpiteitä tarvitaan silloin kun käsittelyyn otettava lasilevy on jo kuumennettu kuperrus- ja mahdollisesti karkaisulämpötilaansa, 25 eli silloin kun se on pehmeä ja siis alttein iskujen ja hankauksen vaikutuksille.

Ennen kuumennusuuniin joutumista lasilevy, joka ei ole kuuma, asetetaan olennaisesti horisontaaliselle kuljettimelle täsmäl-30 lisesti oikeaan asentoon. Mutta sen liikerata kuljettimella muodostuu yleensä tela-alustan mukaan eikä voi olla täysin muuttumaton, varsinkaan vaikeimmissa tapauksissa, joissa lasilevyn sijainnin on täsmättävä millimetrin kymmenennen osan tarkkuudella. Muutokset liikeradassa voivat ilmentyä kuljetti-35 men akseliin nähden kohtisuorina liukumina ja kiertyminä tämän akselin suhteen.

94519 2

Kohtisuoraa liukumista voidaan estää sivupysäyttimillä, jotka sijoitetaan synkronoidusta lasilevyjen siirtymisen suhteen.

Eräs esimerkki tällaisesta sivuasettelusysteemistä on patenttihakemuksessa EP-A-367670. Nämä systeemit voivat toimia hyvin 5 varovaisesti asteittain etenevällä tavalla, lopulliseen lasiin ei jää lainkaan jälkiä. Sen sijaan tällaiset systeemit kuluttavat telojen pinnoitteita. Lisäksi telauuneissa on yleensä havaittavissa, että lasilevy säilyttää saavutetun sivuasentonsa hetkellä, jona sen lämpötila ylittää lasin pehmentyroispisteen, 10 ja tämä taas tapahtuu tavallisesti myöhäisimmillään silloin, kun se on kulkenut kaksi kolmasosaa radastaan uunissa.

Kulma-asettelusysteemeillä ei päästä yhtä hyviin tuloksiin, vaikka niihin onkin pystytty tekemään huomattavia parannuksia.

15 Ongelma ei itse asiassa ole systeemeissä sinänsä, vaan siinä, että aksiaalinen poikkeama säilyy hyvin myöhäiseen vaiheeseen asti, käytännössä aina siihen asti, että laite ottaa sen käsittelyyn. Tämä selittyy suurelta osin telojen päällä liukumisesta, eikä sitä voida täysin poistaa, koska on ehdottoman tärke-20 ää, ettei teloista tule laseihin lähtemättömiä jälkiä.

Kulmapoikkeamien minimoimiseksi keskiöimisen täytyy siis tapahtua käytännöllisesti katsoen juuri sillä hetkellä, kun laitteet ottavat lasin käsiteltäväksi. Se taas on monesta syystä vaike-;'25 aa. Ensinnäkin operaatio tapahtuu, kuten jo tuli esiin, juuri silloin kun lasi on alttein saamaan jälkiä. Kuitenkin lasin oikeaan asentoon keskiöimisessä lasiin on lähes pakko koskea. Tunnetaan kyllä menetelmiä, joiden avulla pyritään poistamaan kosketuksesta aiheutuvat erittäin haitalliset vaikutukset, voi-30 daan esimerkiksi vain hidastaa lasilevyn kulkua pysäyttämättä : sitä täysin (EP-A-389316) tai vetää se sisään mahdollisimman nopeasti (EP-A-389317). Mutta tällaisten systeemien hinnat ovat usein suuremmat kuin niiden tehokkuus, ja sitäpaitsi ne ovat niin pitkälle vietyjä, että virheiden mahdollisuus kasvaa.

35 94519 3

Kaikki nämä systeemit ovat lisäksi jollain tavalla itsesäätele-viä eli tarkemmin sanoen vaikuttavat lasilevyyn sellaisessa tavalla ja/tai sellaisen ajan, joka on riippuvainen lasilevyn asennosta sen tullessa laitteiden toiminta-alueelle. Tuotanto-5 linjan valvonnasta huolehtiva työntekijä ei pysty arvioimaan, tapahtuuko toiminta juuri oikein. Päinvastaisessa tapauksessa hän tietysti havaitsee, etteivät tuotetut lasilevyt ole täysin tarkoitetun kaltaisia, mutta vääränlaisen lasin muodostumiseen voi olla muitakin syitä, esimerkiksi puristuskehikon tai ylei-10 sesti ottaen kuperruslaitteen huono säätö, joten saattaa hyvin käydä niin, ettei hän heti tunnista ongelman syytä, vaan sekoittaa kaiken sarjalla sopimattomia toimenpiteitä.

vielä eräs myöhäisen keskiöimisen hankalia piirteitä on, että 15 useissa tapauksissa käsittelyynottovyöhyke on jo täynnä asiaan kuuluvia laitteita ja laitteiden osia. Lisäongelmiin kuulu myös, että keskiöimislaitteet täytyy pystyä vetämään pois tieltä esimerkiksi lasilevyn puristamisvaiheessa. Sijoitusvaiheessa sitä paitsi lasilevyt täytyy pysäyttää tai ainakin niiden 20 vauhtia hiljentää. Se lisää yhden käsittelyn kestoa ja tuotantoteho siis pienenee, varsinkin silloin kun kysessä ovat suhteellisen yksinkertaiset tuotteet.

Tämän keksinnön tekijät ovat pystyneet selvittämään suurelta 25 osin kulma-asetteluun liittyviä asennonsäätöongelmia ja saavuttamaan samalla erittäin hyvän tarkkuustason. Ratkaisuna on kupertaa lasilevy saattamalla se kuumennusuunin läpi kuljetti-mella, joka muodostaa olennaisesti horisontaalisen kuljetus-tason, ja sitten sellaisen laitteen käsiteltäväksi, joka kuper-30 taa ja/tai siirtää lasin kupertavan ja/tai pois vievän laitteen huostaan. Keksinnössä lasilevyn todellinen asento havaitaan ja sitten levyyn vaikuttaa laitteen osa, joka säätää lasilevyn asennon tämän todellisen asennon mukaan. Havaitseminen voidaan toteuttaa mittaamalla kulma a, joka erottaa lasilevyn todelli-35 sen kulkusuunnan ennen asennonsäätöä ja kuljettimen pituusakselin ja kiertämällä sitten tätä käsittelyynottolaitetta tämän « 4 94519 kulman or mukaan, niin että keskiöiminen tapahtuu täsmälleen lasilevyn todellisen asennon mukaan. Havaitseminen voidaan toteuttaa myös mittaamalla transversaalinen poikkeama uunin pituusakselista ja kääntämällä käsittelyynottolaitetta sivu-5 poikkeamaa vastaavasti. Tapauksen mukaan käsittelyynottolaite siis säätää asentoa joko rotaation (kiertoliike) tai translaation (etenevä liike, siirtoliike) tyyppisesti.

Näkökulma on siis täysin käänteinen: lasilevyjä ei keskiöidä 10 kuperruslaitteeseen nähden, vaan laitteen asentoa säädetään jokaisen lasin asentoon sopivaksi. Menetelmässä lasilevyt eivät voi vahingoittua, ne lepäävät omassa asennossaan kuljetusalustalla. Keskiöimistarkkuutta voidaan parantaa, sillä käsittelyynottolaitteen lähtöasento tunnetaan täsmällisesti.

15 Edellinen asento voi olla muistissa tai käsittelyynottolaitetta yksinkertaisesti siirretään kahden lasilevyn käsittelyn välillä viiteasentoon, joka voi esimerkiksi olla täydellisen samansuuntainen. Käsittelyynottolaitteella voi tietysti olla myös mekaanisesti ja mahdollisesti hyvin nopeasti toteutuva servotek-20 ninen asento.

Vaikka lasilevy saakin pysyä asennossaan kuljettimen kuljetus-tasolla, se ei tarkoita etteikö sen asentoa säädeltäisi. Keksintö ei sulje pois mahdollisuutta asennonsäätöä uuniintulovai- ••25 heessa ja sivukeskiöimistä siellä. Tarvittaessa voidaan säätää • * myös etureuna sopivaan kohtaan, mutta vain kuumennusuunin alkupäässä, jolloin keskiöiminen ei voi aiheuttaa vahingollisia jälkiä lasiin. Uunin jälkiosassa lasilevy kulkee vapaasti, eikä sen liikerata voi muuttua kuin kulman a verran, joka voi 30 olla muutama kymmenen astetta. Mahdollinen sivupoikkeama on . .· muutamia millimetrejä.

Keksinnön kohteena on myös lasilevyjen kuperruslaite, jossa on kuumennusuuni, jonka läpi kulkee kuljetin, joka muodostaa olen-35 naisesti horisontaalisen kuljetustason; laite, joka ottaa lasilevyn käsiteltäväksi lasin kulkuradalta kuljettimelta; laite, 94519 5 joka mittaa lasilevyn asennon, esimerkiksi kulman a lasilevyn todellisen kulkusuunnan ja kuljettimen pituusakselin välillä ja/tai poikittaissiirtymän suhteessa tähän pituusakseliin; sekä elin käsittelyynottolaitteen asennon uudelleen säätämiseen, 5 joka voi esimerkiksi kääntää käsittelyynottolaitetta tämän kulman a mukaan tai siirtää laitetta translaation tyyppisesti.

Ensimmäisessä keksinnön toteutusmuodossa käsittelyynottolaite on kuperruskone, jonka muotoiluosassa, alustassa, on muotoilu-10 varret, joiden liikeradat ovat profiililtaan lasien kulkusuunnassa kaartuvia, sekä asennonsäätelylaite, joka pystyy sekä rotaation että translaation tyyppiseen siirtelyyn. Tämän tyyppistä laitetta kuvaavat esimerkiksi patentit FR-2242219, 2549465 sekä 2604992. Kuperruskone sijoitetaan suoraan jatkok-15 si kuumennusuunin läpi kulkevalle kuljettimelle. Lasilevy jatkaa kulkuaan tähän koneeseen. Jo muutaman asteen deviaatiokul-ma muotoilualustalle saavuttaessa näkyy usean senttimetrin suunnan poikkeamana ulosmenossa. Äärimmäisessä tapauksessa kallistuslaitteet, joiden avulla lasilevyt pitäisi siirtää 20 jäähdytyskuljettimelle, eivät pysty toimimaan (ks. FR-A-549465, EP-A-346197 ja EP-A-346198), ja ennen kaikkea laseista tulee helposti vääntyneitä. Tämän tapaisia koneita käytetään yleensä suhteellisen yksinkertaisina pidettyihin muotoihin, olennaisesti pyöreisiin, mutta muodon on kuitenkin oltava äärimmäisen 25 tarkka, sillä tuotetut lasilevyt tulevat yleensä autojen oviin ja niiden täytyy siis kulkea erittäin kapeasta raosta, niin että ikkunanliikuttelumekanismille jää tarpeeksi tilaa.

Kaikkina kuperruskoneilla on tietty kaarevuussäde, ja yleensä 30 koneessa on liikuttelun mahdollistamiseksi pyörillä oleva run-. ko-osa, joka työasennossa lukitaan tukikappaleilla liikkumatto maksi lattiaan. Kaikki tämän tyyppiset kuperruskoneet voidaan helposti muuttaa keksinnön soveltamiseen sopiviksi yksinkertaisesti lisäämällä moottorin avulla toimiva rotaatio ja mahdolli-35 sesti translaatio, mekanismi joko runkoon tai lattiaan kiinnitettynä, sekä mekanismi, joka vapauttaa tukikappaleet tarpeen 6 94519 mukaan lattiasta. On myös mahdollista käyttää pyörivää siltaa raiteilla, joiden avulla voidaan valita asento koneelle, joka on kiinnittynyt lattiaan, joka kiertää sitä.

5 Keksinnön erään toisen toteutusmuodon mukaan käsittelyynotto-laite muodostuu ylemmästä tarttuvasta ja mahdollisesti myös muotoilevasta elimestä, josta tästä eteenpäin käytetään nimitystä "ylempi kuperrusmuotti", ja joka riippuu nosto- ja lasku-laitteesta, jota voidaan liikutella myös vaakatasossa, erityi-10 sesti kiertää pystyakselin suhteen. Kuperrustekniikoissa tunnettuun tapaan ylempi kuperrusmuotti ottaa kuljettimen tuoman lasilevyn ja asettaa sen alemmalle elimelle ja/tai painaa sitä vasten tätä alempaa elintä, josta tästä eteenpäin käytetään nimitystä "kuperruskehikko". Se, kuinka tarkka on lasilevyn 15 asento ylempään kuperrusmuottiin nähden, vaikuttaa ratkaisevasti seuraaviin vaiheisiin, olipa kyse lasilevyn laskemisesta kuperruskehikolle (silloin kun ylempi kuperrusmuotti on tasainen tai vain vähän kaareva) tai lasilevyn puristamisesta, jolloin ylemmällä kuperrusmuotilla on kaksi tehtävää: toimia esi-20 muotoilumuottina ja sisään menevänä puristusosana. Toisin kuin edellä, ei lainkaan tarvitse pelätä, että poikkeamat lisääntyisivät kuperrusvaiheiden etenemisen myötä, mutta nämä menetelmät eivät kuitenkaan ole niin joustavia: kuperrusmuotissa poikittain oleva lasilevy voi hyvin helposti rikkoutua tai ai-’25 nakin siihen voi tulla pahoja jälkiä, jolloin se on hylättävä.

Sen sijaan kuperruskoneessa, jossa muotoilualustassa on kiertyviä osia, ainoa mahdollinen vahinko on, ettei syntyvä muoto ole täysin oikea.

30 Kuten edellä tule esiin, ylempi kuperrusmuotti liittyy aina : kuperruskehikkoon. Jos muotoilussa on puristusvaihe, tarvitaan kuperruskehikon keskiöimislaitetteet. Ne voivat olla samantapaiset kuin ylemmässä kuperrusmuotissa tai yksinkertaisesti vain kohdistuslaitteet, jotka keskiöivät kehikon ylempään ku-.. 35 perrusmuottiin nähden. Edullisesti voidaan käyttää laitteita, joita kuvaavat US-A-4781745 ja EP-A-398315.

Il : m.i liiti I I . i 94519 7

Keksinnön mukaisessa kuperruslaitteessa on laite, joka mittaa kulman a, joka on poikkeama lasilevyn todellisen suunnan ja sen asetusarvosuunnan, kuumennusuunin läpi kulkevan kuljettimen pituusakselin välillä. Laitteen täytyy pystyä nopeaan mittauk-5 seen, niin että käsittelyynottolaitten kiertäminen on jo suoritettu silloin kun lasilevy tulee tähän laitteeseen. Edellä on myös jo tullut esiin, että on tärkeää, että mittaus tapahtuisi mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa.

10 Monen tyyppiset mittauslaitteet täyttävät nämä vaatimukset. Voidaan käyttää esimerkiksi videolaitteita, jotka matemaattisella muoto-oppianalyysillä vertaa lasilevyn kuvaa (tai jotain sille luonteenomaista kohtaa, esimerkiksi kulmaa) kuvaan, joka sillä on muistissaan oikeassa asennossa olevasta lasilevystä.

15 Tällaiset videolaitteet ovat erityisen käyttökelpoisia silloin kun lasilevyjen etureuna on suora, muttei kohtisuorassa kuljettimen pituusakseliin nähden, tai kun etureuna on kaareva, epätasainen ja jonkin muun lainen.

20 On myös mahdollista käyttää useampia koskettamatta havaitsevia tunnistimia, esimerkiksi kahta senkaltaista pneumaattista ha-vaitsinta, joita kuvaa EP-A-348286, yhdistettynä ajanlaskimeen ja laskuyksikköön.

25 Muita keksinnön yksityiskohtia ja edullisia piirteitä tulee esiin seuraavassa kuvauksessa, johon liittyvissä kuvioissa: kuviossa 1 on kaavakuva kuperruslinjasta, jossa ylemmän kuper-rusmuotin särmäinen kaltevuus on kuperrettavan lasilevyn asen-30 non mukainen, kuviossa 2 on kaavakuva ylhäältä katsotusta kuperruslinjasta, jossa muotoiluosa on suunnattu kuperrettavan lasilevyn pituusakselin mukaan ja kuviossa 3 on kaavakuva kuviota 2 vastaavasta kuperruslinjasta 35 sivusta päin katsottuna.

94519 8

Kuvio 1 kuvaa keksinnön mukaista menetelmää sovellettuna horisontaaliseen kuperruslinjaan, jossa on kuperruskehikon kanssa yhdessä toimiva ylempi kuperrusmuotti. Kupertamisen eri vaiheet voidaan yksinkertaistetusti jakaa seuraaviin: lasilevy 5 pannaan kuljettimelle, joka vie sen ylemmän kuperrusmuotin alle sen jälkeen kun on kuljettanut lasilevyn läpi kuumennusuunin, jossa lasilevyn lämpötila nostetaan kuperrus- tai mahdollisesti karkaisulämpötilaansa (eli noin 650-700 Celsiusasteeseen). Kuperrusasemassa lasilevy pysäytetään ja nostetaan alhaalta 10 ylöspäin edullisesti pneumaatisen voiman avulla, joka painaa lasilevyn vasten ylempää kuperrusmuottia. Ylempi kuperrusmuotti voi olla kaareva, jolloin se toimii lasilevyjen esimuotoili-jana. Käsittelyvaiheen jälkeen lasilevy lasketaan kuperruske-hikolle, joka muodostuu keskeltä avoimesta rengasmaisesta osas-15 ta, jonka avulla lasilevy saa lopullisen muotonsa. Joko samalla kuljettimella tai erikoiskuljettimellä lasilevy viedään lopuksi jäähdytyslaitteeseen, joka voi olla esimerkiksi karkai-sulaite.

20 Kuvion 1 tapauksessa lasilevy 1, joka kulkee linjan läpi kul-jettimella 2, jossa on telat 3, saatetaan kosketuksiin ylemmän kuperrusmuotin 4 kanssa alemmasta putkesta 5 tulevan nousevan kuuman kaasuvirran avulla, joka poistuu kanavaa 6. Kuperrus-linjan yksityiskohdat ja erityisesti kuumailmakierto ovat tun-•55 netut patentista EP-169770. Keksintö ei luonnollisestikaan rajoitu vain tämän tyyppiseen menetelmään, yhtä hyvin voidaan käyttää imua ylemmän kuperrusmuotin läpi (EP-3391) tai sen reunamille luotua alipainetta (EP-210418 tai EP-241355).

30 Teloissa 3, jotka voivat olla piioksidia tai jotain muuta la-: silevyn kuperrus- ja karkaisulämpötiloja kestävää materiaalia, on metalliholkkeihin 7 kiinnitetyt ydinosat, ja periaatteessa telat pyörivät liukumatta päättymättömillä nauhoilla 8, joita pyöritetään halutulla lasilevyjen siirtymisnopeudella. Joiden-35 kin osien kulumisen myötä jokin teloista voi alkaa pyöriä hieman eri tahtiin muiden kanssa. Siitä seuraa lasilevyn asettu- «

Il : rt·» MH M ' ' I

94519 9 minen hieman vinoon, ellei linjan akseli ole sen symmetria-akseli. Telat voidaan kyllä päällystää, ainakin niiltä osin, jotka tulevat kosketuksiin lasilevyn kanssa, tulenkestävällä kuitukudoksella tai -neuleella, joiden tarkoituksena on estää 5 pienten kuoppien syntyminen lasilevyihin. Tällöinkin kulunut tai hieman väärin laitettu päällyste voi aiheuttaa vinoon kääntymistä. On tietysti mahdollista seurata materiaalien kulumista ja tehdä tarpeen tullen korjauksia, mutta toisaalta on olemassa muitakin telojeniiikuttelumenetelmiä, joissa edellä mai-10 nittu kulumisongelma ei ole niin huomattava, mutta olivatpa ennalta ehkäisevät toimet millaisia tahansa, lasilevyjen optisen laadun ollessa kysessä käytäntö on osoittanut, että kaikki lasilevyt eivät kulje nuolen F osoittamaa nimellistä liikerataa, joka tässä tapauksessa tarkoittaisi, että etureuna olisi 15 siirtynyt, vaikka olisikin täysin telojen pyörimisakselin kanssa samansuuntainen. Muotoiluvyöhykkeelle tultaessa lasilevy voi olla esimerkiksi suunnassa, jota kuvaa nuoli F', silloin kulmapoikkeama on kulman a suuruinen. Poikkeama on tietysti erilainen eri lasilevyillä. Lisäksi lasilevy voi olla siirty-20 nyt jonkin verran myös sivusuunnassa.

Ensimmäiseksi keksinnössä lasilevyn todellinen asento havaitaan, tässä kuljettimen yläpuolelle sijoitetun erittäin nopean kameran 9 avulla. Vahingoittumisen estämiseksi lämmölle herkät 25 elektroniset osat (kamera 9 sijaitsee kuumennusuunissa) on edullista eristää ja liittää optiseen osaan sopivia optisia kuituja käyttäen. Laskentayksikkö 10 käsittelee kuvat välittömästi. Sen toiminta voi perustua esimerkiksi vertailuun muistissa oleviin kuvatyyppeihin tai mihin tahansa muuhun ana-30 lysointikeinoon, josta saadaan signaali kulmalle a ja/tai sivu-poikkeamalle. Analyysin toteuttamisen täytyy tietenkin tapahtua niin nopeasti, että kuperruslaitteet on jo suunnattuu kun lasilevy pysähtyy ylemmän kuperrusmuotin alapuolelle. Uuteen asentoon siirtyminen ei kuitenkaan voi tapahtua ennen kuin 35 edellinen kappale on vapautunut käsittelyynottolaitteesta. Kun kupertamisessa käytetään ylempää kuperrusmuottia, vapautuminen

B

10 94519 tapahtuu kun lasilevy on siirtynyt kuperruskehikolle, muotoilua lustakuperruksessa vapautuminen tapahtuu kun edellinen lasilevy ei enää kosketa syöttökuljetinta.

5 Ylemmässä kuperrusmuotissa on kierron mahdollistava laite 11, joka saa käskysignaalin laskentayksiköltä 10, niin että ylempi kuperrusmuotti 4 on pystysuoraan täsmälleen lasilevyn kohdalla, olipa lasilevyn siirtymäkulma mikä tahansa. Voidaan myös käyttää laitteita, jotka siirtävät lasia sen sivupoikkeaman korjaa-10 miseksi. Jos lasilevy seuraavaksi vain lasketaan kuperruskehi-kolla puristamatta, pelkkä ylemmän kuperrusmuotin suuntaaminen saattaa riittää täysin muodon mukaisen lasilevyn aikaansaamiseen. Jos sen sijaan seuraa vielä puristusvaihe tai tarvittava tarkkuus on erittäin suuri, kehikkoa voidaan suunnata. On myös 15 mahdollista palauttaa ylempi muotti systemaattisesti referens-siasentoon, joka vastaa täydellistä oikeaa sijaintia kuperrus-kehikkoon nähden.

Kehikko muodostuu jatkuvasta kiskosta 12 vaunussa 13, jonka 20 pyörät 14 kulkevat telojen 3 kanssa samansuuntaisilla kiskoilla 15. Kehikko 12 kiinnittyy vaunuun 13 tappien 16 avulla. Kehikon ohjaus toteutuu tappien 16 kiinnityksen ollessa niveltyvä. Tässä kaavamaisessa esityksessä yksi nivelistä liikkuu laskentayksikön 10 ohjaaman kiertomekanismin ohjaamana. Kehikko voi •25 olla myös itseohjautuva, eli siinä voi olla kuperrusmuottiin kiinnitettyjen öisien kanssa yhdessä toimivat kohdistinlait-teet.

Kupertamisen jälkeen lasilevy kuljetetaan jäähdytysasemaan, 30 joka on tavallisesti karkaisutyyppinen. Tässä sitä ei ole esi-: tetty. Keksinnön mukaisen menetelmän mukaan saadaan optisesti huomattavan korkealaatuisia laseja, sillä lasilevyyn ei kosketa sen keskiöimisvaiheessa muotoiluvyöhykkeellä. Lisäksi, koska lasilevy on aina oikeassa asennossa kuperruslaitteisiin nähden, 35 optisen laadun lisäksi päästään erittäin hyvään muotoilulaa-tuun, eli tuotettavien muotojen hyvään toistoon.

•

il > IB-t Iitit i I 1 «I I

94519 11

Kuviossa 2 nähdään toinen keksinnön toteutusmuoto, tällä kertaa kuperruslinjalla, jossa kuperruslaite on osa kuljetinta, joka muodostaa lasilevyn kulkusuuntaan nähden kaarevan muotoilualus-tan (esim. FR-2442219 ja FR-2549465). Tässä kuljettimem koko 5 osa 17 käännetään suhteessa lasilevyn 18 todelliseen kulkusuuntaan lähellä uunista 19 ulostulokohtaa. Suunnan muuttaminen on kuitenkin tärkeää vain osassa 17, lisäjäähdytyskuljetinta 20 on turha kääntää, koska sen päälle tulevat lasit on jo karkaistu eli niiden lämpötila on sellainen, ettei enää ole muotovirhei-10 den vaaraa.

Huomattakoon, että jos muotoilualusta on sy1interimäinen, siirtymä sivusuunnassa ei ole haitallinen, ja pelkkä kiertäminen riittää kuperruskoneen suuntamiseksi oikeaan asentoon. Kuvion 15 2 tapauksessa kulman a arvoa ei ole määritetty kameran avulla, vaan käyttämällä kahta koskettamatta havaitsevaa tunnistinta 21, 22, jotka voivat olla samankaltaisia pneumaattisia havait-simia kuin patenttihakemuksessa EP-A-348266. Heti kun ensimmäinen tunnistin "näkee" yhteen tämän havaitsemisvyöhykkeen 20 teloihin sijoitetun takymetrin (kierrosmittari) mittaamalla nopeudella V ohi kulkevan lasilevyn etureunan, se saa käynnistymään laskimen, jonka laskuaskelma p voi olla esimerkiksi 5/10000 sekuntia. Se lakkaa, kun toinen havaitsin vuorostaan näkee lasilevyn etureunan. Jos on laskettu P askelmaa, etäi-.. 25 syys pituusakselilla kahden paikannetun etureunan välillä L = P.p.V. Jos oletetaan, että lasikappaleen paikannettu etureuna on telojen emäviivojen kanssa samansuuntainen, etäisyys voidaan ilmaista myös L = d+etga, jossa a on etureunan ja yhden telan emäviivan muodostama kulma, e on etäisyys poikkiakselilla kah-30 den havaitsimen välillä ja d etäisyys pituusakselilla näiden kahden havaitsimen välillä. Kulman a arvo saadaan siis laskemalla: 35 L-d P.p.V-d a = arctg-------- = arctg -------- e e • · 94519 12

Kuperruskonetta täytyy siis kääntää tämän kulman arvon verran, trigonometrisessa suunnassa jos L on suurempi kuin d ja päinvastaisessa suunnassa jos asia on toisin päin.

✓ 5 Suuntaamistapa tulee selvemmin esiin kuviosta 3, jossa kone on kuvattu sivulta päin. Kuviossa nähdään taas kuumennusuunin 19 läpi kulkeva telakuljetin 23. Havaitsimet 21 ja 22 huomaavat lasilevyn 18 ja takymetri 24 säätelee kuljettimen nopeutta. Kuperruskoneen liikkuva osa 17 lepää kokonaisuudessaan rungolla 10 25, jota voidaan siirrellä pyörien 26 avulla. Rungossa 25 on kaksi kaarretta, jotka muodostavat ympyrän kaaren muotoisen kulkuradan, jonka kaarteita lasilevy 18 seuraa. Alempi kaari 27 toimii tukiosana joukolle alempia teloja 29, joita pyörittää ketju 30. Tässä kaavamaisessa esityksessä ensimmäinen tela 29' 15 on täsmälleen samalla tasolla kuin uunin 19 viimeinen tela 23'.

Näin lasilevy 18 tulee tasaisesti kuperruskoneeseen 17. Varsinainen kuperrusvyöhyke käsittää seitsemän ensimmäistä telaa.

Sen jälkeen lasi tulee karkaisuvyöhykkeelle, jossa on neljä alempaa rasiaa 31 ja neljä ylempää rasiaa 32. Täällä kar-20 kaisuvyöhykkeellä lasilevyn etenemistä edesauttavat ylemmät pitokappaleet 33. Karkaisuvyöhykkeen jälkeen kuperretut ja karkaistut lasilevyt 18' tulevat kallistuslaitteseen 34, joka ottaa ne ja asettaa lisäjäähdyskuljettimelle 20.

25 Koneen kääntäminen havaitsimien 21 ja 22 sekä laskuyksikön mittaaman kulman a verran toteutetaan kiertomekanismilla 35, johon liittyy moottoroitu kiertomekanismi 36. Tässä esitetyssä tapauksessa kiertomekanismi 35 on kiinnitetty runkoon 25, mutta se voi sijaita myös lattian alla. Silloin kun rotaation lisäksi 30 tarvitaan translaatiota, valitaan aina runkokiinnitys. Kierto-mekanismi 35 ja moottoriosa 36 säätelevät myös kuperruskoneen lattiatukien lukitus- ja vapautuslaitteita.

il «J.i lit IIIM |

Claims (20)

1. 94519
2. 1. Lasilevyjen kuperrusmenetelmä, jossa lasilevy (l, 18) saatetaan kuumennusuunin (19) läpi kuljettimella (2, 23), joka muodostaa olennaisesti vaakatasossa olevan kuljetustason, jonka 5 jälkeen sen ottaa käsiteltäväksi laite (4, 17), joka kupertaa lasilevyn ja/tai siirtää sen kuperrus- ja/tai poistolaitteen (12), tunnettu siitä, että siinä havaitaan lasilevyn (l, 18) todellinen asento ja käsittelyynottolaitteen (4, 17) asentoa muutetaan suhteessa tähän todelliseen asentoon. 10
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuperrusmenetelmä, tunnettu siitä, että siinä mitataan kulma ot, joka on poikkeama lasilevyn (1, 18) todellisen suunnan ennen käsittelyynottoa ja kuljettimen (2, 23) pituusakselin välillä, ja käsittelyynottolaitetta 15 (4, 17) kierretään tämän kulman a mukaan, niin että laite saa daan keskiöityä täsmällisesti lasilevyn todelliseen asentoon nähden.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kuperrusmenetelmä, 20 tunnettu siitä, että siinä mitataan sivupoikkeama suhteessa kuljettimen (2) pituusakseliin ja kierretään käsittelyynottolaitetta (4) sen mukaisesti.
5. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kuperrusmenetelmä, 25 tunnettu siitä, että mainittu laite muodostuu muotoilualustasta « * m m (17), jossa on muotoiluvarret (29), jotka on sijoitettu lasilevyjen (18) kulkusuuntaan nähden kaartuvaksi kulkuradaksi, sekä laite (35, 36) oikeaan asentoon asettamiseksi.
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kuperrusmenetelmä, tunnettu siitä, että mainittu laite on ylempi kuperrusmuotti (4) ja kuperrus- ja/tai poistolaite on kuperruskehikko (12). 1 Patenttivaatimuksen 5 mukainen kuperrusmenetelmä, tunnettu 35 siitä, että ylempi kuperrusmuotti (4) asetetaan viiteasentoon ennen kuin lasilevy (1) siirretään kuperruskehikolle (12). 94519
7. 7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kuperrusmenetelmä, tunnettu siitä, että myös kuperruskehikko (12) keskiöidään lasilevyn (1) todellisen asennon mukaan.
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kuperrusmenetelmä, tunnettu siitä, että kuperruskehikko (12) kohdistetaan ylemmän kuperrus-muotin (4) suhteen.
9. 9. Jonkin edellisen patenttivaatimusten mukainen kuperrusme-10 netelmä, tunnettu siitä, että lasilevyn (1) asento mitataan optisilla laitteilla (9), joilla saadaan kuva koko lasilevystä tai osasta siitä.
10. 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen kuperrusmenetelmä, 15 tunnettu siitä, että lasilevyn (18) asento mitataan käyttämällä useita koskettamatta havaitsevia laitteita (21, 22).
11. 11. Lasilevyjen kuperruslaite, jossa lasilevy (1, 18) saatetaan kuumennusuunin (19) läpi kuljettimella (2, 23), joka muodostaa 20 olennaisesti vaakatasossa olevan kuljetustason, sekä laite (4, 17), joka ottaa lasilevyn käsiteltäväksi lasilevyn ollessa kulkuradallaan kuljettimella, tunnettu siitä, että siinä on laite (9, 21, 22), joka mittaa lasilevyn (1, 18) todellisen asennon, ja laite (11, 35, 36), joka muuttaa käsittelyynottolaitteen (4, : 25 17) asentoa suhteessa tähän asentoon.
12. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kuperruslaite, tunnettu siitä, että laite lasilevyn (1) asennon mittaamiseen on kamera, jonka optinen osa (9) sijaitsee uunissa kuljettimen (2) yläpuo- 30 lella ja elektroninen kuvienanalysointiosa (10) uunin ulkopuolella.
13. 13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kuperruslaite, tunnettu siitä, että mittauslaitteessa on useita koskettamatta havaitse- 35 via laitteita (21, 22) yhdistettynä ajan mittaajaan ja lasku-yksikköön. 94519
14. 14. Jonkin patenttivaatimuksen 11-13 mukainen kuperruslaite, tunnettu siitä, että lasilevyn (18) käsittelyynottolaite on kuperruskone, jossa on muotoilualusta (17), jossa on muotoilevat varret (29), jotka on sijoitettu lasilevyjen kulkusuuntaan 5 nähden kaartuvaksi kulkuradaksi, sekä laite (35, 36) oikeaan asentoon asettamiseksi.
15. 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kuperruslaite, tunnettu siitä, että kuperruskone (17) on sijoitettu runko-osaan (25), 10 jota voidaan kiertää kiertomekanismin (35, 36) avulla.
16. 16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen kuperruslaite, tunnettu siitä, että kuperruskone (17) on sijoitettu runko-osaan (25), jota voidaan siirrellä kuljettimen pituusakselin 15 poikkisuunnassa.
17. 17. Jonkin patenttivaatimuksen 14-16 mukainen kuperruslaite, tunnettu siitä, että kuperruskone (17) on sijoitettu pyörivälle kääntösillalle. 20
18. 18. Jonkin patenttivaatimuksen 11-13 mukainen kuperruslaite, tunnettu siitä, että lasilevyn (1) käsittelyynottolaite on ylempi kuperrusmuotti (4), joka riippuu edestakaisin siirreltävästä nostettavasta ja laskettavasta laitteesta. : 25 • ·
19. 19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen kuperruslaite, tunnettu siitä, että kuperruskehikossa (12), jolle lasilevy (1) siirretään sen jälkeen kun ylempi kuperrusmuotti (4) on ottanut sen käsiteltäväksi, on laitteet (16) asennon säätämiseen. 30
20. 20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen kuperruslaite, tunnettu siitä, että kuperruskehikossa (12) on laitteet kohdistukseen ylemmän kuperruskehikon (4) suhteen. 35 94519