FI93618C - Monta pipettiä käsittävä näytteenotin ja menetelmä sen käyttämiseksi - Google Patents

Description

Q7<1 n / j D ! υ

Monta pipettiä käsittävä näytteenoton ja menetelmä sen käyttämiseksi Käsiteltävä keksintö koskee monta pipettiä käsittä-5 vää näytteenotinta. Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on monta pipettiä käsittävä näytteenoton, joka käsittää useita pipettisyvennyksiä, jotka on tehty pipettilevyyn, rungon, joka on tiiviisti kiinnitetty pipettilevyyn tämän yläpuolelle kokoomaputken muodostamiseksi, joka kokooma-10 putki on nesteyhteydessä jokaiseen pipettiin, ja paineen-säätölaitteen, joka voidaan yhdistää kokoomaputkeen mahdollistamaan kokoomaputken vaihtoehtoisen tyhjentämisen ja paineistamisen. Keksinnön kohteena on myös menetelmä keksinnön mukaisen näytteenottimen käyttämiseksi.

15 Muodoltaan erilaisia pipettejä mitattujen neste- näytteiden vetämiseksi säiliöstä ja niiden siirtämiseksi toiseen säiliöön on käytetty jo kauan ja niitä nimitetään tässä aikaisemmaksi rakenteeksi. Tarkkoihin mittaustuloksiin pääsemiseksi näitä pipettejä käytettäessä tarvitaan 20 paljon aikaa ja samoin niiden puhdistamiseen tai steriloimiseen käyttökertojen välillä. Mittauksissa esiintyvät epätarkkuudet johtuvat siitä, ettei nesteen muotoa ja sijaintia pipetin yläosassa ja kärjessä ohjata riittävästi pipettejä täytettäessä ja lisäksi niistä vaihteluista, 25 joita esiintyy pipetteihin jääneen nesteen määrässä, kun ne tyhjennetään. Pyrittäessä poistamaan nämä epätarkkuudet on jouduttu käyttämään kalliita valmistusmenetelmiä ja lisäosia täytetyn nesteen sijainnin ohjaamiseksi sekä käyttämään lisäksi monimutkaisia laitteita yhtenäisen an- 30 nostustoiminnon varmistamiseksi.

Mikrobiologisissa, immunologisissa ja muissa tilastollisissa tutkimusmenetelmissä tapahtunut edistys on tehnyt yksilöllisen näytteenoton ajankäytön ja kustannusten kannalta epäkäytännölliseksi. Koska tarvitaan paljon näyt-35 teitä saastuttavista nesteistä, tarvitaan myös huokeita, 2

Ct ~C £ ' \ 0 ./ J D ! u kertakäyttöisiä, monta pipettiä käsittäviä näytteenotti-mia. Aikaisempiin rakenteisiin kuuluu lukuisia laitteita, joilla on pyritty ratkaisemaan edellä esitetyt probleemat ja useita monta pipettiä käsittäviä näytteenottoyksikköra-5 kenteita onkin jo olemassa. Joitakin näistä laitteista esitetään US-patenteissa 3 261 208, 3 568 735, 4 158 035, 4 461 328 ja 4 468 974. Näihin patentteihin tutustuttaessa voidaan todeta, että pyrittäessä saamaan aikaan tarkkoja ryhmänäytteitä osien tarkkuus, materiaalit ja määrä 10 ovat lisääntyneet, mikä lisää taas valmistuskustannuksia ja tekee laitteista monimutkaisia. Näin ollen voidaankin todeta, että aikaisemmat yritykset, jotka liittyvät toiminnan yhtenäisyyden tehostamiseen, ovat päätyneet hankalien ja aikaa vievien menetelmien ja laitteistojen kehit-15 tämiseen.

Tämän vuoksi on selvää, että edelleenkin tarvitaan sellaista monta pipettiä käsittävää näytteenottojärjestelmää, jolla lukuisat nestenäytteet pystytään siirtämään nopeasti ja kätevästi toistuvissa tilanteissa ja jonka ra-20 kenne mahdollistaa tarkan näytteenoton valmistuskustannusten ollessa minimaalisia ja näytteenottoyksikön ollessa mieluimmin kertakäyttöinen.

Keksinnön mukaiselle näytteenottimelle on tunnusomaista, että pipettisyvennykset on lämpömuovattu ohueen 25 levyyn ja käsittävät kapillaarikärjet ja kehän, joka on muodostettu jokaisen syvennyksen yläpäähän, että myös runko on lämpömuovattu ja käsittää useita jäykistyssyvennyk-siä yläpinnassaan ja että runko on kiinnitetty pipettile-vyyn jäykän kantavan rakenteen muodostamiseksi, joka ra-30 kenne pitää pipettilevyn samassa tasossa pipettilevyyn yhdistettyjen jäykistyssyvennysten kanssa. Näytteenottimen suositeltavat suoritusmuodot on esitetty oheistetuissa patenttivaatimuksissa 2-14. Keksinnön mukaiselle menetelmälle tunnusomaiset piirteet on esitetty oheistetussa 35 patenttivaatimuksessa 15.

3 9361 8

Keksinnön eräässä erikoisrakenteessa keskenään samanlaisia pipettisyvennyksiä on muodostettu ohueen 0,2 - 1,0 mm (.008" - .040") muovilevyyn. Lisäksi on valmistettu toinen ohut muovilevy, jolloin liitettäessä se ensimmäi-5 seen levyyn muodostuu kokoomaputki, jolla jokaiseen pipet-tisyvennykseen voidaan kohdistaa samanlainen paine. Kun ensimmäinen ja toinen levy liitetään toisiinsa, saadaan samalla aikaan jäykkä kotelorakenne, joka pitää pipettisy-vennykset yhdessä tasossa.

10 Yhtenäisten alkuolosuhteiden saamiseksi aikaan käy tetään esimuotoiltua muovista täyttölautasta, niin että nestenäytteen taso on samanlainen jokaista käyttöä varten. Kun pipetit on sijoitettu tähän täyttölautaseen, jokaisen pipetin kärki vetää sisään kapillaaritoiminnosta johtuen 15 yhtä suuren nestetilavuuden.

Muoviseen kokoomaputkeen on järjestetty pikaliitän-tä, jolla pieni käyttölaite on kiinnitetty pipettiyksik-köön ja toimii tyhjiö- tai painelähteenä. Käyttölaitteen toimiessa, toisin sanoen käytettäessä sitä muodostamaan 20 tyhjiö kokoomaputkeen, nestettä tulee pipettisyvennyksiin niin kauan, että niiden seinämät ovat täysin märkiä, ja että kupera, jännitetty meniski muodostuu jokaisen syvennyksen yläosaan. Koska tämän jännitetyn meniskin muodostamiseen tarvittava voima on suuri, kun sitä verrataan epä-25 säännöllisiin olosuhteisiin, pipettiryhmän tasaisuuteen tai muovin pinnassa esiintyviin eroihin nämä ylitäytetyt nestetilavuudet ovat melkein identtisiä. Kun käyttölaite pysähtyy esisäädetyn vasteen kohdalle, jokaiseen syvennykseen muodostuu samanlainen meniski syvennyksiin jäävien 30 nestetilavuuksien ollessa tällöin samanlaisia. Pipettisy- vennykset vastaavat muodoltaan tiimalasin yläosaa, mistä johtuen kärjet muuttuvat pieniksi kapillaariputkiksi, joihin ei muodostu nestetippoja, kun pipetit vedetään pois täyttölautasella olevasta nesteestä. Jokaisessa pipettisy-35 vennyksessä on tällöin yhtä suuri määrä näytenestettä.

4

O 7 £ 1 O

y j O i u

Keksinnön mukainen monta pipettiä käsittävä näytteenoton siirretään sitten vastaanottoaltaisiin, käyttölaite kytketään irti ja nestenäytteet tulevat ulos. Pipettien kärjet on sijoitettu niin, että ne ovat vastaanotto-5 altaiden nestepinnan alapuolella ja vedettäessä ne pois jokaisen pipetin kärkeen jää kapillaaritoiminnosta johtuen pieni, yhtenäinen nestemäärä.

Koska käyttölaite on kiinnitetty pipettiryhmään, jolloin se muodostaa ryhmään liittyvän yksikön, koko lai-10 te on siirrettävä ja sitä käytetään nestenäytteiden siirtämiseen nopeasti ja helposti yhdellä kädellä tapahtuvana toimintona. Käytön jälkeen saastunut pipettiryhmä ja täyt-tölautanen hävitetään, mutta käyttölaite säilytetään seu-raavaa käyttöä varten.

15 Keksintöä selostetaan nyt yksityiskohtaisemmin oheisissa piirustuksissa esitetyn esimerkin avulla. Tällöin kuvio 1 on tasokuva pipeteistä, jotka on muodostettu pipettilevyksi, joka kuuluu osana käsiteltävään keksin-20 töön, kuvio 2 on sivukuva pipettilevyrakenteesta, kuvio 3 on tasokuva rungosta, joka kuuluu osana käsiteltävään keksintöön, kuvio 4 on sivukuva rungosta, 25 kuvio 5 on poikkileikkaus pipettilevyn ja rungon muodostamasta yksiköstä, kuvio 6 on tasokuva täyttölautasesta, joka kuuluu osana käsiteltävään keksintöön, kuvio 7 on poikkileikkaus täyttölautasesta kuvion 6 30 linjaa 7-7 pitkin, kuvio 8 on poikkileikkaus käsiteltävän keksinnön yhteydessä käytettävästä käyttölaitteesta, kuvio 9 on poikkileikkaus pipetistä ja esittää sitä työnnettynä nesteeseen, jolloin kapillaaritoiminto on al- 35 kanut ja pipettiin on tullut jo nestettä, 5

07 <1 O

y -j o i u kuvio 10 on poikkileikkaus pipetistä ja esittää sitä nesteellä täytettynä, kun on käytetty käsiteltävään keksintöön kuuluvaa käyttölaitetta, kuvio 11 on poikkileikkaus pipetistä ja esittää 5 sitä täytettynä, kun käyttölaitteen tyhjiö on poistettu, ja kuvio 12 on poikkileikkaus pipetistä, kun siinä ollut neste on poistettu.

Piirustusten kuvioihin 1-12 viittaamalla seloste-10 taan nyt uutta ja parannettua, monta pipettiä käsittävää näytteenotinta, joka vastaa käsiteltävän keksinnön periaatteita ja käsitteitä ja joka on merkitty yleisesti viitenumerolla 10.

Tässä selostettavalla tavalla monta pipettiä käsit-15 tävää näytteenottolaitetta käytetään samanaikaisesti re-hydratoimaan ja inokuloimaan 96 syvennystä käsittävä mik-rotiitterilautanen. Näin ollen kuvioissa 1 ja 2 esitetty pipettilevy 12 muodostaa ryhmän, jossa on 96 pipettisy-vennystä 14, jotka suuntautuvat alaspäin yhtenäisestä, ta-20 saisesta levystä 16. Tarkkuusmuottia käytetään lämpömuo-vaamaan 0,38 - 051 mm, .015" - .020", PVC-muovilevy, niin että jokainen syvennys 14 on samanlainen. Jokaisen pipet-tisyvennyksen 14 kärki on poistettu, niin että neste voidaan vetää syvennykseen.

25 Vastaavasti kuvioissa 3 ja 4 esitetty runko 18 on lämpömuovattu toisen muotin avulla 0,38 - 0,51 mm, .015" -.020", PVC-muovilevystä. Kovera runko 18 käsittää lieveosan 20 ja sisäpuolelle muodostetun portaan 22. Rungon 18 jokaiseen kulmaan on muodostettu tuuletuskanavat 24 ja 30 useita jäykistyssyvennyksiä 26 on lämpömuovattu rungon yläpintaan 28. Kuten kuviosta 3 käy parhaiten selville, käyttölaitteen kiinnityslaite 30, jota selostetaan seuraa-vassa yksityiskohtaisesti, on muodostettu myös kiinteänä rakenteena tai kiinnitetty erikseen rungon 18 yläpintaan 35 28.

6

07^1 O

/ jD i u

Pipettilevy 12 ja runko 18 on liitetty toisiinsa mieluimmin dielektrisellä kuumasaumauksella kuviossa 5 esitetyksi jäykäksi rakenteeksi 32. Tätä varten pipetti-levy 12 ja runko 18 on saumattu kehäreunasta, joka on mer-5 kitty yleisesti viitenumerolla 34. Tämä saumaus muodostaa kokoomaputken 36 ja jokainen jäykistyssyvennys 26 on kuu-masaumattu pohjaosastaan 38 pipettilevyyn 12, jolloin muodostuu kuvion 5 poikkileikkauksena selvästi esitetty palkkirakenne. Jokaiseen pipettisyvennykseen 14 voidaan koh-10 distaa samanlainen tyhjiö tai paine, ja jokainen syvennys pysyy jäykkänä tällaisten paineenvaihteluiden aikana.

Kuvioissa 3 ja 8 parhaiten näkyvä, edellä mainittu käyttölaitteen kiinnityslaite 30 käsittää .030" paksuisen muovilevyn, joka on saumattu tai kiinnitetty muulla taval-15 la runkoon 18, mieluimmin esimuotoiltuun syvennykseen 40.

Yksikön 10 kokoomaputkeen 36 on tehty läpimenevä kanava 42. Levy 30 toimii tiivisteen 44 tiivistyspintana ja siirtolaitteena tartuntakoukuille 46, jotka liittävät käyttölaitteen 48 pipettilaitteeseen 32, jolloin muodostuu kan-20 nettava yksikkö.

Kuvioissa 6 ja 7 esitetty täyttölautanen 50 on läm-pömuovattu muotissa 0.38 - 0,51 mm, .015" - .020", muovilevystä. Lautasen 50 jokaisessa neljässä kulmassa on aukot 52. Lautaseen 50 on muodostettu lisäksi useita nesteuria 25 54, jotka pidättävät pipettisyvennyksiin 14 vedettävän nesteen seuraavassa selostettavalla tavalla.

Käyttölaitetta 48 selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla jälleen kuvioon 8. Käyttölaitteen voidaan todeta käsittävän rungon 56, johon edellä mainitut tartunta-30 koukut 46 on nivelletty. Koukut 46 käsittävät ylöspäin suuntautuvat käsivivut 58, joiden avulla ne voidaan kiinnittää käyttölaitteen kiinnityslaitteeseen 30 ja irrottaa siitä nopeasti. Painesylinteri 60 on muodostettu runkoon 56 ja käsittää siihen sijoitetun edestakaisin liikkuvan 35 männän 62. Mäntä 62 on varustettu tiivisteellä 64, joka 7 9361 8 estää ilman virtaamisen sen kehäreunojen ympäri. Männän 62 yläpää on kiinnitetty käsivipuun 66, joka helpottaa männän siirtämistä ylös- tai alaspäin sylinterissä 60.

Runkoon 56 on sijoitettu käsikäyttöinen, jousella 5 varustettu ja edestakaisin liikkuva täyttövarsi 68. Varsi 68 käsittää pidennetyn päätyosan 70, jossa on vino pinta, joka menee käsivivun 66 nokkareunan 72 päälle. Käsivivun 66 nokkareuna 72 on myös viistottu, niin että reunojen 70 ja 72 välille saadaan helposti liukukosketus käsivivun 66 10 liikkuessa ylöspäin. Reunan 72 mennessä reunan 70 ohi jousi 74 siirtää reunan 70 reunan 72 alle, jolloin mäntä 62 pysyy yläasennossaan.

Käyttölaite 48 käsittää lisäksi vasteet 76, 78.

Tarkemmin sanottuna vaste 76 on kierreosa, jota voidaan 15 siirtää ylöspäin tai alaspäin vivussa 66 ja joka rajoittaa sen ylöspäin suuntautuvan liikkeen runkoon 56 nähden. Vaste 76 on itse asiassa ylitäyttövaste, sillä se voidaan säätää sellaiseen kohtaan, jossa männän 62 ylöspäin suuntautuva liike täyttää pipettisyvennykset 14 tarkasti.

20 Vaste 78 on myös kierreosa, joka voidaan säätää ylöspäin tai alaspäin runkoon 56 nähden ja joka toimii nesteenpoistovasteena, jolloin nesteen tarkka annostus syvennyksistä voidaan saada aikaan siirtämällä mäntää 62 alaspäin niin paljon, että vipu 66 ja vaste 78 kosketta-25 vat toisiinsa. Vaste 78 koskettaa vivun ulokeosaan 80, kun taas ylitäyttövaste 76 koskettaa rungon ulokeosaan 82.

Laitetta käytettäessä etukäteen mitattu määrä ino-kulointinestettä 84, joka esitetään kuvioissa 9, 10, 11 ja 12, pannaan kuvioissa 6 ja 7 esitetylle täyttölautaselle 30 50. Pipettilaite 32 lasketaan sitten täyttölautasen 50 päälle, ja pipettien kärjet täyttyvät nesteellä samaan korkeuteen kapillaaritoiminnon vaikutuksesta kuvion 9 esittämällä tavalla. Käyttölaite 48, joka näkyy parhaiten kuviossa 8, kiinnitetään ja lukitaan pipettilaitteeseen 32 35 tartuntakoukuilla 46, jotka menevät levyn 30 reunojen yli.

j 0 i u 8

Kun mäntää 62 vedetään alaspäin rungossa 56, painekammion 60 alaosaan muodostuu tyhjiö. Männän 62 siirtyessä ylöspäin niin paljon, että ylivirtausvaste 76 koskettaa rungon ulokereunaan 82, inokulointinestettä 84 tulee jokaiseen 5 pipettisyvennykseen 14, kunnes kaikkien syvennysten seinämät ja reunat ovat täysin märät ja jännittynyt meniski 86 muodostuu jokaisen syvennyksen yläpäähän kuvion 10 esittämällä tavalla.

Koska meniskin 86 muodostamiseen tarvittava tyhjiö 10 on suhteellisen suuri, jokainen meniski rajoittaa ja tasoittaa pipettisyvennyksissä 14 tässä ylivirtaustilassa olevat nestemäärät lukuunottamatta niitä pieniä vaihteluita, jotka liittyvät lautasen 50 tasaisuuteen, mahdollisiin epäpuhtauksiin tai muoviseinämien kastumiseen. Painamalla 15 männän vipua 66 kädellä mäntä 62 liikkuu alaspäin sylinterissä 60, kunnes vivun ulokereuna 72 koskettaa reunaan 70, joka kuuluu osana täyttövarteen 68. Mäntä 62 lukitaan sitten tähän asentoon, ja männän 62 siirtyminen osittain alaspäin vähentää ainakin osittain kokoomaputkessa 36 ole-20 vaa tyhjiötä. Tämän vuoksi etukäteen määrätyt samanlaiset nestemäärät pysyvät kaikissa pipettisyvennyksissä 14, kuten kuviosta 11 käy parhaiten selville. Tässä pisteessä jokaisen pipettisyvennyksen kehä 88 on kastunut tasaisesti, ja meniski 86 pyrkii puolestaan tasaamaan nestetila-25 vuudet.

Täydellinen yksikkö, joka käsittää käyttölaitteen 48 ja pipettilaitteen 32, otetaan sitten pois täyttölauta-selta 50 ja siirretään 96 syvennystä käsittävälle mikro-tiitterilautaselle, jota ei ole esitetty. Rungon lieveosa 30 20 ja siihen liittyvä porras 22, jotka nähdään parhaiten kuviosta 4, ohjaavat pipettikärjet 90 vastaanottosyvennyk-siin. Täyttövartta 68 voidaan sitten vetää käsin ulospäin rungosta 56, jolloin reunat 70, 72 irtoavat toisistaan ja mäntä 62 pääsee liikkumaan lisää alaspäin sylinterissä 60.

35 Mäntä 62 palaa sitten alkuasentoonsa ja suurin osa inoku- 9

0 7^1 O

-- ·.; u ( <j lointinesteestä 84 tulee pois pipettisyvennyksistä 14. Pipettien kärjet 90 ovat siirtyneet, niin että ne ovat tällöin nestepinnan 84 alapuolella mikrotiitterilautasen syvennyksissä. Koko yksikkö otetaan sitten pois mikrotiit-5 terilautaselta ja pintajännitys vetää jokaisessa kärjessä 90 olevan nestemäärän kuviossa 12 esitetylle samalle tasolle, mikä takaa sen, että mikrotiitterilautasen syvennyksiin on saatu samanlaiset nestetilavuudet. Tässä suhteessa jokaisessa kärjessä 90 työjakson alussa ja lopussa 10 olevat nestetilavuudet ovat samanlaiset, toisin sanoen sama nestemäärä pysyy kuvioissa 9 ja 12 esitetyissä prosessivaiheissa. Pipettisyvennysten 14 paine vastaa siis ilmakehän painetta työjakson lopussa eikä mikään kärki 90 ole aivan tyhjä nesteestä 84.

15 Koko yksikkö pannaan sitten takaisin täyttölauta- selle, käyttölaite 38 irrotetaan ja saastunut pipettilaite 32 ja täyttölautanen sekä jäljellä oleva inokulointineste 84 hävitetään.

Edellä esitettyyn selostukseen nähden on huomatta-20 va, että keksintöön liittyvien osien optimaalisten mittasuhteiden sekä laitteen kokoa, materiaaleja, muotoa, toimintatapaa, kokoonpanoa ja käyttöä koskevien muunnelmien katsotaan olevan alan asiantuntijoille tuttuja, joten käsiteltävä keksintö on tarkoitettu käsittämään myös kaik-25 ki piirustuksissa esitettyjä ja tässä selostuksessa mainittuja rakenteita vastaavat rakenteet.

Edellä esitetyn katsotaankin näin ollen vain havainnollistavan keksinnön periaatteita. Lisäksi, koska alan asiantuntijat voivat helposti todeta monia mahdolli-30 suuksia erilaisten muunnelmien ja muutosten suorittamiseksi, keksintöä ei haluta rajoittaa yksinomaan nyt esitettyyn ja selostettuun rakenteeseen ja toimintaan, vaan kaikkia keksinnön suojapiiriin kuuluvia sopivia muunnelmia ja samanarvoisia rakenteita voidaan soveltaa.

35

Claims (15)

9361 8

1. Monta pipettiä käsittävä näytteenotin, joka käsittää useita pipettisyvennyksiä (14), jotka on tehty pi-5 pettilevyyn (12), rungon (18), joka on tiiviisti kiinnitetty pipettilevyyn tämän yläpuolelle kokoomaputken (36) muodostamiseksi, joka kokoomaputki on nesteyhteydessä jokaiseen pipettiin, ja paineensäätölaitteen (48), joka voidaan yhdistää kokoomaputkeen mahdollistamaan kokoomaputken 10 vaihtoehtoisen tyhjentämisen ja paineistamisen, tunnettu siitä, että pipettisyvennykset (14) on lämpö-muovattu ohueen levyyn (16) ja käsittävät kapillaarikärjet (90) ja kehän (88), joka on muodostettu jokaisen syvennyksen (14) yläpäähän, että myös runko (18) on lämpömuovattu 15 ja käsittää useita jäykistyssyvennyksiä (26) yläpinnassaan (28) ja että runko on kiinnitetty pipettilevyyn (12) jäykän kantavan rakenteen (32) muodostamiseksi, joka rakenne (32) pitää pipettilevyn (12) samassa tasossa pipettilevyyn yhdistettyjen jäykistyssyvennysten (26) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että jokainen pipettisyvennys (14) vastaa muodoltaan tiimalasin yläpuoliskoa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että pipettilevy on termo- 25 plastinen levy, jonka paksuus on 0,38 - 0,51 mm (0,015 - 0,020").

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että vesipakois-ta muovia oleva kalvo on jokaisen pipettisyvennyksen (14) 30 kehän (88) ympärillä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että kokoomaputkeen (36) on muodostettu kiinnityslaite (30) paineensäätölaitteen (48) liittyessä kiinnityslaitteeseen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen näyt teenotin, tunnettu siitä, että siinä on lisäksi q 7 c i o ./ O i U täyttölautaslaite (50), jolloin lukuisat pipetit voidaan sijoittaa täyttölautaslaitteeseen sisältyvään nesteeseen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että täyttölautaslaite pitää pi- 5 pettilevyn valitulla yhtenäisellä tasolla lukuisia pipettejä täytettäessä.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että kokoomaputkesta osan muodostava, kiinteänä rakenteena muodostettu lieve (20) 10 estää pipettien kärkiä koskettamasta täyttölautasen pintaan.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että paineensää-tölaite käsittää rungossa (56) olevan käsikäyttöisen män- 15 nän (62), jonka alaspäin suuntautuva liike saa aikaan ko-koomaputken paineistamisen ja jonka ylöspäin suuntautuva liike saa aikaan kokoomaputken tyhjentämisen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että paineensäätölaite käsittää 20 koukkulaitteen (58) paineensäätölaitteen kiinnittämiseksi kokoomaputkeen.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että koukkulaite on käsikäyttöinen.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että paineensäätölaite sisältää säädettävän rajoittavan vasteen (76) männän ylöspäin suuntautuvan liikkeen rajoittamiseksi, niin että saadaan aikaan pipettien haluttu maksimitäyttö männän 30 ylöspäin suuntautuvan liikkeen perusteella.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että paineensäätölaite sisältää säädettävän rajoittavan vasteen (78) männän alaspäin suuntautuvan liikkeen rajoittamiseksi, joka vaste 35 (78) rajoittaa pipeteistä poistetun nesteen määrän. 37 o y j o i u

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen näytteenotin, tunnettu siitä, että siinä on lisäksi lukituslaite (70) männän alaspäin suuntautuvan liikkeen rajoittamiseksi yläasennostaan paineensäätölaitteessa, 5 kunnes lukituslaite on vapautettu mainitun lukituslaitteen edistäessä tällöin paineen lisääntymistä mainitussa kokoo-maputkessa.

15. Menetelmä jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-14 mukaisen näytteenottimen käyttämiseksi, t u n - 10. e t t u siitä, että menetelmä käsittää vaiheet, jossa: useat pipetit pannaan täyttölautasessa (50) olevaan nesteeseen ja kokoomaputki (36) pidetään nesteyhteydessä ilmakehään, jolloin mahdollistetaan kapillaarivoimilla tapahtuva pipettien osittainen täyttö yhdenmukaisella tila-15 vuudella mainittua nestettä; kokoomaputken (36) painetta alennetaan riittävästi, niin että neste siirtyy ylöspäin tasolle, joka on pipettien kehien yläpuolella, jolloin aikaansaadaan pipettien sisäalueiden täydellinen kostutus ja neste pidetään maini-20 tulla tasolla jännittyneen, muodoltaan kuperan meniskin (86) avulla; kokoomaputkessa (36) olevan ilman painetta nostetaan riittävästi, niin että meniski (86) saa koveran muodon, jolloin pipetit pidetään nesteellä täysin täytetyssä 25 tilassa; useat pipetit poistetaan täyttölautaselta (50) ja ne siirretään vastaanottosyvennyksiin, jolloin pipetit asetetaan syvennyksissä olevan nesteen tason alapuolelle; kokoomaputken (36) ilman painetta nostetaan edel-30 leen niin, että paine on riittävä pipetissä olevan nesteen annostamiseksi mainittuihin vastaanottosyvennyksiin; ja useat pipetit poistetaan vastaanottosyvennyksistä, jolloin pintajännitys poistaa kaiken nesteen pipettien kärjistä, lukuun ottamatta pieniä yhtenäisiä nestetila-35 vuuksia, jotka ovat olennaisesti samanlaiset kuin ne, jotka ovat läsnä välittömästi sen jälkeen, kun pipetit on Q7 r 1 o 13 ϊ'-ο,υ