FI89409B - Ventilationsfoerfarande och ventilationsanordning - Google Patents

Description

1 8 9 Ί C 5

Ilmastointimonetelmä ja ilmastointilaite

Keksinnön kohteena on ilmastointimenetelmä, jossa huoneilma saatetaan kiertämään lämmönsiirtimen läpi Ja 5 puhalletaan olennaisesti vaakasuorassa suunnassa huoneeseen syöttökanavan läpi syötetyn tuloilman virtauksen avulla. Keksinnön kohteena on lisäksi ilmastointilaite.

Huonetilojen Jäähdyttämiseen käytetään yleisesti ns. konvektiopalkkeja, jotka ovat huoneen yläosaan sijoitettuja 10 lämmönsiirtimiä, joita Jäähdytetään vedellä tai muulla jäähdytysnesteellä. Huoneilma jäähtyy silrtimessä, jolloin sen tiheys kasvaa ja se painuu alaspäin. Näin syntyy siir-timen läpi jatkuva ns. vapaa konvektiovirtaus, jolloin silrtimessä jäähtynyt ilma jäähdyttää huonetilaa. Lisäksi 15 palkin seinät ja lämmönsiirtimen lamelllt absorboivat jonkin verran lämpösäteilyä.

Konvektiovirtaus on kuitenkin verrattain hidas, joten lämmönsiirtokerroin silrtimessä on alhainen. Jos nopeutta yritetään lisätä kasvattamalla siirtimen lämpöpin-20 taa, virtausnopeus kasvaa.. Tällöin kuitenkin siirtimestä ulos virtaavan ilman nopeur kasvaa Ja se putoaa Jäähdytettävään tilaan Ja aiheuttaa vetoa. Palkkien tehoa ei siten *'*. käytännössä voida tällä tavalla nostaa, Jolloin lämmönsiir- • · · tokerroin Jää alhaiseksi, ts. investointikustannus/jäähdy- '· *· 25 tysteho on korkea. Palkin kokonalsteho on myös moniin tar-« « \ *: koituksiin riittämätön.

Em. heikkoutta on pyritty korjaamaan yhdistämällä : ilmastoinnin ilmanjako konvektiopalkkeihin. Esimerkkinä tällaisista ratkaisuista voidaan mainita NO-kuulutusJulkai-30 sussa 161 701 esitetty elementti. Em. NO-Julkaisussa on • · esitetty Jäähdytyspalkki, Jossa keskellä olevan ilmastoin-tikanavan molemmille sivuille on sijoitettu konvektiopalk- « · · <’·: kl. Palkeista alas tuleva konvektiovirtaus puhalletaan « · · sivulle ilmastointikanavan alareunassa olevalla suutlnraol-35 la, Jolloin konvektiovirtaul)r.sen suunta saadaan käännettyä • « « · « · · • · · • · 2 89 4C9

Ja jäähtynyt ilma saadaan sekoittumaan paremmin ympäröivään lämpimään huoneilmaan. Vetoriski pienenee huomattavasti aiemmin mcinittuihin ratkaisuihin verrattuna Ja siirtimistä voidaan ottaa ulos suurempi teho kuin aiemmin. NO-Julkalsun 5 mukaisella järjestelyllä väitetään voitavan tehostaa luonnollista konvektiovirtausta siirtimen läpi suutinraon aiheuttaman induktion avulla. Vaikutus Jää kuitenkin todellisuudessa melko vähäiseksi, koska konvektlovirtaus joutuessaan kääntymään 90° puristaa ilmaeulhkun verrattain kapeak-10 sl, jolloin virtausnopeus suihkussa kasvaa helposti niin suureksi, että se aiheuttaa vetoa huonetilassa. Todellisuudessa virtausnopeus on niin pieni, että lnduktlovalkutus riittää korvaamaan virtauksen kääntymisestä aiheutuvan palnehäviön. Em. syystä ko. palkeilla voidaan saavuttaa 15 vain noin 10-30 t korkeampi teho kuin vapaan virtauksen konvektlopolkeilla. Rajoittavana tekijänä on edelleen veto-riski huonetilassa Joko kylmän ilman putoamisen tai liian voimakkaan suihkun takia. Ylhäältä palkista tuleva ilmavirta taivuttaa suuttimista lähtevää suihkua alaspäin kohti 20 oleskeluvyöhykettä Ja lisää näin vetoriskiä.

Toisena esimerkkinä voidaan mainita FI-kuulutusJul-kaisussa Θ3 133 esitetty ratkaisu. FI-Julkaisussa on kuvat- • · tu ratkaisu. Jossa ilmastointi-ilma, ts. tuloilma puhalle- • *· taan huonetilaan konvektlopalkln vierestä. Jolloin ilma- *: 25 suihkun ilma alkaa heti sekoittua myös huonetilan ilman ·.*·: kanssa. lnduktlovalkutus Jää palkista tulevan virtauksen kääntymisen takia vähäiseksi, mutta heti tapahtuva sekoit-: tuminen huoneilmaan nostaa suihkun lämpötilaa, joten riski virtauksen putoamiseen hiukan pienenee. Tulosta huonontaa 30 toisaalta se, ettei konvektlovirtaus pääse kunnolla kehit- • · .·;·. tymään, kun virtaus käännetään heti palkin alta.

Usein edellytetään lisäksi, että konvektiopalkilla .··: voidaan hoitaa myös lämmitys. FI-Julkaisussa 83 133 on • · · :...: ehdotettu, että lämmitys hoidettaisiin konvektlopalkln m 35 viereen asennettavalla erillisellä pääasiassa säteilyläm- • · • · • · · • · · • · 3 S 9 Ί C 9 pöä luovuttavalla lämmönvaihdinpaneelilla. Kustannukset nousevat tällöin huomattavasti Ja kattotilaa tarvitaan lisää, mikä voi vaikeuttaa esimerkiksi valaisinten sijoittelua. Pääasiallisesti säteilylämpönä siirtyvä lämpö on li-5 säksi fysiologisesti epämiellyttävää suuren säteilyepäsym-metrian takia, ts. yläruumiiseen kohdistuu enemmän säteilyä kuin alaruumiiseen. Em. järjestely on lisäksi tehoton myös siksi, että vain lämmönvaihdinpaneelin alapinta siirtää lämpöä huonetilaan.

10 Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä Ja laite, joiden avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat voidaan eliminoida. Tähän on päästy keksinnön mukaisen menetelmän avulla. Joka on tunnettu siitä, että tuloilma puhalletaan pystysuunnassa lämmönsllrtimen tason alapuolella 15 olevaan olennaisesti suljettuun sekoitus tilaan Ja että läm-mönsiirtimen läpi virranneen huoneilman virtaussuunta käännetään lämmönsllrtimen jälkeen ennen tuloilman puhalluksen tasoa olennaisesti tuloilman puhalluksen suuntaiseksi. Menetelmää voidaan edelleen parantaa sillä, että tuloilman 20 puhalluksella vedetään huoneilmaa sekoitustilaan myös puhalluksen tason alapuolelta. Keksinnön mukainen ilmastoin-.·. tilaite on puolestaan tunnettu siitä, että laite käsittää olennaisesti suljetun sekoitustilan, johon lämmönsllrtimen 1 \ läpi pystysuunnassa virrannut huoneilma Ja syöttökanavan *· j 25 läpi puhallettu tuloilma on sovitettu virtaamaan niin, että • · · ’· tuloilman puhalluksen taso on lämmönsllrtimen tason alapuo- * * lella ja välineet, joiden avulla lämmönsllrtimen läpi vir- • · · ·.· · ranneen huoneilman virtaussuunta on sovitettu kääntymään lämmönsllrtimen jälkeen olennaisesti tuloilman puhalluksen :*·*: 30 suuntaiseksi ennen tuloilman puhalluksen tasoa. Laitteen toimintaa voidaan edelleen parantaa sillä, että laitteeseen *. sisällytetään elimet, joiden kautta tuloilman puhallus on • · · sovitettu vetämään huoneilmaa sekoitustilaan myös puhalluk- • « *··* sen tason alapuolelta.

35 Keksinnön etuna on ennen kaikkea se, että keksinnön • · :*·.· avulla voidaan huoneeseen tuotava kokonaisteho kasvattaa • ♦ 4 89409 lähes kolminkertaiseksi vapaan konvektiovirtauksen palkkeihin verrattuna Ja samalla parantaa lämmönsiirtokerrointa niin, että samalla lämmönsiirtopinnalla saadaan huonetilaan noin kaksinkertainen jäähdytysteho. Investointikustan-5 nus/jäähdytysteho alenee näinollen puoleen aiemmin tunnettuihin ratkaisuihin verrattuna ja lisäksi saadaan vetoris-kiä pienennettyä olennaisella tavalla. Tehokkaan induktion ansiosta palkkia voidaan käyttää jäähdytyksen lisäksi myös lämmitykseen. Konvektlopalkin virtausominaisuuksia hyödyn-10 tämällä voidaan huonetilaan saada syntymään täysin vedoton ja erittäin stabiili kiertovirtaus.

Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa oheisen piirustuksen mukaisten sovellutusmuotojen avulla, jolloin kuvio 1 esittää periaatteellisena sivukuvantona 15 keksinnön mukaisen laitteen ensimmäistä sovellutusmuotoa, kuvio 7. esittää periaatteellisena sivukuvantona keksinnön mukaisen laitteen toista sovellutusnuotoa, kuvio 3 esittää periaatteellisena sivukuvantona keksinnön mukaisen laitteen kolmatta sovellutusmuotoa, 20 kuvio 4 esittää periaatekuvantona kuvion 1 mukaisel la sovollutusmuodolla aikaansaatavaa virtaustilannetta, kuvio 5 esittää periaatekuvantona kuvion 2 mukaisel-la sovollutusmuodolla aikaansaatavaa virtaustilannetta, kuvio 6 esittää perlatteellisena sivukuvantona kuvi- *· “· 25 on 2 mukaisen sovellutusmuodon muunnosta, *- kuvio 7 esitää periaatteellisena sivukuvantona kuvi- on 1 mukaisen sovellutusmuodon muunnosta ja • « · : kuvio 8 esittää periaatteellisena sivukuvantona kuvion 2 mukaisen sovellutusmuodon toista muunnosta.

30 Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisen ilmastoin- • · .·:·. tilaitteen ensimmäinen sovellutusmuoto. Kuviossa 1 on vii- ·. tenumeron 1 avulla merkitty ilmastointilaitteen runko, joka •••j muodostaa samalla konvektlopalkin. Rungon 1 yläosaan on sijoitettu lämmönslirrin 2, Johon Jäähdytysalne tuodaan 35 putkilla 3. Ilmastointi-ilma ts. tuloilma tuodaan kanavan • »· • · 1' 5 8 9 <i C 9 4 avulla rungon 1 Ja ohjauslevyjen 5 muodostamaan koteloon 9, Joka on olennaisesti lämmönsiirtimen tason alapuolella. Em. kanava 4 Ja kotelo 9 muodostavat yhdessä tuloilman syöttökanavan. Tulotilinä puhalletaan syöttökanavasta 4,9 5 pienten suutinten 6 kautta suurella nopeudella olennaisesti suljettuun sekoitustilaan 10. Kuvion 1 sovellutusmuodossa sekoitustila 10 muodostuu ohjauslevyjen 5 Ja rungon 1 seinämien rajaamasta tilasta. Suuttimet 6 on sijoitettu pienehköin välein yhteen tai useampaan riviin rungon 1 koko 10 pituuden alueelle. Suuttimista 6 purkautuva suurinopeuksinen ilmasuihku d vetää sekoltustilassa mukaansa lämmönsiir-timen 2 läpi huoneilmaa a sekoitustilaan 10. Ohjauslevyt 5 kääntävät lämmönsiirtimen läpi virranneen ilmavirran b olennaisesti tuloilman suihkun, te. puhalluksen suuntai-15 seksi, jolloin sekoittuminen on tehokasta ja impulssihäviö virtauksen kääntyessä jää lähes kokonaan pois.

Tuloilman puhallus, ts. suihku d vetää mukaansa myös Jäähdyttämätöntä huoneilmaa puhalluksen tason alapuolelta ainakin yhden aukon 7 kautta osavlrtauksena c. Osavlrtauk-20 sena c sekoitustilaan 10 virtaava ilma sekoittuu sekoitus-tilassa suihkuun d. Seoksen lämpötila on korkeampi kuin ,·. konvektioilman b ja tuloilman d lämpötilat. Lämpötilaa !**. voidaan jopa säätää säätämällä aukon tai aukkojen 7 pinta- I 1 alaa säätöpellin tai muun vastaavan mekanismin avulla.

* 1 25 Konvektioilman b, tuloilman d Ja alhaalta tulevan huone- '· ilman c seos virtaa aukkojen 8 kautta huonetilaan, Jossa se * 1 edelleen vetää mukaansa sekoitusilmaa f ympäriltään. Ilma- * · · :.· · suihkun e nopeus on kuitenkin Jo huomattavasti pienentynyt sekoittumisen ansiosta Ja koska sen lämpötila on korkeampi 30 kuin tuloilman suihkun lämpötila niin suihku e ei myöskään putoa helposti alas. Kaikkiaan vedon vaara huonetilan oles- *. keluvyöhykkeellä vähenee olennaisesti paremman sekoittumi- *·1· sen ansiosta.

» · · * · *·;·’ Koska sekoitusilmaa c otetaan sekoitustilaan myös :V: 35 alhaalta, sekoittuminer tehostuu sekoltustilassa 10. Suih-• · «« • 1 6 8 9 4 C 9 kun nopeus laskee myös huomattavasti nopeammin sen luovuttaessa liike-energiaa molempiin suuntiin. Ylhäältä tuleva konvektioilma b ei myöskään pysty taivuttamaan suihkua e alaspäin. Joten riski virtauksen putoamiseen pienenee.

5 Keksinnön perusajatuksena on siis saada aikaan teho kas induktio ja huoneilman sekoittuminen Jäähdytettyyn ilmaan jo konvektiopalkin sisällä, Jolloin huonetilaan tuleva ilma on jo lämmennyt eikä putoa suurella nopeudella alas ja aiheuta vetoa. Kun palkkiin otetaan sekoitusilmaksi 10 huoneilmaa, se stabiloi huonevirtauksia siten, että saadaan aikaan pysyvä kiertovirtaus, Joka edelleen pienentää veto-riskiä. Tehokas induktio saadaan aikaan kääntämällä konvek-tlovirtaus ohjauslevyillä, Jolloin virtaushäviöt ovat pienet, järjestämällä sekoitus tapahtumaan väljässä tilassa, 15 johon tulee sekoitusilmaa Joka puolelta Ja käyttämällä tuloilman puhallukseen pienikokoisia suuttimia.

Kuten edellä on todettu, on erittäin olennaista, että tuloilma puhalletaan pienten suutinten 6 kautta. Pienestä, alle 10 mm:n kokoisesta suuttimesta virtaava ottaa 20 sekoitusilmaa kaikkialta ympäriltään, joten se luovuttaa liike-energiaansa ympäröivään ilmaan hyvin lyhyellä matkalla, jolloin ilman nopeus suihkussa pienenee nopeasti. Koska !'*. sekoitusilman otto on symmetrinen, ei myöskään synny nope- 1 * useroja ja niistä johtuvia kitkahäviöitä suihkussa. Kaiken • · · *· *| 25 tämän tuloksena on ns. induktiosuhde hyvin korkea, esimer- '· kiksi 5 mm:n suuttimesta virtaavan suihkun ilmavirta on kasvanut kymmenkertaiseksi n. 200 mm:n päässä suuttimes- • · · : ta. Vastaava n sekoitussuhteen saavuttamiseksi tarvittava matka on esimerkiksi rakosuuttimesta puhallettaessa moni-30 kertainen.

Kun suihku hidastuu lyhyellä matkalla, ilman nopeus *. suihkussa voi olla suuri eikä silti ole vaaraa vedon synty- ···; mi?estä. Kun nopeus suihkussa kasvaa, kasvaa myös suihkussa **··* vallitseva alipaine ja suihku d vetää tehokkaammin sekä 35 konvektioilmaa b että sekoitusilmaa c mukaansa. Näin saa- ♦ · • ♦ • ♦ ♦ • ♦ · • · 7 894C9 daan ilman nopeutta lämmönsilrtimen 2 läpi kasvatettua niin, että konvektiovirtauksen sijasta syntyy pakotettu virtaus. Lämmösiirtimen lämmönslirtokerroin paranee olennaisesti .

5 Keksinnön mukaisella laiteella voidaan konvektio- palkin runkoa 1 ja kotelon 9, ts. eyöttökanavan osan vaippaa köyttää hyvöksi lämmönsiirtopintoina varustamalla ko. pinnat lämmönsiirtovälineillä. Lämmönsiirtovälineet voidaan luonnollisesti sijoittaa myös muuallekin syöttökanavaan ja 10 sekoitustilaan. Kuvion 8 esimerkissä lämmönsiirtosiimet on muodostettu putkista 16,17, joissa virtaa lämmönsiirtoai-netta. Syöttökanavan 9 sisäpinnalla virtaa tuloilma ja ulkopinnalla, ts. sekoituskammlossa 10 suuttimlen 6 indu-soima sekundääri-ilma suuttiimien 6 ja aukkojen 7 ympärillä. 15 Kuvion 8 mukaisella järjestelyllä lämpö sekoittuu nopeasti huoneilmaan ja jakaantuu tasaisesti huoneeseen muodostamatta lämpötilakerrostumaa, joka koetaan fysiologisesti epämiellyttävänä. Järjestelyllä säästetään myös lämpöä, koska huoneen keskilämpötila on sama kuin minimilämpötila. Esi-20 merkiksi FX-julkaisun 83 133 lämmönvalhdinpaneclln yläpinta lämmittää pelkästään huoneen yläosaa, jolloin lämpötilaero huoneen ala- ja yläosan välillä saattaa olla 5-6 °C, eli keskilämpötilojen ero on 2-3 °C. Tämä merkitsee 10-15 %:n . · · \ ‘ eroa lämpöenergian käytössä ja kustannuksissa. Lämmitysai- • · *· *| 25 neputkia voidaan luonnollisesti sijoittaa mihin tahansa • « · *· '· konvektiopalkin osaan.

Keksinnön perusajatusta voidaan soveltaa usealla eri • · · v : tavalla. Kuvion 2 sovellutusmuodossa on itse asiassa yhdis tetty kaksi seläkkliin tallennettua kuvion 1 mukaista laitet-30 ta, jolloin on saatu aikaan kahteen suuntaan puhaltava » · palkki.

Kuvion 3 sovellutusmuodossa ilma tuodaan palkin • · · ···· sisällä erillisillä kanavilla 12, jotka samalla muodostavat '···' konvektiopalkin pohjan. Suuttimet 6 on muodostettu em.

35 kanaviin. Konvektlollman ohjaus hoidetaan erillisellä ohja- • « • * « • ·· • · 8 39109 uslevyllä 11 tai levyillä. Kahden kanavan sijasta voidaan käyttää esimerkiksi yhtä soikiokanavaa 13, joka on merkitty kuvioon 3 katkoviivoilla.

Konvektiopalkkiin voidaan sisällyttää erilaisia 5 toimintoja kuten sekoitusilmavlrran c säätö tai asetus, joka kuviossa 6 on tehty kotelon 9, ts. syöttökanavan osan korkeusasemaa säätämällä tai asettamalla. Kotelo 9 on kuviossa 6 normaaliasennossa. Kuvioon 6 on lisäksi merkitty katkoviivoin kotelon asento( Jossa kotelon pohja 14 sulkee 10 aukon 7.

Sekundääri-ilman, ts. ilmavirran c säätö tai asetus voidaan toteuttaa myös kuvion 7, mukaisesti rungon 1 pohjaan 20 sovitetulla säätöläpällä IS, Joka kuviossa 7 on piirretty normaaliasentoon ja katkoviivoilla täysin auki asentoon. 15 Säätölaite voi olla myös pohjaa pitkin liukuva L-kisko Jne.

Kuviossa 4 on esitetty periaatteellisesti eräs mahdollinen tilanne, jossa kuvion 1 mukainen laite on sijoitettu huonetilaan. Kun keksinnön mukainen laite sljotetaan sopivasti huonetilaan sekä llmaeulhku e että sekoitusllma-20 virtaus c vahvistavat toistensa vaikutusta ja huoneeseen syntyy tasainen kiertovirtaus, Jossa ei esiinny nopeushuip-puja eikä toisaalta huoneeseen jää kohtia, joissa ilma ei • · vaihdu. Kuten tiedetään pysyy kiertovirtaus käynnissä hyvin t · · * ‘I pienellä energialisäyksellä liikkeellä olevaa massayksikköä « · 4 '· '· 25 kohden. Virtaus on myös hyvin stabiili, ts. kun virtaukseen • ♦ \**i aiheutetaan häiriö, virtaus palautuu kiertovirtaukseksi heti häiriön poistuttua. Kun sijoitus huonetilaan on sopi- : : ί va, saadaan huoneen lämpölähteetkin vahvistamaan kiertovir- tausta. Lämpökuormat sidotaan ilmaan sen virratessa tilan j1·1; 30 poikki, jolloin ilman tiheys pienenee Ja se nousee luonnos-• · taan ylös tilan toisella laidalla. Kuviossa 4 palkilta • i · tuleva ilmavirta e on ympäröivää ilmaa kylmempää ja sen • · · ...’· tiheys on suurempi, joten ilma alkaa laskeutua ja painuu 4 44 huoneen toisella sivulla alas virtauksena g, joka ennen .·.1. 35 lattiatasoa kääntyy Ja virtaa huoneen poikki virtauksena h.

• · « · • · · • ·· « · 9 39409

Matkalla ilma lämpenee, Jolloin se nousee ylös virtauksena i. Kuvion 1 mukainen laite on siis sijoitettava huoneen seinän viereen ylänurkkaan.

Kuviossa 5 on esitetty kuvion 2 mukaisen laitteen 5 sijoitus ja ilman virtaukset huonetilassa. Laskeva virtaus g1# g2 syntyy palkin molemmille puolille peilikuvina. Virtaukset kääntyvät ennen lattiatasoa Ja virtaavat huoneen poikki virtauksina hx, h,. Virtaukset yhtyvät keskellä yhdeksi virtaukseksi 1. Tässä tapauksessa keksinnön mukainen 10 laite on siis sijoitettava huoneen keskiosaan katon läheisyyteen.

Edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä ei ole mitenkään tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin 15 vapaasti. Näinollen on selvää, että keksinnön mukaisen laitteen tai sen yksityiskohtien el välttämättä tarvitse olla juuri sellaisia kuin kuvioisi., on esitetty, vaan muun-laisetkin ratkaisut ovat mahdollisia. Kaikissa kuvioiden sovellutusmuodoissa on käytetty puhalluksen tason alapuo-20 lelta tapahtuvaa, puhalluksella aikaansaatavaa huoneilman vetoa. On kuitenkin täysin mahdollista soveltaa keksintöä myös niin, että sovellutuksista jätetään pois aukko tai • aukot 7, jolloin em. huoneilman vetoa puhalluksen tason alapuolelta ei tapahdu.

« « • · · • · ·

• I I

• · • · « · · • · · • · · • · · · * · • · ·♦· 1 · • « « • · • · • · » • · ♦ • ·

Claims (14)

10 3 9 4 G 9 l·

1. Ilmastointimonetelmä, jossa huoneilma saatetaan kiertämään lämmönsiirtimen (2) läpi Ja puhalletaan olennai- 5 sesti vaakasuorassa suunnassa huoneeseen syöttökanavan läpi syötetyn tulcllman virtauksen avulla, tunnettu siitä, että tuioilma puhalletaan pystysuunnassa lämmönsiirti-men (2) tason alapuolella olevaan olennaisesti suljettuun sekoitustilaan (10) ja että lämmönsiirtimen (2) läpi vir- 10 ranneen huoneilman (b), v,jf.rtaussuunta käännetään lämmönsiir-timen Jälkeen ennen tuloilman puhalluksen tasoa olennaisesti tuloilman puhalluksen (d) suuntaiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmastointlmene-telmä, tunnettu siltä, että tuloilman puhalluksella 15 (d) vedetään.huoneilmaa (c) sekoitustilaan (10) myös puhal luksen (d) tason alapuolelta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ilmastointi-menetelmä, tunnettu siltä, että tuioilma puhalletaan (d) sekoitustilaan (10) yhdessä tai useammassa rivissä 20 olevien pienten suutinten (6) kautta.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen iimastotntimenetelmä, tunnettu siitä, että tu- . loilman ja huoneilman seos ohjataan huonetilaan niin, että • · · ilman virtaukset (c,d) ov.u samansuuntaisia kuin huoneessa : 25 syntyvä kiertovirtaus. .·. ; 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ilmastointimene- • telmä, tunnet tu siitä, että ilman virtaussuunta va- ... Iitaan siten, että huoneen lämmönkehitys vahvistaa virtaus- • · · • · · • ta.

6. Ilmastointilaite, joka käsittää lämmönsiirtimen • · · i .: (2), Jonka kautta huoneilma on sovitettu kiertämään Ja so- ··· V : vitottu puhallettavaksi olennaisesti vaakasuunnassa takai- « sin huoneeseen syöttökanavan läpi puhalletun tuloilman vir- ♦ “··. tauksen avulla, tunnettu siitä, että laite käsittää • · T 35 olennaisesti suljetun sekoitustllan (10), johon lämmönsiir- • · • · · • · « • ♦ 1 · • ♦ · • · · • · u 39409 timen (2) läpi pystysuunnassa virrannut huoneilma (b) Ja syöttökanavan (4,9) läpi puhallettu tuloilma on sovitettu virtaamaan niin, että tuloilman puhalluksen (d) taso on lämmönsiirtimen (2) tason alapuolella Ja välineet (5,11), 5 joiden avulla lämmönsiirtimen (2) läpi virranneen huoneilman (b) virtaussuunta on sovitettu kääntymään lämmönsiirti-men Jälkeen olennaisesti tuloilman puhalluksen (d) suuntaiseksi ennen tuloilman puhalluksen tasoa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n -10 n e t t u siitä, että laite käsittää elimet (7), joiden kautta tuloilman puhallus (d) on sovitettu vetämään huoneilmaa (c) sekoitustilaan (10) myös puhalluksen (d) tason alapuolelta. _

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, 15 tunnettu siitä, että tuloilma on sovitettu puhallettavaksi (d) sekoitustilaan (10) yhdessä tai useammassa rivissä olevien pienten suutinten (6) kautta.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6-8 mukal- . if- nen laite, tunnettu siitä, että välineet (5,11) 20 huoneilman (b) virtaussuunnan kääntämiseksi ovat ohjausle-vyjä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, t u n - . n e t t u siitä, että ohjauslevyt on muodostettu ainakin »1· :1·.· osaksi sekoitustilan (20) seinämistä. • · .1. : 25 11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n - • «· .·. ; n e t t u siitä, että elimet (7), Joiden kautta tuloilman • · · I puhallus (d) sekoitustilaan on sovitettu vetämään huoneil- ... maa (c) puhalluksen (d) tason alapuolelta, on muodostettu • · · *·' ainakin yhdestä sekoitustilan (10) pohjaan muodostetusta 30 aukosta. • · ·

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, t u n - • · · : n e t t u siitä, että aukko on varustettu säätölaitteella (14.15). [··1. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, t u n - ”135 n e t t u siitä, että säätölaite (14) käsittää laitteet, • · • · · • · · • · 2 2 · • · · • · · • · 12 8 9 4 C 9 Joiden avulla syöttökanavan (9) tai sen osan sijaintia aukon (7) suhteen voidaan muuttaa.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että sekoitust.ilaan 5 (10) ja/tai syöttökanavaan ( 9) on sovitettu lämmönsiirtovä- lineet (16,17) ilman lämpötilan säätämistä varten. « • · · • · • · · • · · • · · • · · · • · · • · | • · • · · • · « · · • · · • «

13 S 9 4 G 9