FI88073C - Patron med pyroteknisk laddning - Google Patents

Description

1 88073

Patruuna, joka käsittää pyroteknisen panoksen Tämä keksintö koskee patruunaa, joka käsittää pitkittäissuuntaisen hylsyn, jossa on avoin poikittaispää, 5 ammuksen, joka on sovitettu liukumaan pitkittäissuuntai-sesti mainitussa hylsyssä, elimiä ammuksen heittämiseksi ulos hylsystä, mainitun polkitta!spään kautta, liuottamalla sitä pltkittälssuuntaisestl hylsyyn nähden, pyroteknisen panoksen, joka on sijoitettu ammukseen, ja elimiä, 10 jotka sytyttävät hidastetusti mainitun pyroteknisen panoksen, jolloin mainitut sytytyseiimet käsittävät: nallin; iskurin, joka pääsee liikkumaan ammuksen sisällä asennosta, jossa se on irti mainitusta nallista, asentoon, jossa se iskee mainittuun nalliin; ja elimiä, jotka pitävät is-15 kurin väliaikaisesti irtiasennossa.

Yleensä nykyisin tunnetuissa tämäntyyppisissä patruunoissa pyroteknisen panoksen sytytyselimet muodostuvat tulensiirtoketjusta, joka on luonteeltaan yksinomaan pyro-tekninen ja joka syttyy heti kun ulosheittoprosessi alkaa 20 ulosheittoelinten vaikutuksesta, jotka nekin ovat luonteeltaan pyroteknisiä; tulensiirtoketjuun on yleensä sijoitettu väliin mekaanisia varmistinosla, jotka katkaisevat tämän ketjun, mikäli ammus ei ole kokonaan poistunut hylsystä, ja takaavat pyroteknisen ketjun jatkuvuuden 25 heti kun ammus on tullut ulos hylsystä, jottei pyrotekni-nen panos pääse syttymään ennen kuin ammus on irronnut kokonaan hylsystä; lisäksi tulensiirtoketju käsittää yleensä ainakin yhden pyroteknisen hidastimen, jonka tehtävänä on hidastaa ammuksen pyroteknisen panoksen sytty-30 mistä ammuksen ulosheittoon nähden ennaltamäärätyn ajan, joka katsotaan riittäväksi, jotta ammus kulkee hylsyn ulkopuolella ennaltamäärätyn matkan ennen pyroteknisen panoksen syttymistä, laukaisuhenkilöstön ja -laitteiden tur-—: vallisuuden takaamiseksi.

2 88073 Tällainen tunnettu ratkaisu on tehokas niin kauan kuin mikään ei häiritse ammuksen poistumista hylsystä ja etenkin kun ulosheittoelimet antavat ammukselle sen tullessa ulos hylsystä ennaltamäärätyn nopeuden, josta riip-5 puen määräytyvät pyroteknisen viiveen ominaisuudet.

Kuitenkin jos nopeus, jolla ammus tulee ulos hylsystä, onkin sattumalta pienempi kuin tämä ennaltamäärät-ty nopeus, ammus sijaitsee hylsystä etäisyydellä, joka on pienempi kuin ennaltamäärätty etäisyys, kun ennaltamää-10 rätty aika, jonka päätyttyä pyrotekninen panos syttyy, on kulunut, koska mekaaniset varmistusosat takaavat tulen-siirtoketjun jatkuvuuden ammuksen tultua ulos hylsystä, jolloin pyrotekninen panos voi räjähtää liian lähellä patruunan laukaisuhenkilöstöä ja heittolaitteita.

15 Joskus tosin mekaanisiin varmistuselimiin sovite taan hidastimia, jotka sallivat pyroteknisen ketjun jatkuvuuden vasta määrätyn ajan kuluttua siitä, kun ammus on tullut ulos hylsystä, mutta tällainen varotoimi on tehoton edellä mainitussa oletuksessa, jonka mukaan ammus poistuu 20 hylsystä nopeudella, joka on pienempi kuin ennaltamäärätty nopeus, jonka mukaan eri hidastukset on laskettu.

Tämän keksinnön tavoitteena on tuoda parannusta tähän haittaan ehdottamalla ammuksen pyroteknisen panok-sen sytytyslaitteita, jotka asettavat pyroteknisen panok-.···_ 25 sen syttymismahdollisuuden ehdottomaksi edellytykseksi ammuksen poistumisen hylsystä nopeudella, joka katsotaan riittäväksi, jotta ammus on riittävän kaukana hylsystä, ··· · kun pyrotekninen panos syttyy.

Tätä tarkoitusta varten keksinnön mukainen patruu-30 na on tunnettu siitä, että patruuna lisäksi käsittää toisiinsa sopivia mekaanisia elimiä, jotka on tuettu ammuksen alueelle ja hoikin sille alueelle, jotka sijaitsevat toisiaan vastakkain poikittaissuunnassa sen radan kohdalla, jonka kautta ammuksen mainittu alue menee, kun ammus hei-[ 35 tetään ulos, jotta iskurille saadaan annetuksi mekaanises- I i 3 88073 ti sysäys iskuasentoon, elimien, jotka pidättävät iskurin väliaikaisesti irtiasennossa, vaikutusta vastaan ammuksen mainitun alueen mennessä hylsyn mainitun alueen kohdalta, kun ammus heitetään ulos.

5 Alan ammattilainen ymmärtää helposti, että elimien, jotka pitävät iskurin väliaikaisesti irtiasennossa ja jotka voivat edullisesti käsittää elastisesti kuormittavia osia ja/tai inertia-avautuvan lukon, paino voidaan määrittää sellaiseksi, että iskuri voi mennä iskuasentoon ja 10 iskeä panosta sen sytyttämiseksi vain jos sysäys, jonka tämä iskuri saa, ylittää ennaltamäärätyn kineettisen energian kynnyksen eli vain jos ammuksen mainittu alue menee hylsyn mainitun alueen kohdalta nopeudella, joka vuorostaan ylittää jonkin ennaltamäärätyn kynnyksen; jos 15 nallin ja pyroteknisen panoksen väliin on konventionaaliseen tapaan sovitettu pyrotekninen yhdysketju, joka käsittää pyroteknisen hidastimen ja mahdollisesti jonkin mekaanisen hidastuslaitteen, joka takaa pyroteknisen ketjun jatkuvuuden vasta määrätyn ajan kuluttua ammuksen tu-20 losta ulos hylsystä, saadaan tällä tavoin varmistetuksi, että ammus on kulkenut hylsyn ulkopuolella matkan, jonka arvo ylittää ennaltamäärätyn kynnysarvon, ennen kuin pyrotekninen panos syttyy.

Keksinnön mukainen patruuna takaa sitten paremman 25 turvallisuuden.

Tämä parempi turvallisuus voidaan saada aikaan eri-: tyisen yksinkertaisesti, jos keksinnön erään hyväksi to- V detun suoritusmuodon mukaan toisiinsa sopivat elimet kä- .‘Ί eittävät: * · 30 - tapin, joka voi liikkua ammuksen sisällä poikit- taissuuntaisesti asennosta, jossa se menee ammuksen ulko-*. ” puolelle hylsyn sisällä, asentoon, jossa se on vedettynä : ammuksen sisään, - elimistä, jotka pitävät tapin väliaikaisesti ul- ____; 35 konevassa asennossa, • j 4 88073 - elimiä, jotka kytkevät tapin ja iskurin toisiinsa niin, että tapin siirtymiseen ulkonevasta asennosta sisäänvedettyyn asentoon saadaan liittymään iskurin siirtyminen irtiasennosta iskuasentoon, 5 - elimiä, jotka muodostavat ohjausradan ja ovat kiinnitetyt hylsyyn, sen sisään, ja radalle, jonka tappi kulkee ulkonevassa asennossa, kun ammus heitetään ulos, ja tämä ohjausrata taipuu poikittaissuuntaisesti hylsyn sisään päin pitkittäiseen ulosheittosuuntaan aiheuttaen au-10 tomaattisesti tapin siirtymisen ulkonevasta asennosta sisäänvedettyyn asentoon mainitun ulosheiton aikana.

Mieluiten ja erityisen yksinkertaisesti tapin ja iskurin välillä toimivat kytkentäosat ovat mekaanisia ja kiinnittävät tapin ja iskurin keskenään yhdeksi yksikök-15 si, joka on ohjattu liukumaan poikittaissuunnassa ammuksen sisällä, elinten, jotka pitävät tapin väliaikaisesti ulkonevassa asennossa, muodostuessa tällöin elimistä, jotka pitävät iskurin irtiasennossa.

Osien lukumäärä ja toimintavikojen riski saadaan 20 tällöin huomattavasti pienemmäksi.

Tällaisessa tapauksessa nalli on sovitettu iskurin kohdalle mainitun yksikön poikittaiseen liukusuuntaan ja pyrotekninen panos käsittää edullisesti hyötypanoksen, joka on siirretty pitkittäissuunnassa mainittuun nalliin 25 nähden, tai jopa kaksi hyötypanosta, jotka on siirretty pitkittäissuunnassa nalliin nähden, vastaavasti sen molemmin puolin, nallin ja pyroteknisen panoksen liitynnän, joka on tällä tavoin mahdollisesti jaettu osiin, muodostuessa tapauksesta riippuen L:n tai T:n muotoiseksi tai-30 tetusta pyroteknisestä yhdysketjusta.

Tällöin voidaan edullisesti järjestää niin, että pyrotekninen yhdysketju on ainakin osaksi sijoitettu ammuksen sisällä liikkuvan määrätyn, mainitussa poikittaissuunnassa sijaitsevan akselin ympäri pyörivän elimen kana-35 vassa, jossa on ensimmäinen haara, joka on mainitun akse- 5 88073

Iin suuntainen ja nalliin nähden mainitun yksikön vastakkaisella puolella, ja toinen haara, joka on olennaisesti kohtisuora ensimmäistä haaraa vastaan, ja viritysosia on sovitettu: 5 - pitämään mainittu elin varmistusasennossa, jossa mainittu kanavan toinen haara on poikittaissuuntaisesti mainittuun ulosheittoon saakka pyroteknisen ketjun katkaisemiseksi, - ilmaisemaan mainitun ulosheiton, 10 - aikaansaamaan mainitun elimen siirtymisen viri- tysasentoon, jossa kanavan toinen haara on pitkittäissuuntaisesta mainitun ulosheiton aikana pyroteknisen ketjun jatkuvuuden aikaansaamiseksi.

Tällä tavoin tähän pyrotekniseen ketjuun saadaan 15 sisällytetyksi varmistusosia, jotka mahdollistavat tämän pyroteknisen ketjun jatkuvuuden vain sillä ehdolla, että ammus on todella tullut ulos hylsystä; tällä tavoin varmistetaan suoja panokseen tappi-iskuriyksikön poikittaisessa liukumissuunnassa vahingossa, ammuksen ollessa vie-20 lä hylsyn sisällä, osuvan iskun vaikutuksia vastaan; jos lisäksi pyroteknisen ketjun jatkuvuuden syntyminen viivästyy ammuksen poistumiseen nähden hylsystä, pyroteknisen yhdysketjun käsittäessä tavalliseen tapaan pyrotekni-sen hidasteen muodostavia osia, saadaan tällä tavoin myös 25 patruunan laukaisuhenkilökunta ja heittolaitteet paremmin .1" suojatuiksi ulosheiton aikana.

* Keksinnön muita tunnusmerkkejä ja etuja selviää ' : seuraavasta selityksestä, joka liittyy erääseen keksintöä rajoittamattomaan suoritusmuotoon, sekä liitteenä olevis-30 ta piirustuksista, jotka kuuluvat tähän selitykseen.

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaista patruunaa lepoasennossa eli asennossa, jossa se on varastoituna ja asennettuna laukaisulaitteeseen, leikkauskuvana pitkittäissuuntaisen keskitason kohdalta.

• » * 6 88073

Kuvio 2 esittää suurennettuna erästä yksityiskohtaa, joka on merkitty numerolla II kuviossa 1.

Kuvio 3 esittää patruunaa leikkauskuvana kahden kuviossa 1 viitenumeroilla III-III merkityn poikkisuun-5 täisen tasonpuolikkaan kohdalta.

Näissä kolmessa kuviossa on esitetty keksinnön mukainen patruuna sovellutuksessa, jossa pyrotekninen panos on valaisupanos ja jossa patruuna on tarkoitettu ripustettavaksi lentokoneen alle tarkoituksena heittää ammus pys-10 tysuunnassa alaspäin maaperän valaisemiseksi tai jonkin maassa tai ilmassa olevan uhan paljastamiseksi sen jälkeen, kun ammus on kulkenut hylsyn ulkopuolella riittävän välimatkan päähän, jotta vältetään lentokoneen vahingoittuminen pyroteknisen panoksen syttyessä syntyvien räjäh-15 dyssirpaleiden vaikutuksesta; keksinnölle tunnusomaisia sovituksia voitaisiin kuitenkin soveltaa muunkintyyppisiin patruunoihin poikkeamatta silti keksinnön alasta; erityisesti keksinnön mukaista patruunaa voitaisiin käyttää muissakin suunnissa ja seuraavassa selityksessä esiin-20 tyvät viittauksen suuntiin tai tasoihin tulee tulkita vain tekstin yksinkertaistamiseksi.

Kaikissa kuvioissa viitenumerolla 1 on merkitty . pitkittäissuuntaista perusakselia, joka tässä esitetyssä ·;;; esimerkissä on pystysuuntainen, viitenumerolla 2 keksin- 25 nön mukaisen patruunan pitkittäissuuntaista hylsyä 2 ja : viitenumerolla 3 ammusta, joka on sijoitettu liukumaan

Il pitkittäissuuntaisesti hylsyssä 2.

: · Sinänsä tunnettuun tapaan hylsy 2 muodostuu usei den jäykkien osien kiinteästä yhdistelmästä, jotka osat 30 kaiken kaikkiaan määrittävät: : - putkimaisen seinämän 4, jossa on sylinterimäinen ·*·/ ulompi akselin 1 ympäri menevä pyörähdyskehäpinta 5, sl- sempi kehäpinta, joka käsittää akselin 1 ympäri menevän sylinterimäisen pitkittäissuunnassa katsottuna keskellä *:·: 35 olevan osan 7, jolla on määrätty läpimitta, ja kaksi akse- 7 88073

Iin 1 ympäri menevää sylinterimäistä, pitkittäissuunnassa katsottuna päissä olevaa osaa 8 ja 9, joiden läpimitta on sama kuin keskiosan 7, joihin nämä, tässä kuvatussa esimerkissä vastaavasti ylempi ja alempi, pääteosa 8 ja 9 on 5 liitetty akselia 1 ympäröivillä katkaistuilla olakkeilla, vastaavasti 11 ja 12; hylsyn 2 putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 tässä alempi pääteosa 9 liittyy tämän seinämän 4 ulompaan kehäpintaan 5 akselia 1 ympäröivällä renkaan muotoisella poikittaispinnalla 13, joka muodostaa 10 putkimaisen seinämän 4 integraalisesti avoimen, tässä alemman, pään; - poikittaissuuntaisen hylsynpohjaseinämän 14, joka muodostaa putkimaisen seinämän 4 sen avoimen, tässä esimerkissä alapään 15 vastakkaisella puolella olevan sulje- 15 tun, tässä esimerkissä yläpään 16; - hylsynpohjaseinämässä 14 on tätä varten poikittaissuuntainen tasainen pinta 17, joka on hylsyn 2 ulkopuolella ja joka on muodoltaan pyöreä levy, joka liittyy putkimaisen seinämän 4 ulompaan kehäpintaan 5 akseliin 1 20 nähden säteen suunnassa välimatkan päässä; hylsyn 2 sisäänpäin mentäessä, eli tässä kuvatussa esimerkissä alaspäin mentäessä hylsynpohjaseinämässä 14 on tasainen poi-kittaispinta 18, joka on renkaan muotoinen ja menee akselin 1 ympäri; tämä pinta 18 sijaitsee putkimaisen seinämän 25 4 sisemmän kehäpinnan 6 pääteosan 8 välitasolla ja sen maksimiläpimitta eli ulompi kehäläpimitta on pienempi kuin pääteosan 8 läpimitta, johon pääteosaan pinta 18 liittyy akseliin 1 nähden säteen suunnassa välimatkan päässä renkaan muotoisen, akselin 1 ympäri menevän kourun 19 väli-30 tyksellä; tarkemmin sanottuna kourun 19 määrittävät poikittainen tasainen renkaan muotoinen pohjapinta 20, joka on samansuuntainen kuin pinta 18, mutta sijaitsee viimeksi mainitun ja seinämän 14 pinnan 17 välissä, sylinterimäi-nen sivupinta 21, joka menee akselin 1 ympäri ja on kään-35 netty tähän akseliin nähden säteen suuntaisen välimatkan β 88073 suunnassa liittäen kourun 19 pohjapinnan 20 seinämän 14 pintaan 18 ja jonka läpimitta vastaa sivun 18 maksimiläpi-mittaa, ja putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 pääteosan 8 alue, joka sijaitsee säteen suuntaisesti si-5 vuun 21 nähden.

Tuonnempana selviävistä syistä kourun 19 sivupintaan 21 on koverrettu akseliin 1 nähden säteen suunnassa lähemmäs mentäessä jatkuva renkaan muotoinen kouru 22, joka sekin ulottuu akselin 1 ympäri; akseliin 1 nähden 10 säteen suunnassa lähemmäs mentäessä seinämän 14 pinta 18 liittyy hylsynpohjaseinämän umpinaiseen onteloon 23; tämä ontelo 23 on yleismuodoltaan akselin 1 ympärillä oleva pyörähdystila ja se on jaettu osiin poikittaisseinämällä 24, joka on varustettu pitkittäissuuntaisilla rei'illä 27 15 ja joka sijaitsee hylsynpohjaseinämän 14 kahden pinnan 17 ja 18 välitasolla, pohja-alueella 25, suhteellisesti lähempänä pintaa 16 ja muodostaa vastaanottomaljan pyrotek-nistä laukaisuseosta 26 varten, ja suualueella 28 pinnassa 18, joka suualue 28 muodostaa ammuksen 3 poikittaispinnan 20 kanssa, kuten tuonnempana käy ilmi, paisuntatilan kaasuille, jotka purkautuvat pyroteknisen laukaisuseoksen 26 vaikutuksesta ja siirtyvät tätä aluetta 28 kohti seinämän 24 reikien 27 kautta, kun seos 26 syttyy; tätä varten on sovitettu millainen tahansa sopivantyyppinen, esimerkiksi 25 sähköllä toimiva, sytytin 29, joka on sijoitettu seinämän 14 pitkittäissuuntaiseen reikään 30, joka avautuu toisaalta seinämän 14 pintaan 17, jotta sytytin 29 voidaan panna toimimaan jostakin ei-esitetystä tunnetuntyyppisestä lau-kaisulaitteesta, jota lentokone tässä esitetyssä esimer-30 kissä kannattaa, ja toisaalta ontelon 23 pohja-alueeseen 25, ja jonka erottaa pyroteknisestä laukaisuseoksesta 26 läpäisevä huokoinen sulku 31, joka estää pyroteknisen laukaisuseoksen 26 siirtymisen sytyttimen 29 päin samalla mahdollistaen tulen pääsemisen tästä sytyttimestä 29 pyro- 35 tekniseen laukaisuseokseen 26.

I I

9 88073

Huomattakoon, että tässä kuvatut osat ammuksen 3 heittämiseksi ulos hylsystä 2 eli kaikki viitenumeroilla 23-31 merkityt osat voitaisiin korvata muilla ammuksen ulosheittoelimillä keksinnön alasta poikkeamatta; niiden 5 tarkkojen tunnusmerkkien määrittäminen kuuluu alan ammattilaisen normaaliin ammattiosaamiseen, sillä edellä kuvatun kaltaisia ulosheitto-osia tai muita ulosheittoelimiä käytetään yleisesti eikä niiden laatu muodosta mitään tämän keksinnön olennaista tunnusmerkkiä.

10 Lisättäköön yksinkertaisesti, että kun käytetään ulosheittoelimiä, joissa ulosheitto tapahtuu kaasun purkautumisen vaikutuksesta, kuten edellä kuvatussa esimerkissä on asianlaita, tehdään hylsy 2 sellaiseksi, että putkimainen seinämä 4 ja pohjaseinämä 14 muodostavat tii-15 viin kokonaisuuden.

Ammus 3 kuvataan vuorostaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin .

Kuten hylsy 2, tämä ammus 3 käsittää yhdistelmän osia, jotka muodostavat kiinteän, jäykän ja tiiviin koko-20 naisuuden eli rungon 32.

Ulkoapäin tätä runkoa 32 rajaa akseliin 1 nähden säteen suunnassa välimatkan päässä pitkittäissuuntainen, lieriömäinen akselin 1 ympäri ulottuva ulompi kehäpinta 33, jonka läpimitta on mahdollisimman lähellä hylsyn 2 25 sisemmän kehäpinnan 6 pääteosien 8 ja 9 läpimittaa ja jonka pituus, akselin 1 suunnassa mitattuna, on olennaisesti sama kuin matka, joka jää tämän akselin suunnassa kourun 19 pohjasivun 20 ja hylsyn 2 poikittaisen päätepinnan 13 väliin, niin että ammuksen 3 rungon 32 pinta 33 on koske-30 tuksessa hylsyn 2 putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 pääteosiin 8 ja 9 ja että tämä kosketus ohjaa ammusta 3 sen liukuessa pitkittäissuunnassa hylsyyn 2 nähden; vastaavasti pinnan 6 pääteosien 8 ja 9 kohdalla säteen suunnassa akseliin 1 nähden rungon 32 ulompaan kehäpin-35 taan 33 on koverrettu kaksi akselin 1 ympäri ulottuvaa 10 88073 renkaan muotoista uraa 234, 235, joista kumpaakin tulee putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 vastaavan osan 8, 9 toruksen muotoinen tiiviste 236, 237; tiivisteet 236, 237 ovat tietysti suunnitellut sellaisiksi, min-5 kä alan ammattilainen helposti määrittää, että ne eivät haittaa millään tavoin ammuksen 3 liukumista pitkittäissuunnassa hylsyn 2 sisällä eivätkä ammuksen 3 poistumista kokonaan tällaisen pitkittäissuuntaisen liukumisen vaikutuksesta mainitusta hylsystä, pitkittäissuunnassa 73, joka 10 menee hylsyn 2 suljetusta päästä 16 sen avoimeen päähän 13.

Akselin 1 suunnassa rungon 32 ulompaa kehäpintaa 33 rajaa hylsyn 2 päätepinnan 13 välittömässä läheisyydessä siihen liittyen poikittainen päätepinta 34, joka on muo-15 doltaan tasainen pyöreä levy, joka on kohtisuora akselia 1 vastaan, ja kourun 19 pohjasivun 20 välittömässä läheisyydessä siihen liittyen renkaan muotoinen tasainen poikit-taispäätepinta 35, joka ulottuu akselin 1 ympäri, jota vastaan tämä pinta 35 on kohtisuorassa; pinta 35, joka on 20 sijoitettu suoraan pinnan 20 kohdalle ja kosketukseen sen kanssa, liittää ulomman kehäpinnan 33, akseliin 1 nähden säteen suunnassa lähempänä lieriömäiseen sivupintaan 36, joka ulottuu akselin 1 ympäri, johon päin se on käännetty, ja jonka läpimitta on riittävän lähellä kourun 19 sivupin-25 nan 21 läpimittaa, jotta pintojen 21 ja 36 välille muodostuu kosketus, joka mahdollistaa niiden liukumisen pitkittäissuunnassa toisiinsa nähden; sivupinta 36 liittää vuorostaan päätepinnan 35, pintaan 34 nähden lähempänä, rungon 32 päätepintaan 37, joka pinta 37, joka sijaitsee 30 taaksevedettynä pintaan 35 nähden, mutta samansuuntaisena, on muodoltaan tasainen pyöreä levy, joka kohtisuora akselia 1 vastaan ja on hylsynpohjaseinämän 14 sisäpintaa 18 vasten rajaten ontelossa 23 edellä mainittua laajenemis-tilaa 28; tätä varten sivupinta 36 on akselin 1 suunnassa 35 mitoiltaan olennaisesti samanlainen kuin kourun 19 sivu- I i 11 88073 pinta 21 tämän akselin suunnassa; huomattakoon, että sivupintaan 36 on koverrettu akselin 1 ympäri ulottuva ja yhtenäinen renkaan muotoinen ura 38, joka sijaitsee uran 22 kohdalla akseliin 1 nähden säteen suunnassa ja sulkee si-5 säänsä yhdessä mainitun uran 22 kanssa renkaan muotoisen sokan 39, jonka ammuksen 3 siirtyminen pitkittäissuunnassa hylsyyn 2 nähden murtaa leikkaamalla; sokan 39 ja pyrotek-nisen laukaisuseoksen 26 ominaisuudet lasketaan, minkä alan ammattilainen helposti tekee, sellaisiksi, että pyro-10 teknisen laukaisuseoksen 26 oikea toiminta, joka aikaansaa laajenemistilassa ennaltamäärätyn kaasunpaineen, joka vaikuttaa ammukseen 3, nimenomaan sen pinnan 37 kautta, voimana, joka pyrkii työntämään sen pitkittäissuuntaisesta ulos hylsystä 2, pystyy aiheuttamaan sokan 39 murtumisen. 15 Sisäpuolelta runko 32 jakautuu pituussuunnassa kol meen osaan, nimittäin kahteen pitkittäissuunnassa katsottuna pääteosaan 40 ja 41, jotka ovat vastaavasti lähempänä pintaa 37 ja pintaa 34, ja pituussuunnassa katsottuna keskiosaan 42.

20 Molemmat pääteosat 40 ja 41 ovat onttoja ja rajaa vat, vastaavasti molemmin puolin keskiosaa 32, kaksi tiivistä onteloa 43, 44, jotka ovat keskenään tarkasti symmetriset tasoon 45 nähden, joka on kohtisuora akselia 1 vastaan ja sijaitsee sivujen 34 ja 37 puolivälissä (tämä 25 taso on yhteneväinen toisen kuviossa 1 viitenumeroilla III-III merkityn leikkaustasopuoliskon kanssa); molemmat ontelot 43 ja 44 muodostavat lisäksi pyörähdyskappaleen akselin 1 ympäri.

Mieluiten, kuten kuvioissa on esitetty, pääteosat 30 40, 41 rajaavat onteloja 43, 44 rungon 32 poikittaissuun taisia päätesivuja 37, 34 pitkin vastaavilla poikittais-seinämillä 262, 263, jotka ovat samanlaiset ja mekaani sesti samalla tavoin heikennetyt verrattuna seinämiin, jotka muuten rajaavat näitä ontelotta, eli rungon sylin-35 terimäistä ulkokehäpintaa 33 ja keskiosaa 42 pitkin; tätä 12 38073 varten tässä esitetyssä esimerkissä seinämien 262, 263 paksuus pienenee akseliin 1 nähden lähemmäs mentäessä saavuttaen akselin 1 kanssa leikatessaan minimipaksuutensa mitattuna pituussuunnassa vastaavaan poikittaiseen pääte-5 pintaan 37, 34 nähden; tätä paksuutta pienentävät, nimenomaan akselin 1 lähellä, arvoon, joka on pienempi kuin seinämien, jotka muutoin rajaavat ontelotta, paksuus, kumpaankin poikittaiseen päätepintaan 37, 34 tehdyt useat samanlaiset suoraviivaiset lovet, vastaavasti 260 ja 261, 10 joita on lukumäärältään mieluiten vähintään kolme ja esimerkiksi kuusi tai kahdeksan ja jotka ovat säteen suuntaisia akseliin 1 nähden, johon ne päättyvät, ja säännönmukaisesti renkaan muotoisesti jaetut sen ympärille; akselin 1 suunnassa jokaisen loven syvyys pysyy samana suurimmalla 15 osalla sen säteen suuntaista pituutta ja nimenomaan akselin 1 läheisyydessä ja tämä syvyys on sellainen, että lovet 260, 261 eivät mene seinämien 262, 261 eivät mene seinämien 262, 263 läpi, vaan muodostavat niille tähden muotoiset repeytymisen alkamiskohdat.

20 Näin määritetyn kahden ontelon 43 ja 44 sisällä ovat saman tilavuuden, saman painon ja samanlaisen koostumuksen omaavat pyrotekniset hyötypanokset, vastaavasti 45 ja 46, jotka muodostavat yhdessä ammuksen 3 pyrotekni-sen valaisupanoksen, joka on näin jaettuna symmetrisesti 25 molemmin puolin keskiosaa 42, niin että kun tämä panos syttyy, se kohdistaa keskiosaan 42 toisiaan vastaan suuntautuvia voimia, joiden avulla saadaan estetyksi tämän keskiosan sirpaleiden lentäminen kohti heittäjänä toimivaa lentokonetta tai mitä tahansa muuta heitinlaitetta tai 30 kohti heittäjinä toimivia henkilöitä.

Tämä edellyttää tietysti, että molemmat hyötypanokset 45 ja 46 syttyvät samanaikaisesti.

Tätä tarkoitusta varten olevat sytytyselimet 47 on sijoitettu keskiosaan 42, jossa on niitä varten sisem-35 pi ontelo 48, joka on tiivistetty kahteen onteloon 43 ja 44 nähden.

13 88073

Ammuksen 3 keskiosa 42 ja hyötypanosten 45 ja 46 sytytyselimet 47 näkyvät tarkemmin kuvioista 2 ja 3, joihin selityksessä tästedes ensisijaisesti viitataan.

Ammuksen 3 keskiosan 42 ontelo 48 on itse jaettu 5 tiiviisti kahteen tilaan 49 ja 50, jotka on sovitettu rinnakkain akselille 51, joka leikkaa akselin 1 ja sijaitsee tasossa 45 eli kohtisuorassa akselia 1 vastaan; tätä varten on ontelon 48 sisällä tiivis väliseinä 52, joka on kohtisuora akselia 51 vastaan ja siirretty tällä akselilla 10 akseliin 1 nähden siten, että tila 50, joka on suljettu tiiviisti, leikkaa tätä akselia ja että tila 49, joka on tehty tiiviiksi tilaan 50 nähden, mutta ei ammuksen 3 ulkotilaan nähden, sijaitsee puolestaan integraalisesti samalla puolella akselia 1 suuntaan 51; tiivis väliseinä 52 15 on kiinteä ammuksen 3 rungon 32 muuhun osaan nähden.

Akselin 51 suunnassa tila 49 avautuu ammuksen 3 rungon 32 ulompaan kehäpintaan 33 aukon 53 kautta, joka on muodoltaan pitkänomainen samansuuntaisesti akselin 1 kanssa ja sen poikkileikkaus on edullisesti suorakulmainen 20 kohtisuoraan akselia 51 vastaan; ontelon 48 sisällä tilaa 49 rajaa aukon 53 ympäriltä pinta 54, joka on käännetty akseliin 1 päin ja joka on tämän akselin 1 ympärillä olevan pyörähdyssylinterin osan muotoinen ja joka pinta 54 muodostaa akselia 51 vastaan keskimäärin kohtisuoran olak-: 25 keen aukon 53 ympärille; tilaa 49 rajaa lisäksi akselin 51 ympäri sylinterimäinen pyörähdyspinta 55, joka yhdistää pinnan 54, akseliin 1 nähden lähemmäs mentäessä samansuuntaisesti akselin 51 kanssa, renkaan muotoiseen pyörähdys-pintaan 56 akselin 51 ympäri, jota vastaan se on kohti-30 suora, joka pyörähdyspinta 56 on väliseinässä 52 akseliin 1 nähden loitommas akselilla 51 mentäessä; tämä pinta 56 yhdistää vuorostaan pinnan 55, akselia 51 säteen suunnassa lähemmäs mentäessä, akselin 51 ympäri renkaan muotoiseen pyörähdyslaippaan 57, joka väliseinästä 52 ulkonee tilan 35 49 sisään ja jonka laipan 57 avulla saadaan kiinnitetyksi 14 88073 nalli 58 väliseinässä 52 akselin 51 suuntaisena olevan tilan 59 sisään; tämä tila 59 avautuu tilaan 49, laipan 57 sisään, mahdollistaen nallin syttymisen iskun vaikutuksesta.

5 Tällaista iskua varten tilan 49 sisään on sovitet tu liukumaan akselin 51 suunnassa kappale 60, johon kuuluu, yksikappaleisena lohkona, tilaan 49 sovitettu kupu 61, kuvun 61 viereen sovitettu iskuri 62, joka on käännetty akseliin 1 päin akselin 51 suuntaan, ja kuvun 61 vie-10 reen sovitettu tappi 63, joka on käännetty akseliin 1 nähden poispäin akselilla 51.

Tarkemmin sanottuna kupua 61, joka on yleismuodoltaan akselin 51 ympäri ulottuva kappale, rajaa akseliin 51 nähden säteen suunnassa poispäin mentäessä akselin 51 ym-15 päri sylinterimäinen ulompi kehäpyörähdyspinta 64, jonka läpimitta on mahdollisimman lähellä tilan 49 sylinterimäi-sen pinnan 55 läpimittaa niin että pintojen 64 ja 55 välille syntyy kosketus, joka ohjaa kappaleen liukumista akselilla 51 ammuksen 3 runkoon 32 nähden; akseliin 1 näh-20 den lähemmäs mentäessä eli väliseinää 52 kohti mentäessä kuvun 61 pintaa 64 rajaa siihen liittyen tasainen, akselia 51 vastaan kohtisuora pinta 65, jossa on suoraan renkaan muotoisen pinnan 56 kohdalla, akselin 51 suuntaisena akselin 51 ympäri menevä ura 66, kun taas tässä pinnassa 65 25 on ulkonevana mainitun akselin 51 suuntaisesti, suoraan nallin 58 kohdalla, iskuri 62, joka on esimerkiksi puolipallon muotoinen ja keskiöity akselille 51; uraan 66 tulee akselilla 51 olevan kierukkamaisen puristusjousen 67 pää-tekierre, jossa puristusjousessa on toinenkin päätekier-30 re, joka nojaa tiiviin väliseinän 52 renkaan muotoista pintaa 56 vasten siten, että jousi 67 pitää joustavasti koko kappaletta 60 asennossa, joka on mahdollisimman kaukana väliseinästä 52 ja akselista 1 akselin 51 suunnassa, eli asennossa, jossa kupu 61 on lukittuna tilan 49 olake-35 pintaa 54 vasten akselia 51 vastaan kohtisuoralla tasai- I i is 8807? sella renkaan muotoisella pinnalla 68, joka on käännetty pintaan 65 nähden vastakkaiseen suuntaan ja liittyy pintaan 64 akseliin 51 nähden säteen suunnassa poispäin mentäessä; tappi 63 muodostaa akselin 51 suuntaisen ulkoneman 5 tähän pintaan 68 nähden ja siinä on kohtisuorassa akselia 51 vastaan suorakulmainen osa, joka jää aukon 53 poikki-leikkausalan sisään, niin että kun kupu 61 nojaa pinnalla 68 tilan 49 pintaa 54 vasten, tappi 63 menee vapaasti aukkoon 53; akselin 51 suunnassa tappi 63 on pitempi kuin vä-10 limatka, joka erottaa tällöin pinnan 68 rungon 32 ulkoke-häpinnasta 33, niin että tapissa 63 on vastakkaisella puolella kuin mistä se liittyy kupuun 61 akselilla 51 pääte-alue 69, joka ulottuu ammuksen 3 ulkopuolelle, sen ulko-kehäpintaan 33 nähden.

15 Kuten kuviosta 1 näkyy, ulkoneman, jonka tapin 63 päätealue 69 tällä tavoin muodostaa ammuksen 3 rungon 32 ulkokehäpintaan 33 nähden, arvo on akselin 51 suunnassa suurempi kuin pinnan 33 läpimitan ja hylsyn 2 putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosan 7 läpimitan 20 ero, vaikkakin pienempi kuin pinnan 33 läpimitan ja edellä mainitun putkimaisen seinämän 4 ulomman kehäpinnan 5 läpimitan ero, ja tapin 63 ulkoneva pää 69 tulee akselin 1 suuntaiseen suorakulmaiseen uraan 70, joka on tehty putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosaan 7, 25 alueelta, joka sijaitsee suoraan ammuksen 3 rungon 32 keskiosan 42 kohdalla olakkeeseen 12, jolla putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosa 7 liittyy tämän pinnan 6 pääteosaan 9; uraa 70, jossa on pitkittäissuuntaisen keskitason, joka yhtyy kuvioiden 1 ja 2 leikkaus-30 tasoon, suuntaisesti sivut 71, jotka ovat tarpeeksi etäällä, jotta tapin 63 pää 69 pääsee liukumaan vapaasti pitkittäissuunnassa ammuksen 3 liukuessa pitkittäissuunnassa hylsyn 2 sisällä esimerkiksi kun se heitetään ulos siitä, ' . rajaa akseliin 1 nähden poispäin mentäessä tasainen pohja 35 72, joka on akselin 1 suuntainen ja kohtisuora uran 70 ie 38073 pitkittäissuuntaista keskitasoa vastaan ja joka pohja 72 on akselista 1 etäisyydellä, joka vastaa olennaisesti tapin 63 pään 69 maksimietäisyyttä tästä akselista 1, akselin 51 suunnassa; kuitenkin pitkittäissuunnassa 73, joka 5 menee hylsyn 2 päästä 16 sen päähän 13 ja joka suunta 73 tässä menee alaspäin ja muodostaa ammuksen 3 siirtymis-suunnan hylsyyn 2 nähden ulosheiton tapahtuessa, pohja 72 liittyy olakkeeseen 12 viisteellä 74, joka jatkaa suoraan tätä olaketta 12 akselista 1 nähden poispäin, viistosti 10 siihen nähden, suuntaan 73 nähden ylöspäin.

Viiste 74 ja olake 12 muodostavat yhdessä ohjaus-pinnan, joka lähenee akselia 1 ulosheittosuunnassa 73 ja joka, kun ammus 3 siirtyy heittosuuntaan hylsyyn 2 nähden, tapin 63 pään 69 liukuessa samalla samaan suuntaan uran 70 15 pohjalla 72, lukitsee tapin 63 pään 69 ja aikaansaaden tapin 63 pään 69 vetäytymisen taaksepäin ammuksen 3 rungon 32 ulompaan kehäpintaan 33 nähden, antaa koko kappaleelle 60 sysäyksen akseliin 1 päin akselin 51 suunnassa kineettisellä energialla, joka on sitä suurempi, mitä suu-20 rempi on nopeus, jolla tapin 63 pää 69 kulkee viisteen 74 ja olakkeen 12 tällä tavoin muodostaman ohjausradan läpi; jousi 67 luonnollisesti vastustaa kappaleen 60 tällaista liikettä, mutta se on taarattu sellaiseksi, että se sal-lii tämän kappaleen liikkeen siihen saakka, kunnes iskuri 25 62 iskee nalliin 58 ja sytyttää sen alkaen ennaltamäärä- tystä nopeuden, jolla tapin 63 pää 69 kulkee ohjausradan 12-74 läpi, kynnysarvosta eli nopeuden, jolla ammus 3 lentää ulos hylsystä 2, määrätystä kynnysarvosta lähtien.

Eräässä suoritusmuunnelmassa ura 70 on jätetty pois 30 ja ammuksen 3 rungon 32 ulomman kehäpinnan 33 läpimitan ja putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosan 7 läpimitan ero valitaan olennaisesti samaksi kuin ulkone-man arvo, jonka tapin 63 pää 69 muodostaa ammuksen 3 rungon 32 ulkokehäpintaan 33 nähden, kun kupu 61 on pinnalla 35 68 pintaa 54 vasten; koko keskiosan 7, suhteessa pääte-

> I

it 98073 osiin 8 ja 9, muodostamalla ontelolla olisi tällöin sama tehtävä kuin edellä kuvatulla uran 70 pohjalla 72, ja ola-ke 12 yksinään muodostaisi tällöin ohjausradan, jonka läpi kulkemalla tapin 63 pää 69 ammuksen ulosheiton tapahtuessa 5 antaisi kappaleelle 60 edellä mainitun sysäyksen.

Huomattakoon, että edellä kuvattu iskutapa, jossa käytetään sysäystä, joka riippuu ulosheittonopeudesta ja estää iskun, jos tämä nopeus on riittämätön, antaa turvallisuuden hyötypanosten 45 ja 46 syttymisen kannalta 10 silloin, kun ammus on liian lähellä laukaisun suorittavia henkilöitä ja ulosheittolaitetta riittämättömän ulosheit-tonopeuden vuoksi.

Kuitenkin voimakas isku, joka kohdistuu ammuksen 3 ja hylsyn 2 muodostamaan kokonaisuuteen, kun koko laite on 15 edellä kuvatussa tilassa, saattaisi aiheuttaa vahingossa iskun antamalla voimakkaan vastapainon jouselle 67.

Tällaisen vahingon, jollainen saattaisi sattua esimerkiksi patruunaa käsiteltäessä, välttämiseksi on sovitettu inertialukko 75, joka estää kappaleen 60 siirtymi-20 sen sen nallista irti olevasta asennosta eli asennosta, jossa tapin 63 pää 69 ulkonee ammuksen rungon 32 ulkoke-häpintaan 33 nähden, sen nallin 58 iskuasentoon, jos ammus 3 ei muuten saa pitkittäissuuntaista kiihtyvyyttä suuntaan 73.

25 Tätä varten akselin 76, joka on samansuuntainen akselin 1 kanssa ja kohtisuora akselia 51 vastaan, suunnassa avautuu tilan 49 sylinterimäisen pinnan 55 sillä alueella, joka sijaitsee suuntaan 73 nähden ylhäällä eli akselin 51 yläpuolella esitetyssä esimerkissä, avarrus 77, 30 joka liittää tilan 49 toiseen tilaan 78, joka on tehty ammuksen 3 runkoon 32 ennen tilaa 49 ulosheittosuuntaan 73 nähden eli tilan 49 yläpuolelle esitetyssä esimerkissä; avarrusta 77 rajaa akseliin 78 nähden säteen suunnassa poispäin mentäessä akselin 78 ympäri menevä sylinterimäi-35 nen pyörähdyspinta 79, joka yhdistää tilan 49 sylinteri- ia 88073 mäisen pinnan 55 tasaiseen renkaan muotoiseen pintaan 80, joka on kohtisuora akselia 76 vastaan ja käännetty tilaan 49 poispäin mentäessä tämän akselin 76 suuntaan; pinta 80 liittää pinnan 79, pintaan 76 nähden säteen suunnassa 5 poispäin mentäessä, tilan 78 kehäpintaan 81, joka pinta 81 on sylinterimäinen pyörähdyspinta akselin 76 ympärillä, jota kohti se on käännetty, ja pinnan 81 läpimitta on suurempi kuin avarruksen 77 pinnan 79 läpimitta; pinta 81 yhdistää puolestaan pinnan 80, tilaan 49 nähden kauemmas 10 mentäessä akselin 76 suuntaisesti, pintaan 82, joka on muodoltaan akselia 76 vastaan kohtisuora tasainen pyöreä levy, pinnan 80 kohdalla.

Tilan 78 sisään on asennettu liukumaan akselia 76 pitkin kupu 83, jossa on tätä varten akselin 76 ympäri 15 menevä sylinterimäinen ulkokehäpinta 84, jonka läpimitta on mahdollisimman lähellä pinnan 81 läpimittaa, niin että pintojen 81 ja 84 välille syntyy liukuohjauskosketus akseliin 76 nähden; pintaa 84 rajaa akselin 76 suunnassa siihen liittyen kaksi tasaista renkaan muotoista pintaa 85 20 ja 86, jotka ovat pyörähdyspintoja akselin 76 ympäri, joita vastaan ne ovat kohtisuoria, pinnan 85 ollessa sijoitettu pinnan 82 kohdalle, kun vuorostaan pinta 86 on sijoitettu pinnan 80 kohdalle; pintojen 85 ja 86 välinen etäisyys akselin 76 suunnassa on pienempi kuin pintojen 82 25 ja 80 välinen etäisyys tämän akselin suunnassa, jotta kupu 83 pääsee liikkumaan akselin 76 suunnassa tilan 78 sisällä; kierukkamainen puristusjousi 87, jonka akseli on 76 ja joka nojaa toisaalta tilan 78 pintaa 82 vasten ja toisaalta renkaan muotoiseen uraan 188, joka menee akselin 76 30 ympäri ja on tehty kuvun 83 pintaan 65, painaa viimeksi mainittua joustavasti kuviossa 1 esitettyyn asentoon, jossa kupu 83 nojaa pinnallaan 85 tilan 78 pintaa 80 vasten; tässä asennossa tappi 88, joka on kiinni kuvussa 83 ja muodostaa akselin 76 suuntaisen ulkoneman kuvun 83 pintaan 35 86 nähden ja jonka poikkileikkaus kohtisuorassa akselia 76 19 88073 vastaan mahtuu välyksin avarruksen 77 pinnan 79 poikki-leikkausalan sisään, menee tämän avarruksen 77 läpi muodostaakseen tilan 49 sisällä pääteosalla 89 ulkoneman akseliin 51 päin akselin 76 suunnassa tilan 49 sylinterimäi-5 seen pintaan 55 nähden; avarruksen 70 asento valitaan sellaiseksi, että tapin 88 pään 89 tällä tavoin muodostama ulkonema sijaitsee kuvun 61 pinnan 65 asennon, kun se nojaa pinnalla 68 tilan 49 pintaa 54 vasten, ja väliseinän 52 renkaan muotoisen pinnan 56 asennon välissä, jolloin 10 muodostuu haluttu este kappaleen 60 siirtymiselle asentoon, jossa iskuri 62 iskee nalliin 58; tämän ulkoneman arvo, mitattuna akselin 76 suunnassa, on kuitenkin pienempi kuin pintojen 85 ja 82 välinen etäisyys tämän akselin suunnassa eli pienempi kuin kuvun 83 mahdollinen liikku-15 misvara tilan 78 sisällä; siten heti kun ammuksen 3 ulos-heitto hylsystä 2 alkaa tilaan 28 kerääntyneiden kaasujen paineen vaikutuksesta, kupu 83 siirtyy suuntaan 73 nähden ylöspäin painautuen pinnallaan 85 ja se pysyy tässä asennossa ainakin sen ajan, jonka ammus 3 siirtyy pitkittäis-20 suunnassa hylsyn 2 sisällä ulosheiton tapahtuessa, mikä vetää tapin 88 pään 89 pintaan 55 nähden taaksepäin ja tilasta 49 ja vapauttaa näin kulkutien kappaleelle 60, kun, jos ulosheittonopeus on riittävä, ohjausrata 74-12 aiheuttaa kappaleen 60 siirtymisen asentoon, jossa iskuri 25 62 iskee nalliin 58; kanava 10, joka menee tapin 88 ja kuvun 83 läpi sen puolelta toiselle akselin 76 suunnassa, muodostaa pienen aukon, joka mahdollistaa tilan 78 tyhjentymisen tilaan 49 kuvun 83 liikkuessa tapin 88 pään 89 sisäänvetosuuntaan.

30 Huomattakoon, että tällainen vapauttaminen edellyt tää, että kupu 83 saa sysäyksen kohtisuorassa sitä suuntaa vastaan, jossa kappaleen 60 vuorostaan tulee saada sysäys, jotta se pääsee iskuasentoon; näissä oloissa vahingossa tapahtuva isku edellyttää, että patruunaan koh-35 distuu voima, jonka energiakomponentit ovat riittävät kum- 20 3 8 073 paankin suuntaan 90°:n kulmassa, nimittäin akselin 51 suuntaan ja akselin 1 suuntaan, mikä tekee vahingossa tapahtuvan iskun todennäköisyyden erittäin pieneksi.

Jotta tuli pääsee siirtymään nallista 5, jonka ole-5 tetaan saaneen iskun, hyötypanoksiin 45 ja 46, tila 59, joka on tehty nallia 58 varten väliseinän 52 sisään, jatkuu akselia 1 kohti akselin 51 suuntaisesti tulensiirto-kanavana 90, joka puolestaan avautuu lähempänä akselia 1 olevassa suunnassa samoin väliseinään 52 tehtyyn laajene-10 mistilaan 91; tähän laajenemistilaan 91, joka on muuten suljettu tiiviiksi, avautuu myös suoraan kanavan 90 kohdalla akselin 51 suuntaisesti tulensiirtokanava 92, joka on tehty akselin 51 suuntaisesti väliseinään 52 ja joka avautuu lisäksi pintaan 93, joka rajaa väliseinää 52 ak-15 selin 1 puolelta ja tilan 50 puolelta; peräjälkeen tilasta 91 tilaan 50 mentäessä kanavassa 92 on väliseinään 52 kiinnitettynä pyrotekninen hidastin 94, joka on sijoitettu suoraan nallin 59 kohdalle, ja heti pinnan 93 vieressä oleva pyrotekninen rele 95.

20 Pinta 93 on tasainen, kohtisuora akselia 51 vas taan, ja sitä vasten nojaa mahdollisuudella liukua siihen nähden, räjähdyspanoksen kannatinpyörän 96, joka muodostaa seuraavassa kuvattavan lisävarmistuslaitteen, pinta 97, joka sekin on tasainen ja kohtisuora akselia 51 vastaan. 25 Tätä pyörää 96, jota rajaa väliseinän 92 puolelta renkaan muotoinen tasainen, olennaiselta osaltaan akselin 51 ympäri ulottuva pyörähdyspinta 97, joka on kohtisuorassa tätä akselia vastaan, rajaa akseliin 51 nähden poispäin mentäessä sylinterimäinen, olennaiselta osaltaan tämän ak-30 selin 51 ympäri menevä pyörähdyspinta 98, jonka läpimitta on sellainen, että se sopii sijoitettavaksi tilan 50 sisään ja joka pinta 98 liittää pinnan 97 väliseinään 52 loitommas mentäessä akselin 51 suunnassa tasaiseen pintaan 99, joka on akselia 51 vastaan kohtisuora ja yleis-35 muodoltaan renkaan muotoinen tämän akselin 51 ympäri me- 2i 88073 nevä pyörähdyspinta; tämän pinnan 99 asento on symmetrinen pinnan 97 asennon kanssa pitkittäissuuntaiseen tasoon 100 nähden, joka sisältää akselin 1 ja on kohtisuorassa akselia 51 vastaan; huolimatta yleisestä sylinterimäises-5 tä pyörähdyspintamuodostaan akselin 51 ympäri pinnassa 98 on kaksi tasaista kohtaa, jotka ovat diametraalisesti vastakkain akseliin 51 nähden, vastaavasti 101 ja 102, jotka ovat kohtisuorat samaa pyörään 96 liittyvää akselia 103 vastaan, joka on kohtisuora akselia 51 vastaan ja sijait-10 see tasossa 100; kummassakin tasaisessa kohdassa 101 ja 102 sijaitsee kanavan 105 suu, vastaavasti 103 tai 104, joka kanava on tehty räjähdysnallin kannatinpyörään 98 ja jossa on lisäksi pyörän 96 pintaan 97 avautuva suu akselin 51 suunnassa eli suoraan releen 95 kohdalla.

15 Tämä kanava 105 on yleismuodoltaan T:n muotoinen, kun sitä katsotaan, kuten kuviossa 3, leikkauksena tasosta, johon sisältyvät akselit 51 ja 103, ja tämän muodon määrää haara 107, joka menee pyörän 96 sisään sen pintaan 97 avautuvasta suusta 106 akselin 51 suunnassa, ja kaksi 20 haaraa 108 ja 109, jotka sijaitsevat toistensa jatkeena akselin 103 suunnassa, vastaavasti molemmin puolin haaraa 107 ja yhdistäen viimeksi mainitun vastaavasti tasaisessa kohdassa 101 olevaan suuhun 103 ja tasaisessa kohdassa 102 olevaan suuhun; mentäessä haarasta 107 eli akselista 51 25 kohti sen suuta vastaavasti 103 tai 104, akselin 103 suunnassa, kummankin haaran 108 ja 109 sisällä on peräjälkeen räjähdysnallin kannatinpyörään 96 kiinnitettyinä pyrotek-ninen rele, vastaavasti 110, 111, joka on liitetty haaran 107 kautta releeseen 95, ja pyrotekninen räjähdysnalli, 30 vastaavasti 122, 113, heti suun 103 tai 104 vieressä.

Kun ammus 3 on työnnettynä hylsyyn 2, kuten kuvioissa on esitetty, räjähdysnallin kannatinpyörä 96 on esitetyssä suunnassa, jossa akseli 103 on kohtisuorassa akselia 1 vastaan, niin että kanavan 105 haarojen 108 ja 109 35 suut 103 ja 104 ovat mahdollisimman kaukana hyötypanoksis- 22 8 8 073 ta 45 ja 46, ja mekaanisia virityselimiä on sovitettu aikaansaamaan räjähdysnallin kannatinpyörän 96 pyöriminen akselin 51 ympäri ammuksen 3 runkoon 32 nähden 90° akselin 103 saattamiseksi samaan linjaan akselin 110 kanssa ja 5 siten kanavan 105 suiden 103 ja 104 asettamiseksi hyöty-panoksen 46 ja hyötypanoksen 45 kohdalle, vastaavasti, kuten on kaavamaisesti esitetty kuviossa 2 haarojen 108 ja 109 osittaisesityksessä, sen jälkeen kun ennaltamäärätty aika on kulunut ammuksen 3 tultua kokonaan ulos hylsystä 10 2.

Tätä varten räjähdysnallin kannatinpyörässä 96 on siihen kiinnitettynä, sen pinnasta 99 ulkonevana akselin 51 suunnassa varsi 114, jossa on, alkaen pinnasta 109 akselin 51 suunnassa, osat 115, 116 ja 117, joita jokaista 15 rajaa akseliin 51 nähden loitommas mentäessä sylinteri-mäinen akselin 51 ympäri menevä pyörähdyskehäpinta, vastaavasti 118, 119, 120, pinnan 120 läpimitan ollessa pienempi kuin pinnan 118 läpimitta, joka vuorostaan on pienempi kuin pinnan 119 läpimitta, joka puolestaan on pie-20 nempi kuin räjähdysnallin kannatinpyörän 96 pinnan 98 lä pimitta; pinta 119 on liitetty tasaisilla renkaan muotoisilla akselin 51 ympäri menevillä pyörähdysplnnoi1 la, vastaavasti 121 ja 122 pintoihin 118 ja 120, kun taas vastakkaisella puolella kuin missä se liittyy pinnan 122 kautta 25 pintaan 119 akselin 51 suunnassa, pinta 120 liittyy varren 114 päätepintaan 123, joka on tasainen ja kohtisuora akselia 51 vastaan.

Lisäksi ammuksen 3 rungossa 32 on siihen kiinnitettynä tilan 50 sisällä, väliseinän 52 vastakkaisella 30 puolella akselin 1 suuntaan, väliseinä 124, joka sijaitsee likimäärin puolivälissä räjähdysnallin kannatinpyörän 96 ja pinnan 126 välillä, joka pinta on sovitettu symmetrisesti pinnan 54 kanssa akseliin 1 nähden ja joka rajaa tilaa 50 tähän akseliin 1 nähden säteen suunnassa loitom-35 mas mentäessä akselin 51 suuntaan ja johon pintaan 124 on 23 88 073 tehty akselin 51 suuntaan avarrus 125; tässä avarruksessa 125 on keksi osaa 126 ja 127, joita rajaavat akseliin 51 päin mentäessä sisemmät kehäpinnat 128 ja 129, jotka kumpikin ovat akselin 51 ympäri meneviä sylinterimäisiä pyö-5 rähdyspintoja; pinnan 129, joka vastaa lähinnä akselia 1 olevaa osaa 127, läpimitta on suurempi kuin varren 114 osan 116 pinnan 119 läpimitta, kun taas kauimpana akselista 1 olevan osan 126 pinnan 128 läpimitta on mahdollisimman lähellä varren 114 osan 117 pinnan 120 läpimittaa, 10 jotta tämän pinnan 120 kanssa syntyy ohjauskosketus varren 114 ja väliseinän 124 pyöriessä toisiinsa nähden eli rä-jähdysnallin kannatinpyörän 96 tarkka pyörintäohjaus akselin 51 ympäri ammuksen 3 runkoon 32 nähden; kaksi pintaa 128 ja 129 liittää toisiinsa renkaan muotoinen pinta 130, 15 joka on kohtisuora akselia 51 vastaan ja muodostaa pyöräh-dyspinnan sen ympäri ja joka pinta 130 sijaitsee väliseinän 52 pinnasta 93 etäisyydellä, joka on mahdollisimman lähellä välimatkaa, joka jää varren 114 pinnan 122 ja rä-jähdysnallin kannatinpyörän 96 pinnan 97 väliin, niin että 20 pintojen 122 ja 130 välille muodostuu liukukosketus, joka yhdessä räjähdysnallin kannatinpyörän 96 pinnan 97 ja väliseinän 52 väliin muodostuvan liukukosketuksen kanssa estää räjähdysnallin kannatinpyörän 96 ja varren 114 muodostaman yksikön kaikkinaisen siirtymisen ammuksen 3 run-25 koon 32 nähden.

Hakamainen jousi 131, joka on kierretty osan 115 pinnan 118 ja varren 114 ympärille ja jossa on ensimmäinen pää 132, joka on kiinnitetty runkoon 32 työntämällä se siinä olevaan sopivaan tilaan 133, ja toinen pää 134, 30 joka on kiinnitetty räjähdysnallin kannatinpyörään 96 työntämällä se siihen sopivaan tämän pyörän 96 pintaan 99 tehtyyn tilaan 135, on esijännitettynä, kun akseli 103 on kohtisuorassa akselia 101 vastaan, joustavan kiristyksen aikaansaamiseksi räjähdysnallin kannatinpyörän 96 saami-35 seksi pyörimään asennossa, jossa akseli 103 on kohdakkain 24 88073 akselin 100 kanssa; edullisesti hakamaisen jousen 131 esijännitys on sellainen, että jousi pysyy jännitettynä silloinkin, kun akseli 103 on samassa linjassa akselin 101 kanssa.

5 Tällainen pyörintä, jonka vaikutuksesta akseli 103 joutuu samaan linjaan akselin 1 kanssa, estää niin kauan kuin ennaltamäärätty aika ei ole kulunut ammuksen 3 poistumisen jälkeen hylsystä 2 kellolaitteella varustettu hidastin 136, jonka kanssa räjähdysnallin kannatinpyörä 96 10 on yhteistoiminnassa kartiovetopyörän 137 välityksellä, jota varsi 114 kannattaa siihen kiinnitettynä osallaan 117, väliseinän 124 ja tilan 50 pinnan 126 välissä; tämä kartiovetopyörä 137 on kytketty toiseen kartiovetopyörään 138, joka vuorostaan on asennettu pyörimään akselin 1 15 kanssa samansuuntaisen akselin 139 ympäri ammuksen 3 runkoon 32 nähden ja joka puolestaan kannattaa siihen kiinnitettyä suoraa vetopyörää 140, joka on kytketty hidas-tusvaihteiston, jota on merkitty yleisviitenumerolla 141, välityksellä liipottimeen 142, joka on asennettu pyöri-20 mään ammuksen 3 runkoon 32 nähden tilassa 50 akselin 1 kanssa samansuuntaisen akselin 43 ympäri; tämä liipotin 142 on yhteistoiminnassa ankkurin 143 kanssa, joka sekin on asennettu pyörimään runkoon 32 nähden tilan 50 sisällä akselin 1 kanssa samansuuntaisen akselin 144 ympäri.

25 Kun ammus 3 on hylsyn 2 sisällä, kuten kuvioissa on esitetty, ankkurin 143 pitää paikallaan pyörimistä vastaan akselin 144 ympäri ammuksen 3 runkoon 32 nähden nuppi 145, joka on tällöin paikallaan ammuksen 3 runkoon 32 nähden, mikä estää liipotinpyörän 142 ja siten myös räjähdysnallin 30 kannatinpyörän kaikkinaisen pyörimisen.

Jotta nuppi 145 pääsee vapauttamaan ankkurin 143, kun ammus 3 on tullut ulos hylsystä 2, eli liipotinpyörän 142 pyörimisen jousen 131 vaikutuksesta hidastinvaihteis-ton 141 välityksellä säätäen liipotinpyörän 142 pyörintää, ' 35 kun ammus 3 on irronnut hylsystä, nuppia 145 kannattaa 25 88073 siihen kiinnitettynä tappi 146, joka on pääosiltaan sijoitettu upotusreikään 147, joka on tehty ammuksen 3 runkoon 32 suuntaan 148, joka on likimäärin säteen suuntainen akseliin 101 nähden, ja tämä upotusreikä 147 päättyy ammuk-5 sen rungon 32 ulompaan kehäpintaan 33; upotusreikä 147 on tehty esimerkiksi rungossa 32 kiinni olevaan väliseinään 150 aivan lähelle ankkuria 143, ja siinä on tasainen poh-japinta 149, joka on kohtisuora akselia 148 vastaan, ja sylinterimäinen kehäpinta 151, joka muodostaa pyörähdys-10 pinnan akselin 148 ympäri; lisäksi tappia 146 rajaa sylinterimäinen ulkokehäpinta 152, joka sekin muodostaa pyöräh-dyspinnan akselin 148 ympäri ja sen läpimitta on mahdollisimman lähellä pinnan 151 läpimittaa, jotta pintojen 151 ja 152 välille syntyy liukuohjauskosketus akselin 148 15 suuntaan; upotusreiän 147 pohjapinnan 149 puolelta tappia 146 rajaa akselia 148 vastaan kohtisuora tasainen pääte-pinta 153, johon on tehty tämän akselin suuntaisesti upotusreikä 154 painekierukkajousen 155 sijoittamista ja ohjausta varten, joka jousi vaikuttaa upotusreiän 147 pohja-20 pinnan 149 ja tapin 146 välillä painaen sitä joustavasti ulospäin upotusreiästä 147 ammuksen rungon 32 ulkokehäpin-nan kautta; vastakkaisella puolella tapin 146 akselin 148 suuntaista pintaa 153 tappia rajaa kuperaksi pyöristetty pinta 156, jolla se jousen 155 painamana nojaa hylsyn 2 ···_ 25 putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosaa 7 vasten, kun ammus 3 on työnnettynä siihen, kuten kuvioissa on esitetty, ja ulosheiton tapahtuessa niin kauan kuin upotusreikä 147 siirtyy putkimaisen seinämän 4 sisemmän kehäpinnan 6 osan 7 kohdalle ja sitten sen osan 9 kohdal-30 le; sitävastoin heti kun osan 9 läpi on kuljettu ulosheiton tapahtuessa, vapautunut tappi 146 siirtyy ulos upotusreiästä 147 akselin 148 suunnassa jousen 155 vaikutuksesta .

Kuten kuviosta 3 näkyy, nuppia 145 kannattaa sii-35 hen kiinnitettynä tappi 146, kohtisuoraan akselia 148 vas- 26 8 8073 taan ja se menee väliseinän 150 läpi alkaen reiästä 147 ja ankkuriin 143 päin aukon 157 kautta, joka on tehty väliseinään 150 soikean muotoiseksi samansuuntaisesti akselin 148 kanssa; tämän akselin suunnassa aukon 157 koko on 5 riittävä, jotta nuppi 145 lähtien kuviossa 3 esitetystä asennostaan, jossa se pitää ankkurin 143 paikallaan ja joka vastaa tilannetta, jossa tappi 146 nojaa pinnallaan 156 hylsyn 2 sisemmän kehäpinnan 6 keskiosaa 7 vasten, pystyy liikkumaan akselin 148 suunnassa yhdessä tapin 146 10 kanssa, kun se on vapautettu hylsyn 2 sisempään kehäseinä-mään 6 nähden, riittävän pituisen matkan vapauttaakseen ankkurin 143 kokonaan; sopivan koon antaminen sille kuuluu alan ammattilaisen tavalliseen ammattiosaamiseen.

Luonnollisesti heti kun ankkuri 143 on vapautunut 15 nupista 145, se sallii liipotinpyörän 142 pyörimisen säädellystä akselin 143 ympäri ja räjähdysnallin kannatin-pyörän 96 pyörimisen akselin 51 ympäri jousen 131 vaikutuksesta .

Edullisesti pyörä 140 on hammastettu vain osalta 20 kehästään kytkeytyen välitysvaihteistoon 141 toisaalta silloin kun akseli 103 on kohtisuorassa akselia 1 vastaan, ja tästä suunnasta osalla 90 pyörimiskulma-asteesta, jotka tarvitaan sen menemiseen tästä suunnasta suuntaan, jossa akseli 103 on samassa linjassa akselin 1 kanssa, sää-25 dellyn pyörinnän aikaansaamiseksi liipotinpyörän 142 ja ankkurin 143 muodostamalla yksiköllä, kun tämä kulmaradan osa kuljetaan ja sitten räjähdysnallin kannatinpyörän 96 vapauttamiseksi kokonaan niin että pyöriminen jatkuu akselin 51 ympäri jousen 131 vaikutuksesta, kunnes akseli 103 30 on samassa linjassa akselin 1 kanssa.

Pyrotekninen hidastin 94 ja kellolaitteella varustettu hidastin 136 ovat rakenteeltaan helposti alan ammattilaisen ulottuvilla mitä tulee viiveisiin, jotka niiden tulee saada aikaan vastaavasti räjähdysnallin 112 ja 113 35 syttymisessä releitten 110 ja 11 kautta nallin 58 iskemi- 27 88073 seen nähden, kun tapin 63 pää 69 kulkee ohjausradan 12-74 läpi riittävällä nopeudella, ja akselin 103 viemisessä samaan linjaan akselin 1 kanssa tapin 146 irtoamiseen nähden hylsyn 2 seinämästä 4, niin että akselin 103 joutumi-5 nen samaan linjaan akselin 1 kanssa tapahtuu mahdollisimman myöhään ennen pyroteknisen releen 94 palamisen päättymistä ottaen huomioon niiden sallitut valmistustolerans-sit.

Räjähdysnallin kannatinpyörän 96 pyörimisen pysäh-10 tyminen akselin 51 ympäri ammuksen 3 runkoon 32 nähden, kun akseli 103 on tullut samaan linjaan akselin 1 kanssa, voidaan saada aikaan millä tahansa vastejärjestelmällä esimerkiksi siten, että jokin nuppi 157, joka on kiinnitettynä räjähdysnallin kannatinpyörään 96, tulee ulos sen 15 pinnasta 99 akselin 51 suunnassa tilan 50 sisään vasten vastakappaletta 158, joka on kiinnitetty ammuksen 3 runkoon 32 tilan 50 sisään, sopivassa asennossa, jonka alan ammattilainen helposti määrittää.

Seuraavassa selitetään edellä kuvatun patruunan 20 toiminta.

Lähtötilanteeksi katsottakoon tila, joka on kuvattu kuvioissa ja johon liittyen edellä oleva selitys on pääosin laadittu.

Ensimmäisessä vaiheessa sytytetään sytytin 29, joka 25 vuorostaan sytyttää pyroteknisen laukaisuseoksen 126, jos- ta purkautuu kaasuja, jotka kerääntyvät laajenemistilaan 28 seinämän 24 reikien 27 kautta.

Kun kaasujen paine tilassa 28 tulee tarpeeksi suureksi, jotta toisaalta voitetaan kitkat, joita saattaa 30 esiintyä ammuksen 3 rungon 32 ja hylsyn 2 välillä, ja toisaalta voitetaan sokan 39 leikkausvastus, ammus 3 alkaa siirtyä suuntaan 73 akselin 1 suuntaisesti hylsyn 2 sisällä.

Tämän siirtymisen aikana kappaleen 60 tapin 63 pää 35 69 ja tapin 146 pinta 156 liukuvat pitkittäissuuntaisesti 28 88073 kourun 72 pohjaa vasten ja hylsyn 2 putkimaisen seinämän 4 sisempää kehäpintaa 6 vasten.

Jos ammuksen 3 kiihtyvyys on riittävä, kupu 83 aikaansaa tapin 88 pään 89 vetäytymisen taaksepäin tilan 49 5 pintaan 55 nähden ja se pysyy taaksevedettynä, kunnes ammus 3 on tullut kokonaan ulos hylsystä 2.

Kun ammus 3 on kulkenut suunnilleen puolet radasta, joka tarvitaan sen tulemiseksi kokonaan ulos hylsystä 2, samanaikaisesti tai jokseenkin samanaikaisesti: 10 - kappaleen 60 tapin 63 pää 69 saa pinnan 74 ja olakkeen 12 muodostamasta ohjausradasta, joka menee suuntaan, joka vastaa säteen suuntaista lähenemistä akseliin 1 nähden, sysäyksen, joka, jos ulosheittonopeus on riittävä, antaa kuvulle 61 riittävän kineettisen energian, jotta se 15 aikaansaa kappaleen 60 siirtymisen asentoon, jossa iskuri 62 iskee nalliin 58, tietysti edellyttäen, että tapin 88 pää 89 on vetäytynyt kunnolla taakse; tämän seurauksena syttyy hidastin 94, joka vuorostaan, ennaltamäärätyn ajan kuluttua, sytyttää releen 95, joka vuorostaan aiheuttaa 20 releitten 110 ja 111 syttymisen ja räjähdysnallien 112 ja 113 samanaikaisen syttymisen; - tappi 146, joka ei osu putkimaisen seinämän si-sempään kehäpintaan 6, vapauttaa ankkurin 143, niin että räjähdysnallin kannatinpyörä 96 alkaa pyöriä ja määrätyn 25 ajan kuluttua tulee asentoon, jossa akseli 103 on samassa linjassa akselin 1 kanssa.

Normaaleissa toimintaolosuhteissa tämä suunta saavutetaan ennen räjähdysnallien 112 ja 113 syttymistä ja nämä nallit räjähtävät suoraan vastaavasti hyötypanosten 30 46 ja 45 kohdalla, joista ne erottaa akselin 1 suunnassa vain rungon 32 ohennettu eli mekaanisesti heikennetty väliseinä, vastaavasti 158, 159; iskuaalto murskaa molemmat väliseinät 158 ja 159 ja tuli pääsee hyötypanoksiin 45 ja 46, jotka räjähtävät samanaikaisesti.

I i 29 88073

Jos sitävastoin nämä kaksi räjähdysnallia 112 ja 113 räjähtävät ennen kuin akseli 103 on samassa linjassa akselin 1 kanssa, iskuaalto ei välity suoraan heikennettyihin väliseiniin 158 ja 159, jotka on laskettu sellai-5 siksi, etteivät ne tuhoudu tällaisessa tapauksessa, niin että tuli ei siirry hyötypanoksiin 45 ja 46; tällä tavoin saadaan suoja pyroteknisen hidasteen 94 pettämisen varalta, joka johtaa räjähdysnallien 112 ja 113 liian lyhyeen syttymisaikaan, olettaen, että ulosheittäminen on tapah-10 tunut riittävällä kiihdytyksellä ja nopeudella aiheuttaakseen tapin 88 pään 89 vetäytymisen sisään ja toisaalta kappaleen 60 iskurin 62 iskemisen nalliin 58.

Jos sitävastoin kiihdytys tai ulosheittonopeus ei ole riittävä ja vieläpä jos kellohidastin 136 oikein toi-15 mien sallii akselin 103 menemisen samaan linjaan akselin 1 kanssa, isku ei pääse tapahtumaan, niin että hyötypanok-set 45 ja 46 pääsevät räjähtämään vasta kun määrätty aika akselin 103 ja akselin 100 asettumiselle samaan linjaan on kulunut.

20 Näin on siis täysi varmistus näiden panosten räjäh tämisen varalta, kun ammus ei ole kulkenut turvallisuuden kannalta riittävän etäälle hylsyn 2 ulkopuolella.

Lisäksi, kuten edempänä mainittiin, hyötypanosten 45 ja 46 räjähtäessä tämä kahden toisiinsa nähden symmet-25 risesti keskiosaan 42 nähden sovitettujen panosten räjähtäminen kohdistaa keskiosaan symmetrisiä voimia, jotka estävät sen sinkoutumisen esimerkiksi laukaisun suorittaviin henkilöihin tai heittolaitteeseen päin.

Tätä vaikutusta vahvistaa se, että onteloita 43, 44 30 rajaavia seinämiä 262, 263 heikentävät mekaanisesti ammuksen rungon 32 poikittaissuuntaisten päätesivujen 37, 34 kohdalla lovetukset 260, 261; tämä heikennys nimittäin edistää näiden seinämien 262, 263 repeytymistä kukan terä-lehden muotoisina kappaleina ensisijaisesti verrattuna 35 seinämiin, jotka rajaavat muutoin onteloita 43 ja 44, kun 30 88073 hyötypanokset 45 ja 46 räjähtävät, ja tämä seinämien 262 ja 263 repeytyminen kanavoi pitkittäissuuntaisesta virtaukset, jotka syntyvät panosten 45 ja 46, vastaavasti, räjähtämisestä ja muuttaa ne keskiosaan 42 kohdistuviksi 5 toisiaan vastaan suuntautuviksi symmetrisiksi pitkittäissuuntaisiksi voimiksi.

Vaikka edellä kuvattu suoritusmuoto onkin tällä hetkellä keksinnön parhaimmaksi todettu suoritusmuoto, keksinnön alasta ei tietystikään poikettaisi muuntamalla 10 suoritusmuotoa.

Etenkin eräässä vähemmän edullisessa suoritusmuodossa voitaisiin ajatella yhtä ainoata hyötypanosta, joka olisi sovitettu toiselle puolelle ammuksen runkoa, joka sisältäisi sytytyselimiä 47, jotka olisivat kaikissa koh-15 din samanlaiset kuin edellä on kuvattu lukuunottamatta sitä, että kanava 105 ei olisi T:n muotoinen, vaan L:n muotoinen; tällöin säilytettäisiin kaikki edellä mainitut edut, kuvioissa esitetyn laitteen symmetrisyyteen liittyvää etua lukuunottamatta.

I i

Claims (17)

3i 88073

1. Patruuna, joka käsittää pitkittäissuuntaisen hylsyn (2), jossa on avoin poikittaispää (15), ammuksen 5 (3), joka on sovitettu liukumaan pitkittäissuuntaisesti mainitussa hylsyssä (2), elimiä (23 - 31) ammuksen (3) heittämiseksi ulos hylsystä (2), mainitun poikittaispään (15) kautta, liu'uttamalla sitä pitkittäissuuntaisesti hylsyyn nähden, pyroteknisen panoksen (45, 46), joka on 10 sijoitettu ammukseen (3), ja elimiä (47), jotka sytyttävät hidastetusta mainitun pyroteknisen panoksen (45, 46), jolloin mainitut sytytyselimet (47) käsittävät: nallin (58); iskurin (62), joka pääsee liikkumaan ammuksen (3) sisällä asennosta, jossa se on irti mainitusta nallista (58), 15 asentoon, jossa se iskee mainittuun nalliin (58); ja elimiä (67, 75), jotka pitävät iskurin (62) väliaikaisesti irtiasennossa, tunnettu siitä, että toisiinsa sopivia mekaanisia elimiä (12, 74, 61, 63), jotka on tuettu ammuksen alueelle (3) ja hoikin (2) sille alueelle, 20 jotka sijaitsevat toisiaan vastakkain poikittaissuunnassa sen radan kohdalla, jonka kautta ammuksen (3) mainittu alue menee, kun ammus (3) heitetään ulos, jotta iskurille (62) saadaan annetuksi mekaanisesti sysäys iskuasentoon, elimien (67, 75), jotka pidättävät iskurin (62) väliaikai-25 sesti irtiasennossa, vaikutusta vastaan ammuksen (3) mainitun alueen mennessä hylsyn (2) mainitun alueen kohdalta, kun ammus (3) heitetään ulos.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu siitä, että mainitut toisiinsa sopivat mekaa- 30 niset elimet (12, 74, 61, 63) käsittävät: - tapin (63), joka voi liikkua ammuksen (3) sisällä poikittaissuuntaisen asennon, jossa se menee ammuksen (3) ulkopuolelle hylsyn (2) sisällä, ja asennon välillä, jossa se on vedettynä ammuksen (3) sisään; 35. elimiä (67, 75), jotka pitävät tapin (63) väliai kaisesti ulkonevassa asennossa; 32 8 8 073 - elimiä (61) tapin (63) ja iskurin (62) kytkemiseksi toisiinsa niin, että tapin (63) siirtymiseen ulkonevasta asennosta sisäänvedettyyn asentoon saadaan liittymään iskurin (62) siirtyminen irtiasennosta iskuasentoon; 5. elimiä (74, 12), jotka muodostavat ohjausradan ja ovat kiinnitetyt hylsyyn (2), sen sisään, ja radalle, jonka tappi (63) kulkee ulkonevassa asennossa, kun ammus (3) heitetään ulos, jolloin tämä ohjausrata (12, 74) kääntyy poikittaissuuntaisesti hylsyn (2) sisään pitkittäiseen 10 ulosheittosuuntaan (73) aiheuttaen automaattisesti tapin (63) siirtymisen ulkonevasta asennosta sisäänvedettyyn asentoon mainitun ulosheiton aikana.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että kytkentäelimet (61) ovat mekaani- 15 siä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että kytkentäelin (61) yhdistää tapin (63) ja iskurin (62) keskenään yhdeksi yksiköksi (60), joka on liukuohjattuna poikittaissuunnassa ammuksen (3) 20 sisällä, että mainittu nalli (58) on sovitettu iskurin (62) kohdalle mainitun yksikön (60) poikittaiseen liuku-missuuntaan, ja että eliminä (67, 75), jotka pitävät tapin (63) ulkonevassa asennossa, ovat elimet (67, 75), jotka pitävät iskurin (63) irtiasennossa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen patruuna, tun nettu siitä, että pyrotekninen panos (45, 46) käsittää hyötypanoksen (45 tai 46), joka on siirretty pitkittäissuunnassa mainittuun nalliin (58) nähden, ja että sy-tytyselimet (47) käsittävät L:n muotoisen, hidasteella 30 varustetun pyroteknisen yhdysketjun (90, 91, 92, 94, 95, 105, 110 tai 111, 112 tai 113, 158 tai 159) nallin (58) ja hyötypanoksen (45 tai 46) välillä.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että pyrotekninen panos (45, 46) käsit-35 tää kaksi hyötypanosta (45, 46), jotka on siirretty pitkittäissuunnassa mainittuun nalliin (58) nähden, vastaa- I i 33 88073 vasti sen molemmin puolin, ja että sytytyselimet (47) käsittävät T:n muotoisen, hidasteella varustetun pyrotekni-sen yhdysketjun (90, 91, 92, 94, 95, 105, 110, 111, 112, 113, 158, 159) nallin (58) ja kahden hyötypanoksen (45, 5 46) välillä.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että pyrotekninen yhdysketju (90, 91, 92, 94, 95, 105, 110, 111, 112, 113, 158, 159) on ainakin osaksi sijoitettu liikkuvan, ammuksen (3) sisällä 10 määrätyn akselin (51), joka sijaitsee mainitussa poikit- taissuunnassa (51), ympäri pyörivän elimen (96) kanavaan (105), jossa on ensimmäinen haara (107), joka on sovitettu mainitun akselin (51) suuntaisesti nalliin (58) nähden vastakkaiselle puolelle mainittua yksikköä (60), ja aina- 15 kin yhden toisen haaran (108, 109), joka on oleellisesti kohtisuorassa ensimmäiseen haaraan (107) nähden, ja että virityselimiä (131, 136) on sovitettu: - pidättämään mainitun elimen (96) varmistusasen-nossa, jossa mainittu kanavan (105) toinen haara (108, 20 109) on poikittaissuuntaisesti mainittuun ulosheittoon saakka pyroteknisen ketjun katkaisemiseksi; - ilmaisemaan mainitun ulosheiton; ja - aikaansaamaan mainitun elimen (96) siirtymisen viritysasentoon, jossa mainittu kanavan (105) toinen haara 25 (108, 109) on suunnattu pitkittäissuuntaisesti, ulosheiton tapahtuessa pyroteknisen ketjun jatkuvuuden aikaansaamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että virityselimet (131, 136) ovat me- 30 kaanisia.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että virityselimet (131, 136) käsittävät hidastuselimiä (136) viritysasentoon siirtymisen hidastamiseksi ulosheittoon nähden.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen pat ruuna, tunnettu siitä, että kanavan (105) toinen 34 88073 haara (108, 109) sisältää räjähdyspanoksia (112, 113) mainittua pyroteknistä panosta (45, 46) varten.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että ohjausrata (12, 74) 5 kääntyy poikittaissuuntaisesti hylsyn (2) sisään päin alueella, joka on sovitettu pitkittäissuuntaan, paikannettuna pitkittäissuuntaisesti välimatkan päähän tapista (63) sen ollessa ulkonevassa asennossa viimeksi mainitun jälkeen mainittuun ulosheittosuuntaan (73) katsottuna.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että mainittu paikannettu alue sijaitsee hylsyn (2) poikittaissuuntaisen pään (15) välittömässä läheisyydessä.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen patruu- 15 na, tunnettu siitä, että ohjausrataa (12, 74) rajaa pitkittäissuuntainen hylsyn (2) sisällä oleva ura (70), jolloin ura (70) vastaanottaa tapin (63) ulkonevassa asennossa ja käsittää mainitussa ulosheittosuunnassa (73) katsottuna alapään (74), joka kääntyy hylsyn (2) sisään 20 päin.

14. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että ohjausrataa (12, 74) rajaa hylsyn (2) sisällä oleva renkaan muotoinen pitkittäissuuntainen avarrus (7), jolloin avarrus (7) vastaanottaa 25 tapin (63) ulkonevassa asennossa ja käsittää renkaan muotoisen, mainitussa ulosheittosuunnassa (73) katsottuna alapään (12), joka kääntyy hylsyn (2) sisään päin.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että väliaikaispidätysosat 30 (67, 75) käsittävät joustavia painamisosia (67).

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen patruuna, tunnettu siitä, että väliaikaispidätysosat (67, 75) käsittävät inertia-avautuvan lukon (75).

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen pat- 35 ruuna, tunnettu siitä, että mainittu pyrotekninen panos (45, 46) on valaisupanos. I I 35 88073