FI90831C - Menetelmä keskipakoseparaattorin käyttämiseksi - Google Patents

Description

i 90831

Menetelmå keskipakoseparaattorin kåyttåmiseksi - Forfarande vid drift av en centrifugalseparator

Esillå oleva keksinto liittyy keskipakoseparaattoreihin ja se kohdistuu erikoisesti menetelmåån keskipakoseparaattorin kåyttåmiseksi, johon keskipakoseparaattoriin sisåltyy root-tori, jossa on erotuskammio, jossa on tuloaukko nestemåistå seosta vårten, keskellå oleva poistoaukko erotettua nestettå vårten ja kehållå oleva poistoaukko erotettuja kiintoaines-hiukkasia vårten, avauslaite, joka on sovitettu avaamaan ja sulkemaan kehållå oleva poistoaukko roottorin kåyton aikana, syottdlaite, joka on asetettu syottåmåån erotuskammioon en-nalta mååråtty måårå syrjåytysnestettå, joka on painavampaa kuin mainittu erotettu neste, joka kerta, kun kehållå oleva poistoaukko on avattava, ja ohjauslaite, joka on sovitettu aktivoimaan syottolaite syrjåytysnesteen syåttåmiseksi aika-jakson loppuosan aikana, jonka jålkeen kehållå oleva poistoaukko avataan. Keksinto kohdistuu my6s keskipakoseparaattoriin menetelmån toteuttamiseksi.

Edellå kuvatun kaltaisessa keskipakoseparaattorissa, jota kåytetåån yhteyksisså, jossa tuleva nestemåinen seos sisål-tåå kiintoainehiukkasten lisåksi kahta erilaista nestettå, jotka on erotettava, erotuskammiossa on kolme erillistå poistoaukkoa, kaksi jatkuvasti avointa poistoaukkoa asian-omaisia nesteitå vårten ja ajoittain avattava poistoaukko kiintoaineshiukkasia vårten. Tållainen keskipakoseparaattori on kuvattu julkaisussa US-4 343 431. Tåmånkaltaisilla keski-pakoseparaattoreilla puhdistetaan tavallisesti esimerkiksi voiteluoljyjå.

Eråånå ongelmana tållaisissa keskipakoseparaattoreissa on, ettå ne ovat herkkiå syotetyn nestemåisen seoksen virtauksen ja låmpåtilan vaihteluille. Tållaisten vaihteluiden esiinty-esså erotettujen nesteiden vålinen rajapinta erotuskammios- 2 sa siirtyy såteensuunnassa eisåånpåin tai ulospåin, minkå vuoksi rajapinnan asennon tarkka mååritys erotuskammiossa on vaikeaa, Toisena ongelmana on valita oikein tamån tyyppiselle keekipakoroottorille ns. sååtolevy, jonka euuruus mååråå ha-lutun eåteen euuntaisen tason mainitulle rajapinnalle.

Lisåksi sååtblevyn vaihtaminen edellyttåå, ettå keskipako-roottori irrotetaan. Keskipakoroo11ori 11a, jossa on kaksi jatkuvasti avointa nesteenpoistoaukkoa, on lisaksi haittana, ettå suuren osan een erotuskammiosta on oltava toisen erotetun neeteen tåyttåmå, vaikka tåmån neeteen pitoisuus syotetysså seoksessa on erittåin pieni tai ajoittain nolla. Tåmå merkit-see sita, ettå erotuskammiota kåytetåån tehottomasti.

Johdannossa esitetyn kaltaisessa keskipakoseparaattoriesa erotuskammiossa voi vaihtoehtoisesti olla vain kaksi poie-toaukkoa, jatkuvaeti avoin poietoaukko erotettua suhteellieen kevyttå nestettå vårten ja ajoittain avattava kehållå oleva poietoaukko erotettuja suhteellieen painavia kiintoaineshiuk-kasia vårten. Tållaieta keskipakoseparaattoria kåytetåån en-nen kaikkea silloin, kun mååråtystå neeteeetå on poietettava vain kiintoaineshiukkasia.

Tållaieta keekipakoseparaattoria voidaan kuitenkin kåyttåå myos, jos syotetty sekoitus eisåltåå kiintoaineshiukkaeten lisåksi kahta erilaieta nestettå. Tållaiseeea tapauksessa erotettua suhteellisesti painavaa nestettå poietetaan ajoittain roottorista yhdesså erotettujen kiintoaineehiukkasten kanssa erotuskammion kehållå olevan poietoaukon kautta. Tål-lbin on tavallieeeti niin, ettå euhteellieesti painava neete muodostaa vain pienen osan sybtetyetå seoksesta.

Eråånå ongelmana kåytettåesså keekipakoseparaattoria, joeea on vain ykei keskellå oleva nesteenpoietoaukko, on syotetyn seoksen eisåltåeeså kahta erilaieta nestettå, ettå erotettujen kiintoaineehiukkasten ajoittainen tyhjennyetarve ei ta- ti 3 90831 vallisesti vaetaa ajallisesti erotetun suhtee11 isesti paina-van nesteen ajoittaista tyhjennystarvetta. Tamå ongelma on erittåin vaikeaa ratkaista, jos suhteel1isesti painavan nesteen pitoisuus ja/tai kiintoaineshiukkasten pitoisuus syote-tyeeå eeokeesea vaihtelee. Lisåksi myoe tåmån tyyppieeeså keskipakoseparaattoriesa on vaikeaa mååråtå tarkasti erotus-kammiossa erotettujen nesteiden våliin muodostuneen rajapin-nan såteensuuntaista asemaa.

Riippumatta siitå, onko keskipakoseparaattoriesa yksi vai kak-si jatkuvasti avointa nesteenpoistoaukkoa erotuskammioon on yleenså syotettåvå ns. syrjåytysnestettå aina ennen kuin kiintoaineshiukkasten kehållå oleva poistoaukko avataan. Tål-laisen syrjåytysnesteen lisååmisen tarkoituksena on erotetun suhteellieesti kevyen nesteen maåran våhentåminen erotuekam-miossa, niin ettå tållaieta kevyttå nestettå ei poistu ero-tuskammiosta kehållå olevan aukon kautta, kun se avataan ly-hyekei ajaksi. Joe erotettavista nesteistå painavampi on vet-ta, syrjåytysnesteenå kåytetåån normaalisti vettå.

Tåsså yhteydesså on osoittaunut vaikeaksi lisåtå optimaalinen måårå syrjåytysnestettå, mikå johtuu edellå selitetystå on— gelmasta, joka liittyy kahden erotetun nesteen vålisen raja-pinnan luotettavaan måårååmiseen erotuskammiossa. Siten on epåvarmaa, kuinka paljon syrjåytysnestettå voidaan lisåtå il-man, ettå se alkaa vuotaa ulos erotetun kevyen nesteen pois-t oaukos ta.

Esillå olevan keksinnon tarkoituksena on esittåå menetelmå, jonka avulla tåmå vaikeus voidaan vålttåå, niin ettå johdan-nossa mainitun kaltaista keskipakoeeparaattoria voidaan kåyt-tåå ilman vaaraa siitå, ettå hallitsematon måårå syrjåytys-nestettå voi virrata ulos erotetun suhteellieesti kevyen nesteen poistoaukon kautta.

4 Tåmå tarkoitus saavutetaan siten, ettå johdannossa esitetyn kaltainen menetelma toteutetaan siten, ettå syrjåytysnesteen ensimmåinen osa syotetåån syottåmållå ennalta mååråtty måårå aikayksikosså, minkå jålkeen syrjåytysnesteen toinen osa syo-tetåån sybttåmållå oleellisesti pienempi måårå aikayksikosså, ettå syrjåytysnesteen mahdollinen esiintyminen roottorista keskellå olevan poistoaukon kautta poistuvassa nesteesså havaitaan ja ettå avauslaite saatetaan avaamaan kehållå ole-va poistoaukko, kun syrjåytysnestettå havaitaan esiintyvån erotetussa nesteesså.

Tållå tavalla on mahdollista lisåtå erotuskammioon optimaali-nen måårå syrjåytysnestettå jokaisella kerralla, kun erotus-kammion kehållå oleva poistoaukko on avattava, jolloin pienen ja hallitun måårån syrjåytysnestettå annetaan virrata ulos erotetun suhtee11 i sesti kevyen nesteen poistoaukon kautta syrjåytysnesteen ja erotetun suhteel1isesti kevyen nesteen vålisen rajapinnan såteensuuntaista asemaa mååråttåeeså ja sitå vårten.

Keksinnbn tavoitteen saavuttamiseksi ede1lytetåån, ettå ero-tuskammio sisåltåå ainakin tietyn tunnetun måårån erotettua suhteellisesti kevyttå nestettå, ts. ettå erotustoimitus on siten hallittu, ettå erotetun kevyen nesteen ja syotetyn seoksen erotetun painavamman komponentin vålinen rajapinta ei ole varraasti ehtinyt siirtyå tietyn såteensuuntaisen tason sisålle erotuskammiossa. Keksinnbn kåyttåminen edellyttåå siten, ettå keskipakoseparaattorin normaalin kåyton aikana syr-jåytysnesteen mainittu ensimmåinen osa voidaan syottåå suh-teellisen nopeasti ilman vaaraa, ettå suuri osa siitå tulisi u1o s erotetun kevyen nesteen poietoaukoeta. Sen avulla, ettå osa syrjåytysneeteestå voidaan syottåå suhteellisen nopeasti, te. suhteellisen suuri måårå aikayksikosså, aikajakso, jonka aikana erotuskammiossa on oltava syrjåytysnestettå eikå sitå siten voida kåyttåå tehokkaasti hyvåksi, voidaan pitåå niin lyhyenå kuin mahdollista. Sen avulla, ettå syrjåytysnesteen

II

5 90831 toinen osa eyotetåån tåmån jålkeen oleellisesti hitaammin, ts. oleellisesti våhemmån aikayksikosså, voidaan eståa se, ettå guuri måårå syrjåytyeneetettå ehtii sekoittua erotettuun ke-vyeen nesteeseen ennen kuin syrjåytysnesteen esiintyminen poistuvassa kevyesså nesteeeeå havaitaan. On osoittautunut -vaikka syrjåytysnesteen havaitseminen erotetussa kevyesså nesteesså aiheuttaa erittåin nopeasti erotuskammion kehålla olevan poistoaukon avaamisen - etta syrjåytysnesteen pitoi-8UUS erotuekammioeta tållaisen avaustoimituksen yhteydesså ja pian sen jålkeen poistuvassa erotetussa kevyesså nesteesså tulee ei-hyvåksyttåvån suureksi, jos syrjåytyeneetettå liså-tåån koko lisåystoimituksen ajan liian suuri måårå aikayksi-kdsså.

Keksinnon mukaan ennalta mååråtty måårå syrjåytysnestettå eyotetåån edullisimmin annoksittain, jolloin annoksen jålkeen lisåtåån eeuraava annos vasta kun edellisen annoslisåyksen tulos on havaittu erotetussa nesteesså. On nimittåin osoittautunut, ettå kun syrjåytysnesteen ja erotetun kevyen nes-teen vålinen rajapinta on saavuttanut tietyn kriittisen så-teeneuuntaisen tason erotuskammiossa, syrjåytysnesteen annoksen syottåmisestå siihen, kun syrjåytysnesteen esiintyminen erotuekammioeta poistuvassa erotetussa kevyesså nesteesså voidaan havaita, kuluu kuitenkin tietty aika. Syrjåytysnes-teen annoksittaisella syottåmieellå edellå esitetyn mukaises-ti voidaan vålttåå se, ettå jo erotettuun kevyeeseen nesteeseen sekoittuisi tarpeettoman paljon syrjåytyeneetettå ja si-tå ei tålloin voitaisi eståå seuraamasta kevyttå nestettå. Sopivimmin edellå mainittu syrjåytysnesteen eneimmåinen osa eyotetåån oleellisesti jatkuvasti suhteellisen suurena annok-eena, minkå jålkeen loput eyotetåån pieninå annoksina.

Keksintoå selitetåån seuraavassa oheiseen piiruetukseen vii-taten. Siinå kuvio 1 esittåå leikkauskuvantoa keskipakoroot-torista sekå kaaviolliseeti sen keksinnon mukaiseen kåyttoon tarkoitetun laitteiston osia. Kuviossa 2, a ja b, on esitetty 6 kakei eri tapaa ns. syrjåytysnesteen 1isååmiseksi kekeinnon mukais es t i.

Kuviossa 1 on esitetty keskipakoseparaattori, jossa on root-tori, jossa on ylåosa 1 ja alaoea 2, joita oeia pitåå yhdesså lukituerengae 3. Roottori on tuettu pyetyeuuntaieen kayttoak-eelin 4 ylåpaahån. Roottorin sisållå on aksiaali sesti liikku-va luisti 5, joka piirustuksessa esitetyeså ylaasennossa le-påå rengasmaista tiivistettå 6 vastaan, joka on sijoitettu roottorin ylåosaesa 1 olevaan uraan. Luisti rajoittaa tåsså ylåaeennossa yhdesså roottorin ylåosan 1 kanssa erotuskammion 7 roottorin sisållå. Luistin alapuolella se ja roottorin alaosa 2 rajoittavat vålilleen ns. sulkukammion Θ sulkunestet-ta vårten, joka voidaan tuoda sulkukammioon roottorin kåyton aikana paikallaan pysyvån putken 9 ja kourun 10 ja roottorin osassa 2 olevan kanavan 11 kautta.

Roottorin osassa 2 on roottorin kehaosalla kuristettu tyhjen-nyskanava 12, joka ulottuu sulkukammiosta 8 roottorikappaleen ulkopuolelle.

Roottorin kåyton aikana sulkukammioon 8 sydtetaan jatkuvasti niin paljon sulkunestettå, ettå se pysyy tåysinåisenå. Tåman vaikutukeesta luisti 5 pysyy esitetyeea ylåaeennoesaan, joeea ee sulkee erotuskammion 7 yhteyden joukkoon kehållå olevia poietoaukkoja 13. Haluttaesea roottorin kåyton aikana sulku-neeteen sybtto voidaan keskeyttåå lyhyekei ajakei. Tålloin eulkukammio 8 tyhjenee kokonaan tai osittain kanavan 12 kautta, jolloin luisti 5 painautuu akselin suunnaeea alaspåin ku-vioeea 1, niin ettå poistoaukot 13 vapautuvat lyhyemmåkei tai pidemmåkei ajaksi.

Erotettavien komponenttien juoksevan eeoksen sybttåmietå vårten on paikallaan oleva tuloputki 14, joka ulottuu roottorin eieåån keekellå olevaan vaetaanottokammioon 15. Vaetaanotto-

II

7 90831 kammioeta 15 johtaa joukko kanavia 16 erotuskammioon 7, jossa on pino katkaistun kartion muotoisia erotuslevyjå 17.

Erotuskammion 7 ylåoeaan on sijoitettu kartiomainen vålisei-nåmå 18, joka muodostaa roottorin ylåosan 1 kanssa joukon sybttokanavia 19 ns. syrjåytysnestettå vårten. Valiseinåmån 18 keskiosassa on kaksi sisåånpåin suuntautuvaa ja aksiaalisuun-nassa vålimatkan pååsså toisistaan olevaa rengaemaista laippaa 20 ja 21. Nåiden laippojen valiin roottoriin muodostuu kes-kellå oleva poistokammio 23, joka on yhteydesså erotuskammioon 7 ylijuoksuaukon kautta, jonka laipan 21 såteensuunnaesa sisin reunaosa muodostaa. Laipan 20, joka ulottuu såteen suunnassa hieman pidemmålle sisåånpåin kuin laippa 21, ja roottorin osan 1 ylemmån pååtyseinåmån 24 valiin muodostuu tulokammio 25 syrjaytysnestettå vårten. Tåmå tulokammio on yhteydesså edellå mainittuihin syottdkanaviin 19.

Syottoputki 14 on osa ympåroivåå paikallaan pysyvåå elintå 26, joka muodostaa myos tulokanavan 27 syrjåytysneetettå vårten ja poistokanavan 28 roottorissa erotettua syotetyn seoksen kevyttå komponenttia vårten. Tulokanava 27 pååttyy tulokam-mioon 25 kohdassa 29 ja poistokanava 28 alkaa poistokammion 23 kohdasta 30.

Roottorin kåyton aikana vapaat nestepinnat roottorin eri kam-mioissa asettuvat tasoille, jotka on eeitetty kolmioilla ku-viossa 1. Kuten kuviosta ilmenee, poistokanavan 28 muodostava paikallaan pysyvån elimen 26 osa ulottuu tasolle, joka on så-teensuunnassa poistokammion 23 vapaan nestepinnan ulkopuolel-la .

Poistokanava 28 on liitetty johtoon 31, johon on sijoitettu ilmaisulaitteisto 32. Tåmå ilmaisulaitteisto 32 on jårjestet-ty havaitsemaan, milloin syrjåytysnesteen osia kulkee erotetun jcevyen nesteen mukana ulos roottorista. Jos kevyt neste on 8 oljyå ja syrjåytysneete vettå, ilmaieinlai11ei sto 32 voi olla jårjeetetty havaiteemaan dielektrisyysvakion muutos rootto-rista poistuvassa nesteesså.

Ilmaieulaitteieto 32 on signaa1 ijohdon 33 vålityksellå yhtey-de88å avausyksikkoon 34, joka puolestaan on yhteydesså eig-naa1 ijohtimen 35 vålityksellå ventti i 1 i la i11eeseen 36, joka on jårjeetetty katkaisemaan tilapåisesti eulkunesteen sydtto roottorin sulkukammioon 8, niin ettå een kehållå oleva pois-toaukko 13 avautuu. Ilmaisulaitteisto 32 on sovitettu heti ennalta mååråtyn muutokeen johdon 31 kautta virtaavan nesteen dielektrisyysvakiosea havaitessaan aktivoimaan avausyksikon 34, niin ettå kehållå oleva roottorin poietoaukko 13 avautuu lyhyeksi ajaksi.

Avausykeikko 34 on myos yhteydeeeå eignaalijohtimen 37 våli-tyksellå ohjaueykeikkbon 38, joka on sovitettu ennalta måårå-tyin aikavålein aktivoimaan avausykeikko 34, niin ettå roottorin kehållå oleva aukko avautuu lyhyeksi ajaksi.

Ohjausyksikkb 38 on myos yhteydesså signaalijohtimen 39 vålityksellå eybttoyksikkbbn 40, joka on puolestaan yhteydesså signaa1 ijohtimen 41 vålityksellå ventti i 1 i lai11eeseen 42. Tå-må ventti i 1 ilaite on sijoitettu johtoon 43, jonka sisåosa on yhteydesså toisaalta syrjåytyenesteen painelåhteeeeen ja toi-saalta edellå mainittuun tulokanavaan 27. Ohjauslaite 38 on jårjeetetty aktivoimaan ajoittain sybttoyksikkb 40 syrjåytys-nesteen sybttåmieekei roottorille. Tållainen aktivointi ta-pahtuu jokaisella kerralla mååråtyn ajan ennen sitå, kun oh-jausyksikko 38 aktivoi avausyksikon 34 edellå esitetyn mukai-seeti. Sybttoyksikkb 40 voidaan asettaa vaikuttamaan venttii-liin 42 halutulla tavalla syrjåytyenesteen sybttåmiseksi roottorille. Esillå olevan keksinnon mukaan sybttbyksikon 40 on oltava siten asetettu, ettå se, kun ohjausyksikko 38 aktivoi sen, aikaansaa ensin suhteellisen suuren ja tåmån jålkeen suhteellisen pienen syrjåytysnesteen virtauksen roottorille.

Il 9 90831

Signaalijohdin 44 yhdiståå avausyksikon 34 eybttbyksikkbon 40, niin ettå sybttbyksikko 40 voi keskeyttaa mahdollisesti kåyn-nisså olevan syrjåytyeneeteen sybton, kun avausykeikko 34 ai-kaansaa roottorin kehållå olevan poistoaukon 13 avautumisen.

Kuvioeea 1 on eeitetty pietekatkoviivoilla A, B, C ja D neljå erilaista eåteeneuuntaieta taeoa roottorin erotuskammioasa 7. Naihin tasoihin viitataan seuraavassa keekipakoaeparaattorin kåyton eelitykeeeeå.

Kuvioeea 2, a ja b, on eeitetty kakei tapaa ueeieta mahdol-lieieta tavoieta eyrjåytyeneeteen eybttåmieekei eeillå olevan kekeinnon puitteieea.

Kuvioeea 2a on eeitetty, ettå suhteellieen euuri eyrjåytye-nesteannoe PI eyotetåån ajankohtien tj ja t2 vålillå nopeu-della L litraa tunnieea, eeim. 60 1/h. Tåmån jålkeen lieåtåån lyhyiden aikajakeojen aikana pienempiå eyrjåytyeneeteen an-nokeia P2-P5 ajankohtina tg, t^, tg ja tg. Jokainen viimekei mainituieta aikajakeoieta, joiden aikana annokeet P2-P5 eyo-tetåån, on erittåin lyhyt, eeim. 5 eekuntia, kun taae ajankohtien tg ja tg vålillå ja eeuraavien annoeten P2-P5 vålillå olevat aikajakeot ovat edul1 ieimmin jonkin verran pidempiå, eeim. 30 eekuntia. Keekimååråinen nopeue, jolla eyrjåytyenee-tettå eyotetåån ajankohdan tg ja een ajankohdan, jolloin vii-meinen annoe P3 on eyotetty, vålillå, on ilmeieeeti pienempi kuin nopeue L 1/h.

Kuvioeea 2b on eeitetty, ettå eyrjåytyeneetettå eyotetåån ajankohtien tj ja tg vålillå nopeudella L litraa tunnieea (eama kuin kuvion 2a mukaan) ja ajankohtien tg ja ty vålillå oleellieeeti pienemmållå nopeudella S litraa tunnieea.

Seuraavaeea eelitetåån, kuinka kuvion 1 mukainen keekipakoee-paraattori toimii, kun eyrjåytyeneetettå eyotetåån kuvioeea 2a eeitetyllå tavalla. Oletetaan, ettå kåeiteltåvå neetemåi- 10 nen eeos on dieselmoottorin voiteluoljya, josta on poistetta-va kiintoaineshiukkaset ja mahdollisesti esiintyva vesi. Syr-jaytyenesteenå kåytetåån vettå,

Roottorin kåytbn aikana oljyå syotetaån jatkuvasti tuloputken 14 kautta, jolloin roottorin eri kammioiden vapaat nestepin-nat yllåpidetaan kuviosta 1 ilmenevån mukaisina. Jo erotus-toimitukeen alusea tulokanavan 27, tulokammion 25 ja syotto-kanavan 19 kautta sydtetaån pieni måårå vettå, niin ettå tå-mån veden ja oljyn rajapinta asettuu erotuskammiossa 7 så-teensuuntaiselle taaolle A. Syy eiihen, ettå tåmå pieni vesi-måårå lieåtåån erotuetoimituksen alussa, on kokemus, jonka mu-kaan oljystå myohemmin erotettavat kiintoaineshiukkaset voi-daan poistaa helpommin erotuskanuniosta kehållå olevan pois-toaukon 13 kautta, joe ne on saatettu kulkemaan veden låpi. Tållainen veden alkulisåys ei ole ehdottoman vålttåmåtontå eikå sillå ole mitåån tekemistå keksinnon kanesa.

Tåmån jålkeen erotustoimitue jatkuu aikajakson ajan, joka on ennalta mååråtty ja rekisteroity ohjausyksikkoon 38, jolloin puhdistettua oljyå poistuu jatkuvasti erotuskammiosta 7 lai-pan 21 muodostaman y1ivuotoaukon kautta. Puhdistettu oljy poistuu roottorista poistokammion 23, poistokanavan 28 ja johdon 31 kautta. Tåmån aikajakson aikana erotuskammion 7 kautta virtaavasta oljystå erotetaan tuntematon måårå kiin-toaineshiukkaeia ja tuntematon måårå vettå. Oletetaan, ettå aikajakson lopusea oljyn ja veden - tai oljyn ja kiintoaines-hiukkasten, jos vettå ei ole syotetty tai erotettu oljystå -vålinen rajapinta on såteensuuntaisella tasolla B. Tållå het-kellå ohjausyksikko 38 ohjaa sybttbyksikon 40 aloittamaan syrjåytysveden sybton. Kuvion 2a mukaan tålloin syotetåån ajankohtien tj ja t2 vålillå suhteellisen suuri annos syrjåy-tysvettå nopeudella L litraa minuutissa. Kun koko annos PI on syotetty erotuskammioon 7, oletetaan, ettå sen sisållå oljyn ja veden vålinen rajapinta on tasolla C. Roottorista virtaa ilmaisulaitteiston 32 ohi edelleen vain puhdistettua oljyå.

Il 11 90831 Tåman jålkeen erotuskammioon eyotetåån jaksottain neljå pie-nempaa annosta P2-P5 syrjåytysvettå kuvion 2a mukaisesti, minkå jålkeen voiteluoljyn ja veden rajapinnan erotuskammios-sa oletetaan eiirtyneen taaolle D. Oletetaan, ettå ilmaisin-laitteieto 32 ei ole havainnut ennen ajankohtaa tg tai sen jålkeen dielektrisyysvakion muutoeta roottorista poistuneessa dljyeså. Tietyn ajan kuluttua ajankohdasta tg ohjaueyksikko 38 aktivoi avausykslkon 34, nlin ettå tårna huolehtii rootto-rin kehållå olevan poiatoaukon 13 avaamisesta ja sulkemisesta. Avausaika on riittåvån pitkå, jotta kaikki erotetut kiintoai-neehiukkaeet ja myos syrjåytysveei linkoutuvat varmasti ulos erotuekammioeta 7, mutta riittåvån lyhyt, jotta oljyå ei mene hukkaan. Tåmån toimituksen jålkeen aloitetaan uusi erotusjak-so, jonka pituuden mååråå ohjaueyksikko 38.

Oletetaan ettå toieen erotusjakeon aikana erotuskammion 7 kautta virtaavaeta oljyetå erotetaan jonkin verran suurempi måårå vettå ja/tai kiintoaineehiukkaeia. Siten oletetaan, ettå oljyn ja veden tai kiintoaineehiukkasten vålinen rajapinta on erotuskammioesa 7 tasolla C ajankohtana t j te. kun ayrjåy-tysveden ensimmåistå annosta PI aletaan syottåå roottorille.

Kun tåmå annos PI on tullut erotuskammioon, rajapinta on tasolla D ja johdossa 31 havaitaan edelleen vain puhdistettua oljyå.

Myos sen jålkeen, kun annos P2 on syotetty roottorille, johdossa 31 havaitaan vain puhdistettua oljyå, mutta joitakin sekunteja annoksen P3 roottoriin sybttåmisen jålkeen ilmaisu-laitteisto 32 havaitsee pienten vesimåårien esiintymisen puh-distetussa oljysså, koska erotetun oljyn ja syrjåytysveden vålinen rajapinta on nyt eaavuttanut tason, joka on såteen suunnassa erittåin låhellå erotuslevyjen 17 ulkoreunoja ja syrjåytysveden osasia tempautuu såteen suunnassa sisåanpåin erotuslevyjen vålisså virtaavan oljyn mukana. Tåstå on seu-rauksena valittbmåsti avausyksikon 34 aktivointi, niin ettå roottorin kehållå oleva poistoaukko 13 avataan. Samanaikai- 12 eesti annetaan signaali sy ot t dyke i kb 11 e 40, mm ettå syrjåy-tysveden enempi syottåminen estetåån. Annoksia P4 ja P5 ei siten syoteta. Ainoa vesimåårå, joka siten voi eeurata puh-distettua oljyå ulos roottorista, on osa annoksesta P3.

Edella on oletettu, ettå syrjåytysvettå on sydtetty jokaisel-la syo11okerra 11a samalla nopeudella, ts. måårå L litraa tun-nissa. Syotetyn syrjåytysveden tarkan måårån hyvån såådon saavuttamiseks i ventti i 1 i la ite 42 on sopivimmin ns. vakiovir-tausventti i 1 i, ts. venttiili, joka avoimesea asennossa påås-tåå aina låvitseen mååråtyn måårån aikayksikdsså riippumatta venttiilin yli vaikuttavan painehåvion pienehkoistå vaih-teluista.

Keksinndn puitteissa on luonno11 i sesti mahdollista syottåå annos Pi tietyllå nopeudella (l/h> ja kukin annoksista P2-P5 alemmalla nopeudella.

Keksinndn eråån kehitysmuodon mukaan on mahdollista muuttaa automaattisesti syrjåytysveden sydttoå seuraavan erotusjakson yhteydesså, jos puhdistetussa oljysså havaitaan syrjåytys-vettå. Ohjausyksikko 38 voi siten olla jårjestetty seuraavan erotusjakson yhteydesså saattamaan syottoyksikko pienentåmåån syrjåytysveden mååråå ensimmåiseseå annoksessa PI ja sen si-jaan lisååmåån pienten annosten lukumååråå viiteen tai kuu-teen kappaleeseen. Syotetyn syrjåytysveden ennakolta asetet-tua kokonaismååråå ei tule muuttaa. Tållå tavoin voidaan saa-da aikaan nopea sopeutuminen peråkkåiseen ja odottamattoman suureen oljysså olevan veden tai kiintoaineshiukkasten måårån 1 isååntymiseen, niin ettå puhdistettuun oljyyn ei sekoitu liian suurta mååråå syrjåytysvettå. Jos syrjåytysveden seu-raavalla sydttojaksolla ei havaita vettå puhdistetussa oljys-så, ohjaueykeikko 38 voi olla sovitettu saattamaan eydttoyk-sikko 40 syottåmåån syrjåytysvettå jålleen alkuperåisellå ta-valla sitå seuraavan erotusjakson jålkeen.

II

13 90831

Ohjausyksikkd 38 voi myde sisåltåå hålytys la i11eita, jotka jollakin tavalla kiinnittåvåt kåyttajan huomiota siihen, ettå ilmaisulai11ei ston 32 tåytyy toieiaan aeuraavien erotusjakso-jen aikana kåynniståå roottorin kehålla olevan poietoaukon avaaminen seurauksena puhdietetusea oljyseå havaitusta syr-jåytysvedeetå. Tåma voi eeimerkikei llmaista vesivuodon syn-tymieen siinå dieselmoottorissa, jonka kautta voiteluoljy kiertåa, Ilmaisulaitteieto on sopivimmin sovitettu kåynnistå-måån roottorin kehålla olevan poietoaukon 13 avaaminen, kun puhdietetuesa oljysså havaitaan vettå, vaikka tåma tapahtuisi ennen kuin syrjåytysvettå eyotetåån erotusjakeon lopussa.

Edellå on kåytetty ilmaisuja avaueykeikko, sydttoyksikko ja ohjausyksikko. Ei kuitenkaan tarvitae olla kyse erillisistå “yksikoistå" kyseisiå toimintoja vårten. Mainittuja ilmaisuja on kåytetty vain keksinnon ymmårtåmisen yksinkertaistamiseks i. Kåytånnosså mainitut kolme yksikkoå yhdistetåån yhteen kaik-kia toimintoja vårten tarkoitetuksi keskusyksikoksi.

Claims (9)

14 l. Menetelmå keskipakoseparaattorin kåyttåmiseksi, johon keskipakoseparaattoriin sisåltyy roottori, jossa on erotuskammio (7), jossa on tuloaukko (16) nestemåistå seosta vårten, keskellå oleva poistoaukko (23) erotettua nestettå vårten ja kehållå oleva poistoaukko (13) erotettuja kiintoaineshiukkasia vårten, avauslaite (34), joka on sovitettu avaamaan ja sulkemaan kehållå oleva poistoaukko (13) roottorin kåyton aikana, syottolaite (40), joka on asetettu sy6ttåmåån erotuskammioon (7) ennalta mååråtty måårå erotusnestettå, joka on painavam-paa kuin mainittu erotettu neste, joka kerta, kun kehållå oleva poistoaukko (13) on avattava, ja ohjauslaite (38), joka on sovitettu aktivoimaan syottålaite (40) syrjåytysnesteen syottåmiseksi aikajakson loppuosan aikana, jonka jålkeen kehållå oleva poistoaukko (13) ava-taan, tunnettu siitå, ettå syrjåytysnesteen ensimmåinen osa (PI) syotetåån syottå-mållå ennalta mååråtty måårå aikayksik6sså, minkå jålkeen syrjåytysnesteen toinen osa (P2-P5) syotetåån sydttåmållå oleellisesti pienempi måårå aikayksikosså, ettå syrjåytysnesteen (32) mahdollinen esiintyminen rootto-rista keskellå olevan poistoaukon (23) kautta poistuvassa nesteesså havaitaan ja ettå avauslaite (34) saatetaan avaamaan kehållå oleva poistoaukko (13), kun syrjåytysnestettå havaitaan esiintyvån erotetussa nesteesså. li 90831 15

2. F6rfarande enligt patentkrav l, kånnetecknat av att den fdrutbeståmda mångden fortrångningsvåtska tillfdrs portions -vis och att efter tillforsel av en portion fortrångnings-våtska nåsta portion tillfors fdrst sedan resultatet av den foregående portionstillforseln har avkånts i den separerade våtskan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu sii-tå, ettå ennalta mååråtty måårå syrjåytysnestettå syotetåån annoksittain ja ettå syrjåytysnesteen annoksen syottåmisen jålkeen seuraava annos syotetåån vasta sitten, kun edellisen annoslisåyksen tulos on havaittu erotetussa nesteesså.

3. Forfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kånnetecknat av att den forstå delen (PI) av fortrångningsvåtskan tillfors våsentligen kontinuerligt, varefter den andra delen (P1-P5) tillfors i mindre portioner.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmå, tuxmettu siitå, ettå syrjåytysnesteen ensimmåinen osa (PI) syotetåån oleellisesti jatkuvasti, minkå jålkeen toinen osa (PIPS) syotetåån pienemmisså annoksissa.

4. Forfarande enligt något av foregående patentkrav, kånnetecknat av att vid avkånning av forekomst av fdrtrång-ningsvåtska i den separerade våtskan åndras instållningen av tillforselanordningen (40) så att storleken av den nåmnda forstå delen (PI) av fårtrångningsvåtskan reduceras.

4. Jonkin edellå olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå havaittaessa syrjåytysnesteen esiintyminen erotetussa nesteesså syottolaitteen (40) ase-tusta muutetaan siten, ettå syrjåytysnesteen mainitun ensim-måisen osan (PI) suuruutta pienennetåån.

5. Forfarande enligt något av fdregående patentkrav, kånnetecknat av att tillforselanordningen (40) forhindras att fullf51ja tillsåttningen av den forutbeståmda mångden for-trångningsvåtska vid avkånd forekomst av fortrångningsvåtska i den separerade våtskan.

5. Jonkin edellå olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå sydttolaitetta (40) estetåån toteuttamasta syrjåytysnesteen ennalta mååråtyn måårån li-sååmistå, kun syrjåytysnestettå havaitaan esiintyvån erotetussa nesteesså.

6. Forfarande enligt något av foregående patentkrav, kånnetecknat av att dppningsanordningen (34) bringas att Sppna det perifera utloppet (13) sedan den fdrutbeståmda mångden fdrtrångningsvåtska tillforts oberoende av en avkånd f5re-komst av fortrångningsvåtska i den separerade våtskan.

6. Jonkin edellå olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmå, tunnettu sitå, ettå avauslaite (34) saatetaan avaa-maan kehållå oleva poistoaukko (13) sitten, kun ennalta mååråtty måårå syrjåytysnestettå on syotetty, riippumatta syr-jåytysnesteen esiintymisestå erotetussa nesteesså.

7. Centrifugalseparator innefattande en rotor med en separeringskammare (7), vilken har ett in-lopp (16) f6r en våtskeformig blandning, ett centralt utlopp (23) for en separerad våtska och ett perifert utlopp (13) f6r separerade faståmnespartiklar, en dppningsanordning (34) inråttad f5r dppning och stångning av det perifera utloppet (13) under rotorns drift, 90831 19 en tillfårselanordning (40) instålld for tillfårsel till separeringskammaren (7) av en fårutbeståmd mångd fårtrång-ningsvåtska, som år tyngre ån nåmnda separerade vatska, var-je gång som det perifera utloppet (13) skall åppnas, och en styranordning (38) inråttad att aktivera tillfårselanord-ningen (40) for tillfårsel av fårtrångningsvåtska under den avslutande delen av en tidsperiod, efter vilken det perifera utloppet skall 6ppnas, kånnetecknad av att tillfårselanordningen (40) år inråttad får tillfårsel av fårtrångningsvåtska fårst med en viss mångd per tidsenhet och dårefter med en våsentligt mindre mångd per tidsenhet, att en avkånningsutrustning (32) år inråttad att avkånna forekomst av fårtrångningsvåtska i den separerade våtska, som låmnar rotorn via det centrala utloppet (23), och att åppningsanordningen (34) år kopplad till avkånningsut-rustningen (32) och inråttad att vid dennas avkånning av fårtrångningsvåtska i den separerade våtskan åppna det perifera utloppet (13).

7. Keskipakoseparaattori, johon sisåltyy roottori, jossa on erotuskammio (7), jossa on tuloaukko (16) nestemåistå seosta vårten, keskellå oleva poistoaukko (23) erotettua nestettå vårten ja kehållå oleva poistoaukko (13) erotettuja kiintoaineshiukkasia vårten, avauslaite (34), joka on sovitettu avaamaan ja sulkemaan kehållå oleva poistoaukko (13) roottorin kåyton aikana, 16 syottolaite (40), joka on asetettu syottåmåån erotuskammioon (7) ennalta mååråtty måårå syrjåytysnestettå, joka on paina-vampaa kuin mainittu erotettu neste, joka kerta, kun kehållå oleva poistoaukko (13) on avattava, ja ohjauslaite (38), joka on sovitettu aktivoimaan syottSlaite (40) syrjåytysnesteen syottåmiseksi aikajakson loppuosan aikana, jonka jålkeen kehållå oleva poistoaukko avataan, tunnettu siitå, ettå sy0tt51aite (40) on sovitettu syottåmåån syrjåytysnestettå ensin tietty måårå aikayksik6sså ja tåmån jålkeen oleellisesti pienempi måårå aikayksikosså, ettå ilmaisulaitteisto (32) on sovitettu havaitsemaan syr-jåytysnesteen esiintyminen erotetussa nesteesså, joka pois-tuu roottorista keskellå olevan poistoaukon (23) kautta, ja ettå avauslaite (34) on kytketty ilmaisulaitteistoon (32) ja sovitettu avaamaan kehållå oleva poistoaukko (13) ilmaisu-laitteiston (32) havaitessa syrjåytysnestettå erotetussa nesteesså.

8. Centrifugalseparator enligt patentkrav 7, kånnetecknad av att tillfårselanordningen (40) år inråttad får tillfårsel av fårtrångningsvåtskan portionsvis på sådant sått att fårst en relativt stor portion (PI) och dårefter med fårutbeståmda tidsmellanrum mindre portioner (P2-P5) av fårtrångningsvåts-kan tillfårs.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen keskipakoseparaattori, tunnettu siitå, ettå syottolaite (40) on sovitettu syottåmåån syrjåytysnestettå annoksittain sillå tavalla, ettå ensin syotetåån suhteellisen suuri annos (PI) ja tåmån jålkeen ennalta mååråtyin aikavålein pienempiå annoksia (P2-P5) syr-j åytysnestettå.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen keskipakoseparaattori, tunnettu siitå, ettå syåttålaite (40) on yhdistetty ilmaisulaitteistoon (32) ja sovitettu katkaisemaan syrjåy-tysnesteen syotto, kun syrjåytysnestettå havaitaan erotetussa nesteesså. I: 90831 17 l. Forfarande vid drift av en centrifugalseparator, som innefattar en rotor med en separeringskammare (7), vilken har ett in-lopp (16) for en våtskeformig blandning, ett centralt utlopp (23) f6r en separerad våtska och ett perifert utlopp (13) for separerade faståmnespartiklar, en dppningsanordning (34) inråttad for oppning och stangning av det perifera utloppet (13) under rotorns drift, en tillforselanordning (40) instålld for tillforsel till separeringskammaren (7) av en forutbeståmd mångd fortrång-ningsvåtska, som år tyngre ån nåmnda separerade våtska, var-je gång som det perifera utloppet (13) skall dppnas, och en styranordning (3Θ) inråttad att aktivera tillfårselanordningen (40) for tillforsel av fortrångningsvåtska under den avslutande delen av en tidsperiod, efter vilken det perifera utloppet (13) skall oppnas, kånnetecknat av att en forstå del (PI) av fortrångningsvåtskan tillfors med en forutbeståmd mångd per tidsenhet, varefter en andra del (P2-P5) av fortrångningsvåtskan tillfors med en våsentligt mindre mångd per tidsenhet, att eventuell forekomst av fortrångningsvåtska (32) avkånns i den separerade våtska, som låmnar rotora via det centrala utloppet (23), och att oppningsanordningen (34) bringas att oppna det perifera utloppet (13) vid avkånning av fårekomst av fdrtrångnings-våtska i den separerade våtskan. 18

9. Centrifugalseparator enligt patentkrav 7 eller 8, kånnetecknad av att tillfårselanordningen (40) år ansluten till avkånningsutrustningen (32) och inråttad att avbryta till- fårseln av fårtrångningsvåtska, når fårtrångningsvåtska av-kånns i den separerade våtskan.