FI90760C - Laite ja menetelmä lasilevyjen karkaisemiseksi - Google Patents

Description

i 90760

Laite ja menetelmå lasilevyjen karkaisend seksi. - Anordning och f6rfarande for temperering av glasskivor.

Esillå olevan keksinnon kohteena on yleisesti ottaen lasilevyjen valmistus ja tarkemmin sanottuna parannettu menetelmå ja laite lasilevyjen karkaisemiseksi måaråttyjen standardien mukaisiksi sarjavalmistuksessa.

Monissa maissa on virallisia mååråyksiå, jotka måårittelevåt ajoneuvojen ikkunoina kåytettåvien karkaistujen lasilevyjen sårkymistavan. Usein tallaiset maarSykset edellyttåvåt, ettå sårkyneesså lasilevyssa ei saa olla vaarallisia pitkånomaisia osasia. Esimerkiksi brittilainen standard! BS 5282 eståå peri-aatteessa 60 mm pidempien osasten esiintymisen silloin, kun pituus ei ole pienempi kuin neljå kertaa leveys. Brittilåinen standardi BS 5282 mååråå, ettå lasilevyllå millå tahansa 50 mm x 50 mm nelidllå olevien osasten måårån tulee olla rajoi-tetulla alueella ja mååråå lisåksi kunkin osasen sallitun maksimialan.

Autoteollisuudessa on viime aikoina pyritty pienentåmaan ikku-nalasien paksuutta, jotta tallS tavoin saataisiin våhennetyksi ajoneuvon bruttopainoa. Paksuudeltaan 3,5 mm tai våhemman ole-via lasilevyjå on kuitenkin vaikeata karkaista siten, ettå viralliset sarkymismaMråykset tulevat tåytetyiksi ja lisaa vaikeuksia erityisesti pitkien osasten (kiilamaiset osat) valt-tåmisesså seuraa siita, ettå lasilevy on suhteellisen suuriko-koinen.

Viimeaikaisessa Eurooppalaisessa turvamåårayksesså ECE R43, kategoria I, on asetettu uudet standardit tai normit karkais-tulle lasille. Måårittelyn mukaisesti 3,5 mm ja ohuempi lasi asettuu kategoriaan I paksuustoleranssin ollessa plus tai minus 0,2 mm. Tåhån kategoriaan kuuluvalle lasille on mååråyksesså kaksi ratkaisevaa vaatimusta. Ensinnåkin sårkymisalue on vå- 2 hintain 40 osasta ja enintaan 450 osasta 50 mm x 50 mm olevalla alueella. Toiseksi pitkien sirpaleiden (eli kiilamaisten) pituus ei saa ylittåå 75 mm. Naiden tiukempien turvamååråysten kåytto karkaistun lasin kohdalla on aiheuttanut uusia haasteita lasinvalmistajille.

US-patentissa n:o 4,662,926 on esitetty menetelma lasilevyn tekemiseksi kestavammaksi kuumentamalla se deformaatiopisteen ylittåvåan lampotilaan ja karkaisemalla sitten kuumennettu lasilevy puhaltamalla lasilevyn molempia pintoja vasten jaåh-dytysainetta kahdesta vastakkaisesta suutinryhmåstå. Jååhdytys-aine saatetaan tormååmåån lasilevyn kumpaankin pintaan saman-keskisellå pyoreållå kuviolla, jolloin lasilevy karkaistuu tehokkaammin ja siitå syysta muodostuu entistå lujemmaksi ylei-sesti ottaen pyQrealta keskialueelta.

Erås toinen menestyksellinen menetelmå valmistettaessa taivu-tettuja, karkaistuja lasilevyja, jollaisia yleisesti kaytetåan autojen ja vastaavien lasitteina, on vaakasuuntainen puristus taivutustekniikka. Tassa menetelmåsså yleisesti ottaen kuumen-netaan esileikatut tasaiset lasilevyt pehmenemis- tai taivutus-lampotiloihinsa kuljettamalla niitS rullakuljettimella kuumen-nusuunin lapi, taivuttamalla kuumennetut lasilevyt haluttuun kaarevuuteen tai muotoon komplementtimuottiparin vålisså ja karkaisemalla sitten lasilevyt jååhdytteunållå taivutettuja levyjå ohjatusti lasin karkaisualueen alapuolella olevaan lampotilaan.

Esillå olevan keksinnon tarkoituksena on saada aikaan parannet-tu menetelma ja laite lasilevyjen karkaisemiseksi, jolloin levyjå voidaan kåyttåå autojen ikkunoina ja niiden paksuus voi olla 3,5 mm tai våhemmån ja jolloin menetelmållå ja laitteella kyetåån tasaisesti valmistamaan karkaistuja lasilevyjå, jotka vastaavat tåysin virallisia lujuus- ja sårkymisvaatimuksia.

II

90760 3

Esillå olevan keksinnon avulla saadaan aikaan menetelmå ja laite lasilevyn karkaisemiseksi, jolloin lasilevy on tuettuna vaakatasoon ja sitå siirretåån vaakatasossa kuumennusuunin lapi kuljettimella. Lasilevyn kulkiessa uunin låpi se kuumenee haluttuun taivutuslåmpQtilaan låpikotaisin. Kuumennusuunista poistumisen jalkeen kuumennettu lasilevy siirtyy toiselle kuljetinosalle.

Toinen kuljetinosa siirtåa lasilevyn uuniin, joka sailyttåa kuumennetun lasilevyn låmpotilan, kunnes levy on valmis muo-toiltavaksi taivutuspuristimessa ennalta mååråttyyn kaarevuu-teen. Låmpd såilytetåån uunissa kåyttåmållå sopivia kuumennus-laitteita, kuten esimerkiksi sahkovastuselementteja tai kaasu-polttimia, jolloin lasilevy såilyttåå uunissa taivutukseen sopivan riittavan lampotilan.

TyontyessåSn ulos uunin poistumispadsså olevasta aukosta lasilevy siirtyy taivutusasemaan. Taivutusasemassa on muottiosat, joissa on komplementtimuokkauspinnat, joiden kaarevuus vastaa taivutetun lasilevyn muotoa. Muottiosat on sovitettu liikkumaan keskinaisesti toisiaan kohti ja toisistaan poispain, jolloin tåman keskinåisen liikkeen avulla lasilevy muotoutuu haluttuun kaarevuuteen. Sen jalkeen lasilevy poistuu taivutusasemasta ja siirtyy kolmannelle kuljetinosalle.

Kolmas kuljetinosa siirtåa taivutetun lasilevyn jååhdytyslait teen sisåltåvån karkaisuaseman låpi. Jååhdytyslaitteeseen kuuluu ylemmåt ja alemmat puhallinyksikdt, jotka on sijoitettu lasilevyn kulkuradan ylå- ja alapuolelle. Puhallinyksikot suun-taavat vastakkaiset jååhdytysainesuihkut lasilevyn vastakkaisia pintoja vasten ja muodostavat ennalta mååråtyn kuvion.

Lasilevyn jååhdytys kåyttåmållå ennalta mfiåråttyå kuviota kar-kaisee ja siis vahvistaa lasilevyå entistå tehokkaammin. Tehok-kaampi karkaisu ja sen seurauksena lujuuden parantuminen eståå 4 kiellettyjen pitkånomaisten osasten esiintymisen lasilevyn sSrkyessa ja våhentSå myos osasten tai sarojen suurimman ja pienimman mååran vålistå eroa sarkyneen lasilevyn eri pinta-yksikQisså.

Keksinndn tarkoituksena on saada aikaan parannettu menetelmS ja laite lasilevyn karkaisemiseksi ja samanaikaisesti muodostaa lasilevy, joka vastaa karkaistun lasin eri turvamååråyksisså esitettyjå vaatimuksia, jotka koskevat sårkymisaluetta ja sard-jen pituutta. Keksinndn mukaiselle menetelmalle on tunnusomais-ta patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat. Keksinnon mukaiselle laitteelle on puolestaan tunnusomaista patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Keksinnon yllS esitetyt tarkoitukset ja edut selviåvat ammatti-miehelle tarkastelemalla seuraavaa keksinnon eraån suoritusmuo-don yksityiskohtaista selvitystS viittaamalla oheisiin piirus-tuksiin, joissa:

Kuvio 1 on kaaviomainen sivukuva valmistuslinjan erSSstå osasta lasilevyjen karkaisemiseksi, jolloin mukana ovat keksinnon mukaiset uudet tunnusmerkit.

Kuvio 2 on osiin jaettu poikkileikkauskuva uuniosasta pitkin kuvion 1 linjaa 2-2.

Kuvio 3 on osiin jaettu perspektiivikuva kuviossa 2 esitetysta uuniosasta.

Kuvio 4 on suurennettu osakuva kuviossa 2 esitetyn uuniosan tukirakenteesta.

Kuvio 5 on poikkileikkauskuva uuniosan tukirakenteesta pitkin kuvion 4 linjaa 5-5.

I! 90760 5

Kuvio 6 on poikkileikkauskuva uuniosasta pitkin kuvion 3 linjaa 6-6.

Kuvio 7 on poikkileikkauskuva jååhdytysosasta pitkin kuvion 1 linjaa 7-7.

Kuvio 8 on osittainen poikkileikkauskuva jaahdytysosasta pitkin kuvion 7 linjaa 8-8.

Kuvio 9 on samanlainen kuin kuvio 8 esittåen keksinnon erastå vaihtoehtoista suoritusmuotoa.

Tarkasteltaessa nyt yksityiskohtaisesti oheisissa piirustuksis-sa esitettyå suoritusmuotoa keksinnon suorittamiseksi voidaan todeta, ettå kuviossa 1 on kaaviomaisesti esitetty lasilevyn karkaisulaite, jota kokonaisuudessaan esittåå viitenumero 10. Laitteeseen 10 kuuluu kokonaisuudessaan viitenumerolla 12 esitetty jatkuva kuljetinjårjestelmå, joka on sovitettu tuke-maan useita lasilevyjå 14 yleisesti ottaen vaakatasossa niiden siirtåmiseksi pitkin jatkuvaa olennaisesti vaakasuoraa rataa kuumennusaseman 16 låpi, jossa on uuni 18 lasilevyjen 14 kuu-mentamiseksi pehmenemispisteeseenså tai taivutuslåmpotilaansa.

Rata jatkuu uuniosaston 20 låpi, jossa on elimet lasilevyjen 14 kuumentamiseksi sen jålkeen, kun levyt poistuvat uunista 18 niiden pehmenemispisteen tai taivutuslåmpotilan såilyttåmisek-si. Seuraavaksi taivutusasemassa 22 on elimet kuumennettujen lasilevyjen 14 taivuttamiseksi haluttuun kaarevuuteen ja kar-kaisuasemassa 24 on jååhdytysosasto 26 kuumennettujen lasilevyjen 14 låmpotilan alentamiseksi nopeasti halutun karkaisun aikaansaamiseksi niihin.

Esitetysså suoritusmuodossa lasilevyt 14 kuumennetaan uunissa 18, joka on tunneliuuni ja johon kuuluu pari sivuseiniå 28, 6 ylåseina 30 ja pohjaseinå 32, jotka muodostavat kuumennustilan 34. Kuumennustila 34 voidaan kuumentaa millå tahansa halutulla tavalla jollakin sopivalla kuumennuselimellå, jollaisia esimer-kiksi ovat kaasupolttimet tai såhkdvastuselementit (ei esitet-ty) ja jotka on sijoitettu uunin 18 ylå- ja sivuseinien sisåån. Tållaisia kuumennuselimiå ohjataan sopivasti laitteella (ei esitetty) halutun låmpotilan aikaansaamiseksi kuumennustilan 34 eri pisteisså. Lasilevyt 14 kuljetetaan kuumennustilan 34 låpi ensimmåisellå kuljetinosalla 36, joka muodostaa osan kuljetin-jårjestelmåå 12 ja ulottuu pituussuuntaisesti uunin 18 låpi.

Kuljetinosaan 36 kuuluu useita pituussuunnassa vålimatkan pååsså toisistaan olevia, poikittain ulottuvia kuljetinteloja 38, joista kukin on vastakkaisista påiståån laakeroitu pariin laakeripukkeja 39 (kuvio 2), jotka sijaitsevat uunin 18 ulko-puolella ja koko kuljetinosan 36 pituudelta.

Nåmå useat lasilevyt 14 kuormataan yksitellen ja tuetaan olen-naisesti vaakatasoon pituussuunnassa vålimatkan pååsså toisistaan oleville kuljetinteloille 38 uunin 18 tulopååsså ja kuu-mennetaan ohjatusti haluttuun låmpotilaan niiden kulkiessa uunin låpi. Tyontyessåån ulos uunin 18 poistumispååsså olevasta aukosta 40 kuumennetut lasilevyt 14 siirtyvåt kuljetinteloilta 38 toiselle kuljetinosalle 32, joka on myos osa kuljetinjårjes-telmåå 12. Osa 42 muodostuu sarjasta vålimatkan pååsså toisistaan olevia kuljetinteloja 44, joista kukin on vastakkaisista påiståån laakeroitu sopiviin laakeripukkeihin 39, jotka sijaitsevat uuniosan 20 ja taivutusaseman 22 vieresså ja vastakkai-silla sivuilla.

Telojen 44 muodostama sarja tukee lasilevyjå 14 vaakasuuntai-sesti niiden siirtåmiseksi uuniosaan 20 ja sen sisållå ja taivutusasemaan 22 ja sen sisållå komplementtipuristinmuottien 46 ja 48 våliin. Taivutuksen jålkeen levyt 14 siirtyvåt karkai-suasemaan 24, jossa taivutetut lasilevyt 14 siirtyvåt kuljetinteloilta 44 kolmannelle kuljetinosalle 50, joka on myds li 90760 7 osa kuljetinjårjestelmåa 12 ja joka muodostuu sarjasta vålimat-kan paåssa toisistaan olevia kuljetinteloja 52, joista kukin on vastakkaisista paiståan laakeroitu sopiviin laakeripukkeihin 39, jotka sijaitsevat karkaisuaseman 24 vieresså ja vastak-kaisilla sivuilla.

Lasilevyjen 14 låmpotila valittomåsti ennen taivutusvaihetta on kaikkein ratakisevin tekijå pyrittåessa saavuttamaan keksinnon mukaisesti kåsitellyille lasilevyille 14 haluttu muotoyhtenai-syys ja karkaisu. Levyt 14 pitaa esimerkiksi kuumentaa ΙΗιηρδ-tilaan, joka tekee ne taipuisiksi halutun muodon antamiseksi niille taivutettaessa ja riittavan låmmdn pitamiseksi myohempaa karkaisua vårten.

Vaikka lasilevyjen 14 kåsittelyssa tarvittavan optimilåmpotila-alueen såilyttSminen voidaan suorittaa uunilla 18, on vaikeata saavuttaa tamS optimilampotila-alue jatkuvasti useiden peråk-kSisten kuumennettujen levyjen kohdalla. TåmS johtuu paåasial-lisesti siita, ettå lasilevyt 14 jååhtyvat heti# kun ne joutu-vat lammittamattomSan ymparistdQn uunin 18 ulkopuolella odot-taessaan taivutusasemassa 22 tapahtuvaa kasittelya.

Esilia olevan keksinnon mukaisesti haluttu lasin optimilåmpo-tila såilytetaån kayttamaiia uuniosaa 20. Uuniosa 20 ulottuu poikittain toisen kuljetinosan 42 yli ja vastaanottaa kuumen-netut lasilevyt 14 uunista 18 sekå sailyttaa lasilevyt 14 kuumennetussa ymparistossa lasilevyista tapahtuvan lampohavion minimoimiseksi. Kåyttamaiia uuniosaa 20 esilia olevassa keksin-nossa saadaan lasilevyt 14 sailytetyiksi optimilåmpotilassa ja tålia tavoin saavutetaan muodon ja karkaisun haluttu yhte-nåisyysaste.

Kuten kuvioissa 1 - 6 on esitetty, uuniosaan 20 kuuluu kuumen-nustila 54, jota rajoittaa yia- ja alaseinå, pari paatylevyja, joiden iapi kuumennetut lasilevyt 14 kulkevat seka pari sivu- 8 seiniå. Kuten kuvioissa 2 ja 3 on parhaiten esitetty, ylåseinå muodostuu parista levyjå, jolloin ylempi levy 56 on sijoitettu alemman levyn 57 paaile ja tukee sitå liukuvasti. Samalla tavoin alaseina on muodostettu parista levyjå, jolloin ylålevy 58 on alalevyn 59 påållå ja tukee sitå liukuvasti. Kuumennus-tilan 54 uunia 18 låhempånå oleva påå on suljettu pååtylevyllå 60, jossa on olennaisesti vaakasuuntaan ulottuva rako 61, joka on muodostettu siihen lasilevyjen 14 vastaanottamiseksi. Låhempånå taivutusasemaa 22 oleva påå on suljettu pååtylevyllå 62, jossa on yleisesti ottaen vaakasuuntaan ulottuva rako 63, joka on muodostettu siihen lasilevyjen poistumista vårten. Vaikka rakoja 61 ja 63 voidaan kåyttåå olennaisesti tasaisille lasilevyille, pååtylevyt 60 ja 62 voidaan korvata parilla taipuisia, låmpoåkeståviå verhoja silloin, kun lasilevyt esi-muokataan kuumennustilassa esimerkiksi muotoiluilla teloilla ennen niiden lopullista muotoilemista taivutusasemassa 22. Sivuseinåt on muodostettu useista harjoista, jotka voivat olla mitå tahansa sopivaa låmpoåkeståvåå materiaalia, kuten nailonia tai ruostumatonta teråstå. Esimerkiksi alaspåin ulottuva harja 64a on kiinnitetty levyn 56 sivureunaan ja alaspåin ulottuva harja 64b on kiinnitetty levyn 57 sivureunaan. Ylospåin ulottuva harja 64c on kiinnitetty levyn 58 sivureunaan ja ylospåin ulottuva harja 64d on kiinnitetty levyn 59 sivureunaan. Harjat mahdollistavat kuljetintelojen 44 låpikulun kuumennustilan 54 sivujen låpi mistå tahansa sopivasta kohdasta ja pyrkivåt nou-dattamaan kuljetintelojen 44 poikkileikkausmuotoa sulun muodos-tamiseksi kuljetustilastsa 54 tapahtuvan låmmon pakenemisen eståmiseksi. Pååtylevy 60 voidaan kiinnittåå ylåreunasta ylå-levyn 56 pååtyreunaan ja alareunasta ylålevyyn 58 useilla sopi-villa kierrekiinnittimillå 65. Samalla tavoin levy 62 voidaan kiinnittåå ylåreunasta alalevyn 57 pååtyreunaan ja samoin kiinnittåå alareunasta alalevyyn 59 kierrekiinnittimillå 65.

Kuumennustila 54 on tuettu poikittain kuljetinosaan 42 nåhden II.

90760 9 neljållå tukiyksikollå 66, jotka on kiinnitetty laakeripukkien kiskoihin 68, jotka sijaitsevat kuljetinjårjestelmån 12 sivuilla ja ulottuvat pituussuuntaisesti vastakkaisilla sivuilla. Kuvioiden 2-5 mukaisesti kukin neljåsta tukiyksi-kdstå 66 kåsittåa pystysuuntaan ulottuvan neliomåisen tukiput-kivarren 70, jossa on pituussuuntaan ulottuva rako 72, joka on muodostettu sen harjoja kohti olevaan seinåån. Vaakasuuntaan ulottuvan varren 74 toinen påå on kiinnitetty tukivarsien 70 vastaavaan paåhan raolla 72 varustettuun seinåån nåhden sen vastakkaiseen ulospåin olevaan seinåån. Pari yleisesti ottaen L-muotoisia tukia, ylåtuki 76 ja alatuki 78, on kumpikin kiinnitetty tukivarteen 70 kierrekiinnittimellå 80 ja mutterilla 82. Mutteri 82 on sijoitettu tukivarren 70 keskelle ja se kiinnittyy kierteillå kiinnittimen 80 pååhån ja tåmå kiinnitin tyontyy vastaavassa tuessa 76 ja 78 olevan aukon ja raon 72 låpi. Vaakasuuntainen varsi 74 on kiinnitetty laakeripukin kiskoon 68 tukivarteen 70 nåhden vastakkaisessa pååsså kierre-kiinnittimellå 84, joka ulottuu aluslaatan 86 ja varteen 74 muodostetun pitkånomaisen aukon låpi. Kiinnitin 84 ulottuu edelleen kiskon 68 yldspåin olevaan pintaan muodostetun aukon låpi ja kiinnittyy vastaavaan mutteriin 88, joka on sovitettu kiskon 68 alle ja on vålimatkan pååsså laakeripukin kiskosta 68 vålikappaleen 90 avulla. Kulmatuki 92 on kiinnitetty vaakasuun-taisen varren 74 alapintaan ja tukivarteen 70 rakenteen jåyk-kyyden parantamiseksi ja niiden vålisen taivutusmomentin estå-miseksi.

Kuumennustilan 54 ylåosan muodostava ylålevy 56 ja alalevy 57 on rakennettu siten, ettå toinen levy pååsee liikkumaan toisen levyn suhteen liukuvasti. Tyypillisesti levy 57 liukuu levyn 56 alla ja tåmå kiinnittyy paikalleen sen voiman avulla, jonka L-muotoiset tuet aiheuttavat levyn 56 kehåreunaan. Pari yleisesti ottaen L-muotoisia tukia 94 ulottuu alaspåin ja sisåånpåin levyn 56 kummastakin sivureunasta levyn 57 tukemiseksi. Levyyn 56 on lisåksi tehty ainakin yksi neliomåinen aukko 96, johon 10 voidaan sijoittaa såhkosilmå (ei esitetty) lasilevyjen 14 etu ja takareunojen havaitsemiseksi kuumennusvaiheen ohjaamiseksi. Niisså tapauksissa, joissa karkaistaan lasilevyjå kaksoislin-jassa, voidaan muodostaa pari aukkoja 94 levyyn 56 rinnakkain liikkuvien lasilevyjen rauodostamien kahden linjan keskiviivan påålle.

Kuumennustilan 54 pohjan muodostava ylålevy 58 ja alalevy 59 on myos rakennettu siten, ettå toinen levy pååsee liukumaan toisen suhteen. Tyypillisesti levy 59 liukuu levyn 58 alla ja tåmå on jalleen kiinnittynyt paikalleen sen voiman avulla, jonka L-muotoiset tuet 78 aiheuttavat. Pari yleisesti ottaen L-muotoi-sia tukia 98 ulottuu alaspain ja sisaanpain levyn 58 sivureunan viereisesta alapinnasta levyn 59 tukemiseksi. Levy 58 on edelleen varustettu såhkovastuskuumennuselementillå 100, joka on esimerkiksi Calrod-kuumennin ja joka on kiinnitetty levyn suureen ylapintaan. Kuumennuselementtiå 100 ohjataan esimerkiksi S.C.R.-laitteella (Silicon Controlled Rectifier ohjattu piitasasuuntain, esi esitetty), joka såilyttåå sen saadetysså vakiolåmpotilassa. Kuumennuselementti 100 saa såhko-virtaa såhkojohtimen 102 kautta, joka ulottuu levyn 58 låpi ja on sahkoliitetty kuumennuselementin 100 vastakkaisiin påihin. Edelleen kuumennuselementti 100 voidaan eriståå levystå 58 eristysmateriaalilla 104, joka on sijoitettu levyn 58 ylospåin olevaan pintaan. Kuumennuselementti 100 voidaan kiinnittåå materiaaliin 104 tai levyyn 58 useilla pinteillå 106.

Levyt 56 - 59 ovat rakenteeltaan eristettyjå levyjå låmpohåvion eståmiseksi kuumennustilasta 54 mahdollisimman tehokkaasti. Kuten kuviossa 6 on esitetty, levyyn 57 kuuluu ylåseinå 108 ja alaseinå 109 ja niiden våliin sijoitettu eristysmateriaali 110. Eristysmateriaali 110 voi olla mitå tahansa kaupallisesti saa-tavissa olevaa materiaalia, joka sopii tåhån prosessiin ja jol-laisia ovat esimerkiksi Marinite tai Fiberfax. Ylåseinån 108 ja alaseinån 109 erottaa toisistaan nelidmåinen putki 111, joka

II

90760 11 ulottuu levyjen kehån ympåri jåttåen siten seinåmåt 108 ja 109 vålimatkan paahån toisistaan eristysmateriaalin 110 sijoitta-miseksi niiden våliin.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, harjat 64a - 64d on kiinnitetty levyihin 56 - 59 vastaavassa jårjestyksesså useilla yleisesti ottaen poikkileikkaukseltaan suorakulmaisilla putkikiskoilla 112 ja 113. Kiskot 112 ja 113 ulottuvat pitkin levyjen 56 ja 57 sivureunoja ja kumpaankin on muodostettu alaspåin avautuva rako harjojen 64a ja 64b reunan vastaanottamiseksi ja kiinnittåmi-seksi. Harja 64a ulottuu kiskon 112 koko pituudelta. Harja 64b on katkaistu sopivan kokoiseksi siten, ettå se ulottuu ainoas-taan kiskon 113 siltå osalta, joka on esillå etupåån levyn 62 ja levyn 56 vastakkaisen reunan vålisså. Samalla tavoin harja 64c ulottuu siihen liittyvån kiskon 112 koko pituudelta ja harja 64d on katkaistu siihen liittyvåån kiskoon 113 sopivaan pituuteen.

Tuen muodostamiseksi kuumennustilan 54 ylå- ja alaseinåmille on levyn 56 ylåseinå 114 ja levyn 58 alaseinå 115 ulotettu levyjen sivureunojen ulkopuolelle. Seinåmån 114 jatkeet lepååvåt L-muotoisten tukien 76 yldspåin olevalla pinnalla. Samalla tavoin seinåmån 115 jatkeet lepååvåt tuen 78 ylospåin olevalla pinnalla. Pultit 84 ja mutterit 88 voidaan irrottaa tai loysåtå tukiyksikoiden 66 sååtåmiseksi sisåånpåin kohti levyjå 56 ja 58 siten, ettå ne kitkakiinnittyvåt seinåmien 114 ja 115 sivureu-noihin lukiten siten levyjen 56 ja 58 ja takapåån levyn 60 sijaintipaikan laakeripukin kiskoon 68 nåhden. Levyt 57 ja 59 sekå etupåån levy 68 ovat vapaita liukumaan kiinteiden levyjen suhteen kuumennustilan pituuden sååtåmiseksi sopivaksi kuumen-nusaseman 16 ja taivutusaseman 12 våliseen kåytettåvisså olevaan tilaan.

Edelleen levyn 57 alaspåin oleva seinåmå 109 ja levyn 58 ylds-påin oleva seinåmå 116 samoinkuin levyjen 56 ja 59 vastaavat 12 pinnat voidaan påållyståå låmpoå heijastavalla materiaalilla låmmonhavion pienentåmiseksi kuumennustilan 54 sisålta sekå såteilylåmmdn heijastamiseksi takaisin lasilevyyn 14.

Taivutusaseman 22 ylemmåssci koirasmuottiosassa 46 ja alemmassa naarasmuottiosassa 48 on vastakkaiset komplementtimuotoilupinnat, joiden kaarevuus vastaa taivutettujen levyjen muotoa ja jotka on sovitettu keskinaiseen liikkeeseen toisiaan kohti ja toisistaan poispain. Tarkasteltaessa jalleen kuviota 1 voidaan todeta, ettå koirasmuottiosassa 46 on alaspain suunnattu, olen-naisesti kupera muotoilupinta 117 ja se on sijoitettu telojen 44 ylSpuolelle, kun taas naarasmuottiosa 48 on sijoitettu kuljetintelojen 44 alapuolelle ja jarjestetty liikkumaan pys-tysuuntaisesti kohti koirasmuottiosaa 46 ja siita poispain. Naarasmuottiosan 48 pååståmiseksi tyontymåån kuljetintelojen 44 tason ylapuolelle lasilevyjen 14 nostamiseksi ylos on tama osa 48 muodostettu useista segmenteistS 118, jotka on asennettu vaunuun 119 ja jarjestetty riittMvån vålimatkan påShån toisistaan segmenttien 116 pååståmiseksi kulkemaan vierekkSisten telojen 44 valistå. Segmentit 118 muodostavat rengastyyppisen yhdistelmarakenteen, jossa on olennaisesti kovera muotoilupinta 120, joka taydentåa koirasmuottiosan 46 muotoilupintaa 117.

Vaunu 119 on siirrettåvisså pystysuuntaisesti nestetoimilait-teella 122, jossa on sopiva mannånvarsi 124 naarasmuottiosan 48 nostamiseksi ja laskemiseksi kuljetintelojen 48 alapuolella olevan ala-asennon ja niiden ylapuolella olevan ylåasennon vålilla kuumennetun lasilevyn 14 nostamiseksi irti kuljetinte-loista 44 ja sen puristamiseksi vasten koirasmuottiosaa 46 komplementtimuotoilupintojen 114 ja 120 valiin, jolloin lasi-levy 14 muotoutuu haluttuun kaarevuuteen. Koirasmuottiosa 46 voidaan haluttaessa jårjeståS myos pystysuunnassa liikkuvaksi ripustamalla se nestetoimilaitteen mannånvarresta. Taivutuksen tultua loppuunsuoritetuksi naarasmuottiosa 48 lasketaan alas ja tålloin se asettaa levyn uudelleen kuljetintelojen 44 påålle.

II

90760 13

Karkaisuasemassa 24 oleviin jååhdytyselimiin 26 kuuluu ylemmåt ja alemmat puhallinyksikdt 126 ja 128, jotka on sijoitettu lasilevyjen 14 ylå- ja alapuolelle, esimerkiksi ilmaa olevien vastakkaisten jååhdytysainesuihkujen suuntaamiseksi kuljetin-osalla 50 olevaa rataa pitkin liikkuvien lasilevyjen 14 vastakkaisia pintoja kohti ja vasten. Tåtå tarkoitusta vårten puhallinyksikot 126 ja 128 kåsittåvåt syottokammiot tai modulit 130, joissa on useita putkia 132, jotka tyontyvåt niista ulos-pain kohti taivutettujen levyjen 14 liikerataa useiden jåahdy-tysainesuihkujen suuntaamiseksi sopivasta syottolahteesta modulien 130 kautta kohti lasilevyjen 14 vastakkaisia pintoja.

Kuten kuvioissa 1, 7 ja 8 on esitetty, puhallinyksikoiden 126 ja 128 moduleista 130 ulottuvat useat putket 132 on jårjestetty yhdensuuntaisiksi riveiksi 132a, jotka ovat kohtisuorassa lasilevyjen 14 kulkurataan nåhden. Rivit ovat vSlimatkan pååssa toisistaan kulkuradan pituussuunnassa ja jårjestetyt siten, ettå rivin kukin putki 132 on kohdakkain kunkin viereisen rivin putken kanssa, jolloin muodostuu yhdensuuntaisia jonoja 132b, jotka ulottuvat kulkuradan suuntaan. Kuten kuviossa 8 on esitetty, rivien 132a vålinen pitkittaisetaisyys C on pienempi kuin vierekkaisten jonojen 132b vaiinen poikittaisetaisyys B.

Kuten kuviossa 7 on parhaiten esitetty, puhallinyksikon 126 putket 132 on sijoitettu siten, ettå ne ovat olennaisesti kohtisuoraan levyn 14 suurta ylMpintaa vastaan ja alemman puhallinyksikon 128 putket 132 on sijoitettu olennaisesti kohtisuoraan levyn 14 suurta alapintaa vastaan. On edullista, ettå puhallinyksikdiden 126 putket ovat olennaisesti aksiaa-lisesti kohdakkain yksikon 128 putkien kanssa. Tåmå puhallin-yksikkSrakenne tunnetaan viivamodulipuhallinyksikkdnå, joka suuntaa kaikki putket 132 nuolella A esitettyyn lasilevyn 14 kulkusuuntaan teloilla 52. Viivamodulipuhallinyksikon putkien suuntaus karkaisee lasilevyn 14 karkaisukåsittelyn aikana siten, ettå sårkymisalue ja pitkittåiset sirpaleet såilyvåt mååråysten mukaisissa rajoissa.

14

Viiva tai rivimodulien yksittåinen kåyttd puhallinyksikoisså esitetyllå tavalla on våhentånyt erittåin tehokkaasti kiila-maisten sårojen pituuden hyvåksyttåviksi lukemiksi hyvin ohuissa lasilevyisså. Valitettavasti se on aiheuttanut myos kimaltelun lisååntymistå ja toisinaan suurentanut osaskokoa siina måårin, ettå sitå ei voida hyvåksyå. Vaikka muodostuva kimaltelu on hyvåksyttåvisså, se vaikuttaa haitallisesti ulko-nakoon ja sitå pitåisi mahdollisuuksien mukaan vålttåå. Tåtå tarkoitusta vårten kuviossa 9 on esitetty rivimodulipuhallin-yksikon 128' modifioitu suoritusmuoto, jossa vain osassa modu-leita on juuri kuvattu rivijårjestely. Viitenumerolla 133 esitettyihin puhallinyksikon muihin moduleihin kuuluu tavan-omaisempi putkijårjestely, jota yleisesti kutsutaan "domino five" (domino viisi)-rakenteeksi, jossa vuorottelevien rivien 132a' putket 132 ovat kohdakkain muodostaen yhdensuuntaisia jonoja 132b', jotka ulottuvat kulkuradan suuntaan. Rakenne on mitoitettu siten, ettå muodostuu vuoron peråån putkijonoja, jotka ovat kohdakkain rivimodulien jonojen kanssa. Loput put-kijonot on sijoitettu rivimodulien jonojen våliin muodostaen kasatun putkijårjestelyn, jolla saadaan entistå tasaisempi ilman jakautuminen levyn pintaan. Kaikkein tyydyttåvimpien tulosten aikaansaamiseksi todettiin, ettå keskimmåisen modulin tai modulien tulisi olla rakenteeltaan rivimoduli, kun taas puhallinyksikon kummassakin pååsså olevien modulien tulisi olla rakenteeltaan tavanomaisia tai nk. "domino five"-rakennetta. Tållå tavoin lasilevyn keskiosa on pisimmån ajan rivimoduleista tulevien suihkujen kohteena karkaisun ratkaisevassa alkuvai-heessa silloin, kun.koko levy on puhallinyksikoiden vaikutus-piirisså, eli projisoidulla alueella tai sektorilla, kun taas etu- ja takareunat ovat tavanomaisista moduleista 133 tulevien jååhdytysainesuihkujen kohteena. On selvåå, ettå lasilevy liikkuu jatkuvasti jååhdytysosaston låpi tåsså vaiheessa, mutta alennetulla nopeudella verrattuna siihen suhteellisen suureen siirtonopeuteen, joka tarvitaan låmmonhukan minimoimiseksi levystå 14 sen siirtyesså taivutusasemasta 22 karkaisuasemaan

II

90760 15 24. Kun siis levy 14 tulee jååhdytyslaitteistoon 26, levyn vastakkaiset pinnat joutuvat kuvatun kuvion muodostavien vas-takkaisten jååhdytysainesuihkujen kohteeksi riittåvån pitkåksi ajaksi haluttujen tulosten aikaansaamiseksi, joita tuloksia ovat siis parantunut sirpalejakauma ja våhentynyt kimaltelu.

Juuri kuvatuissa suoritusmuodoissa ilmanpaine puhallinyksi-koisså on alueella 3,7 - 17,9 kPa. Tåmå on osoittautunut tyydyttavaksi useimmissa tapauksissa valmistettaessa karkais-tuja lasilevyjå, joiden paksuus on 3,5 mm tai våhemmån ja jotka vastaavat taysin virallisia lujuus- ja sårkymisvaatimuksia. Kuitenkin karkaistaessa auton laseja, joissa on teråvåsti kååntyvåt reunaosat, kuten kaarevissa peravaloissa, reunaosat hidastavat ilman luonnollista virtausta vasten lasin sisåpintaa tai ylapintaa ja tålldin seuraa epåtyydyttåvå karkaistuminen.

Tåmå pitåå erityisesti paikkansa silloin, kun karkaistaan hyvin ohuita lasilevyjå. Tåtå ongelmaa voidaan lievittåå kåyttåmållå paineilmaa, jonka paine on suuruusluokkaa 20,7 - 758 kPa, edul-lisesti 207 - 552 kPa ja jota kåytetåån lasilevyn sisåpintaan. Paineilmaa voidaan kåyttåå levyn koko pituudelta tai se voidaan rajoittaa teråvåkulmaisiin reunaosiin. Tåmå voidaan suorittaa liittåmållå ainakin yksi rivi jo olemassa olevia riviputkia paineilmanlåhteeseen ja sulkemalla haluttaessa rivin joitakin putkia ilman rajoittamiseksi ainoastaan kaareviin osiin. Sama tulos voidaan saavuttaa tyontåmållå paineilmaputki ja siihen liittyvåt syottosuuttimet kaytettåvån puha1linyksikon kahden putkirivin våliin. Suuttimien måårån mååråå tarve ja niiden tulisi olla kohdakkain rivisuuttimien jonoissa olevien putkien kanssa.

Voidaan todeta, ettå lasilevyjen 14 liikettå ohjataan toiminnan jokaisessa vaiheessa moottoriohjaimella (ei esitetty) siten, ettå liike on sopusoinnussa tåsså vaiheessa lasilevyyn 14 suo-ritetun kåsittelyn kanssa. Tålldin siis levyjen 14 liikkeen nopeutta vaihdellaan kuljetinjårjestelmållå 12 siten, ettå 16 nopeuden måårittelee parhaillaan suoritettava kåsittely, jol-loin levyt voivat kulkea kuumennustilan 34 lapi kuljetinosalla 36 ensimmåisellå nopeudella, uuniosan 20 ja taivutusaseman 22 låpi kuljetinosalla 42 toisella nopeudella ja karkaisuaseman 24 låpi kolmannella nopeudella. Tåmån mukaisesti lasilevyt 14 siirtyvåt karkaisulaitteen 10 låpi ennalta mååråtyillå nopeuk-silla, jotka ovat sopusoinnussa haluttuihin aikajaksoihin, joiden aikana ne siirtyvåt eri asemien låpi ja asemasta toi-seen.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, kuljetinosan 36 kuljetinteloja 38 kåytetåån yhteisesti pååttymåttomån kåyttoketjun 134 avulla sopivasta alennusvaihdemekanismista 136 kåsin, joka on liitetty toimivasti nopeudeltaan såådettåvåån voimanlåhteeseen tai såh-kdmoottoriin 138. Kuljetinosan 42 teloja 44 kåytetåån yhteisesti nopeussååtdmoottorista 140 alennusvaihdelaitteen 142 ja pååttymåttomån kåyttoketjun 144 kautta. Samalla tavoin kuljetinosan 50 teloja 52 kåytetåån yhteisesti pååttymåttdmållå ketjulla 146, joka on liitetty toimivasti alennusvaihdemekanis-min 128 kautta nopeussååtomoottoriin 150. Nopeudeltaan såådet-tåvåt såhkomoottorit 138, 140 ja 150 on kaikki liitetty toimivasti moottorin ohjaimeen (ei esitetty) siten, ettå kaikki mahdolliset såådot, jotka tehdåån moottorin 138 nopeuden ja siis esimerkiksi kuljetinosan 36 nopeuden sååtåmiseksi, aiheuttavat vastaavat såådot muiden kuljetinosien nopeuksiin siten, ettå kyseiset nopeudet såilyvåt oikeissa suhteissa toisiinsa. Erås tyypillinen nopeus on keskimåårin 35,6 - 76,2 m/min per minuutti asemien låpi. Mitå suurempi linjan nopeus on, sitå våhemmån låmpoå tarvitaan uunisssa 18 ja uunissa 20.

Yllå selvitetystå kåy ilmi, ettå keksinnon kohteet ja tarkoi-tukset on tåysin toteutettu. Keksinnon tuloksena on saatu aikaan parannettu menetelmå ja laite lasilevyjen karkaisemi-seksi siten, ettå sårkyvien osasten ja pitkien sirpaleiden måårå pysyy tietyisså mååråtyisså rajoissa. Keksinnon mukai-

II

90760 17 sesti tama saadaan aikaan ohjaamalla lasilevyjen kuumennustasoa kuumennusuunissa, såilyttåmalla haluttu taso uuniosasa ja kar-kaisemalla kuumennettu lasilevy rivipuhallinyksikoiden rauodostamassa karkaisumodulissa.

Claims (16)

18

1. Menetelmå suhteellisen ohuen lasilevyn karkaisemiseksi siten, ettå sillå on parantunut pirstoutumisominaisuus ja pienentynyt irisointiominaisuus, johon menetelmåån kuuluu vaihe levyn (14) kuljettamiseksi kuumennusalueen (16) låpi ja levyn (14) kuumentaminen karkaisua vårten riittåvåån låmpotilaan, levyn siirtaminen taivutusasemaan (22), levyn muotoileminen taivutusasemassa (22), muotoillun levyn (14) kuljettaminen jatkuvatoimisesti pitkin reittiå jååhdytysalueen (24) låpi, ja vastakkaisten jååhdytysvåliainevirtojen suuntaaminen vasten vastakkaisia etenevån levyn (14) pååpintoja peråkkåisesti ensimmåisesså ja toisessa kuviossa levyn edetesså mainitun jååhdytysalueen låpi, ensimmåisen kuvion virtojen ollessa jaetut yhdenmukaisesti suhteellisen yhdenmukaisen jååhdytysku-vion kohdistamiseksi etenevålle levylle (14), ja toisen kuvion virtojen ollessa jårjestetty useisiin vålin pååsså toisissaan oleviin pituussuuntaisiin riveihin, jotka on suunnattu pitkin levyn (14) etenemissuuntaa pituussuuntaisesti juovitetun jååh-dytyskuvion suuntaamiseksi etenevålle levylle, tunnettu siitå, ettå ennen mainittua siirtåmistå taivutusasemaan (22) levy (14) kuljetetaan kuumennusuunista (16) låmpotilaltaan ohjattuun uuniin (20) ja altistetaan låmpotilaltaan såådettyyn ympåristddn uunin (20) sisåpuolella; ja ettå kukin mainituista kuvioista ulottuu kokonaan jååhdytysalueen poikki.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå suhteellisen ohuen lasilevyn karkaisemiseksi, tunnettu siitå, ettå mene-telmåsså suunnataan vastakkaiset jååhdytysvåliaineen virrat vasten etenevån levyn vastakkaisia pååpintoja kolmannessa kuviossa, joka seuraa toista kuviota levyn (14) edetesså jååhdytysalueen (24) låpi, kolmannen kuvion ulottuessa kokonaan jååhdytysalueen poikki ja kolmannen kuvion virtojen ollessa jaetut yhdenmukaisesti suuntaamaan suhteellisen yhdenmukainen jååhdy-tyskuvio etenevålle levylle (14) koko sen leveyden poikki. I! 90760 19

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelma lasilevyn karkaisemiseksi, tunnettu siitå, etta lasilevy (14) kuumennetaan olennaisesti pehmenemispisteeseensa ensin maini-tussa uunissa (18).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelma lasilevyn karkaisemiseksi, tunnettu siita, etta mainittu jaahdytysaine on paineilmaa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelma lasilevyn karkaisemiseksi, tunnettu siita, etta mainittu jaahdytysaine on paineilmaa, jonka paine on alueella 3,7 - 17,9 kPa.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelma lasilevyn karkaisemiseksi, tunnettu siita, etta mainittu jaahdytysaine on paineilmaa, jonka paine on 20,7 - 758 kPa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelma lasilevyn karkaisemiseksi, tunnettu siitå, ettå mainittu jaahdytysaine on paineilmaa, jonka paine on 207 - 552 kPa.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelma lasilevyn karkaisemiseksi, tunnettu siitå, etta lasilevy (14) kuljetetaan ensin mainitun uunin (18), toisen uunin (20), taivutusaseman (22) ja jååhdytysosaston (26) låpi siirtonopeudella noin 35,6 - 76,2 m/min.

9. Laite (10) kuumennettujen, suhteellisen ohuiden lasilevyjen (14) karkaisemiseksi suuntaamalla yksilolliset jaåhdytysvåliai-neen virrat vasten kuumennettujen levyjen (14) vastakkaisia pååpintoja, johon laitteeseen kuuluu uuni (18) levyjen (14) kuumentamiseksi karkaisua vårten riittåvåån låmpotilaan, jååh-dytyselimet (26) kuumennettujen levyjen (14) nopeaksi jååhdyt-tåmiseksi, kuljetinvålineet (12) kuumennettujen lasilevyjen 20 (14) siirtamiseksi pitkin pituussuuntaista liikerataa ja taivu-tusasema sijoitettuna uunin (18) ja jaahdytysvalineiden (26) valille kuumennettujen lasilevyjen (14) muotoilemiseksi ennalta mHSråttyyn rakenteeseen ennen kuumennettujen lasilevyjen siir-tSmista jaahdytysvalineiden (26), mainittujen kuljetinvalinei-den (12) siirtaessa kuumennttuja lasilevyjå (14) toinen toisen-sa jalkeen uunista (18) taivutusasemaan (22) ja jaahdytysvalineiden (26) lapi, jaahdytysvalineiden sisåltaessa puhallinpååt (126, 128) sijoitettuna jaahdytysvåliaineen kohdistamiseksi vasten kuumennettuja lasilevyja (14) kutakin vastakkaista pin-taa levyjen edetessS jaahdytysvalineiden (26) lapi, tun-n e t t u kammioelimista (20, 54) sijoitettuna pitkin kulje-tinvålineitå (12) uunin (18) ja taivutusvålineiden (22) valille siinå sijoitettuna olevan kummennetun lasilevyn (14) yllåpitå-miseksi ennalta mååråtyssa låmpotila-alueessa sen jalkeen kun kuumennettu lasilevy (14) siirretåån uunista (18) kammiovMli-neeseen (20), kunkin puhallinpaan (126, 128) sisaltåesså ensim-maisen ja toisen modulin (130) jarjestettynå perakkåin ja jois-sa on putket (132), joiden kautta jaMhdytysvåliaine suunnataan vasten mainittuja pintoja koko levyjen (14) leveyden poikki kun levyjS kuljetetaan jatkuvatoimisesti niiden ohi, ensimmaisen modulin (130) putken (132) ollessa jaetut yhdenmukaisesti ja jarjestetty ensimmaiseen kuvioon suhteellisen yhdenmukaisen jaahdytyskuvion kohdistamiseksi eteneville levyille (14) ja toisen modulin (130) putken (132) ollessa jarjestetty toiseen kuvioon, joka eroaa ensimmaisesta kuviosta, toisen kuvion kasittaessM useita valin paassa toisistaan olevia pituussuun-taisia rivia, jotka on kohdistettu levyjen (14) liikesuunnan mukaisesti pituussuuntaisen juovitetun jaahdytyskuvion kohdistamiseksi eteneville levyille (14).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite lasilevyjen karkaise-miseksi, tunnettu siita, etta kukin puhallinpaasta (26, 128) sisaitaa kolmannen modulin (130), joka on jårjestetty perakkain ensimmaisen ja toisen modulin (130) kanssa, kolmannen II 90760 21 modulin (130) putken (132) ollessa jaetut yhdenmukaisesti ja jårjestetty kuvioon suhteellisen yhdenmukaisen jååhdytyskuvion suuntaamiseksi eteneville levyille (14).

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, t u n - n e t t u siitå, ettå toisen modulin (130) putket (132) on jårjestetty rivikuvioon, johon kuuluu useita yhdensuuntaisia jonoja (132b), jotka ovat poikittaissuuntaisesti yhdenmukaisen vålimatkan pååsså toisistaan ensimmåisen ennalta mååråtyn våli-matkan verran ja jolloin kukin jono (132b) on olennaisesti yhdensuuntainen lasilevyn (14) kulkuradan kanssa ja kuhunkin jonoon (132b) kuuluu useita putkia (132), jotka on olennaisesti yhdenmukaisesti jårjestetty pituussuuntaisen vålimatkan pååhån toisistaan toisen ennalta mååråtyn vålimatkan verran, joka on pienempi kuin mainittu ensimmåinen ennalta mååråtty vålimatka.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen laite, tun-n e t t u siitå, ettå ensimmåisen modulin (130) putket (132) on jårjestetty "domino five"-kuvioon, jolloin kukin putki (132) on olennaisesti saman vålimatkan pååsså neljåstå ympåroivåstå viereisestå putkesta.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå ensimmåisen modulin (130) "domino five"-kuvio muodostaa useita yhdensuuntaisia jonoja (132b), jotka ovat yhdenmukaisen vålimatkan pååsså toisistaan ja yhdensuuntaisia lasilevyn (14) kulkuradan kanssa ja jolloin mainittujen useiden yhdensuuntaisten jonojen (132b') vuorottelevat tai joka toiset jonot ovat mainitun ensimmåisen ennalta mååråtyn vålimatkan pååsså toisistaan ja pituussuuntaisesti kohdakkain toisen modulin (130) yhdensuuntaisten jonojen (132b) kanssa.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå siihen kuuluu kolmas moduli (130), joka ulottuu poikittain lasilevyn (14) kulkuradan yli ja 22 sijaitsee toisen modulin (130) silla puolella, joka on ensim-maiseen moduliin (130) nahden vastakkaisella puolella, jolloin kolmannen modulin (130) putket on jårjestetty mainittuun ensim-måiseen ennalta mååråttyyn kuvioon suhteellisen yhdenmukaisen jaåhdytyskuvion muodostamiseksi kuumennetun lasilevyn (14) etu-reunaosaan sen jalkeen, kun levy (14) on sijoittunut jaåhdytys-osastoon (26).

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå mainitussa kammio-osassa (54) on tuloaukko (61) kuumennetun lasilevyn (14) vastaanottamiseksi ja poistoaukko (63) kuumennetun lasilevyn poistamiseksi ja etta kammio-osaan (54) kuuluu elimet (56,57,58,59) tuloaukon (61) ja poistoaukon (63) vålisen etaisyyden saStamiseksi kammio-osan (54) pituuden asettamiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitå, kammioon (54) kuuluu vålimatkan paåsså toisistaan olevat ylå- (56,57) ja alaseinåt (58,59), etuseinå (60), jossa on tuloaukko (61) kuumennetun lasilevyn (14) vastaanottamiseksi, takaseina (62), jossa on poistoaukko (63) kuumennetun lasilevyn (14) poistamiseksi ja pari vålimatkan pååsså toisistaan olevia sivuseiniå, jotka sivuseinåt on muodostettu useista harjoista (64a,64b,64d), jotka ulottuvat pystysuuntaisesti ainakin toisesta mainituista ylå- (56,57) ja alaseinåstå (58,59). II 90760 23