FI89936B - Rengoeringskompositioner - Google Patents

Description

1 89936

Puhdistusainekoostumuksia Tämä keksintö koskee vesipitoisia puhdistusaine-koostumuksia, jotka sisältävät alhaisia määriä amiinioksi-5 dia pinta-aktiivisina aineina ja ne käyttäytyvät selvästi leikkausjännitystä heikentävästi ts. niillä on korkea viskositeetti alhaisilla leikkausnopeuksilla ja paljon pienempi viskositeetti suurilla leikkausnopeuksilla. Tämän tyyppinen käyttätyminen on erityisen hyödyllistä sellai-10 sissa puhdistusainekoostumuksissa, jotka on tarkoitettu levitettäviksi "sellaisinaan" ei-vaakasuorille rakennepin-noille, kuten seiniin ja ikkunoihin, sekä saniteettisiin kiintokalusteisiin, kuten keittiöaltaisiin, kylpyammeihin, suihkutiloihin, pesualtaisiin ja WC-pönttöihin. Keksintö 15 kohdistuu erityisesti vesipitoisiin, hypokloriittival- kaisuainetta sisältäviin puhdistusainekoostumuksiin, joita yleensä käytetään saniteettikalusteiden pintoihin.

On tunnettua, että mitä korkeampi on nestemäisen koostumuksen viskositeetti, sitä pitempi on sen viipymis-20 aika sen ollessa levitettynä ei-vaakasuoralle pinnalle, kuten seinälle. Viskositeettia voidaan nostaa monella tavalla, esim. käyttämällä polymeeristä orgaanista sakeutus-ainetta ainekoostumuksen komponenttina, nostamalla liu-. . otettujen komponenttien konsentraatiota, lisäämällä kiin- ; 25 teitä komponentteja, jotka suspendoidaan liuokseen, tai muuttamalla liuotettujen komponenttien ominaisuuksia gee-lifaasien aikaansaamiseksi.

Kaikilla näillä ratkaisuilla on rajoituksensa. Vaikkakin polymeerinen sakeutusaine on käyttökelpoinen : 30 sellaisissa koostumuksissa, jotka eivät joudu alttiiksi sitä turmeleviin vesipitoisiin olosuhteisiin, ei se ole käyttökelpoinen siinä tapauksessa, että ainekoostumus sisältää hypokloriittivalkaisuainetta, koska hypokloriitilla on taipumus turmella polymeeriä, mikä johtaa viimemainitun '35 sakeutuskyvyn huonontumiseen. Pelkkä liuoksessa olevien 2 .39936 komponenttien konsentraatioiden nostaminen vaikuttaa rajoitetusti liuoksen viskositeettiin eikä tämä ole kustannusten kannalta erityisen tehokasta. Kiinteiden, so. ei-liukoisten komponenttien lisääminen aiheuttaa lisää hanka-5 luutta siinä suhteessa, että erottumista tai saostumista varastoitaessa tulee välttää, ja tuotteen fysikaalinen muoto rajoittuu yleensä sameaan suspensioon, joka ei ole ihanteellinen vesipitoiselle puhdistusainekoostumukselle. Liuotettujen komponenttien fysikaalisten ominaisuuksien 10 muuttaminen keskinäisen vuorovaikutuksen avulla viskoosis- ten faasien muodostamiseksi voi myös tuottaa rajoituksia komponenttien tyypille ja konsentraatiolle.

Sen ongelman ratkaisemiseksi, joka liittyy sakeu-tusaineen (ja valkaisuaineen) stabilisuuteen sakeutetuissa 15 vesipitoisissa, hypokloriittia sisältävissä koostumuksis sa, on ehdotettu erilaisia valmisteita. Useimmat näistä käsittävät sellaisten pinta-aktiivisten aineiden yhdistelmiä, jotka ovat stabiileja hypokloriittiliuoksen suhteen, jolloin esimerkkeinä ovat ainekoostumukset, jotka on esi-20 tetty GB-patenteissa 1 329 086 ja 1 418 671, EP-hakemus-julkaisuissa 21 581 ja 30 401 sekä FR-patentissa 2 355 909. Tällä alalla on esitetty hypokloriittivalkai-suainekoostumuksia, jotka sisältävät pinta-aktiivisten aineiden yhdistelmiä, jolloin tuotteiden viskositeettiarvot 1 25 ovat enintään « 150 mPa.s, mutta tätä korkeampien viskositeettien saavuttamista ei erityisesti neuvota ja sen otaksutaan vaativan sellaisia pinta-aktiivisen aineen määriä, jotka ovat todennäköisesti taloudellisesti epähoukut-televia.

: : 30 Hakijat ovat todenneet, että leikkausjännitystä heikentävä käyttäytyminen on toivottava ominaisuus sellaisille sakeutetuille, vesipitoisille, hypokloriittia sisältäville ainekoostumuksille, jotka on tarkoitettu käytettäväksi ei-vaakasuoriin keraamisiin pintoihin. Leikkausjän-35 nityksen vähentäminen tekee mahdolliseksi hyvin korkeiden li 3 8 9 9 3 6 viskositeettiarvojen kehittämisen alhaisilla leikkausnopeuksilla, jotka syntyvät tuloksena nesteen liikkeestä alaspäin pystysuoraa pintaa pitkin oman painonsa vaikutuksesta, vaikkakin se synnyttää alhaisia viskositeettiarvo-5 ja, kun liuosta puristetaan ulos paineen alaisena ahtaan aukon kautta, kuten joustavaseinäisen pullon kaulasta. Hakijoiden EP-patenttihakemuksessa nro 0 144 166 kuvataan tämän ominaisuuden omaavia ainekoostumuksia, jotka käsittävät vesiliuoksia, jotka sisältävät pitkäketjuisia amii-10 nioksideja yhdessä määrättyjen aromaattisten yhdisteiden kanssa, joilla on karboksyyli- tai hydroksyylifunktionali-suutta sekä määrätynlainen amfifiilinen luonne.

On kuitenkin todettu, että sakeutetut nestemäiset ainekoostumukset, jotka sisältävät pieniä määriä yhtä tai 15 useampaa lisäainetta leikkausjännityksen vähentämiseksi, osoittavat myös taipumusta viskoelastiseen käyttäytymiseen erityisesti 5-20 °C:n lämpötiloissa, joita yleensä esiintyy esim. toilettikulhoissa. Tämä on vähemmän toivottava ominaisuus, koska se aiheuttaa nesteen epätasaisen jakau-20 tumisen käsitellyn pinnan yli. Kuluttajan kannalta se on myös esteettisestivähemmän miellyttävää. Niinpä tarvitaan sakeutettu vesipitoinen puhdistusainekoostumus, jolla on leikkausjännitystä vähentäviä ominaisuuksia, samalla kun . . se osoittaa kontrolloitua tai edullisemmin oleellisesti ; 25 olematonta viskoelastista käyttäytymistä.

Esillä olevan keksinnön mukaan aikaansaadaan vesipitoinen puhdistusainekoostumus, joka sisältää 1-10 paino-% alkalimetallihypokloriittia, 1-10 paino-% alkalimetallikloridia, :::30 0,5-1,5 paino-% alkalimetallihydroksidia, 0,5-5 paino-% tertiääristä amiinioksidia, jolla on kaava R,R2R3N-0, jossa R, on suoraketjuinen tai haarautunut C,2-Cl5-alkyyliryhmä ja R2 ja R3 tarkoittavat toisistaan riippumatta C,-C4-alkyyliryhmää tai C2-C4-hydroksialkyyli-35 ryhmää; 4 39936 mono- tai polyalkyloitua alkalimetallibentseenisul-fonaattia, jossa alkyyliryhmät sisältävät 1-4 hiiliatomia, ja mahdollisesti pinta-aktiivista apuainetta.

5 Keksinnön mukaiselle koostumukselle on tunnusomaista, että koostumus on kirkas yksifaasinen neste, jossa mono- tai polyalkyloitu alkalimetallibentseenisulfonaatti on nat-riumksyleenisulfonaatti tai natriumkumeenisulfonaatti, jota on läsnä 0,05 - 0,5 pai-no-% koostumuksesta, että 10 amiinioksidin ja natriumksyleenisulfonaatin tai natriumku-meenisulfonaatin välinen painosuhde on 2,5:1 - 10:1 ja mainitun koostumuksen nollaleikkausjännitysviskositeetti on vähintään 500 mPa'S 10 °C:ssa, Brookfield-viskositeetti on pienempi kuin 500 mPa·s käytettäessä karaa no. 3 no-15 peudella 100 kierrosta/min 20 °C:ssa ja modaalinen relak-saatioaika on korkeintaan 0,5 s 10 °C:ssa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksia silmällä pitäen sakeutettujen vesipitoisten puhdistusainekoostumusten reologiset ominaisuudet määritetään käyttämällä seuraavia 20 kojeita: a) Brookfield Synchrolectric Viscometer Model RVT, valmistaja Brookfield Engineering Laboratories Inc. Stoughton, Massachusetts, USA. Viskosimetrissä käytetään karaa nro 3 nopeudella 100 kierrosta/minuutti ja lukemat otetaan 25 20 °C:ssa.

b) Carrimed Controlled Stress Rheometer, valmistaja

Carrimed Ltd., Interpret House, Curtis Road Indrusrial Estate, Dorking, Surry RH4 1DP, Englanti. Reometrissä käytetään Carrimedin oskillatorisen leikkausjännityksen tie- 30 tokoneohjelmistoa käyttäen kartion ja levyn leikkausjänni- tysgeometriaa (kartion halkaisija: 4 cm; kartiokulma: 2°), joka koje on normaalisti asetettu aikaansaamaan leikkausjännityksen, joka on 8,94xl0'5 N/cm2 (8,94 dyne cm'2) väräh-telytaajuusalueella 0,063-6,3 radiaania sek'1. Tällä ko-35 jeella suoritetaan mittaukset lämpötiloissa 6 °C, 10 °C, 140 °C ja 18 °C.

5 89936

Reometri mittaa keksinnön mukaisten sakeutettujen, vesipitoisten koostumusten kaksi parametriä värähtelytaajuuden funktiona, nimittäin kompleksin viskositeetin "in-phase"komponentin (mPa.s) ja kimmomoduulin (Pa), joiden 5 kuminankin parametrin merkitykset on esitetty J.D. Ferryn teoksessa ’'Viscoelastic properties of polymers" (3. painos), julkaisija Wilet & Sons vuonna 1980. Hakijat ovat todenneet, että näistä parametreistä ainakin toisen, nimittäin kompleksin viskositeetin in-phase-komponentin joh-10 detun funktion vaihtelu korreloi kuluttajan toteaman havainnon kanssa sakeutettujen, vesipitoisten koostumusten viskoelastisuudesta 5-20 °C:n lämpötiloissa.

Nollaleikkausjännitysviskositeetti otetaan kompleksin viskositeetin in-phase-komponentin pientaajuusasymp-15 toottina ja tämä arvo on vesipitoisen ainekoostumuksen leikkausjännitystä heikentävän luonteen mitta. Viskoelas-tisen käyttäytymisen mitta saadaan matemaattisesti muuntamalla kompleksin viskositeetin in-phase-komponenttia. Tämä käsittää kompleksin viskositeetin in-phase-komponentin 20 kertomisen taajuudella, jolloin saadaan alenemamoduuliar- vo. Tämän alenemamoduulin esittäminen graafisesti taajuuden käänteisarvon funktiona antaa alenemamoduulin maksimiarvon, ja taajuuden käänteisarvoa tällä arvolla pidetään nestemäisen koostumuksen modaalisena relaksaatioaikana. 25 Vaikkakaan kompleksin viskositeetin in-phase-komponentti ja modaalinen relaksaatioaika eivät ole täysin toisistaan riippumattomia, niiden keskinäinen suhde on epäsuora eikä selvästi määritelty.

Keksintö käsittää sen laajimmassa mielessä vesipi-: 30 toisen puhdistusainekoostumuksen, joka sisältää kahta komponenttia, nimittäin pitkäketjuista amiinioksidia tai mono- tai polyalkyloidun bentseenisulfonaatin alkalimetal-lisuolaa, jossa alkyyliryhmät sisältävät 1-4 hiiliatomia.

Esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoisilla amii-· 35 nioksideilla on kaava R,R2R3N -*0, jossa R, on C,2-Cl5-alkyyli- 6 S 9 9 3 6 ryhmä ja R2 ja R3 ovat C,-C4 alkyyliryhmiä tai C2-C4-hydrok-sialkyyliryhmiä. Amiinioksidia on läsnä 0,1-5 paino-%, edullisemmin 0,5-2,5 paino-%, ja keksinnön edullisimmissa suoritusmuodoissa, joissa R,:n keskimääräinen ketjupituus 5 on > 14 hiiliatomia, 1-1,5 paino-% koostumuksesta. R,-ryhmä voi olla lineaarinen tai haarautunut ja se voi olla johdettu luonnon tai synteettisistä hiilivetylähteistä. Esillä olevan keksinnön tarkoituksia varten lineaariset ryhmät määritellään sellaisiksi, että ne käsittävät osia, jotka 10 sisältävät enintään 25 % metyyliä, joka haarautuu pääasiallisesti 2-asemasta amiinioksidin typpiatomiin nähden.

Metyylihaarautuma alkyyliketjussa on myös vallitsevana niissä amiinioksideissa, jotka ovat käyttökelpoisia esillä olevassa keksinnössä ja joissa R,-ryhmä on luon-15 teeltaan pikemminkin haarautunut kuin lineaarinen.

Näiden amiinioksidin kaupallisesti saatavat lähteet ovat yleensä seuraavien kaavojen mukaisten yhdisteiden seosta 20 f R CH CH2 N —<·“ 0 | | jossa R4 on metyyli, ja R4 R3 25 R CH2 CH2 N —O , R3 30 joka seos syntyy tuloksena prekursorialkoholin tai -alde-hydin muodostamiseksi käytetystä menetelmästä. Tämä menetelmä käsittää olefiinin, edullisesti lineaarisen a-ole-fiinin karbonyloimisen tai hydroformyloimisen ja tuottaa 35 toivotun, ketjultaan haarautuneen aldehydin tai alkoholin,

II

7 39936 joilla on sama hiililuku, seoksen. Kysymyksen ollessa ole-fiinisista lähtöaineista, joissa on vaihteleva hiiliketju-pituus, sisältää saatu alkoholi- tai aldehydiseos yhdisteitä, joissa on erilainen hiililuku, sekä isomeerejä, 5 jotka sisältävät suoraketjuisia ja 2-alkyyliasemassa haarautuneita alkyyliryhmiä. Ketjultaan lineaarisen ja haarautuneen materiaalin seosta on saatavissa kaupallisesti ja sellainen sisältää 25-75-paino-% C,3-amiinioksideja ja 75-25 paino-% C15-araiinioksideja, jolloin noin 50 paino-% 10 on suoraketjuisia ja 50 paino-% 2-alkyyliasemassa haarautunutta ketjua, jossa 2-alkyyliryhmä on pääasiallisesti metyyli. Keksinnön mukaisissa sakeutetuissa puhdis-tusainekoostumuksissa haaraketjuisten amiinioksidien sekä näiden ja suoraketjuisten amiinioksien muodostamien seos-15 ten käyttömäärä vaihtelee riippuen detergentin alkyyliryh-män keskimääräisestä ketjunpituudesta. Siinä tapauksessa, että lähtöaineolefiini sisältää 65-75 % C13-hydrokarbyyli-ryhmiä ja 25-35 % C15-hydrokarbyyliryhmiä, käytetään saatuja amiinioksideja määriä, jotka ovat alueen yläpään lähel-20 lä nimittäin > 2 paino-% koostumuksesta ja tyypillisesti 2,0- 2,5 paino-%.

Jos lähtöaineessa oleva seos on lähempänä edellä mainitun käänteisarvoa, nimittäin 65-75 % C,5:ttä ja 25-35 % C13:a voidaan saatujen amiinioksidien käyttömäärä pienen-25 tää arvoon, joka on 1-2 paino-% koostumuksesta. Lisäksi amiinioksidit, joissa pitkäketjuinen alkyyliryhmä R, on lineaarinen, ovat herkempiä esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoisten viskositeettia muuttavien aineiden vaikutukselle kuin ne, joissa R, on ei-lineaarinen. Niinpä val-30 kaisuainekoostumus, joka sisältää 8-10 % hypokloriittia ja amiinioksidia, jossa pitkäketjuinen alkyyliryhmä on haarautunut ja jonka hiililuku on noin 13,3, vaatii ionivah-vuudeksi vähintään arvoa 4,7 g mol/dm3 tuotteen viskositeetin saamiseksi arvoon yli 200 mPa.s. Tämän ionivahvuus-- 35 tason otaksutaan tekevän hypokloriittivalkaisuaineen va- 8 39936 rastointikestävyyden pienemmäksi kuin sen, jonka katsotaan olevan toivottavaa tuotteen odotetulle säilymisajalle. Edullinen amiinioksidin rakenne "sakeutetuille" tuotteille, joiden viskositeetti on > 200 mPa.s. 20 °C:ssa, on 5 sellainen, jossa R,:n keskimääräinen ketjunpituus on välillä C14-C15. Ainekoostumukset, jotka sisältävät näitä edullisia amiinioksideja, vaativat vähemmän amiinioksidia, nimittäin < 2,0 %, tyypillisemmin 1,0-1,5 %, ja myös pienempää ionivahvuutta, nimittäin minimin ollessa 3,0 g 10 mol/dm3, tavoitteeksi asetetun viskositeetin saavuttamiseksi . Nämä molemmat aineosien määrässä suoritetut vähennykset tuottavat parannetun varastointikestävyyden ja vähentävät myös tuotteen kustannuksia.

Keksinnön mukaisen ainekoostumuksen toinen oleelli-15 nen komponentti on mono- tai polyalkyloidun bentseenisul-fonaatin alkalimetallisuola, jonka alkyyliryhmät sisältävät 1-4 hiiliatomia. Tämä aine on natriumksyleenisulfo-naatti ja erityisemmin natriumkumeenisulfonaatti. Niiden käyttömäärät ovat sellaiset, että amiinioksidin painosuhde 20 alkyloituun bentseenisulfonaattiin on 2,5:1-10:1, edullisemmin 4:1-10:1. Käytännössä kyseisen aineen määrä on 0,05-0,5 paino-% koostumuksesta, edullisemmin 0,1-0,25 paino-%.

Näiden aineiden reagoimistavasta keksinnön mukai-25 sessa ainekoostumuksessa ei olla perillä, vaikkakin otaksutaan, että ne vaikuttavat amiinioksidimisellien väliseen liittymismuotoon. Tämä liittyminen johtaa löyhästi sitoutuneen rakenteen muodostumiseen liuoksessa, jolla on korkea viskositeetti alhaisilla leikkausnopeuksilla, samalla 30 kun liuoksella ei ole viskoelastisia ominaisuuksia.

Keksinnön mukaisilla ainekoostumuksilla tulee nol-laleikkausjännitysviskositeetin olla vähintään 500 mPa.s 10 °C:ssa ja edullisesti nollaleikkausjännitysviskositeet-ti on suurempi kuin 1000 mPa.s, edullisemmin suurempi kuin 35 2000 mPa.s tässä lämpötilassa.

Il 9 89936

Keksinnön mukaisten ainekoostumusten modaalinen re-laksaatioaika ei ole pitempi kuin 0,5 sekuntia 10 °:ssa ja edullisesti se on lyhyempi kuin 0,4 s. Ihanteellisessa tapauksessa tulisi modaalisen relaksaatioajän lähetä arvoa 5 nolla.

Brookfield-viskositeetti ei saa ylittää arvoa 500 mPa.s 20 °C:ssa käytettäessä karaa nro 3 nopeudella 100 kierrosta/min ja se on edullisesti pienempi kuin 400 mPa.s, yleensä 200-350 mPa.s ja se kuvaa koostumuksen jalo kelun helppoutta sen säilytysastiasta. Samalla kun sakeus- arvon arvellaan olevan esteettisesti toivottava, on korkeiden Brookfield-viskositeettien (so. > 500 mPa.s) todettu olevan vähemmän kelvollisia kuluttajien kannalta.

Mittaukset suoritetaan tuotteelle yleensä sen jäl-15 keen, kun sen valmistuksesta on kulunut 48-96 tuntia, tavallisesti noin 72 tuntia. Viskositeettiarvot eivät yleensä muutu huomattavasti sen jälkeen, kun koostumus on tasapainottunut, mutta kysymyksen ollessa edullisista koostumuksista, jotka sisältävät hypokloriittivalkaisuaineita, 20 vaikuttaa hypokloriitin hajoaminen koostumuksen ominai suuksiin ja johtaa viskositeetin ja modaalisen relaksaa-tioajan hitaaseen pienenemiseen. Nämä pienenemiset tulevat ilmeisiksi noin 6 viikon - 2 kuukauden kuluttua riippuen koostumusten varastointilämpötilasta.

25 Keksinnön laajimmassa mielessä ainoa oleellinen komponentti amiinioksidin ja alkyloidun bentseenisulfonaa-tin ohella on vesi, joka muodostaa loppuosan koostumuksesta. Käytännöllisistä syistä sisältävät esillä olevan keksinnön mukaiset koostumukset silti yleensä muita mahdolli-30 siä aineksia, ja keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa näitä ovat ionisoituvat yhdisteet, jotka voivat olla luon-... teeltaan orgaanisia tai epäorgaanisia. Nämä ionisoituvat yhdisteet muodostavat ionivahvuuden (I) lähteen, joka myös on omiaan parantamaan koostumusten viskositeettia. Ioni-35 soituvien epäorgaanisten yhdisteiden määrä voi olla aina 10 . 8 9 9 3 6 25 paino-% koostumuksesta, mikä vastaa enintään 6,5 g mol/dm3:n ionivahvuuksia riippuen käytetyistä yhdisteistä.

Keksinnön sen piirteen mukaan, joka kohdistuu nestemäisiin pesuainekoostumuksiin, jotka ovat sopivia kovien 5 pintojen, kuten seinien ja ikkunoiden puhdistamiseen, voi ionisoituva yhdiste käsittää mitä tahansa vesiliukoisia epäorgaanisia ja orgaanisia tehostusaineita- ja sekvest-raussuoloja, joita normaalisti sisällytetään tällaisiin tuotteisiin. Luokiteltavia ja pesuaineiden tehostussuoloi-10 na tällä alalla hyvin tunnettuja yhdisteitä ovat nitrilot-riasetaatit, polykarboksylaatit, sitraatit, orto- ja pyro-fosfaatit, silikaatit ja minkä tahansa näiden seokset. Metalli-ionisekvestrausaineita ovat kaikki edellä mainitut sekä sellaiset aineet, kuin alkalikalimetallietyleenidi-15 amiinitetra-asetaatit, aminopolyfosfonaatit ja fosfaatit (DEQUEST). Suuri joukko polyfunktionaalisia orgaanisia happoja ja suoloja on selostettu EP-hakemusjulkaisussa nro 0 040 882, joka sisältää esimerkkejä tällaisten aineiden käyttämisestä erilaisissa puhdistusainekoostumuksissa. 20 Yleensä tehostus/sekvestrausainetta on 1-25 % koostumuksesta. Sitruunahappo (2-20 % natriumsitraattina) on edullinen tehostusaine.

Keksinnön mukaisten koostumusten edullisissa suoritusmuodoissa ionisoituvat yhdisteet käsittävät hypoklo-25 riittivalkaisuainetta ja alkalimetallikloridi- ja -klo-raattisuoloja, joita on sen kanssa kaupallisesti saatavassa materiaalissa. Nämä suolat antavat pääosan ja edullisesti kaiken siitä ionivahvuudesta, joka on toivottavaa 200 mPa.s:n suuruisten viskositeettiarvojen saamiseksi 30 tällaisille koostumuksille. 9-10 %:n suuruinen alkalime-tallihypokloriittipitoisuus koostumuksessa antaa normaalisti ionivahvuuden, joka on vähintään 3,0 g mol/dm3. Ioni-vahvuusarvot, jotka ovat suurempia kuin 5,0 g mol/dm3, eivät ole toivottavia, koska niillä on haitallinen vaikutus 35 hypokloriitin stabiilisuuteen. Ionivahvuus on edullisesti 11 8 9 9 36 pienempi kuin 4,0 g mol/dm3 ja välillä 3,4-3,8 g mol/dm3 olevat arvot katsotaan optimaalisiksi silloin kun toivotaan stabiilia tuotetta, jonka viskositeetti on >200 mPa.s 20 °C:ssa.

5 Alkalimetallihypokloriitti voi olla litium-, ka- liumtai natriumhypokloriitti ja hypokloriitin määrä koostumuksessa sovitetaan normaalisti välille 1-12 paino-%, edullisesti välille 5-10 paino-%. Hypokloriittivalkaisu-ainekoostumukset sisältävät tavanomaisesti noin 6-9 paino-10 % hypokloriittia. Kloorivalkaisukoostumusten aktivi teetti ilmaistaan tavanomaisesti painoprosentteina käytettävissä olevaa klooria koostumuksessa, ja valkaisuainela-jin todellinen paino-% sovitetaan sellaiseksi, että saavutetaan "hyötykloorin" toivottu määrä. Edullinen hypoklo-15 riittilaji on natriumhypokloriitti, joka sisältää 95,3 % hyötyklooria.

Alkalimetallihypokloriitteja on saatavissa kaupallisesti vesiliuoksina, jotka sisältävät 10-15 paino-% "käytettävissä olevaa klooria", ja irtotavaran valmistajat 20 tuottavat yleensä ainetta, jonka käytettävissä olevan kloorin pitoisuudet ovat tämän alueen yläpään lähellä, nimittäin 12-14 paino-%. Nämä kaupallisesti saatavat hypo-kloriittiliuokset sisältävät muita suoloja sivutuotteina . - tai epäpuhtauksina, erityisemmin vapaata alkaliteettia 25 alkalimetallihydroksidin ja alkalimetallikarbonaatin muodossa, sekä alkalimetallikloridia. Vähäisiä määriä muita lajeja, kuten natriumkloraattia, otaksutaan myös muodostuvan hypokloriitin valmistuksen aikana, mutta niiden kemiallinen stabiilisuus on kyllin alhainen, niin että ne suu-: 30 ressa määrin ovat hajonneet siihen ajankohtaan mennessä, kun hypokloriittia käytetään tuotevalmisteissa. Sivutuote-aineiden määrät riippuvat hypokloriitin valmistuksessa käytetyistä prosessin olosuhteista, mutta yleensä ne ovat seuraavan suuruisia: 12 89 936 0,2 - 1,0 % alkalimetallihydroksidia 0,01 - 0,1 % aikaiimetällikarbonaattia 10,0 - 18,0 % alkalimetallikloridia ilmaistuna paino-%:teinä käytetystä hypokloriittiliuokses-5 ta.

Kuten edellä todettiin, muodostavat hypokloriitti-valkaisuaineen mukana olevat suolat enimmän osan elleivät kaikkea siitä ionisoituvasta lajista, joka on tarpeen vaadittua ionivahvuutta varten. Tarvittaessa voidaan kuiten-10 kin lisätä muita ei-pinta-aktiivisia orgaanisia tai epäor gaanisia yhdisteitä, jos on tarpeen saada ionivahvuus halutulle alueelle.

Ionisoituva yhdiste tai yhdisteet voivat olla luonteeltaan epäorgaanisia, esim. alkalimetalli- tai ammonium-15 hydroksidi, -sulfaatti, -halogenidi, (erityisesti -klori di), -silikaatti, -karbonaatti, -nitraatti, -ortofosfaat-ti, -pyrofosfaatti tai -polyfosfaatti, tai orgaanisia, kuten -formiaatti, -asetaatti tai -sukkinaatti. Ionisoituva alkalimetalliyhdiste on normaalisti alkalihydroksidi, 20 kuten natrium- tai kaliumhydroksidi, joko yksinään tai seoksena alkalimetallisuolojen kanssa. Tuotteen turvallisuuden vuoksi on alkalihydroksidimäärä normaalisti rajoitettu arvoon, joka on 0,5 - 2 paino-%, tavallisemmin 0,75 - 1,5 paino-% koostumuksesta.

25 Keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa vältetään sellaisia epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät hapettuvia ryhmiä, koska niillä on taipumus vaikuttaa haitallisesti koostumusten fysikaaliseen ja/tai kemialliseen stabiilisuuteen varastoinnin aikana. Eräitä 30 orgaanisia sekvestrausaineita, kuten aminopoly(alkyleeni- fosfonaatti)suoloja voidaan kuitenkin sisällyttää koostumuksiin hapetetussa muodossa, jossa ne eivät ole arkoja hypokloriittivalkaisuaineen vaikutukselle. Tällaisia sekvestrausaineita on yleensä läsnä 0,1-0,5 paino-% koostu-35 muksesta.

13 39936

Ainekoostumuksen ionivahvuus lasketaan seuraavan lausekkeen avulla ... ^2

Kokonaisionivahvuus 1=7 2 jossa Cj on ionilajin molaarinen konsentraatio suureena g mol/dm3

Zj on ionilajin valenssi.

10 Funktio CjZj2 lasketaan jokaiselle liuoksessa oleval le ionilajille, nämä funktiot lasketaan yhteen ja summa jaetaan kahdella, jolloin saadaan koostumuksen ionivahvuus .

Keksinnön mukaisten koostumusten eräs hyödyllinen 15 mahdollinen komponentti on aromaattinen molekyyli, joka sisältää rengassubstituution ainakin kahdessa asemassa, jolloin toinen substituentti on karboksyylihapporyhmä. Hydroksiryhmäsubstituutiota lukuunottamatta toinen substituentti aromaattisessa renkassa ei oleedullisesti o-ase-20 massa. Nämä molekyylit ovat erittäin tehokkaita leikkausjännitystä pienentäviä lisäaineita, vaikkakin ne alhaisissa lämpötiloissa aiheuttavat viskoelastisia ominaisuuksia, ja sen vuoksi niitä käytetään edullisesti pieniä määriä, nimittäin ei enempää kuin 25 paino-%, edullisesti ei enem-25 pää kuin 10 paino-% alkyloidusta bentseenisulfonaattikom-ponentista laskettuna. Esimerkkejä edellä määritellyistä aromaattisista molekyyleistä ovat meta- ja para-kloori-bentsoehappo, meta-nitrobentsoehappo, para-bromibent-soehappo, salisyylihappo, 5-sulfosalisyylihappo, 3,5-dime-30 tyylisalisyylihappo ja paratolueenihappo. Edellä mainituista aineista suositellaan klooribentsoehappoja.

Aromaattisen molekyylin käyttömäärä keksinnön koostumuksissa on 0,01 - 0,10 paino-% koostumuksesta.

Vielä eräs esillä olevan keksinnön mukaisten koos-35 tumustenmahdollinen komponentti on anioninen pinta-aktii- 14 89936 vinen aine. Sopivia anionisia pinta-aktiivisia aineita ovat sellaiset, jotka sisältävät alifaattisen hydrokarbyy-liosan, jonka keskimääräinen hiiliketjupituus on suurempi kuin 12 ja pienempi kuin 18 atomia, jolloin mainittua osaa 5 on ainakin 40 paino-% anionisesta pinta-aktiivisesta aineesta. Sopivia anionisia pinta-aktiivisia aineita, jotka täyttävät tämän ehdon, ovat alkanoaatit, sulfonoitujen alkaanihappojen C,-C5-alkyyliesterit, olefiinisulfonaatit, alkyylibentseenisulfonaatit, joissa alkyyliryhmä sisältää 10 11-13 hiiliatomia, s-C12-C18-alkaanisulfonaatit, C12-C16-al- kyylisulfonaatit, eräät alkyylipolyetoksisulfaatit, alkyy-lifosfaatit ja oräät alkyylieetterifosfaatit. Haluttaessa voidaan käyttää myös mikä tahansa näiden pinta-aktiivisten aineiden seoksia.

15 Edullisia alkanoaatteja ovat C,2-C14-alkalimetalli- tai maa-alkalimetallisaippuat ja näiden seokset, jotka on johdettu esim. kookospähkinä- tai palmunydinöljystä. Edullisia sulfonoituja alkaanihappoestereitä ovat C12-CI4-alkaa-nihappojen metyyli-, etyyli-, propyyli- ja butyyliesterien 20 alkalimetallisulfonaattisuolat. Edullisia olefiinisul- fonaatteja ovat alkalimetalli-C]2-CM-a-olef iinisulfonaatit, ja alkyylibentseenisulfonaatit ovat edullieesti sellaisia, joissa on lineaarinen alkyyliketju. Alkyylisulfaatit voivat olla tyypiltään primäärisiä tai sekundäärisiä, jolloin 25 alkyyliryhmä on johdettu primäärisistä tai sekundäärisistä alkoholeista. Nämä alkoholit voivat vuorostaan olla johdetut mistä tahansa lähteistä, jotka on edellä esitetty amiinioksidin pitkäketjuisen ryhmän yhteydessä. Alkyylipo-lyetoksisulfaateissa olevien etoksiryhmien keskimääräinen 30 lukumäärä ei saa olla suurempi kuin 3 moolia kohti, jos alkyyliketjun pituus on 12-14 hiiliatomia, eikä suurempi kuin 4 moolia kohti, jos alkyyliketjun pituus on 14-16 hiiliatomia.

Kationi on yleensä alkalimetalli, kuten natrium, 35 kalium, litium tai ammonium, joskin eräisiin pinta-aktii-

II

is 59 9 3 6 visiin aineisiin voidaan käyttää maa-alkalimetalleja, kuten magnesiumia.

Edullisia anionisia pinta-aktiivisia aineita ovat primääriset C12-C,6-alkyylisulfaatit, joissa on enintään 5 keskimäärin 50 % metyylihaarautumia, s-C13-C15-alkaanisul-fonaatit ja Cu-C13-alkyylibentseenisulfonaatit. Saippuat ovat myös edullisia anionisa pinta-aktiivisia aineita seoksissa, joissa amiinioksidin ja anionisen pinta-aktiivisen aineen painosuhde on > 20:1.

10 Jos anionisia pinta-aktiivisia aineita sisällyte tään keksinnön mukaisten koostumusten komponenteiksi, niiden käyttömäärä on sellainen, että niitä on 0,1-20 paino-% anionisten pinta-aktiivistenaineiden ja amiinioksidien seoksesta, jolloin jälkimmäisiä on jäljellä olevat 80-90 % 15 eeoksesta.

Vielä eräs pinta-aktiivinen aine, jota voidaan sisällyttää keksinnön mukaisiin koostumuksiin ja joka myös on stabiili hypokloriittiliuosten suhteen, on substituoitu betaiini, jolla on kaava 20

RjIW^-RgCOO- jossa R5 on Cg-Clg-alkyyliryhmä, edullisesti C10-C,4-alkyyli-ryhmä, R6 ja R7 ovat C,-C4-alkyyliryhmiä, edullisemmin me-25 tyyliryhmiä, ja Rg on C^-Qj-alkyleeniryhmä, edullisemmin C2- C3-alkyleeniryhmä. Eritysesimerkkejä ovat oktyyli-, dekyy- li-, dodekyyli-, tetradekyyli- ja heksadekyylibetaiinit, joissa Rg on etyleeni- tai propyleeniryhmä ja R* ja R7 ovat metyyliryhmiä. Tätä pinta-aktiivista ainetta voidaan käyt-30 tää mukana aina 100 %:iin asti amiinioksidin määrästä, mutta kustannussyistä sitä käytetään yleensä mukana pienempi määrä, edullisesti alle 50 %, edullisimmin alle 25 % amiinioksidin määrästä.

Eräs erittäin edullinen mahdollinen komponentti, ‘35 joka soveltuu käytettäväksi esillä olevan keksinnön mukai- 16 39936 sissa valkaisuainetta sisältävissä suoritusmuodoissa, on kvaternoitu alkoksisilaani, joka aikaansaa kauan kestävän antibakteerisen vaikutuksen pinnoille, erityisesti piipi-toisille pinnoille, jotka on pesty kyseisillä koostumuk-5 silla. Ainekoostumukset, jotka sisältävät piin orgaanisia kvaternäärisiä yhdisteitä, ovat edullisesti vapaat anioni-sista pinta-aktiivisista aineista näiden kahden komponentin välisen vuorovaikutuksen välttämiseksi. Jos anionisia pinta-aktiivisia aineita on läsnä, tulee niitä olla vähem-10 män kuin piin orgaanisen kvaternäärisen yhdisteen mooli-määrä jälkimmäisen kationisen luonteen säilyttämiseksi.

Piin orgaanisilla kvaternäärisillä ammoniumyhdis-teillä, joilla on toivotun mukaisesti sekä laaja-alainen antibakteerinen aktiviteetti että fysikaalis-kemiallinen 15 stabiilisuus keksinnön mukaisissa puhdistusainekoostumuk-sissa, on yleinen kaava R.o 20 X-(R1I)y[RI10]3.ySi(CH2)3-N + -R9

Rio jossa R, on C16-C20-alkyyli, R10 on C^-C^alkyyli, Rn on Cj-C,,-25 alkyyli, y on kokonaisluku 0-2 ja X' on vesiliukoinen ani-oni. Edullinen ketjunpituus symbolille R, on Cig antibakteerisen tehokkuuden vuoksi, ja kustannussyistä sekä valmistuksen helppouden takia R10 ja Ru ovat kumpikin tavallisesti metyylejä. Alkalisessa vesiliuoksessa (Ru0) -ryhmät hyd-30 rolysoituvat, jolloin muodostuu silanolijohdannainen, jo ten tässä esitettyihin viittauksiin piin orgaanisesta kva-ternäärisestä ammoniumyhdisteestä sisältyy sen silanolijohdannainen. X on yleensä halogenidi, erityisesti kloridi, mutta se voi käsittää myös metosulfaatin, asetaatin 35 tai fosfaatin.

Il 17 39 936

Orgaanisen piiyhdisteen käyttömäärä on 0,001-0,25 % laskettuna koostumuksen koko painosta, mutta tavallisemmin se on 0,005-0,05 paino-% ja edullisimmin 0,01-0,03 paino-%.

5 Eräs keksinnön mukaisten koostumusten toivottava mahdollinen komponentti on hajuste, jota on läsnä 0,01-0,5 paino-%, edullisesti 0,05-0,25 paino-% koostumuksesta.

Monosykliset ja bisykliset monoterpeenialkoholit ja niiden esterit, joita ne muodostavat C2-C3-alkaanihappojen 10 kanssa, ovat tunnettuja ja niitä käytetään aineksina tuoksua antavissa aineissa, mukaanlukien ne, joita käytetään pesuainekoostumuksissa. Sellaisina niiden käyttömäärä vai-htelee välillä 10-500 miljoonasosaa koostumuksesta riippuen hajustevalmisteesta ja pesuainekoostumuksen luontees-15 ta.

Hakijat ovat todenneet, että hypokloriittivalkaisu-aineen vesiliuoksissa, jotka sisältävät 1,0-2,5 % C|4 CI6 amiinioksidia ainoana pinta-aktiivisena aineena, tuottaa vähintään 400 miljoonasosan suuruisen määrän käyttäminen 20 vähintään yhtä monosyklistä tai bisyklistä monoterpeeni- alkoholia tai sen esteriä C2-C3-alkaanihapon kanssa valkai-suliuoksen viskositeetin paranemisen ja helpottaa viskositeettien, joiden arvo on 200 mPa.s. tai sitä suurempi, muodostumisen 20 °C:ssa. Monoterpeenialkoholia tai -este-25 riä on läsnä edullisesti määrä, joka on vähintään 600 miljoonasosaa. Esimerkkejä aineista, jotka aikaansaavat tämän vaikutuksen, ovat isoborneoli, isobornyyliasetaatti, dihy-droterpineoli ja dihydroterpinyyliasetaatti.

Näiden aineiden toimintatavasta tässä järjestelmäs-30 sä ei olla täysin selvillä, mutta otaksutaan, että anioni-sten pinta-aktiivisten aineiden poissa ollessa tapahtuu vetysidosten muodostumista amiinioksidimiselleihin kiinnittyneiden, veteen suhteellisen liukenemattomien ter-peenialkoholien vierekkäisten alkoholifunktioiden välillä. 35 Tämä johtaa pidentyneen misellirakenteen muodostumiseen 18 '39 936 liuoksessa, mikä aikaansaa suurentuneen viskositeetin.

Esillä olevan keksinnön mukaiset sakeutetut, vesipitoiset hypokloriittivalkaisuainekoostumukset, jotka sisältävät edellä mainittuja terpeenialkoholijohdannaisia, 5 ovat erityisen edullisia sisältäessään antibakteerisena komponenttina kvaternoitua alkoksisilaania. Tällaisissa koostumuksissa käytetään mahdollisimman pieniä määriä amiinioksidipinta-aktiivista ainetta ja ionisoituvia suoloja, jotka ovat tarpeen tuotteen toivotun viskositeetin 10 synnyttämiseksi ja siten parantamaan kvaternoitujen alkok-sisilaanien stabiilisuutta.

Ainekoostumukset voidaan valmistaa tavanomaisilla sekoitusmenetelmillä, mutta koska viskositeettia parantavan aromaattisen yhdisteen vesiliukoisuus on suhteellisen 15 alhainen, tulee amiinioksidin olla läsnä liuoksessa, johon viskositeettia parantava yhdiste lisätään. Edullisissa koostumuksissa pidetään seuraavaa valmistusmenetelmää erittäin edullisena, jotta varmistettaisiin se, ettei epätäydellisestä liukenemisesta ja/tai varastoinnin aikana 20 tapahtuvasta saostumisesta aiheutuisi ongelmia.

Edullisessa valmistustavassa muodostetaan ympäristön lämpötilassa (nimittäin 15-25 °C:ssa) esiseos, joka sisältää amiinioksidia, hajustetta, lisättyä alkalihydrok-sidia ja vettä, ja joukkoon lisätään sen jälkeen alkyloi-25 tua bentseenisulfonaattiyhdistettä samalla voimakkaasti sekoittaen. Jos orgaanista piiyhdistettä käytetään lisänä, lisätään se myös tässä vaiheessa. Edullisissa sakeutetuissa valkaisuainekoostumuksissa, jotka sisältävät monosyk-listä tai bisyklistä monoterpeenialkoholikomponenttia, 30 tä#ä voidaan sopivasti sisällyttää hajusteseokseen. Lopul lisen tuotteen saamiseksi lisätään esiseos sen jälkeen liuokseen, joka sisältää jäljellä olevat ainekset, esim. hypokloriittia, muita pinta-aktiivisia aineita, ionisoituvia epäorgaanisia tai orgaanisia yhdisteitä, kelatoivia 35 aineita jne.

Il S 9 9 3 6 19

Keksintöä valaistaan seuraavissa esimerkeissä, joissa %-määrät on ilmaistu %:eina koostumuksesta, ellei toisin ole mainittu.

Esimerkki 1 5 20,525 g C14 lineaarisen alkyylidimetyyliamiiniok- sidin 28,26 %:ista liuosta lisättiin 166,965 g:aan demine-ralisoitua vettä ja joukkoon dispergoitiin 0,625 g hajustetta, joka sisälsi 0,32 g isobornyyliasetaattia. Tähän liuokseen lisättiin hitaasti, samalla voimakkaasti sekoit-10 taen 1,25 g natriumkumeenisulfonaattia kiteisenä jauheena, jolloin saatiin 200 g esiseosliuosta. 10,635 g natriumhy-droksidin 47 %:sta liuosta liuotettiin 300 g:aan natrium-hypokloriittiliuosta (15,0 % AvCl2-liuos, jota valmistaa toiminimi ICI Ltd) ja esiseos sekoitettiin tähän liuokseen 15 samalla sekoittaen voimakasta leikkausvaikutusta käyttäen.

Saadulla koostumuksella oli seuraava analyysitulos; NaOCl 8,57 (= 9,0 % AvC12)

NaCl 8,54

NaOH 1,00 20 amiinioksidia 1,16

Na-kumeenisul-fonaattia 0,25 hajustetta 0,125 vettä & sekal. 80,355 25 Laskettu ionivahvuus oli 3,3 g mol/dm3 ja koostumuk sen Brookfield-viskositeetti oli 312 mPa.s 20 °C:ssa tuotteen ollessa 72 tuntia vanha.

Tutkittaessa Carrimed-reometrillä tuotteella oli seuraavia ominaisuuksia:

: 30 lämpötila 6 °C 10 °C 14 °C 18 °C

nollaleikkausjännitysvisko- siteetti, mPa.s 4600 2850 1330 750 modaalinen relaksaatio- aika, s 0,51 0,31 0,16 0,16 20 . ö 9 9 3 6

Vertailuainekoostumus valmistettiin myös käyttämällä samaa valmistusmenetelmää mutta sisällyttämällä koostumukseen 1,00 paino-% amiinioksidia, 0,1 paino-% p-kloori-bentsoehappoa leikkausjännitystä pienentävänä lisäaineena 5 eikä yhtään alkyloitua bentseenisulfonaattia. Tämän koostumuksen Brookfieldviskositeetti oli 72 tuntia vanhana tuotteena 231 mPa.s 20 °C:ssa ja sillä oli seuraavat nol-laleikkausjännitysviskositeettiarvot ja modaalisen relak-saatioajan arvot:

10 lämpötila 6 °C 10 °C 14 °C 18 °C

nollaleikkausjännitys- viskositeetti mPa.s 3800 2600 1700 1140 modaalinen relaksaatioaika, S 1,08 0,62 0,38 0,23 15

Vertailuainekoostumukse11a oli korkeita viskosi-teettiarvoja nollaleikkausjännityksellä, mutta näihin liittyi huomattavasti pidempiä modaalisen realaksaation aikoja kuin mitä ilmeni keksinnön mukaisella koostumuksel-20 la.

Esimerkki 2 Käyttämällä esimerkin 1 menetelmää valmistettiin koostumus, jonka analyysitulos oli seuraavanlainen:

NaOCl 8,57 25 NaCl 8,54

NaOH 1,0 lineaarinen alkyyli-dimetyyli-Cj4-amiinioksidia 1,0 30 natriumksyleenisulfo- naatti 0,1 hajustetta ** 0,125 (sisältää 0,064 g iso- bornyy1iasetaatt ia) vettä & sekal. 80,665 35 100,000

II

21 89936 ** Sisältää monoterpeenialkoholien ja niiden esterien seosta määrän, joka vastaa noin 950 miljoonasosaa koostumuksesta laskettuna.

Tämän koostumuksen laskettu ionivahvuus oli 3,28 g 5 mol/dm3 ja 72 vanhan tuotteen Brookdield-viskositeetti oli 290 mPa.s 20 °C:ssa. Nollaleikkausjännitysviskositeetin todettiin 10 °C:ssa olevan 950 mPa.s ja modaalisen relak-saatioajan 0,18 s 10 °C:ssa.

Esimerkki 3 10 Otettiin esimerkin 1 koostumusta ja p-klooribent- soehappoa lisättiin 0,025 paino-% tuotteesta, so. 10 pai-no-% natriumkumeenisulfonaatista. 72 tuntia vanhan tuotteen viskositeetti mitattuna Brookfield-viskometrilla oli 320 mPa.s 20 °C:ssa. Koestettuna Carrimed-reometrilla saa-15 tiin seuraavat mittaustulokset:

lämpötila 6 °C 10 °C 14 °C 18 °C

nollaleikkausj ännitysvi s- kositeetti, mPa.s 5800 3100 1710 810 20 modaalinen relaksaatio- aika, s 0,68 0,33 0,24 0,16

Pienen p-klooribentsoehappomäärän lisäämisen voidaan katsoa edesauttavan korkean viskositeetin säilymistä 25 (verrattuna esimerkin 1 koostumukseen) nollaleikkausjänni tysolosuhteissa, erityisesti mentäessä tutkitun lämpötila-alueen yläpäätä kohti. Modaaliset relaksaatioajat osoittivat kuitenin myös suurenemista esimerkissä 1 saatuihin arvoihin nähden lämpötila-alueen alapäässä, ja sen vuoksi ei - 30 ole suositeltavaa käyttää enempää kuin vähäisiä määriä EP-patenttihakemuksen nro 0 144 166 mukaisia substituoituja aromaattisia happoja.

Claims (8)

39936

1. Vesipitoinen puhdistusainekoostumus, joka sisältää oleellisesti 5 1-10 paino-% alkalimetallihypokloriittia, 1-10 paino-% alkalimetallikloridia, 0,5 - 1,5 paino-% alkalimetallihydroksidia, 0,5-5 paino-% tertiääristä amiinioksidia, jolla on kaava R^RjN-O, jossa Rj on suoraketjuinen tai haarautu-10 nut Cl2-C15-alkyyliryhmä ja R2 ja R3 tarkoittavat toisistaan riippumatta C^-C^-alkyyliryhmää tai C2-C4-hydroksialkyyli-ryhmää; mono- tai polyalkyloitua alkalimetallibentseenisul-fonaattia, jossa alkyyliryhmät sisältävät 1-4 hiiliato-15 mia, ja mahdollisesti pinta-aktiivista apuainetta, tunnettu siitä, että koostumus on kirkas yksifaa-sinen neste, jossa mono- tai polyalkyloitu alkalimetalli-bentseenisulfonaatti on natriumksyleenisulfonaatti tai 20 natriumkumeenisulfonaatti, jota on läsnä 0,05 -0,5 paino-% koostumuksesta, että amiinioksidin ja natriumksylee-nisulfonaatin tai natriumkumeenisulfonaatin välinen paino-suhde on 2,5:1 - 10:1 ja mainitun koostumuksen nollaleik-kausjännitysviskositeetti on vähintään 500 mPa*s 25 10 ’C^ssa, Brookfield-viskositeetti on pienempi kuin 500 mPa*s käytettäessä karaa no. 3 nopeudella 100 kierros-ta/min 20 °C:ssa ja modaalinen relaksaatioaika on korkeintaan 0,5 s 10 °C:ssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhdistusaine-30 koostumus, tunnettu siitä, että natriumksyleeni- sulfonaattia tai natriumkumeenisulfonaattia on läsnä 0,1 -0,25 paino-%:n määrä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puhdistusainekoostumus, tunnettu siitä, että se lisäksi 35 sisältää 0,01 - 0,1 paino-% yhdistettä, joka on salisyyli- li »39 936 happo tai sen 5-sulfo- tai 3,5-dimetyylijohdannainen, m- tai p-klooribentsoehappo, p-bromibentsoehappo, p-tolu-eenihappo, m-nitrobentsoehappo tai näiden seos, edellyttäen, että yhdisteen paino ei ylitä 25 paino-% läsnä ole-5 vasta natriumksyleenisulfonaatista tai natriumkumeenisul-fonaatista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen puhdistusaine-koostumus, tunnettu siitä, että yhdiste on m- tai p-klooribentsoehappo.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen puh- distusainekoostumus, tunnettu siitä, että pinta-aktiivisen apuaineen määrä ei ylitä läsnä olevan amiiniok-sidin määrää.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhdistusaine- 15 koostumus, tunnettu siitä, että amiinioksidi on ainoa läsnä oleva pinta-aktiivinen aine.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhdistusaine-koostumus, tunnettu siitä, että alkalimetallihy-pokloriitin, alkalimetallikloridin ja alkalimetallihydrok- 20 sidin seos aikaansaa ionivahvuuden enintään 5,0 g mol/dm3.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen puhdistusainekoostumus, tunnettu siitä, että se sisältää vähintään 400 ppm vähintään yhtä monosyklistä tai bisyklistä monoterpeenialkoholia tai sen C2-C3-alkaani- 25 hapon kanssa muodostamaa esteriä. 8 9 936