FI92811C - Saastumisen estävä annostus- ja mittauslaite - Google Patents

Description

9281 1

Saastumisen estävä annostus- ja mittauslaite Tämä keksintö koskee nesteen annostus- ja mittauslaitetta, joka soveltuu nimenomaan esimerkiksi sellaisten 5 silmälääkkeiden annostamiseen, jotka on yleensä annettava tippoina. Käsiteltävän keksinnön mukaan saadaan aikaan sellainen laite, joka suojaa liuosta saastumiselta sen ollessa laitteessa. Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on nesteiden tippoina tapahtuvaan annostamiseen tarkoitet-10 tu laite, joka käsittää tiputuskärjellä varustetun säiliön, jossa tiputuskärjessä on kanava ilman syöttämiseksi laitteeseen ja nesteen poistamiseksi siitä, kanavan sijaitessa säiliön ja tiputuskärjen suuaukon välissä, tiputus-kärkeen sen kanavaan nähden poikittain ja suuaukon koh-15 dalle järjestetyn mikrohuokoisen yhdistelmäksivon, jonka huokoset ovat kooltaan sellaisia, että ne estävät konta-minanttien kulun.

Tätä keksintöä voidaan soveltaa yleisesti sellaisissa tilanteissa, joissa neste on annostettava mitattuina 20 määrinä säännöllisin välein säiliöstä ja jolloin on tärkeää, ettei saastumista tapahdu ulkopuolelta hiukkasista eikä bakteereista johtuen. Tämä liittyy useimmiten lääkkeiden, esimerkiksi silmälääkkeiden annostamiseen, mutta keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa nesteen suojaami-25 seen hiukkasten aiheuttamalta saastumiselta. Asian ymmärtämisen helpottamiseksi keksintöä selostetaan kuitenkin lähinnä sellaiseen sovellutukseen liittyen, jota pidetään tällä hetkellä kaupallisesti mielenkiintoisimpana.

Monet lääkkeet, varsinkin erilaisten silmäsairauk-30 sien hoitamiseen käytettävät lääkkeet annostetaan tippoi na. Tippoja on tarkoitus pudota vapaasti silmän pintaan, jolloin ne jakautuvat silmän näkyvissä olevaan osaan. Näiden silmälääkkeiden annostuksella on usein ratkaiseva merkitys: määrättyjä lääkeannoksia pienemmät määrät voivat 35 aiheuttaa hoidon epäonnistumisen ja näin ollen sairauden 9281 1 2 etenemisen, ja suuremmat annosmäärät voivat aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia, jotka voivat myös vaikeuttaa hyvään lopputulokseen pääsemistä.

Näiden lääkkeiden antaminen vaikeutuu sen vuoksi, 5 että niitä tarvitaan usein monta kertaa päivässä, joten käytännöllisistä syistä johtuen potilaiden on itse huolehdittava niistä lääkkeiden antamiseen koulutetun henkilökunnan asemasta. Potilaiden ottaessa itse tällaisia lääkkeitä on syntynyt kaksi vakavaa probleemaa, jotka on ratio kaistava näiden lääkkeiden onnistuneen käytön vuoksi, toisin sanoen lääkepullon saastuminen ja virtausnopeus.

Lääkepullon saastuminen

Bakteerien pääseminen lääkepulloon ja niiden lisääntyminen siinä muodostavat jatkuvasti esiintyvän ongel-15 man, joka voi mitätöidä lääkkeen tehon. Tämä voi johtua siitä, että tiputin koskettaa sellaiseen pintaan, joka ei ole steriili, esimerkiksi johonkin kehon osaan, tai jostakin muusta syystä.

Tämä probleema voidaan ymmärtää helpoimmin silloin, 20 kun on kysymys silmälääketippojen antamisesta. Tavanomaisen tippapullon tiputtimen kärkeen pulloa puristettaessa muodostuvan riippuvan tipan tulisi mieluimmin antaa pudota vapaasti silmän pintaan. Lisäksi tiputtimen kärjen ja silmän pinnan välisen etäisyyden tulisi olla suhteellisen 25 pieni. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että vapaasti putoavan tipan synnyttämä liikemäärä ei muodostuisi niin suureksi, että se edistää tipan roiskumista sen koskettaessa silmän pintaan ja tipan joutumista tällöin suurelta osalta hukkaan sen pudotessa silmäluomien ulkopintaan ja kasvoihin. 30 Koulutetun henkilön suorittaessa lääkkeen antamisen on suhteellisen helppoa taata, että vapaasti putoava tippa tulee lähelle silmän pintaa. Potilaan tiputtaessa lääkkeen itse tämä on taas huomattavasti vaikeampaa. Tällaisten lyhyiden etäisyyksien mittaaminen on fysiologisesti vaike-35 aa, koska tarkentamista ei voida suorittaa ja lisäksi,

• I

II

9281 1 3 koska odotettaessa tipan putoavan silmään potilas räpyttää usein silmiään, mistä johtuen osa tipasta menee hukkaan. Tämän vuoksi tiputtimen kärki voi päästä koskettamaan vahingossa silmän pintaan.

5 Joka tapauksessa pieni määrä silmässä olevaa nes tettä voi päästä tällöin sekoittumaan vahingossa silmään tiputettavan tipan muodostavaan nesteeseen. Näin ollen, kun se paine, jolla tippa saadaan tulemaan ulos tippapul-losta, loppuu, pieni määrä toisiinsa sekoittuneita nes-10 teitä voi tulla takaisin pulloon. Ajan mittaan silmässä olevat bakteerit, sekä normaalit että tauteja aiheuttavat bakteerit, pääsevät väliaineeseen, jolloin ne voivat lisääntyä. Näin ollen seuraavat lääketipat voivat tuoda silmään joko liian suuria määriä silmässä normaalisti olevia 15 bakteereita tai suuren määrän tauteja aiheuttavia bakteereita. Kumpaakaan tilannetta ei voida hyväksyä.

Tartuntaongelmien eliminoimiseksi lääketehtaat lisäävät lääkepulloihin usein jonkin antibakteerisen aineen. Useimmissa tapauksissa tämä suoja-aine voi olla hyvin te-20 hokas, kun on kysymys bakteerikontaminanttien kasvun tukahduttamisesta lääkepullossa. Valitettavasti on kuitenkin hyvin paljon sellaisia potilaita, joiden silmiä tällaiset suoja-aineet ärsyttävät tai aiheuttavat vakavammissa tapauksissa allergisia reaktioita. Tällaiset haitalli-25 set silmäreaktiot aiheuttavat taas, että nämä potilaat eivät voi käyttää tällaisessa pakkauksessa olevaa lääkettä. Näitä potilaita varten kertakäyttöpakkaus, jossa ei ole suoja-ainetta, muodostaa osaratkaisun, mutta se lisää huomattavasti kustannuksia ja tekee lääkkeen ottamisen han-30 kalammaksi.

Vastaavia ongelmia liittyy luonnollisesti myös muihin tiputettaviin lääkkeisiin, esimerkiksi korva- tai nenälääkkeisiin.

Lääkepullon saastuminen voi johtua myös siitä, että 35 hiukkasmateriaalia tulee pulloon sen tiputtimen kärkeen

• I

4 92811 jääneen nesteen mukana, joka ei ole poistunut siitä tippana. Jos lääkettä tiputetaan useita kertoja esimerkiksi sellaisissa olosuhteissa, joissa esiintyy pölyä, pulloon voi kerääntyä huomattava määrä pölyä. Jos tiputettavan 5 nesteen on oltava absoluuttisen puhdasta, kuten esimerkiksi joissakin mikroelektronisissa sovellutuksissa, tällainen pölykasauma voi aiheuttaa vakavan ongelman.

Virtausnopeus

Tippoina annettavien lääkkeiden annostus säädetään 10 annettavien tippojen lukumäärän perusteella. Tippojen muodostuminen on suoraan verrannollinen pullosta tulevan nesteen virtausnopeuteen. Tipat putoavat tiputtimen kärjestä, kun siitä riippuvan tipan paino ylittää ne pintajännitys-voimat, jotka pitävät tipan kiinni tiputtimen kärjessä.

15 Ihannetapauksessa kaikkien peräkkäisten tippojen tulisi olla samanlaisia. Käytännössä esiintyy kuitenkin muita tekijöitä, jotka aiheuttavat huomattavan vaihtelun tippojen koossa. Yksi tärkeimpiä tekijöitä on tällöin tipan muodos-tumisnopeus. Jos tippa muodostuu nopeaksi, siihen voidaan 20 "ruiskuttaa" enemmän nestettä sen alkaessa irrota tiputti-mesta. Nämä tipat ovat suurempia ja niissä on näin ollen enemmän lääkettä kuin silloin, kun pulloa puristetaan hyvin hitaasti. Ääriolosuhteissa lääke voi tulla ulos pullosta jatkuvana virtana.

25 Vaikka tämä probleema onkin minimaalinen silloin, kun ammattitaitoinen henkilö suorittaa lääkkeiden antamisen, siitä tulee varsin merkittävä potilaiden suorittaessa itse lääkkeiden tiputtamisen. Virtausnopeutta, joka on suoraan verrannollinen tippapullon sormilla tapahtuvaan 30 puristukseen, ei ole helppo ohjata. Visuaalista johtolankaa, toisin sanoen tipan kasvamista, ei ole helppo seurata, kun tippa on putoamassa silmään tai, jos tiputin ei ole käytettävässä näkölinjassa.

Annostuksen ohjaamiseen liittyvä ongelma ei rajoitu 35 tietenkään vain silmälääkkeisiin, vaan ohjattavia lisä-

II

• I

5 92811 laitteita tarvitaan ehdottomasti esimerkiksi hyvin monissa farmasiaan liittyvissä annostussovellutuksissa.

Käsiteltävän keksinnön mukaisessa mittauslaitteessa on jo alunperin suurempi nestevirtausvastus kuin aikaisem-5 massa mittauslaitteessa. Tästä syystä on erittäin vaikea saada aikaan yhtäjaksoista nestevirtausta pulloa puristamalla. Tämä nestevirtausvastus on tarkoitettu myös eliminoimaan ne puristusvoiman luonnolliset vaihtelut, joita esiintyy aina silloin tällöin tämäntyyppistä mittauslai-10 tetta käytettäessä. Tämän vuoksi tällaisesta laitteesta peräkkäin annostetut tipat ovat kooltaan yhtenäisempiä.

Tällä keksinnöllä saadaan siis aikaan sellainen virtauksenmittauslaite, jossa esiintyy huomattavasti vähemmän saastumiseen ja ohjaamattomaan virtausnopeuteen 15 liittyviä ongelmia.

Tällä keksinnöllä saadaan lisäksi aikaan silmälääkkeitä varten sellainen tiputin, joka on suojattu huomaamatta tapahtuvalta bakteerien aiheuttamalta saastumiselta ja jolla lääkkeessä käytettäviä suoja-aineita pystytään 20 vähentämään tuntuvasti tai eliminoimaan ne kokonaan.

Tällä keksinnöllä saadaan myös aikaan sellainen nesteen mittaus- ja annostuslaite, jolla neste, esimerkiksi lääke annostetaan pääasiassa samanlaisina tippoina.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, 25 että kalvo käsittää nestehakuisen komponentin, joka mah dollistaa nestetippojen syöttämisen haluttuun kohtaan säiliön ulkopuolelle, ja nestepakoisen komponentin, joka on tarkoitettu estämään tällaisen nesteen läpimeno, mutta päästämään ilma lävitseen, kanavan ollessa yhteydessä sekä 30 nestehakuiseen että nestepakoiseen komponenttiin. Keksinnön suositeltavat suoritusmuodot ovat oheistetuissa patenttivaatimuksissa 2-26.

Tällä keksinnöllä saadaan myös aikaan nesteiden tippoina tapahtuvaa annostusta varten laite, joka käsittää 35 elastisesti muodoltaan muuttuvan säiliön, jossa on tipu- 9281 1 6 tuskärki, jonka läpi menee kanava ilman syöttämiseksi laitteeseen ja ilman poistamiseksi siitä kanavan päättyessä tällöin suuaukkoon, ja tiputuskärjessä olevaan kanavaan sen poikki ja tiputuskärjen suuaukon kohdalle sijoitettuna 5 mikrohuokoisen yhdistelmänkalvon, jonka huokoskoot ovat alle 0,45 pm ja jossa on vesihakuinen komponentti ja vesi-pakoinen komponetti vesihakuisen komponentin muodostaessa 60 - 70 % yhdistelmäkalvon pinta-alasta ja kanavan ollessa yhteydessä sekä vesihakuiseen että vesipakoiseen kompo-10 nenttiin.

Tällä keksinnöllä saadaan nesteiden tippoina tapahtuvaa annostusta varten lisäksi aikaan laite, joka käsittää säiliön jossa on tiputuskärki, jossa on kanava ilman syöttämiseksi laitteeseen ja nesteen poistamiseksi siitä 15 kanavan muodostaessa tällöin säiliön ja tiputuskärjen suu-aukon välisen yhteyden, ja tiputuskärkeen poikittain kanavaan nähden ja suuaukon kohdalle sijoitettuna mikrohuokoisen kalvon, jonka huokoset ovat kooltaan sellaisia, että kontaminantit eivät pääse niiden läpi, ja jossa nesteha-20 kuinen komponentti, joka mahdollistaa nestetippojen an- nostamisen haluttuun kohtaan säiliön ulkopuolelle, ja nes-tepakoinen komponetti, joka on tarkoitettu estämään tällaisen nesteen läpimeno, mutta päästämään ilma läpi, edellä mainitun kanavan ollessa yhteydessä sekä nestehakuiseen 25 että nestepakoiseen komponenttiin ja nestehakuisen kompo- nentin pinta-alan ollessa valittu niin, että taataan nesteen haluttu virtausnopeus nestehakuisen komponentin läpi.

Tällä keksinnöllä saadaan nesteen tippoina tapahtuvaa annostusta varten aikaan laite, joka käsittää säili-30 ön, jossa on tiputuskärki, jossa on kanava ilman syöttämiseksi laitteeseen ja nesteen poistamiseksi siitä kanavan muodostaessa tällöin säiliön rungon ja suuaukon välisen yhteyden, laitteet säiliön tilavuuden tilapäistä pienentämistä varten ja tiputuskärkeen kanavan poikki ja suuaukon 35 kohdalle järjestettynä mikrohuokoisen yhdistelmäkalvon,

II

9281 1 7 jonka huokoset ovat kooltaan sellaisia, että ne estävät ei-toivottujen kontaminanttien läpimenon, ja jossa on nes-tehakuinen osa, joka muodostaa mitattujen nestetippojen annostamisen haluttuun kohtaan säiliön ulkopuolelle, ja 5 nestepakoinen osa, joka on tarkoitettu estämään tällaisen nesteen läpimeno, mutta päästämään ilma läpi, edellä mainitun kanavan ollessa yhteydessä sekä nestehakuiseen että nestepakoiseen osaan.

Kalvo on kiinnitetty tiiviisti tiputtimen sisäpin-10 taan kärjen alueella, niin että se estää nesteen menemisen kalvon ympäri.

Kalvo käsittää kaksi rinnakkain sijoitettua komponenttia. Toinen komponentti on vesipakoinen, tosin sanoen se estää nesteiden läpimenon. Toinen komponentti on vesi-15 hakuinen, toisin sanoen nesteet menevät sen läpi helposti. Näin ollen säiliöstä huokoisen kalvon läpi poistuvat nesteet menevät yksinomaan nestehakuisen komponentin läpi, ja nestepakoinen komponentti torjuu ne. Takaisin säiliöön imettävät nesteet menevät yksinomaan nestehakuisen kompo-20 nentin läpi. Kuitenkin ilmaa virtaa säiliöön siitä poistetun nesteen tilalle nestepakoisen puolen kautta.

Säiliö

Laitteen ollessa käytössä säiliö toimii annostettavan nesteen säiliönä. Siinä on laitteet sen tilavuuden 25 pienentämiseksi tilapäisesti, mikä on järjestetty yleensä niin, että ainakin osa säiliöstä muuttuu muodoltaan elastisesta . Näin ollen säiliön muodoltaan muuttuvaan osaan kohdistuva puristus pienentää säiliön tehollista tilavuutta ja pakottaa säiliössä olevan nesteen ulos siitä, kun 30 säiliö suunnataan asianmukaisesti.

Kun haluttu tippamäärä on poistettu säiliöstä ja säiliön muotoa muuttava puristus on loppunut, tiputuskär-jessä kalvon alla oleva neste siirtyy takaisin säiliöön. On edullista että tämä tapahtuu yhtäjaksoisena patsaana, 35 toisin sanoen tipat eivät saisi särkyä eivätkä jäädä kär- • 9281 1 8 jen alueelle. Tällaiset tipat voisivat nimittäin muodostaa edullisen ympäristön bakteerien kasvamiselle, joten tätä olisi vältettävä niin paljon kuin mahdollista. Kun kärki-alueen tilavuus muodostetaan hyvin pieneksi, tämä problee-5 ma on helpompi minimoida. Tämän vuoksi onkin erittäin edullista, että tiputtimen suuaukon ja yhdistelmäkalvon pinnan välinen tilavuus on mahdollisimman pieni. Tilavuudet, jotka ovat 0,001 - 0,15 cm3, ovat sopivia, mutta kuitenkin suositetaan sellaisia tilavuuksia, jotka ovat 10 0,05 - 0,1 cm3.

Tiputtimen kärjen alue voidaan suunnitella niin, että se muodostaa tuen kalvoa varten käyttämällä tällöin erilaisia laitteita, esimerkiksi riparyhmää, tiputuskärjen sisäpinnassa ja/tai sisäpalletta, joka muodostaa tukipin-15 nan, johon kalvo voidaan kiinnittää. On kuitenkin huolehdittava siitä, etteivät tällaiset tukilaitteet estä tai muuta mitattujen tippojen virtausta ulos laitteesta. Tukitoiminta voidaan myös saada aikaan järjestämällä poikit-taisseinämä tai tanko, joka estää osaltaan kalvon pyrki-20 mystä muuttua muodoltaan paineen alaisena.

Huokoisten rakenteiden kostuvuus

Huokoisen rakenteen, esimerkiksi kalvon, kostuvuus tai nestehakuisuus on tällaisen rakenteen kriittisen kos-tutuspintajännityksen ("Critical wetting surface tension") . 25 (CWST) (selostetaan myöhemmin) ja käytetyn nesteen pinta-jännityksen funktio. Jos CWST on ainakin yhtä suuri kuin nesteen pintajännitys, neste kostuttaa spontaanisti huokoisen rakenteen, jota voidaan nimittää "nestehakuiseksi" tähän nesteeseen nähden. Ja päinvastoin, jos CWST on pie-30 nempi kuin nesteen pintajännitys, rakenne ei ole märkä, vaan se on "nestepakoinen" tähän nesteeseen nähden.

Kun neste joutuu kosketukseen huokoisen rakenteen yläpinnan kanssa ja käytetään pientä paine-eroa, huokoiseen rakenteeseen ja sen läpi voi syntyä virtaus tai vir-35 tausta ei tapahdu. Se tilanne, jolloin virtausta ei tapahdu, on sellainen, ettei neste kostuta sitä materiaalia, josta huokoinen rakenne on tehty.

9281 1 9

Voidaan valmistaa nesteryhmä, jossa jokaisen nesteen pintajännitys on noin 3 dynea/cm suurempi kuin sitä edeltävän nesteen pintajännitys. Tippa jokaista nestettä voidaan panna sitten huokoiselle pinnalle ja suorittaa 5 tarkkailu jolloin voidaan todeta, imeytyykö neste nopeasti vai jääkö se pintaan. Esimerkiksi sovellettaessa tätä menetelmää 0,2 pm:n huokoiseen polytetrafluorieteenikalvoon (PTFE) välitön kostuminen voidaan todeta nesteen pintajännityksen ollessa noin 26 dynea/cm. Rakenne pysyy kuitenkin 10 kostumattomana, kun siihen pannaan neste, jonka pintajännitys on noin 29 dynea/cm.

Samanlainen käyttäytyminen on todettavissa muista synteettisistä materiaaleista valmistetuissa huokoisissa rakenteissa märkien/kuivien arvojen riippuessa pääasiassa 15 sen materiaalien pinnan ominaisuuksista, josta huokoinen rakenne on valmistettu, ja lisäksi huokoisen rakenteen huokoskoosta. Esimerkiksi kuituiset polyesterilevyt, nimenomaan polybutyleenitereftalaattilevyt (niistä käytetään seuraavassa lyhennettä "PBT"), joiden huokosien halkaisi-20 jät ovat alle 20 pm, kostuvat nesteestä, jonka pintajännitys on noin 50 dynea/cm, mutta eivät kostu nesteestä, jonka pintajännitys on noin 54 dynea/cm. Huokoisen kalvon tämän käyttäytymisen luonnehtimiseksi termi "kriittinen kostutuspintajännitys" (CWST) määritetään seuraavassa.

25 Huokoisen rakenteen CWST voidaan määrätä kohdistamalla sen pintaan ryhmä nesteitä, joiden pintajännitysten vaihtelu on 2-4 dynea/cm, ja huomioimalla jokaisen nesteen imey-tyvyys tai imeytymättömyys. Huokoisen aineen CWST ilmaisu-yksikön ollessa dyne/cm määrätään imeytyneen nesteen pin-30 tajännityksen ja imeytymättömän viereisen nesteen pintajännityksen keskiarvona. Näin ollen kahdessa edellisessä kappaleessa esitetyissä esimerkeissä CWST-arvot ovat vastaavasti noin 27,5 dynea/cm ja noin 52 dynea/cm.

CWST-arvoa mitattaessa valmistetaan ryhmä testauk-35 seen käytettäviä standardinesteitä, joiden pintajännitys- ♦ 9281 1 10 ten vaihtelu on peräkkäin 2-4 dynea/cm. Kymmenen tippaa jokaisesta tällaisesta standardityyppisestä toisistaan poikkeavasta pintajännitysnesteestä, joita on vähintään kaksi, pannaan erikseen huokoisen rakenteen vastaaviin 5 osiin ja niiden annetaan olla niissä kymmenen minuuttia. Visuaalinen tarkastus suoritetaan sitten kymmenen minuutin kuluttua. Kostuvuus määritetään tällöin ainakin yhdeksän tipan (yhteensä kymmenen tippaa) imeytymisenä huokoiseen rakenteeseen kymmenen minuutin kuluessa. Kostumattomuus 10 määritetään ainakin yhdeksän tipan (yhteensä kymmenen tippaa) imeytymättömyytenä kymmenen minuutin kuluessa. Kostutusta jatketaan käyttämällä nesteitä, joiden pintajännitys on peräkkäin suurempi tai pienempi, kunnes on identifioitu sellainen nestepari, jonka nesteet ovat pintajännitykselle tään lähimpänä toisiaan ja joista toinen on imeytyvä ja toinen on imeytymätön. CWST-arvo on tällöin tällä alueella ja asian yksinkertaistamiseksi näiden kahden pinta-jännityksen keskiarvoa käytetään ainoana lukuna CWST-arvon määrittämiseksi .

20 Fysikaaliseen kemiaan perehtynyt henkilö voi edellä olevan selostuksen luettuaan todeta, että monia vaihtoehtoisia menetelmiä voidaan käyttää huokoisten rakenteiden saattamiseksi kosketukseen sellaisten nesteiden kanssa, joiden pintajännitykset vaihtelevat peräkkäin. Eräs täl-25 lainen menetelmä käsittää näytteen kelluttamisen sellais-ten nesteiden pinnassa, joiden pintajännitysarvot vaihtelevat peräkkäin, ja nesteen imeytymisen toteamisen tai, mikäli käytetty kuitu on vettä tiheämpi, uppoamisen tai kellumisen toteamisen. Toisen menetelmän mukaan koekappale 30 puristetaan sopivaan puristuslaitteeseen, minkä jälkeen kappale kostutetaan koenesteillä ja näytteen alapintaan kohdistetaan suuruudeltaan erilaisia tyhjiöitä.

Sopivia liuoksia, joiden pintajännitykset ovat erilaisia voidaan valmistaa monella eri tavalla; tässä selos-35 tetun tuotteen kehittämiseen käytettiin kuitenkin seuraa-via liuoksia: 9281 1 11

Liuos tai neste Pintajännitysalue dynea/cm

Natriumhydroksidi vedessä 94 - 110

Kalsiumkloridi vedessä 90 - 94 5 Natriumnitraatti vedessä 75 - 87

Puhdas vesi 72,4

Etikkahappo vedessä 38 - 69

Etanoli vedessä 22-35 n-heksaani 18,4 10 FC77 (3M Corp.) 15 FC84 (3M Corp.) 13

Nestehakuinen rakenne

Sopivia materiaaleja nestehakuista rakennetta var-15 ten ovat polyamidit, polyvinylideenifluoridi ja selluloo-sayhdisteet kuten selluloosanitraatti ja sekoitetut sellu-loosaesterit sekä lasikuitulevyt, joissa on sopivat sideaineet. Erityisesti suositaan vesihakuisia, mikrohuokoisia polyamidikalvoja, nimenomaan nailon 66-kalvoja.

20 Suositettava mikrohuokoinen, vesihakuinen nailon 66 -kalvomateriaali, jolla on hyvä sitomiskapasiteetti, yhtenäinen rakenne, ohjattu huokoskoko ja suuri pinta-ala, on Biodyne™, valmistaja Pali Corporation, tai US-patentis-sa 4 340 479 selostetuista vesihakuisista kalvoista.

25 Toinen suositettava kalvo, jota voidaan käyttää : nestehakuisena rakenteena on CARBOXYDYNEr -kalvo, jonka valmistaja on samoin Pali Corporation. CARBOXYDYNEr on vesihakuinen mikrohuokoinen, päällyksetön nailon 66 -kalvo, jolla on ohjatut pintaominaisuudet ja joka on muodostettu 30 US-patentissa 4 707 266 selostetulla yhteisvalumenetel- mällä, toisin sanoen valamalla yhdessä nailon 66 ja jokin sellainen polymeeri, jossa on paljon karboksyyliryhmiä, niin että saadaan kalvo, jonka pinnassa on ohjatut pinta-ominaisuudet, jotka ovat tunnusomaisia karboksyyliryhmil-35 le.

9281 1 12

Polyvinylideenifluoridikalvot eivät ole alunperin vedessä kostuvia, mutta ne voidaan tehdä sellaisiksi sopivalla pintakäsittelyllä. Mikrohuokoisia polyvinylideeni-fluoridikalvoja, jotka on käsitelty vesihakuisiksi, mark-5 kinoidaan yleisesti. Kuten edellä mainittiin, kostuvuus tai nestehakuisuus on huokoisen kalvon CWST:n ja nesteen pintajännityksen funktio. Kostuvuus voidaan ilmaista myös tunkeutumispaineena, joka tarvitaan, jotta neste voi imeytyä kalvon huokosiin. Erityisesti suositettavien kalvoma-10 teriaalien tunkeutumispaineet ovat nolla tai lähellä sitä niiden kanssa käytettäviä nesteitä varten.

Nämä vesihakuiset, mikrohuokoiset, pääasiassa alkoholin liukenemattomat polyamidikalvot, joilla on ohjatut pintaominaisuudet, muodostetaan valamalla yhdessä alkoho-15 liin liukenematon polyamidihartsi ja vesiliukoinen, kalvon pintaa muuttava polymeeri, jossa on funktionaalisia poly-aarisia ryhmiä. Samoin kuin suositettavat vesihakuiset, mikrohuokoiset nailonkalvot, joissa ei ole ohjattuja pinnaltaan muutettuja polaarisia ryhmiä, käsiteltävän keksin-20 nön mukaiset polyamidikalvot, joilla on ohjatut pintaominaisuudet, ovat myös päällysteettömiä, toisin sanoen niille on tunnusomaista, että niissä on läpimenevät huokoset, jotka ulottuvat koko kalvon läpi ja ovat kooltaan ja muodoltaan suunnilleen yhtenäisiä.

25 Nestepakoinen rakenne Tässä käytetty termi "nestepakoinen" on termin "nestehakuinen" vastakohta, toisin sanoen huokoisen neste-pakoisen materiaalin CWST-arvo on pienempi kuin siihen kohdistetun nesteen pintajännitys eikä tämä materiaali 30 kostu helposti tai spontaanisti siihen kohdistetun nes-teen/kohdistettujen nesteiden vaikutuksesta. Nestepakoi-sille materiaaleille on tunnusomaista, että niiden pintaan pannun nestetipan ja pinnan välinen kosketuskulma on suuri. Tällainen suuri kosketuskulma tarkoittaa huonoa kostu-35 mistä.

Il 9281 1 13

Toinen tapa, jolla ilmaistaan tietyn materiaalin soveltuvuus käsiteltävän keksinnön vesipakoiseksi komponentiksi, liittyy materiaalin kostumisenesto-ominaisuuk-siin. Sopivan materiaalin on pystyttävä kestämään sellai-5 nen nesteen tunkeutumispaine, joka on suurempi kuin se paine, joka voidaan saada aikaan puristamalla käsin annos-tuspulloa. Sopivia materiaaleja ovat polyolefiinit kuten polypropeeni, polyhalogenoidut polyolefiinit, nimenomaan perfluoratut polyolefiinit kuten polytetrafluorieteeni 10 (PTFE) ja polyvinylideenidifluoridi ja myös sulfonit. Polytetraf luorieteeni (PTFE) on suositettava polymeeri ja pinnastaan muutettu polyvinylideenidifluoridi, nimenomaan fluoripolymeerioksastettu mikrohuokoinen polyvinylideeni-difluoridikalvo tai vastaavasti pinnastaan muutetut poly-15 amidit ovat erittäin suositettavia materiaaleja. Erityisesti suositetaan sellaista polyamidia, joka on muutettu pinnastaan, jolloin sen CWST-arvo on alle 29 dynea/cm.

Kalvon nestepakoisen komponentin CWST-arvo on yleensä alle 35 dynea/cm ja tavallisesti 20 - 30 dynea/cm.

20 Sen sijaan kalvon vesihakuisen komponentin CWST-arvo on ainakin noin 50 dynea/cm, esimerkiksi 70 - 100 dynea/cm ja mieluimmin 72 - 95 dynea/cm.

Yhdistelmäksivo Käsiteltävässä keksinnössä käytetyssä yhdistelmä-25 kalvossa on sekä nestehakuinen, mieluimmin vesihakuinen komponentti ja nestepakoinen, mieluimmin vesipakoinen komponentti. Useimmiten nämä komponentit liitetään yhteen niiden kosketusviivaa pitkin, niin että muodostuu yksi yksikkö sen komponenttien ollessa rinnakkain (ei päällek-30 käin). Toinen osa yhdistelmärakenneta on mieluimmin vesihakuinen laitteella annostettavaan nesteeseen nähden, ja toinen osa on mieluimmin vesipakoinen samaan nesteeseen nähden.

On kuitenkin huomattavaa, että termi "yhdistelmä-35 kalvo" on myös tarkoitettu koskemaan sellaista toiminnal- 9281 1 14 taan vastaavaa kalvoa, jossa näitä kahta komponenttia ei ole liitetty fyysisesti toisiinsa, vaan ne sulkevat laitteesta tulevat erilliset, mutta vierekkäiset poistokanavat. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita laite, jonka ti-5 puttimen kärjessä on poikittainen väliseinä tai tanko, joka jakaa poistokanavan tehokkaasti kahteen osaan. Tällaisessa laitteessa kumpikin kalvo voidaan liittää väliseinään tai tankoon ja kärjen sisäseinämään, jolloin näitä kahta kalvoa ei tarvita liittää yhteen. Tällä rakenteella 10 voidaan itse asiassa saada edulliset tukirakenteet kalvoja varten.

Kalvon kummankin komponentin huokoskoko on sellainen, että se estää ei-toivotun kontaminantin pääsemisen laitteeseen. Lääketieteessä tällöin on useimmiten kysymys 15 bakteerikontaminaatiosta. Tässä yhteydessä nestehakuisen komponentin sopivat huokoskoot ovat 0,04 - 0,65 pm. Suositettavat huokoskoot ovat 0,01 - 0,45 pm, ja nimenomaan 0,015 - 0,2 pm. Nestepakoisen komponentin huokoskoko on kuitenkin yleensä 0,01 - 0,45 pm, suositettava huokoskoko 20 on 0,04 - 0,2 pm ja erityisesti suositettava huokoskoko on 0,1 - 0,2 pm. Mikäli hiukkasista johtuva saastuminen muodostaa suurimman probleeman, huokoskoot voidaan määrätä uudestaan tämän perusteella.

Nestehakuinen ja nestepakoinen kalvo voidaan kiin-25 nittää tiputtimen kärkeen jo tunnetuilla menetelmillä, esimerkiksi kuumahitsauksella tai ultraäänihitsauksella. Laitteen tehokkaan toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hitsauksen koko kehään muodostetaan tiivis bak-teerisulku. Lisäksi on välittämätöntä, että nestehakuisen 30 ja nestepakoisen kalvon yhtymäkohtaan muodostetaan tiivis bakteerisulku. Tämä voidaan saada aikaan liittämällä kalvot toisiinsa käyttämällä sitä minimilimitystä, joka vaaditaan täydellisen sulun muodostamiseksi. Tätä toimintoa varten suositetaan usein ultraäänihitsausmenetelmää, vaik-35 ka myös kuumasaumauksella päästään hyviin tuloksiin. Limityksiksi suositetaan noin 3 mm (0,12") tai vähemmän ja mieluimmin noin 1 mm (0,039") tai vähemmän.

Il 9281 1 15

Kun kalvot on liitetty yhteen, kaivoparilevyt voidaan stanssata tavanomaisilla stanssausmenetelmillä. Stanssausterän sijaintia yhdysviivan ylä- ja alapuolella voidaan käyttää kalvojen nestehakuisen ja nestepakoisen 5 alueen keskinäisten suhteiden määräämiseksi.

Stanssaamisen jälkeen levyt voidaan panna tiputti-men kärjen kantaan ja hitsata paikalleen. Vaihtoehtoisesti tiputtimen kantaan voidaan rajata kaksi erillistä aluetta ja hitsata nestehakuisen ja nestepakoisen kalvon erilliset 10 komponentit niihin.

On todettu, että liittämistoiminto saadaan usein paljon yksinkertaisemmaksi, jos sekä nestehakuisen että nestepakoisen komponentin alustakalvo on sama. Tämä voidaan saada aikaan muuttamalla kemiallisesti identtisten 15 tai keskenään hyvin suurelta osalta samanlaisten kalvojen pintaa, jolloin saadaan nestehakuinen ja nestepakoinen komponentti, jotka liitetään sitten yhteen keksinnön mukaisessa laitteessa käytettävien yhdistelmäkalvojen muodostamiseksi. Erityisesti suositetaan sellaisia yhdistel-20 mäkalvoja, joissa molemmat komponentit ovat sopivalla tavalla pinnastaan muutettuja polyamideja.

Yhdistelmäkalvon pinta-ala voidaan jakaa nestehakuisen ja nestepakoisen komponentin kesken sopivassa suhteessa. Suhteiden tulisi kuitenkin vastata niitä toiminto-25 ja, jotka näiden komponenttien on suoritettava. Nestehakuisen kalvon tulisi olla kooltaan sellainen, että säiliössä oleva neste annostetaan tippoina sopivalla nopeudella. Liian suuri pinta-ala voi aiheuttaa suuren virtausnopeuden tai pahimmassa tapauksessa jopa nestevirran. Toi-30 saalta liian pieni pinta-ala aiheuttaa tippojen pienen syöttönopeuden.

Vesihakuisen komponentin mittaustoiminto Käsiteltävän keksinnön eräänä tärkeänä tavoitteena on saada aikaan sellainen muodoltaan muuttuva tiputuspul-35 lo, joka annostaa tipat huolellisesti säädetyllä virtaus- 9281 1 16 nopeudella. Kun valitun kalvon nestehakuinen osa on vesi-hakuinen annostettavaan nesteeseen nähden ja kun sen huokoisuus on riittävän pieni, niin että bakteerit eivät pääse laitteeseen, kalvon nestehakuisen, mieluimmin vesiha-5 kuisen osan pinta-ala on se tekijä joka ohjaa sitä nopeutta, jolla tipat annostetaan. Tämä tipanmuodostusnopeus ei riitä sanottavasti niistä paine-eroista, jotka johtuvat tällaisia laitteita käytettäessä todennäköisesti esiintyvistä tiputuspullon muodonmuutoksista. Tämä on luonnolli-10 sesti merkittävä varmuustekijä, koska tiputuspullo on suunniteltu ja tarkoitettu sellaisten henkilöiden käyttöön, joita ei ole varsinaisesti koulutettu lääkkeiden antamiseen ja joilla on erilaiset käsitykset siitä paineesta, joka tarvitaan yhden tipan puristamiseen ulos pul-15 losta.

Vesihakuisen kalvon sopivimmaksi pinta-alaksi on tarkoituksenmukaisen nestevirtausnopeuden saamiseksi aikaan edellä mainitussa olosuhteissa todettu 20 - 90 mm2 ja mieluimmin 40 - 50 mm2.

20 Nestepakoisen, mieluimmin vesipakoisen komponentin tulisi olla riittävän suuri, niin että ilma pääsee suhteellisen helposti, mutta ohjattuna toimintona annostetun nesteen tilalle. On todettu, että kooltaan sellaisilla laitteilla, joita käytetään normaalisti silmälääkkeiden . 25 tiputtimissa, voidaan päästä tyydyttäviin tuloksiin, kun nestehakuisen komponentin osuus yhdistelmäkalvon kokonaispinta-alasta on 50 - 70 %. Näin saadaan riittävä pinta-ala nestehakuista, mieluimmin vesihakuista komponenttia varten, niin että pystytään takaamaan tyydyttävä virtaus-30 nopeus tiputuspullosta sen muodon muuttuessa. Erityisesti suositetaan kuitenkin sellaisia kalvoja, joissa nestehakuisen komponentin pinta-ala on 60 - 70 % kalvon kokonaispinta-alasta. On kuitenkin huomattavaa, että joissakin sovellutuksissa voidaan tarvita edellä esitetyistä poik-35 keavia pinta-alasuhteita.

tl 17 9281 1

Kuvio 1 on kaaviona esitetty poikkileikkaus keksinnön mukaisen muodoltaan muuttuvan säiliön kärjestä ja sen vieressä olevista osista.

Kuvio 2 on tasokuva mikrohuokoisesta kalvosta, joka 5 esitetään säiliöstä irrotettuna.

Keksintöä selostetaan vielä viittaamalla piirustuksiin, jotka esittävät keksinnön suositettavaa rakennetta. Piirustuksissa kuvio 1 esittää osapoikkileikkausta keksinnön mukaisesta tiputtimesta. Kuvio 2 on tasokuva kek-10 sinnön mukaisesta yhdistelmäkalvosta.

Kuviossa 1 säiliössä (esitetään osittain katkoviivalla 1) on tiputuskärki 2, jonka päässä on suuaukko 3. Tiputuskärkeen 2 on säiliön kohdalla sijoitettu kalvo 4, joka on kiinnitetty tiputuskärjen 2 pintaan. Kalvo 4 on 15 suunnilleen pyöreä ja vastaa tiputuskärjen 2 aukon mitoitusta. Kalvo 4 on yhdistelmärakenne, jossa on kaksi rinnakkain sijoitettua komponenttia: nestehakuinen komponentti 5 ja nestepakoinen komponentti 6, jotka on liitetty toisiinsa niiden kosketusviivan kohdalta yhtenäisen, levyn 20 muotoisen yhdistelmäksivon saamiseksi aikaan. Laitetta käytettäessä säiliö käännetään ylösalaisin, toisin sanoen sen tiputuskärki suuntautuu alaspäin, ja säiliötä puristetaan. Tämä vähentää säiliön tehollista tilavuutta ja synnyttää tietyn paine-eron säiliön sisäpuolen ja ulkopuolen , 25 välille, niin että säiliössä olevaa nestettä työntyy ulos.

Neste on yleensä vesiliuoksessa olevaa lääkettä, joka on tarkoitettu silmäsairauksien hoitamiseen. Lääke kostuttaa nestehakuisen kalvon ja menee sitten sen läpi tiputuskärkeen. Kun paine pidetään yllä, neste tulee ulos tiputus-30 kärjen suuaukosta ja alkaa muodostua riippuvaksi tipaksi. Kun laitetta käytetään silmälääkkeen antamiseen tipan on tarkoitus pudota potilaan silmään. Kun tippa vastaa sille tarkoitettua kokoa, se irtoaa tiputuskärjen suuaukosta ja putoaa silmään. Kun säiliöön kohdistuva puristuspaine lop-35 puu, säiliön ulkopinnan ja sisäpinnan välille syntyy tiet- 18 92811 ty paine-ero säiliön joustavien seinämien pyrkiessä palautumaan alkuperäiseen muotoonsa. Tämä paine-ero saa aikaan tiputuskärjessä jäljellä olevan nesteen vetäytymisen takaisin säiliöön. Nesteen on mentävä tällöin kalvon neste-5 hakuisen komponentin läpi. Tiputuskärki on suunniteltu niin, että ainakin likipitäen kaikki sen neste, joka jää siihen tipan annostamisen jälkeen, imetään takaisin säiliöön. Kun säiliön takaisin palaavan nesteen ja ilman välinen rajapinta tiputuskärjessä koskettaa nestehakuiseen 10 kalvoon, nestehakuisen kalvon läpi tapahtuva virtaus loppuu. Tämä johtuu siitä, että ilman pakottamiseksi kostuneen nestehakuisen kalvon läpi tarvitaan sellainen paine, joka on huomattavasti suurempi kuin se paine, joka on käytettävissä säiliön muodoltaan elastisesti muuttuneiden 15 seinämien ennalleenpalautumisesta johtuen, jolloin edellä mainittu paine-ero muuttuu päinvastaiseksi. Säiliöön tarvitaan kuitenkin ilmaa annostetun lääkkeen tilavuuden kompensoimiseksi. Ilma voi tulla säiliöön sen kohdalla olevan nestepakoisen kalvon läpi. Näin ollen säiliöön tulee riit-20 tävästi ilmaa nestepakoisen kalvon läpi paineen tasoittamiseksi säiliön sisä- ja ulkopuolella.

Mikäli tiputuskärjessä oleva neste on saastunut esimerkiksi sen jouduttua kosketukseen potilaan silmänesteissä olevien bakteerien kanssa, nestehakuinen komponent-25 ti suodattaa bakteerikomponentin, kun jäljellä oleva neste imetään takaisin säiliöön. Näin ollen tiputuskärjen alueelta säiliöön takaisin tuleva neste ja ilma suodatetaan puhtaaksi bakteerikontaminanteista.

Koska tiputuskärjen sisätilavuus ja muoto valitaan 30 niin, että pystytään minimoimaan siihen mahdollisesti jäävä neste, nestehakuisessa ja nestepakoisessa kalvokompo-nentissa olevat bakteerit joutuvat tällöin kosketukseen ilman kanssa. Tämä kosketus estää bakteerien lisääntymisen, niin että säiliöstä tämän jälkeen annostettavat tipat 35 ovat joko vapaita tai käytännöllisesti katsoen vapaita

II

19 92811 tiputuskärkeen aikaisemmin tulleista kontinanteista. Näin ollen kärki palautuu jokaisessa käyttöjaksossa suunnilleen siihen tilaan, jossa se oli ennen sen saastumista. Mikäli saastuminen on kuitenkin todennäköistä ja bakteerien pää-5 seminen takaisin silmään on ehdottomasti estettävä, ensimmäinen lääketippa tai ensimmäiset tipat voidaan jättää käyttämättä kärjen puhdistamiseksi. Kokeet, joissa tiput-timeen on pantu tunnettuja bakteerimääriä osoittavat tämän menetelmän tehokuuden.

10 Koetietoja

Rakenteen testaamiseksi valmistettiin kaksi tipu-tuspulloa ja -kärkeä käyttämällä nestehakuisena segmenttinä 0,2 pm:n Biodyne* nailon 66 -kalvoa ja nestepakoisena segmenttinä 0,02 pm:n polytetrafluorieteenikalvoa (PTFE).

15 Kalvot yhdistettiin ensin toisiinsa niiden keskiviivoja pitkin käyttämällä Branson-ultraäänihitsauslaitetta, jossa oli kultavahvistin ja tasainen 5,08 cm x 5,08 cm:n (2" x 2") suuruinen hitsaustorvi. Hitsauslinjaan muodostettiin noin 1-3 mm:n limitys. Tiputuskärjet muutettiin täyttä-20 mällä kalvon ja kärjen välinen ylimääräinen tila epoksiki-tillä, jolloin tilavuudeksi tuli noin 0,1 cm3. Näin valmistetusta yhdistelmäliuskasta leikattiin sitten levyjä ja ne hitsattiin ultraäänen avulla kehäosistaan tiputuskärkien alustaan. Näissä kärjissä nestehakuinen kalvo oli noin . 25 60 % kalvon koko pinta-alasta.

Kärjet työnnettiin sitten aseptisesti tiputuspul-loihin, joissa oli timolol maleate -silmälääkettä, mutta ei suoja-aineita.

Valmistettiin liuos, joka sisälsi 1 x 105 per milli-30 litra p. aeuriginosaa. Pullon 1 kärki suunnattiin ylöspäin, pulloa puristettiin ja se pidettiin paikallaan. Sitten 100 μΐ p. aeuriginosa -liuosta ruiskutettiin mikro-ruiskulla tiputuskärjen aukkoon. Pullon paine lopetettiin tämän jälkeen ja 100 μ1:η erän todettiin palaavan takaisin 35 pulloon. Toisessa pullossa C ei ollut bakteeriliuosta ja sitä pidettiin tarkkailupullona.

9281 1 20

Kun kymmenen minuuttia oli kulunut pullon 1 bakteeri-istutuksesta, 4 tippaa timomol maleatea puristettiin peräkkäin ulos pullosta ja jokaisen tipan annettiin pudota agar-levyn yhden neljänneksen päälle (Q1 - Q4). Jokainen 5 tippa levitettiin sitten sivelemällä levyn neljännes steriilillä silmukalla. Seuraavana päivänä sama menettely toistettiin toiselle agar-levyllä. Tätä toistuvaa näytteenottoa jatkettiin 14 päivää. Samanaikaisesti tarkkailu-pullosta C otettiin näytteet vastaavalla tavalla.

10 Seuraavassa esitetään bakteeri -istutukseen liitty vää pulloa 1 koskevat tiedot.

Kolonioita/neljännes Päivä 01 02 03 04 10 min 128 90 65 51 15 1. 0 0 0 0 2. 0 0 0 0 3. 0 120a 0 0 4. -14. 0000 * huom: todetut koloniat eivät olleet p.aeuriginosa-koloni- 20 oita.

Tarkkailupullossa C oli nollalukemat kaikkina päivinä kaikissa neljänneksissä.

Tässä kokeessa 100 μ1:η inokulaation todettiin siirtyneen takaisin pulloon. Näin ollen määräerässä olevat 25 bakteerit liittyivät yhdistelmäkalvoon tiputuskärjen kans- sa. Koska näytteissä ei ollut 1-14 päivän aikana p. aeu-riginosa -kasvustoa, se merkitsee sitä, ettei pullon sisältöön päässyt bakteereita.

Tiedot, jotka koskevat neljää tippasarjaa kymmenen 30 minuutin kuluttua inokulaatiosta, vahvistavat, että p.

aeuriginosa -bakteereita oli tiputuskärjessä ja lisäksi, että ne eivät lisääntyneet eivätkä loppuneet useiden tippojen tullessa ulos.

Piirustuksissa esitettyä suositettavaa rakennetta 35 selostettaessa esimerkiksi otettiin silmälääkkeen annosta- „ «811 miseen tarkoitettu laite. On kuitenkin huomattavaa, että keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää myös muihin sellaisiin tarkoituksiin, joissa lääke on edullista annostaa tippoina, esimerkiksi korva- tai nenälääke. Lääke teh-5 dään yleensä vesi- tai suolaliuoksena; näin ollen termit "nestehakuinen" ja "nestepakoinen" merkitsevät myös "vesi-hakuista" ja "vesipakoista". On kuitenkin huomattava, että lääkkeet tehdään joskus myös kevyenä öljynä, ja näin ollen termien nestepakoinen ja nestehakuinen onkin niiden laa-10 jimmassa merkityksessä käsitettävä myös tällaisten nesteiden käyttäminen väliaineina lääkkeen annostamista varten.

Säiliön rungossa on säiliön tilavuuden tilapäistä pienentämistä varten tarkoitetut rakenteet. Yleensä tämä 15 on järjestetty niin, että ainakin osa säiliön seinämistä muuttuu muodoltaan elastisesti. Näin ollen säiliötä puristettaessa sen tilavuus pienenee tilapäisesti. Vaihtoehtoisia laitteita kuten säiliöön järjestettyä liikkuvaa mäntää tai ilmalla täytettävää sisäosaa voidaan myös ajatella, 20 mutta niitä ei yleensä suositeta puristettavan säiliön yksinkertaisuudesta johtuen.

Claims (26)

9281 1 22

1. Nesteiden tippoina tapahtuvaan annostamiseen tarkoitettu laite, joka käsittää tiputuskärjellä (2) va- 5 rustetun säiliön (1), jossa tiputuskärjessä on kanava ilman syöttämiseksi laitteeseen ja nesteen poistamiseksi siitä, kanavan sijaitessa säiliön (1) ja tiputuskärjen (2) suuaukon (3) välissä, tiputuskärkeen sen kanavaan nähden poikittain ja suuaukon kohdalle järjestetyn mikrohuokoi-10 sen yhdistelmäkalvon (4), jonka huokoset ovat kooltaan sellaisia, että ne estävät kontaminanttien kulun, tunnettu siitä, että kalvo (4) käsittää nestehakuisen komponentin (5), joka mahdollistaa nestetippojen syöttämisen haluttuun kohtaan säiliön (1) ulkopuolelle, ja nes-15 tepakoisen komponentin (6), joka on tarkoitettu estämään tällaisen nesteen läpimeno, mutta päästämään ilma lävitseen, kanavan ollessa yhteydessä sekä nestehakuiseen (5) että nestepakoiseen komponenttiin (6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että kalvon nestehakuisen komponentin (5) huokoskoko on 0,04 - 0,65 pm.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kalvon nestepakoisen komponentin (6) huokoskoko on 0,01 - 0,45 pm.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - n e t t u siitä, että nestehakuinen komponentti (5) käsittää 50 - 70 % kalvon pinta-alasta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdistelmäkalvon (4) ja tiputuskär- 30 jen (2) suuaukon (3) välinen tilavuus on 0,001 - 0,15 cm3.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vesipitoisen liuoksen annostamiseen tarkoitettu laite, tunnettu siitä, että nestepakoisen komponentin (6) kriittinen kos-tutuspintajännitys on alle 35 dynea/cm.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n - II · 9281 1 23 n e t t u siitä, että yhdistelmäkalvon (4) nestehakuisen komponentin (5) kriittinen kostutuspintajännitys on ainakin 72 dynea/cm.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -5 n e t t u siitä, että nestehakuinen komponentti (5) on tehty pinnastaan muutetusta mikrohuokoisesta nailonpoly-meerikalvosta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että nestepakoinen komponentti (6) on 10 tehty pinnastaan muutetusta mikrohuokoisesta polyvinyli-deenifluoridikalvosta.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliössä (1) on elastisesti muodoltaan muuttuvat sivut.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että nestehakuisen komponentin (5) pinta-ala on 20 mm2 - 90 mm2.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää lait- 20 teet säiliön (1) tilavuuden tilapäistä pienentämistä varten.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mikrohuokoisen yhdistelmäkalvon (4) huokoskoko on alle 0,45 pm ja nestehakuinen komponentti 25 (5) käsittää vesihakuisen komponentin ja nestepakoinen komponentti (6) vesipakoisen komponentin, vesihakuisen komponentin käsittäessä tällöin 60 - 70 % yhdistelmäkalvon pinta-alasta.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - 30. e t t u siitä, että mikrohuokoisessa yhdistelmäkalvos- sa (4) on ensimmäinen ja toinen komponentti (5, 6), jotka on liitetty toisiinsa rinnakkain, ensimmäisen komponentin (5) pinta-alan ollessa 40 mm2 - 50 mm2, keskimääräisen huokoskoon 0,15 - 0,25 pm ja kriittisen kostutuspintajänni- 35 tyksen ainakin noin 72 dynea/cm ja ensimmäisen komponentin 24 92 81 1 (5) ollessa valmistettu pinnastaan muutetusta polyamidista ja toisen komponentin (6) ollessa tehty sellaisesta polyamidista, joka on muutettu pinnastaan, niin että saadaan sellainen kriittinen kostutuspintajännitys, joka on pie-5 nempi kuin noin 35 dynea/cm, ja toisen komponentin (6) keskimääräisen huokoskoon ollessa 0,1 - 0,2 pm.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että tiputtimen suuaukon (3) ja yhdis-telmäkalvon (4) tiputuskärkeä (2) lähimpänä olevan pinnan 10 välinen tilavuus on 0,05 - 0,1 cm3.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että nestehakuisen komponentin (5) pinta-ala ja huokosten koko on valittu siten, että annosteltava neste annostellaan tippoina ja vältetään normaa- 15 lissa käytössä nesteen virtaaminen tiputuskärjestä (2).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että nestehakuisen komponentin (5) pinta-ala on 20 mm2 - 90 mm2.

18. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n - 20. e t t u siitä, että vesiliuoksessa on jokin lääke.

19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että nestehakuinen komponentti (5) käsittää pinnastaan muutetun mikrohuokoisen nailonkalvon ja että nestepakoinen komponentti (6) käsittää pinnastaan 25 muutetun mikrohuokoisen polyvinylideenifluoridikalvon.

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että nestehakuinen komponentti (5) käsittää pinnastaan muutetun polyamidikalvon, jonka kriittinen kostutuspintajännitys on ainakin noin 50 dynea/cm, ja 30 että nestepakoinen komponentti (6) käsittää pinnastaan muutetun polyamidin jonka kriittinen kostutuspintajännitys on pienempi kuin noin 35 dynea/cm.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että nestehakuisen komponentin (5) 35 kriittinen kostutuspintajännitys on ainakin noin 72 dy- II 9281 1 25 nea/cm ja että nestepakoisen komponentin (6) kriittinen kostutuspintajännitys on pienempi kuin noin 29 dynea/cm.

22. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että suuaukko (3) käsittää yhden aukon.

23. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että nestehakuinen komponentti (5) ja nestepakoinen komponentti (6) on järjestetty rinnakkain.

24. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että nestehakuinen komponentti (5) kä- 10 sittää pintakäsittelyn polyvinylideenifluoridikalvon.

25. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että sekä nestehakuinen komponentti (5) että nestepakoinen komponentti (6) käsittävät polyvinylideenif luoridikalvon .

26. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että nestehakuinen komponentti (5) käsittää pintakäsitellyn polyvinylideenif luoridikalvon, jonka kriittinen kostutuspintajännitys on ainakin 50 dynea/cm ja että nestepakoinen komponentti (6) käsittää polyvinyli- 20 deenifluoridikalvon, jonka kriittinen kostutuspintajänni tys on pienempi kuin noin 35 dynea/cm. « 9281 1 26