FI87982B - Anordning foer ortoradial panoramisk tomografi - Google Patents

Description

87982

LAITE onTORAPIAALISTA PANORAAMISTA TOMOGRAFIAA VARTEN

KEKSINNÖN TAUSTA

(a) Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on radioyrafia ja tarkemmin sanottuna laite ortoradiaalista panoraamista tomografiaa varten.

(b) nykytekniikan kuvaus

Ortoradiaalinen oanoraaminen tomoyrafia, jota kutsutaan my;·'s ortooantomoyrafiäksi (seuraavassa lyhyyden vuoksi OPT-tek-niikka) on tunnettu röntyenmenetelmä, jonka on kehittänyt ja kuvannut Y. V. Paatero noin vuonna I960, käyrien nintojen röntgenkuvaamista varten, yleisimmin sekä ylä- että alaleuan koko hampaistoalueon, jotta saataisiin terävä ja hyvin määritelty, mutta kuitenkin tasainen kuva, valokuva tai muun tyyppinen toistettava tallenne, jolloin ortoradiaalista eantomoyrammia kutsutaan myös ortopantomoyrammiksi (seuraavassa OPT lyhyyden vuoksi).

. . OPT:n ottamiseksi ihmisnotilaan pään alueen hammas- tai [ muusta käyrästä osasta, eli hampaistosta ja läheisestä leuka- alueesta, täytyy koko kiinnostuksen kohteena oleva osa lävistää : ·' kohtisuoraan kapealla röntyensädesuihkulla, joka kulkee sätei-lyl äh teestä vastaanottimelle tai filmille, joka on herkkä rönt-^ensäteille radiologisilla aallonpituuksilla, ja mittaa näitä.

• *

Vaikka oantomonrafia voidaan tehdä kiinteällä laitteella ja liikkuvalla kohteella, käyttää OPT-tekniikka laitetta, jossa sekä röntyensädelähdettä että filmiä liikutetaan; filmiä puo-lestaan pidetään edeltämäärätyssä ja yleensä käyrässä muodossa kehyksessä tai kasetissa, jota yleensä liikutetaan sekundeUiri-*·" * sen liikkeen mukaisesti; radiologisen kiinnostuksen kohteen alueen tai kerrostuman muodosta riippuen tiettyä OPT:tä varten 87982 liikkuvat r^nt ^cnlähde ja kasettiyksikkö kumo ik in e ne nm an tai vJihemmän monimutkaista reittiä pitkin potilaan 1 iikkumattoman pään ympäri. Jotta esimerkiksi otettaisiin samakeskinen nanto-nof'rammi sylinteriinäisestä kohteesta tai tasosta, kierrettäisiin sekä röntfTenlähdettä että filmikasetin k annat intä yhden yhteisen pyörähdysakselin ympäri, ,-joka nuolestaan yhtyisi sy-1 interimäisen kohteen ale sei iin, .ia kasettia liikutettaisiin my-äs kasetin kannattimen suhteen.

koska kuitenkin tyypilliset kiinnostuksen kohteet, kuten esimerkiksi leuat, eivät ole sylinterirrnisi ä, voi tarkka röntgenkuvaus vaatia sitä, että räntyenlehdotti: ,ia kasettia liikutetaan tiettyjä reittejä pitkin, jotka kumpikin käsittävät useamman kuin yhden, esimerkiksi kolme tai äärettömiin määrän, oyörähdysakseleita, eli enemmän tai vähemmän jatkuvasti siirtyvän yhteisen pyärähdvsakselin paikan; toisin sanoen ei-sylinte-- rimaisen kerroksen tai kerrostuman ortoradiaalinen oantomoyra-fia vaatii eksentrisen nantomoyrammin, joka sisältää röntyenlahteen ja/tai kasetin kannattimen jonkun muunlaisen liikkeen kuin ympyrämäisen. Lukuisia yksityiskohtaisia tutkimuksia tällaisen liikkeen optimoinnista tiettyä OPT-tarkoitusta \/arten voidaan löytää kirjallisuudesta, vertaa Acta Orthodontica 1_3 (1985) /1/15-453.

Vaikka röntsenlähteon ja kasetin tai filmin kannattimen .. tietyntvynnIson liikkeen ei uskota olevan olennaista tätä tar- ‘ koitusta varten, tä.ytyy koordinoidun liikkeen olla määrättyä, • · eli täysin määriteltyä ja toistettavaa suhteessa mielivaltai seen, mutta kai it enkin kiinnitettyyn, referenssipisteeseen, joka ·...* yleensä oletetaan sijoitetuksi kiinnostuksen kohteen ja/tai ·.:.· laitteen pystysuoraan symrnetriatasoon, joka taso nuolestaan edul- • · lisesti yhtyy notilaan keskinuolitasoon, kun OPT otetaan.

Mukavuuden ja yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan tässä tällaisen uisteon sijaitsevan laitteen kiinteässä tai kiinnitet-t äv i s s ä o 1 eväs s a pisteessä siten, ottä referenssipiste on noti-Taan suuontelossa, kun OPT otetaan laitteella, ’ Toinen vaatimus tälle laitteelle on, että OPT voidaan '···' ottaa potilaasta "pystyasennossa" , eli kun hän seisoo istumisen 3 87982 tai makaamisen sijasta; tämän lisävaatimuksen perusteella on selvää, että sekä säteilylähteen että kasettielimen edeltämäärätty liike on olennaisesti vaakatasossa, eli se leikkaa kohti-suorasti seisovan potilaan pään akselin keskinuolitasossa.

Nämä vaatimukset täyttäviä OPT-laitteita on saatavissa kauoallisesti eri lähteistä; kuvaavia esimerkkilaitteita annetaan alla.

Nykytekniikan mukaisten OPT-laitteiden yksityiskohtaisia selityksiä löytyy kirjallisuudesta, esimerkiksi amerikkalainen patentti 3,070,400 (myönnetty 27. kesäkuuta 107?) ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien patentti 2,006,590 (julkaistu 2. toukokuuta 1970); tällainen laite voi sisältää pään sijoituselimen, joka sisältää erillisiä laitteita pään vläosaa varten ja pään alaosaa varten siten, että: potilaan pää voidaan sijottaa suhteessa. odellämääriteltyyn referenssipisteeseen siten, että saadaan kohtuullisen hyvin määriteltyjä OPT:tä. Kuitenkin jopa kaikkein rajoittavimnien nykytekniikan mukaisten pään sijoitus-laitteiden avulla (suunsisäisen tuki tai "pala"-rakenne yhdistettynä uään 1i s äkoske tn sp i ste isiin siten, että suunnataan potilaan pidän nvstysuora akseli) eivät 0PT:t, vaikka ovatkin teräviä, ’innostuksen kohteena olevalla alueella, ole täysin toistettavia, toisin sanoen "yhtäpitäviä" siinä määrin, että ensimmäinen ja tätä seuraava OPT, joka on otettu jonkun aikaa ensim-. . maisen jälkeen, voitaisiin asettaa toistensa päälle siten, että ne täsmäisivät kaikilta niiltä osiltaan, jotka eivät ole muuttu- • ·* neet sen jälkeen, kun ensimmäinen OPT otettiin. Itse asiassa toistettavuuden määrä, joka esitettiin niissä kliinisissä tut*» ...* kimuksissa, jotka on esittänyt ilarxer, H. edellämainitussa kat-sauksessa julkaisussa Acta Orthodontics, eivät ole riittäviä, jotta ne sallisivat vertailevan mittauksen, kuten tämä tekijä on todennut.

Diagnostisia tarkoituksia varten, eli aikariippuvien muu-tosten määräämiseksi potilaan pään alueella, kuten esimerkiksi • kasvaindia^noosin, ei-haluttuien hammasmuutosten kontrolloimi- '·* ‘ sen ja hoidon, sekä muiden sen kaltaisten tarkoitusten, olisi erittäin .suotavaa muodostaa yhtäpitäviä OPT:tä edellämainitussa • t» Λ 87982 mielessä, jotta pystyttäisiin mittaamaan aikariippuvia muutoksia, koska muuttumattomat alueet olisivat käytettävissä referenssinä yhtäpitävistä OPT:istä.

Tähän keksintöön johtanut tutkimus on osoittanut, että peräkkäisten OPT:iden luotettavaa yhtäpitävyyttä ei voida saavuttaa turvallisesti nykytekniikan mukaisilla laitteilla, vaikka potilas ei poistuisi laitteesta lainkaan, ja vaikka aikaväli ensimmäisen OPT:n ja sitä seuraavan OPT:n välillä olisi vain muutamia minuutteja, puhumattakaan OPT:iden yhtäpitävyydestä viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia kestävien aikajaksojen tapauksesta ensimmäisen (tai edeltävä) ja toisen (tai jälkimmäinen) OPT:n välillä.

KEKSINNÖN TARKOITUKSET JA YHTEENVETO

Vastaavasti keksinnön päätarkoitus on muodostaa sellainen OPT-laite, joka pystyy tuottamaan yhtäpitäviä OPT:itä, jopa sellaisen aikajakson kulumisen jälkeen, joka voi olla luokkaa useita viikkoja tai kuukausia ensimmäisen tai edeltävän OPT:n ja jälkimmäisen OPT:n välillä, kuten on tyypillistä tavanomaisille tarkastelujaksoille tällä lääketieteen alalla.

Keksinnön toinen tarkoitus on muodostaa laite, jolla pystytään muodostamaan OPT:itä, joiden yhtäpitävyyden aste ; * (esitettynä "lineaarisena diver^enssinä) on parempi kuin noin : ·* + 1 % edellisen ja jälkimmäisen OPT:n välillä, kun aikajakso : .* on luokkaa useita- viikkoja tai kuukausia ja oletettavasti jona ·...· joitakin vuosia (perustuen nykykokemukseen).

* Keksinnön lisätarkoitus on muodostaa laite, joka pystyy : muodostamaan yhtäpitäviä OPT: itä sellaisella rakenteella, joka ei vaadi olennaista kehitystä nykytekniikan mukaisiin OPT-lait-____: teisiin eikä olennaista lisäystä laitteen kustannuksiin.

Keksinnön vielä yksi tarkoitus on muodostaa laite, joka pystyy muodostamaan yhtäpitäviä OPT:itä siten, että nykyisin saatavissa olevien OPT-laitteiden rakennetta muutetaan olennai-*..."· sesti erittäin vähän.

Keksinnön muut tarkoitukset ilmenevät sitä mukaa, kun ____: määrittely etonee.

Yleisesti on havaittu, että pelkän potilaan pään mitä 5 87982 tarkin kohdistaminen suhteessa referenssipisteeseen ei ole riittävää yhtäpitäviä OPT:itä varten,. Ja että käytetyn laitteen täytyy toimia yhdessä sellaisen ruumilö osan kanssa, joka on olennaisesti etäällä päästä, jotta saavutetaan sellainen potilaan kohdistaminen, joka ei pelkästään ole toistettava, vaan lisäksi aiheuttaa ilmiön, jota voidaan nimittää "lihaksin muodostettu ruumiin jäykkyys", kestäen normaalin ajan OPT-kuvausta varten, tyypillisesti muutamista se kiinteistä puoleen minuuttiin, ja ollen tyypiltään sellainen, että sen aiheuttaa tieten potilas, joka seisoo suorana ja jota kehoitetaan pitämään itseään käsillään kiinni määritellystä kahvasta, kun hänen jalkansa on sijoitettu etusuuntaan laitteessa siten, että potilaan painopiste on hänen kantapäidensä takana. Toisin sanoen täytyy OPT-laitetta muuntaa siten, että se saa potilaan muodostamaan sellaisen "ruumiin jäykkyyden", joka on riittävä saamaan hänen selkänikamansa liikkumattomaksi jännittämällä isotoonisesti hänen pään ja selän lihaksensa siinä määrin, mikä vaaditaan toistettavan taaksekallistuman ylläpitämiseksi. Yleisesti laitteen tulisi saada aikaan se, että potilaan takaraivonivel on toistettavassa asennossa OPT-kuvauksen aikana, ja sen tulisi sallia pään pystyakselin pitäminen kulmassa, joka on noin 17ä° - iso0 suhtees-·'·’ sa ruumiin-kallistuneeseen pitkittäisakseliin; toisin sanoen : .* potilaan purennan suunnan tulisi olla olennaisesti vaakasuora, • *.· vaikka ruumiin akselia pidetään kallistetussa asennossa.

· Erityisesti on havaittu, .että edellämainitut tarkoituk- : set ja lisäedut saavutetaan keksinnön mukaisesti laitteella, joka on tarkoitettu ihmispotilaan pään alueen (termiä on käytetty tässä sisältämään minkä tahansa pää-, kasvo-, suu-, nenä-, ____: foraminaali- tai selkänikama-alueen, jolla on radiologista kiin- nostusta, lisänä pääkiinnostuksen kohteena olevaan hampaisto-alueeseen) ortoradiaalista panoraamista tomografiaa varten • · pystyasennossa, jonka määrittelee olennaisesti pitkittäinen ruumiin akseli, kun laite sisältää: .···. (a) säteilylähteen, joka on järjestetty edeltämäärättyä liiket tä silmälläpitäen, yleensä olennaisesti vaakatasossa suhteessa referenssipisteeseen (kuten edellä on määritelty); « 87982 (b) kasettielimen (joka yleensä sisältää filmin, kehyksen tai kasetin ja kasetin kannattimen) .filmin selektiivistä valottamista varten, joka on herkkä röntgensäteille säteilylähteestä, jolloin mainittu kasettielin on myös järjestetty edeltänäärät-tyä liikettä silmälläpitäen, yleensä olennaisesti vaakatasossa suhteessa referenssinisteeseen; (c) elimen säteilylähteen ja kasettielimen kannattamiseksi liikkuvasti suhteessa referenssipisteeseen; (cl) päänkohdistusolimen, joka sisältää ensimmäisen ja toisen laitteen potilaan pään kohdistamiseksi suhteessa referenssipis-teeseen; (e) liikkuvan alustan, joka on kytketty kannat"seiimoen ja sisältää tartnntakahvan; (f) olennaisesti pystysuoran pylvään liikkuvan alustan pitämiseksi pystysuoraan määritellyssä paikassa siten, että pylvään pystysuora akseli (A^) on jonkin matkan päässä mainitusta re-ferenssinisteestä, ja liikkuvan alustan siirtämiseksi liukuen pystysuorassa suunnassa, ja kun laitteeseen lisäksi kuuluu: (y) jalankohdistuselin, jolla on olennaisesti vaakasuora raferenssitaso, jotta voitaisiin määrittää pystysuora etäisyys potilaan jalkapohjien (planta nedis) ja referenssioisteen vä-: : : lilla, ja olennaisesti pystysuora referenssitaso, jotta voitai- siin pitää potilaan jalan varvas- ja/tai kantapääosat edeltä-määrätyssä asennossa; .···. (h) etäisyyden säätölaite, jotta voitaisiin pitää pystysuora roferenssitaso toistettavan vaakasuoran etäisyyden päässä nyl-vään (f) pystysuorasta akselista; (i) elin, jolla voidaan määrittää ja toistettavasti asettaa pystysuora etäisyys vaakasuoran referenssitason ja referenssi-’♦ “ pisteen välillä; ja jossa ' jalankohdistuselin (y) on järjestetty suhteessa referenssipis- ;j‘; teeseen ja pystysuoraan pylväs akseliin (A*-) siten, että pidetään potilas, kun hiin seisoo j ai ankohd istu sei imellä ja. pitää kiinni mainitusta tartuntakahvasta, toistettavasti kallistetussa asen-• *· o : nossa, jossa hiinen oitkittaissnuntainen rnnmiinakselinsa (A ; 7 87982 suhteessa pystysuoraan pylvään akseliin (A1) on kulmassa (oc), mikä aiheuttaa potilaan pää- ja selkälihasten isotoonisen jännityksen, kun tämä pitää kiinni mainitusta tarttumiselimestä, edullisesti kulmassa (oi) on 5° - 30°, edullisemmin kulmassa 15° - 25°, ja tyypillisesti noin 20°.

Tiedetään, että jalankohdistamisolimen tai "jnlkalevyjen" käyttö on ollut sinänsä tunnettua radiologiassa monia vuosia, esimerkiksi U.S. patentin 3,256,511 (annettu 1966) distortio-laitteessa, tai ruumiin lisätukena U.S. patentin 3,514,606 (annettu 1970) röntgenlaitetta varten.

Kuten kuitenkin tähän mennessä epäonnistunut niiden luetelmien ja tapojen haku, joilla saataisiin yhtäpitäviä OPT:itä, näyttäisi ilmaisevan, ei ollut odotettavissa, että tällainen suhteellisen yksinkertainen elin sopivassa järjestelyssä kokonaisuutena olisi riittävä ratkaisemaan ongelman.

Keksinnön laitteen jalankohdistuselimen suhteen havaitaan, että olennaisesti vaakasuora referenssitaso jalankohdis-tuslaitteessa (g) on edullisesti jalankohdistuslevyn rakenne-pinta, joka on sopiva kannattamaan ilman merkittävää taipumista sillä seisovan potilaan painon; vastaavasti olennaisesti pystysuora referenssitaso on tällaisen jalkalevyn kiinteä seinämä-osa ja se yleisesti leikkaa kohtisuoraan potilaan mediosagittaa- • · · • V lisen tason.

• * * | \·* Etäisyydenmääräyselin voi olla erillinen elementti, ku- ten varmistuslaite, joka kannattaa jalankohdistuselintä, tai : levy toistettavalla etäisyydellä pylvään (f) pystysuorasta ak- selista; vaihtoehtoisesti etäisyydenmääräyselin on jalkalevyn yhtenäinen osa, esimerkiksi pysäytyspinta tai levy kytkennän ""I yhdistämiseksi ja/tai lukitsemiseksi pylvääseen (f).

... Lisäksi yleisesti edullisen toteutuksen mukaisesti kek sinnön mukainen jalankohdistuslaite sisältää ainakin yhden oit-·/·.: kittäisen referenssipinnan, jolloin "pitkittäinen" tarkoittaa : sitä, että se ulottuu suuntaan pylvään (f) akselilta referenssi- pisteen pystysuoraa projektiota kohti silla tasolla, joka kul-• # kee vaakasuuntaisen referenssipinnan läpi tai tällaisen suunnan kanssa samansuuntaisesti.

i 8 87982

Pitkittäissuuntainen referenssipinta, tai edullisesti pari samansuuntaisia pitkittäisiä referenssinintoja on tarkoitettu potilaan /jalkojen suuntaamiseen yhtä pitkän etäisyyden päässä olevaan paikkaan suhteessa pystysuoraan tasoon, jonka määrittää referenssinisto In pylvään (f) pystysuora akseli; Iisaksi tällaisen pystysuoran tason täytyisi olla olennaisesti samantasoinen nystyssäolevan potilaan mediosayittaalisen tason kanssa, kun OPT otetaan; myös sotilaan pitkittäinen ruuniin akseli täytyisi olla olennaisesti tässä tasossa, kun OPT otetaan.

Yleisesti edullisella kohdiotuslevyllä on suora pitkittäinen reuna kontaktia varten potilaan jalkojen vierekkäisille "sisä"-reuno.illo (eli niille, jotka mediosacrittnn.lisen tason vieressä).

Tämä reuna voi lisäksi toimia kaiteena tai ohjaimena toista ja liikkuvaa pystysuoraa pintaa varten, joka on esimerkiksi poikittainen lev''·, ja joka voidaan asettaa kontaktiin potilaan kantapa i den 1: an s un sen .jälkeen, kun nämä on viety kiinteällä pystysuoralle pinnalle, joka on kontaktissa potilaan molempien jalkojen varpaiden kanssa.

On syytä havaita, että termillä "kontaktissa" potilaan jalkojen varpaiden kanssa tarkoitetaan sellaista kontaktia, joka tapahtuu silloin, kun potilas on kohdistettu siten, että hänen molempien jalkojensa ulommaisin osa varpaita on kontaktissa pystysuoran tason kanssa, joka puolestaan on kohtisuorassa pystyssä seisovan potilaan mediosay.ittaalista tasoa vastaan.

Lisäksi on syytä havaita tässä yhteydessä, että ei oleteta olevan olennaista, määrääkö potilaan jalan asennon OPT-laitteessa, joka on keksinnön mukainen, varpaiden paikka vai kantapäiden paikka, tai molemmat, Käytännön syistä keksinnön laitteen jnlankohdistusoi in (O sisältää· pystysuoran referenssininnan paikallaan pysyvänä pintana kontaktia varten potilaan varpaiden kanssa, kun taas toinen säädettävä pystysuora pinta olennaisesti samansuuntaisena referenssininnan kanssa on kontaktia varten potilaan kantapäille.

Paineilmaisimia voidaan käyttää kontaktin tai sen varmistamiseksi, että on saavutettu edeltämäärätty kontaktinaine, kuten 9 87982 myöhemmin selitetään.

Siitä vaatimuksesta, että keksinnön mukainen laite pystyy kohdistamaan potilaan jalat tavalla, joka tarvitaan ylläkuvatun kallistuneen ruumiinasennon saavuttamiseksi toistettavalla tavalla, ymmärretään, että referenssipisteen tulisi olla kiinteällä paikalla suhteessa alustaelimeen, kuten on tavanomaista kaupallisesti saatavissa oleville OPT-laitteille. Siten pystysuoran etäisyyden määräämiseksi tai toistettavasti asettamiseksi jalankohdistuslaitteen (g) vaakasuoran referenssitason ja referenssipisteen välille voi tätä tarkoitusta varten asennettu etäisyydensäätölaite (i) olla mikä tahansa tavanomainen laite, jolla mitataan etäisyyttä, esimerkiksi asteikko asetettuna pylvääseen (f) yhteistyössä alustaan (e) kiinnitetyn merkin kanssa; mekaaninen tai ei-makaaninen elin etäisyyden määräämiseksi ja tämän osoittamiseksi, esimerkiksi digitaalisen arvon muodossa, tai edeltämäärätyn etäisyyden uudelleen asettamiseksi voi olla käytössä.

Tässä on syytä havaita, että termillä "pystysuora etäisyys" referenssipisteen ja jalankohdistuslaitteen (g) vaakasuoran referenssitason välillä tarkoitetaan etäisyyttä tason, jonka määrittelee vaakasuora referenssitaso, ja tämän kanssa sa-·*·’ mansuuntaisen tason välillä, joka kulkee referenssipisteen : kautta. Helppouden vuoksi voidaan referennstplstn käsittää ♦ *.· rakenteen "määrääväksi puoleksi", jota nuolestaan pidetään muä- : rätyssä suhteessa vaunuun (e), kuten myöhemmin selitetään yksi- : tyiskohtaisemmin.

:V: Päänkohdistuselin sisältää ensimmäisen tai suunsisäisen (joka siis on kontaktissa alueeseen suuontelossa) ja toisen tai suun ulkopuolisen kohdistuslaitteen. Suunsisäisen ja suun ulko-puolisen kohdistuslaitteen kombinaatiot ovat tunnettuja radiologiassa,. esimerkiksi U.S. patentista 3,514,606, ja niiden tar-koitus on määrätä optimaalisesti potilaan pään paikka.

Vaikka nyt jopa parhaimmat nykytekniikan mukaiset pään-„·;·. kohdistuslaitteet eivät sinänsä pysty saamaan aikaan yhtäpitä- ‘ . via OPT:itä, on tällaisten parhaiden laitteiden käyttö edullista keksinnön mukaisessa laitteessa; tällaisiin parhaisiin 10 87982 laitteisiin tuuliin puren tar akenne, .joka on tehty jäykästä, mutta kuitenkin radiolorrisest i läpinäkyvästä materiaalista ja asennettu kiinteällä, tai toistettavasti säädettävällä tai toistettavasti muutettavalla tavalla vaunuun (e), yhdessä kolmipisteisen ulkopuolisen päänkohdistuslaitteen kanssa, joka tyypiltään sellainen kuin on esitetty edellämainitussa Yhdistyneiden Kuningaskuntien määrittelyssä (OB 2,006,590), ja joka myös on kiinnitetty paikkansa suhteen määrätyllä tavalla vaunuun (o).

Kaupallisesti saatavillaolevilla OPT-laitteilla on tällaiset kohdistuselimet, tai ne voidaan sijoittaa näihin.

Kuvauksen yksinkertaistamiseksi oletetaan tässä, että edellämäärätty rcferenssipiste jalankohdistusel.imen määräämiseksi ja sen toiminta osana keksinnön mukaista laitetta voi olla erillinen (ja näkyvä) piste ourentarakenteessa, vaikka "teoreettinen" referenssioiste voi olla eri kohdassa avaruutta suhteessa vaunuelimeen. Tämä voidaan ymmärtää peräkkäisten OPT:den yhtäpitävyyden edelläkuvatusta näkökulmasta ja siitä tosiseikasta, että potilaan nään suhteen toistettava määrääminen suhteessa sekä säteilylähteen (a) että. kasettinlimen (h) jokaiseen paikkaan, loin OPT otetaan, on välttämätön mutta oi riittävä ehto, joka täytyy saavuttaa keksinnön mukaisella-^. OPT-.·.·. laitteella (, joka lisäksi määrää tietyn jalan paikan).

Siten referenssin!steen todellinen paikka ei ole olen-.. . nainen niin kauan, kun sen suhde "määräävään paikkaan" (piste, viiva tai nj nta) on määritelty ja toistettavissa.

*'* On havaittu, että1, jos tällainen "määräävä, paikka" on ***** sui ms is Hi se n kohdistusel imen tai purentarakenteen yläosassa, voidaan yhtänitäviä OPT: itä saada keksinnön mukaisella laitteella, mutta koska OPT:itä voidaan tarvita sekä potilaille, ·.**: joilla on olennaisesti täydellinen hampaisto, että sellaisille, : joilla olennaisesti hampaat puuttuvat, on keksinnön mukaisessa .···, laitteessa erilaisia nnrentarakenteitä; ensimmäistä, tyynpiä kut- "... su taan "hampaisiin tarttuvaksi" -rakenteeksi, ia sitä kävtetää.n *T potilaille, joilla on kaikki tai useimmat etuhampaat; toista • · : *·· tiu/ppiä kutsutaan "ikeniin tarttuvaksi" -rakenteeksi, ja sitä 11 87982 käytetään potilaille, joilla kaikki tai useimmat etuhampaat puuttuvat.

Termiä "ikenet" käytetään tässä viittaamaan siihen kiinteään kudokseen ylä- ja alaleuassa, joihin hampaat, jos niitä on, kiinnittyisivät, ja joka jää jäljelle, kun hampaat menetetään tai otetaan pois; useimmat OPT:t voidaan ottaa sinänsä tunnetun tyyppisillä hampaisiin tarttuvilla ^rakenteilla, koska useimmilla potilailla on omat tai tekoetuhamnaat.

Tällaiset nykytekniikan mukaiset rakenteet voivat olla yleiseltä rakenteeltaan kuten käännetty "L" tai "kobran nää" siten, että pitempi sivu tai kobran kaula toimii kiinteänä kyt-kentänä vaunun (e) pitimen tai hoikin kanssa, kun taas lyhyempi sivu tai kobran pää on pieni lohko, jolla on vähintään yksi lyhyt ura yläpinnassaan, jotta se voi vastaanottaa etuhampaiden yhteisen reunaosan; poikittainen merkkiviiva ilmaisee keskikohdan "määräävänä paikkana"; alemmassa lohkopinnassa voi olla, ja edullisesti siinä on, toinen lyhyt ura, jotta siihen voidaan sijoittaa alempien etuhampaiden reunaosat.

Joissakin tapauksissa, esimerkiksi täydellistä hammasten korjausta varten onnettomuuden jälkeen, tarvitaan uutta puren-tarakennetta ikeniintarttuvatyyppisenä, kuten alla selitetään yksityiskohtaisemmin; tällaiset rakenteet voivat olla standar-[ : ' toituja tai ne voidaan räätälöidä halutulla tavalla, ja ouren-.! ! : tarakenteen ylemmällä puolella voi määräyspaikka olla merkitty.

Sekoitettuja purentarakenteita voidaan muodostaa tarpeen vaatiessa, eli sellaisia, joilla tarvittaessa on ikeniintarttu-va ylempi (tai alempi) puoli ja hampaisiin tarttuva alempi (tai ylempi) puoli, ja ne voivat olla räätätöityjä esimerkiksi ta-vanomaisella hammasmuottimenetelmällä.

Hampaisiin tarttuvissa ja/tai ikeniin tarttuvissa puren-tarakenteissa vastakkaiset (eli purentatason vastakkaisella puo-lella olevat) potilaan leukaosat ovat kontaktissa purentaraken-teen kanssa.

‘ΛΓ. Kannatuselimet (e) yhdessä tartuntaelimen kanssa, eli **·*·*. kaide-elin, pari kahvoja tai sen kaltaisia elemette.iä si.ioitet- *a · · · ' tuna kannafcusrakenteen alasivuun, voi lisäksi sisältää itse- li 87982 sijoittautumisen ohjauksen, joka auttaa potilasta löytämään pään keskipalkan sen .-jälkeen, kun jalat on suunnattu; tällaiset 'ohjaukset voivat sisältää peilin potilaan näkökentässä varustettuna hiusristikolla. Lisäksi kannattimen (e) alemni reunaosa voi toimia pysaytyselimenä, jotta saadaan kontakti potilaan rintalastaosaan, ja/tai siinä voi olla ulkonema, jotta saadaan kontakti potilaan solisluuosan kanssa,

PIIRROSTEN LYHYT KUVAUS

Keksintö voidaan ymmärtää paremmin ja muut kuin edelläänitetyt tarkoitukset tulevat selvästi esiin, kun seura,-.vaa yksityiskohtaista kuvausta tutkitaan. Tässä kuvauksessa viitataan liitteinä oleviin kuviin, joissa esitetään keksinnön mukaisen laitteen esimerkkitoteutuksia ja tällaisten laitteiden erityisiä piirteitä, ja joissa:

Kuva 1 on oersoektiivinäkyrnä keksinnöin mukaisesta laitteesta, kun potilas on sijoitettu siihen yhtäpitävien OPT:iden ottamista varten.

Kuva 2 on jossain määrin suurennettu perspektiivinäkymä kuvan 1 laitteen yläosasta esitettynä ilman potilasta ja tukirakenne käännettynä yksityiskohtien näyttämiseksi.

Kuva 3 on puolittain kaaviomainen näkymä jalankohdistus-laitteesta, joka on asennettu kuvan 1 laitteen alapäähän.

Kuvat 4A, 4P. ja 4C ovat perspektiivikuvia suunsisäisestä • · sijoituslaitteesta ikeniintarttuvan purentarakenteen muodossa, • v. ,ia K..' Kuvat 5A, SR, 5C ja 5D ovat perspektiivinäkymiä edulli- sesta jalankohdistuslavystä, jotka käytetään sen tyyppisen lait-teon kanssa, joka on esitetty kuvassa 1.

EDULLISTEN TOTEUTUSTEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

Kuvassa 1 esitetty laite 10 sisältää osia kaupallisesti saatavissaolevista OPT-laitteista, jollainen esimerkiksi on - - ·’ Philips'in, Nollanti, valmistama, ja jota myudään tavaramer-·;·. kiila '· orthoOPAT.lX** f tai vastaava Siemens'in, Saksa, myymä.

laite; havaitaan kuitenkin, että mitään rajoituksia ei aseteta K’ OPT-laitteen tyypille paitsi, että sillä täytyy olla seuraavat i .· * '·· piirteet: 13 87982 (a) tavanomaisen rakenteen omaava rdntp.ensädelähde 111 edeltä-määrättyä liikettä varten (moottoria ei ole kovassa) suhteessa referenssipisteeseen Pb, joka sijaitsee potilaan suun sisällä, kuten kuvassa 1 on esitetty, ja joka voidaan parhaiten nähdä kuvasta 2 purentarakenteen 25 yläpinnalla; (b) tavanomaisen rakenteen omaava kasettielin 112 ront^enfilmin (ei kuvassa) selektiivistä valottamista varten säteilyllä lähteestä 111 siten, että se sisältää käyrän kasetin, joka sulkee filmin sisäänsä, ja kiinnityselimen kasetin kytkemiseksi kaset-tikannattimeen (moottori ei kuvassa); (c) tavanomainen kannatinelin 113 röntyensädelähteen 11 ja ka-settielimen 112 oitämiseksi suhteessa referenssipisteeseen Pb siten, että niitä voidaan liikuttaa edeltämäärätyn ohjelman mukaisesti, joka sopii tähän erityiseen OPT-tarkoitukseen, mikä tässä on hampaiston OPT:n ottaminen vaakasuorissa tasoissa potilaan pään ympäri. Tätä tarkoitusta varten muodostaa kannatinelin 113 yhdistetyn radio.qraafisen rakenteen 11 yhdessä rontfrensädelähteen 111 ja kasettielimen 112 kanssa; rakenne 1J on-kytketty pyörivästi tukie.limen 12 ylempään haaraan tai ulokkeeseen 120. Tavanomaiset valolähteet voi olla järjestetty (ei kuvassa) yleistä kohdistusta varten; V.: (d) tavanomainen päänkohdistuselin, joka koostun suunsisäisestä : ’_· kohdistuslaitteesta 25 (joka on potilaan suuontelossa, mikä oi : * : ilmene kuvasta 1 mutta on esitetty kuvassa 2) asennettuna tuen • 12 alempaan haaraan tai ulokkeeseen 129 sekä suun .ulkopuolises- . .·. ta päänkohdi.stuslaitteesta 16 (joka koostuu kolmesta säädettä- vasta kontaktivarr.esta 261, 262, 263, kuten kuvassa 2 on esitetty) asennettuna päälevyyn 125 (225, kuva 2), joka puolestaan on kiinnitetty kiinteästi tukielimen 12 ylähaaraan 120 (kuva 2: I./ 22); '·' (e) tavanomainen tukielin 12 koostuen ylemmästä haarasta 120, :Y: alemmasta haarasta 129 ja yhdistävästä osasta 122 käsittää pyörivän kiimiitystuen li.o lisäksi kädensijän 121 (!:uva 2: 2 21 ), eli kiskon tai tanyon, joka on kiinnitetty alempaan haaraan 120; ‘ . (f) tavanomainen ja olennaisesti pystysuora pylväs 14, joka on järjestetty pitämään tukielintä 12 siten, että jälkimmäinen ,, 87982 voidaan pitää pystysuoraan määritellyssä paikassa, kuten on esimerkiksi esitetty kuvassa 1, tai pienemmän tai suuremman potilaan tapauksessa ylemmässä tai alemmassa asennossa. Pylvään 14 pystyakseli on teoreettinen viiva A"*·, jonka oletetaan sijaitsevan pystysuorassa tasossa, jonka määrää referenssiois-te Pb.

Kuten kuvassa 1 on esitetty voi pylväs 14 kannattaa tukea 12 tavanomaisella tavalla kahden uurteen 141, 142 avulla kytkinruuveilla (ei kuvassa) 1 lukujärjestelyä varten, jolla on akseli tai ryhmä akseleita (ei kuvassa) pylvään 14 sisällä, ja tavanomaiset mekaaniset tai pneumaattiset laitteet (ei laivassa) on normaalisti järjestetty tasapainottamaan tuen 12 ja niiden laitteen 10 komponenttien paino, joita tuki kannattaa, ja sallimaan tuen 12 helppo liikuttaminen pystysuunnassa.

Keksinnön mukaisesti on järjestetty jalankohdistuselin, esimerkiksi levyn 17 muodossa, jolla on yläpinta 170, jolle potilas asettaa paljaat jalkansa, ja joka on määritellyllä pysty-etäisyydellä referenssipisteesta Pb (mitattuna Pb:n kautta kulkevan vaakasuoran tason ja pinnan 170 määräämän vaakasuoran tason välillä).

Kiinteä pystysuora etulevy 171 on kontaktissa potilaan • · k .’.· varpaiden kanssa, kuten kuvassa 1 on esitetty, kun taas kanta- * · » : V päät ovat kiinni pystysuorassa takalevyssä 173, joka myös on • kiinni potilaan . jalkojen sisäsivuissa siten, että se määrittää : näiden pitkittäissuuntaisen orientaation.

: Etäisyydenmäärityselin 18 tarvitaan määräämään etäisyys pystysuoran referenssipinnan, jonka kuvassa 1 muodostaa kiinteän pystysuoran tason 171 varpaissa kiinni oleva pinta, ja pylvään ____: 14 akselin välillä. Todellisen etäisyyden akselin A1 ja oys- p‘t-t tysuoran raferenssioinnan välillä ei uskota olevan liian kriittinen ' ‘ * 1 niin kauan, kun kulma oC , joka jää pylvään 14 akselin A ja ·.·.· seisovan potilaan pitkittäissuuntaisen ruumiin akselin A vä-liin, on alueella, joka tarvitaan lihaksilla muodostettavaan .·;·. ruumiin jäykkyyteen, kuten edellä selitettiin, ja joka yleensä '1". on luokkaa noin 5° - 30° (olettaen täydeksi ympyräksi 360°).

Kuvan 1 toteutuksessa jalkalevyn 17 etuosa, joka rajoittuu pyi- 15 87982 väaseen 14, toimii kiinteänä etäisyydenmääräyselimenä, mutta säädettävä etäisyydenmääräämiselin, .jotta laitetta voitaisiin soveltaa pienempiin tai vanhempiin ja vähemmän notkeisiin potilaisiin, on keksinnön kohteena .ja se selitetään kuvan 3 yhteydessä.

Pystysuoran etäisyyden määrittämiseksi .jalkalevyn 17 pinnan 170 ,ja referenssipisteen Pb välillä on järjestetty lineaarinen asteikko 191, esimerkiksi metrinen asteikko milli-metrilukemin, pylvääseen 14, kun taas merkki tai nuoli 192 on järjestetty tukeen 12. kuuta tavanomaista mittaus- ja etäisyys-lukemis- ,ja asetuselintä, digitaaliset lukemat ja digitaaliset asetukset mukaanlukien, voidaan käyttöä, keksinnön mukaisessa laitteessa. Ohjaus- ja asetusclimet OPM.’:n ottamista varten on varustettu konsolilla 13.

huvassa 2 esitetään hieman suurennettuna kuvan 1 laitteen 10 yläosa ilman potilasta ja siten, että kannatin 21 on käännetty kuvan 1 asennosta 11 tuen 22 kiertämisellä noin 90° #

Siten nähdään, että kuvan 1 päälevy 126 säilyy kiinteänä (229) siten, että kääntäen säädettävät varret 201, 202 ja 263 voivat pitää potilaan näätä annetussa asennossa riippumatta kannattimen 21 asennosta, koska päälevy 926 ja kannattimen ylempi varsi 92 ovat kiinteästi toisiinsa kytkettyjä.; toisin I sanoen kannattimen 22 alemni varsi 229 kannattaa purentaraken- • · ; netta 26 ("kobran nää" -tyyppinen normaalille hampaistolle) se- * ·* kä mitä tahansa ruumiin nysäyttimiä 259 ja kahvaa aseto- *···' tussa suhteessa referenssiuisteeseen nähden, jonka oletetaan olevan purentarakenteen 25 yläpinnan keskellä. Joskus tällai-siä järjestelyitä kutsutaan "kefalostaatiksi" nykytekniikassa, mutta ne eivät ole edullisia tässä, jossa näänkohdistuselimen : ensimm.äinen laite on leukatuki, eikä näin suun s i soinen.

. ;*·*; Käyttokädensija 226 voidaan sijoittaa tuen .22 sivulle, jotta käyttäjä voi nostaa tai laskea tukea tai kiinnittää tai «tl päästöä irti tuen tietystä, asennosta.

• · ·;·* Hiusristikon 224 sisältävä peili 223 on sijoitettu tu- • · ; *.. keen 22 sen auttamiseksi, että sotilas saavuttaa Päälleen hyvin *:**: keskitetyn asennon kohdistussekvenssin aikana, joka kuvataan 1Γ’ 87982 yk sit y i s koh t ni no 'in in alia.

Knvanna :¾ on puolittain kaaviornaisenti kuvan 1 jalkalo-vyn 17 suurennettu perspektiivinäkymä jalkalevyn 87 muodossa, .johon on tehty joitakin muutoksia. Pystysuoran pylvään 34 jalka, joka ohjaa tukea (ei kuvassa), on esitetty varustettuna asteikolla 391 pystysuoran etäisyyden esittämiseksi vaakasuoraan referenssitasoon keksinnön mukaisessa laitteessa, johon kuuluu jalankohdistuselin (p) jalkalevyn 37 muodossa, jolla on olennaisesti jäykkä potilasta kannattava yläpinta T/o ja kiinteä pystysuora levy 371 kontaktin saamiseksi potilaan varpaisiin. Jälleen on järjestetty pitkittäinen kaide tai retina 373 kontaktia varten Uotilaan jalkojen sisäsivujen kanssa ja jotta voitaisiin ohjata säädettävä toinen pystysuora levy 372 kiinni potilaan kantapäihin.

Jotta voitaisiin pitää varpaissa kiinni oleva pystysuora taso tai pinta 375 toistettavalla mutta kuitenkin säädettävällä etäisyydellä pylväästä 34 tai pystyakselista (ei loivassa 3), on järjestetty pari kiskoja 381, 382 liukui aitteeksi siten, että sillä on pari Pitkittäisiä uria 378, 379 jalkalevyn 37 alapinnalla. Kiskot 381, 3Π2 kiinnitetään (ei Voivassa) lattiaan, jolle pyi viis 34 on asennettu, siten, että levy 37 voi- . . daan saada joko koskettamaan pylvästä 34 pystyievyllä 371, tai • · · * ♦ « .* I se voidaan pitää, määrätyllä etäisyydellä tästä, esimerkiksi numeroitujen kiinteiden asetusten (ei Vaivassa) tai sen kaltais- • · · • ·“ ten elinten avulla, jotka mahdollistavat helposti toistettavan • · · jalkalevyn 37 kohdistamisen suhteessa pylvääseen 34.

Kuten edellä mainittiin ovat suun s i naiset, hampaisiin-: tarttuvan tyyppiset kohdistuslaitteet, jotka sopivat käytettä viksi keksinnön mukaisen laitteen kanssa, tunnettuja sinänsä, kun taas ikeniintarttuvantyyppisten laitteiden oletetaan olc-van uutta hammasradiolopiassa OPT-käytössä. Näin ollen on esi-tetty tällaisen laitteen persoektiivinäkymiä kuvissa 4Λ (sivu-*·' ' Voiva), 4B (loiva takaa) ja 4C (näkymä edestä), jolloin niissä näytetään purentarakenne 40 tehtynä edullisesti orgaanisesta polymeeristä, joka on olennaisesti läpinäkyvää röntyensäteil-·:··· le, kuten esimerkiksi polymeta-akrylaatti, polyamidi, poly- 17 879 62 karbonaatti, epoksihartsi tai muu tämän kaltainen fysiologisesti kestävä kestomuovi tai kova materiaali, .joka pystytään steriloimaan .

Olennaisesti jäykkä varsi 401 toimii paikan suhteen toistettavana Durentarakenteen 40 kiinnittimenä massiivisen päänsä 411 avulla, jossa on tuen istukka tai muu pidike (ei kuvassa), samanlaisella tavalla, jota käytettiin purentarakenteen kiinnittämiseen tukeen 22 kuvassa 2.

Varren 401 ylempi pää voidaan varustaa uritetulla profiililla 412, joka muodostaa riittävän jäykkyyden varren liitokseen suunsisäiseen tukeen 42, jolla puolestaan on yläsivu 421 ja alasivu 422; yläsivu 421 toimii kitalaen tukena ja kitalaen kohdistuslaitteena päättyen edessä pysäytysreunaan 46, jolla on ura 461 potilaan huulta varten, ja joka muodostaa hieman käyrän uran (sekä pysty- että vaakatasoilla) oysäytys-reunalta 46 kitalaen tukipinnalle 48, ja jonka määrittelee sen huippu S1 (tavallisesti etummaisena oleva pohjapiste), joka muodostaa purentarakenteen 40 määrittelevän kohdan; vastaavasti täytyy kitalaen tukiseinämän 44 olla siten muotoiltu, että se ohjaa ja kohdistaa hampaattoman (etuhampaat puuttuvat) yläleuan toistettavaan tilasuhteeseen tukielimeen nähden, mitä • · · vaaditaan peräkkäisten OPT; iden yhtäpitävyyttä varten.

.* r ' Analogisella tavalla purentarakenteen 40 alasivu 422 » · »k · * f ’.· toimii kohdistaen potilaan alaleuan (hampaaton tai ei) tois- : 4* : tettavaan asentoon, jonka määrittää olennaisesti uran 45 hui- *...r : : pun S- paikka·, joka voi olla tai olla olematta käyrä vaakata- \sosta katsottaessa; lisäksi siinä on yleensä ulkoneva kanta 41, • · * * · V.: jolla voi olla yhtenäinen rakenne (ulottuen katkoviivalla mer- •____: kittyyn osaan) tai yhdistetty rakenne siten, että vaihdettava ulkonema tai nousu 43 (esitetty katkoviivalla) voidaan lisätä • *· » · kantaan 41; jotta voidaan sovittaa seurauksena olevan etupuren-tavailin kokonaiskorkeus potilaan alaleuan hampaalliseen tai •••«.e n hampaattomaan rakenteeseen. Yleensä huipun S tulisi sijaita enemmän edessä, eli lähempänä laitteen pylvään oystyakselia , ____r kviin huinnn S’*-.

• ;..j Kuvan 1 jalankohdistuslaitteen 17 edullinen toteutus on 13 87982 esitetty eri perspektiivinäkyminä kuvissa 5Λ (toiminta asento), 5Π (käännetty noh,1 arrakenteen näyttämiseksi ), 5C (etuosan kansi-levy poistettu) ja 50 (peräosa katkaistu pois).

Jal.ankpVuki st>’s.laite 5 sisältää etuosan r>1., .loka on jäy-kästi kiinnitettä massiiviseen noh .1 ai e vyyn 54 , jolla nuolestaan on tasainen vaakasuora yläpinta BO muodostaen edelläselitetyn vaakasuoran referenssitason.

Pystyreferenssitaso 56 (kuva 5D) sisältää kaksi (tai enemmän) kosketuspintaa 567, 560, jotka on kytketty naineherk-kien kytkimien (ei kuvassa) kautta piiriin, esimerkiksi sijoitettu oainolevyllo 57 (kuva 5C), joka tavallisesti on peitetty paneelilla 56.

Uraan 503 järjestetty patteri on kytketty kytkimillä ilmaisinlamppuihin osan 51 päällä siten, että pari ilmaisin-lamppuja. , esimerkiksi 563, 563 ilmaisee, että o.aineherkissä kytkimissä on virtaa, mutta niitä ei ole aktivoitu, oli no eivät olo puristuneet kiinni potilaan varpaisiin, kun taas toinen aari ilmaisinlamppuja, esimerkiksi 561, 564, ilmaisee, että yksi, muutama tai kaikki kontaktipintoihin 567, 566 kiinnitetyistä. paineherkistä kytkimistä toimii potilaan varpaiden paineella.

* . Pitkittäinen ura 53 on sijoitettu levvn 54 yläpinnalle 50, ja se toimii sekä kiskona ohjaten säädettävää pystyi e vyä ; 53 samansuuntaisesti kohdistettuna referenssipinnan 56 kanssa : kiinni potilaan molempiin kantapäihin että suunnaten potilaan ·*' dediosayittaalison tason sen pystytason suuntaiseksi, jonka määrittää uran 63 keskiviiva ja laitteen pylvään akseli A"*-(oi esitetty loivissa 6).

kalcsi pitkittäistä uraa 504, 505 levyn 5 poh/jrasivulln 5° on järjestetty kiinnittymään kiskopariin 601, 503, joka on kiinnitetty lattiaan (ei kuvassa), joka puolestaan kannat-taa myös laitteen nystypvlviistä; kiskot 501 , 503 on kiinnitetty k. sillä, tavalla, että uran 53 keskiviiva loikkaa pystyakselin *·;·’ laitteen pylväässä; nysä.yty sei imet (ei laivassa) on sijoitettu : k. kiskoihin 5°1, 503 tai levyyn 5, jotta voidaan toistettavasti *:·*: ja varmasti määrätä etäisyys referenssipinnan 56 ja akselin A^ ip 87982 välillä, kun OPT otetaan.

Lopuksi järjestetään sähköinen kytkin (ei kuvassa) kytkemään urassa 593 oleva patteri piirilevyyn 57.

Seuraavaksi esitetään kuvaus askel-askeleelta keksinnön mukaisen laitteen toimintatavan selittämiseksi, kun otetaan OPT, joka tulee olemaan yhtäpitävä ainakin yhden toisen OPT:n kanssa, joka on otettu aikaisemmin tai otetaan myöhemmin, eli peräkkäisesti aikavälillä tunteja, päiviä, viikkoja tai kuukausia: (1) Asetetaan röntp.ensädeherkkä filmi kasettiin toistettavalla tavalla; filmikoot ja kasetit on standartoitu siinä mielessä, että samoja kasetteja ja filmikokoja käytetään peräkkäisissä OPT rissa. Tämä koskee kaikkia potilaita.

(2) Kasetti sijoitetaan kasetinkannattimeen ainakin toistettavaan, jos ei standartoituun asentoon; tämä on tavallisesti sama kaikille potilaille.

(3) Purentarakenteen asento ja tyyppi tarkastetaan, jos se on standardi, tai valitaan ja asennetaan määritellyllä ja toistettavalla tavalla; identtisiä rakenteita ja asetuksia täytyy käyttää samalle potilaalle.

(4) Jaikaievyn asento, ja mahdollisesti levyn tyyppi, • · tarkastetaan ja, jos tarpeen, siirretään määriteltyyn toietot-: V tavaan asentoon, jos potilaan pituus niin vaatii; potilaan

„ „ 0 * O

pitkittäisakselin A'- tulisi olla kulmassa ©f , joka on noin välillä 15° - 25°, optimaalisesti noin 20°, suhteessa laitteen : pylvään akseliin A , kun hänen varpaansa ovat kiinni pystyre- ferenssininnanssa, ja täsmälleen samanlaista asetusta täytyy käyttää saman potilaan kaikissa peräkkäisissä OPTrissä. Toiset • - potilaat voivat vaatia pienemmän kulman (5) Paljasjalkainen potilas pannaan astumaan jalankoh-distuselimelle, esimerkiksi jalkalevylle 5 (kuvat 5), ja pitäen laitteesta miten tahansa kiinni hän asettaa molemmat jalkansa sisäsivuiltaan kiinni uraan 53 ja liikuttaa molempien jalkojenkin sa varpaat kiinni pintoihin 567, 568, kunnes kontrollilamput • t « ilmoittavat, että varvaskontakti on saavutettu; sitten siirretään levy 52 kiinni potilaan molempiin kantapäihin ja kontrol- 20 87982 loidaan, että potilaan jalkojen sisäsivut ovat kiinni urassa 53. Tämä operaatio on sama kaikille potilaille lukuunottamatta levyn 52 sijoittamista.

(fi) potilas pannaan tarttumaan kädensijaan niin korkealta kuin mahdollista; tämä on jälleen sama kaikille potilaille.

(7) Laitteen tuki asetetaan siten, että potilas juuri pystyy tarttumaan ourentarakenteeseen hampaidenreunoillaan, kun hänen päänsä on taivutettu taaksepäin; potilas on nyt pystyssä mutta kuitenkin riippuvassa asennossa rintakehä venytettynä, ja hänen pitkittäinen ruurniinakselinsa on tietyssä kulmassa suhteessa laitteen pylvään akseliin, mutta tämä kulma voi olla suurempi kuin lopullisesti haluttu kulma (°*·) .

(8) Itsekohdistuksen kontrollipeilin hiusristikon vaaka-viiva asetetaan silmäterien linjan mukaisesti ja potilasta pyydetään kohdistamaan päänsä paikka.

(9) Samalla kun potilas pysyy samassa ruumiinasennossa, siirretään laitetukea alaspäin siten, että aiheutetaan potilaan takaraivonivelen eteenpäinkallistuminen ja maksimaalinen kaula- nikaman taivutus vatsan suuntaan; viitaten piirrosten loivaan 1 o täytyisi potilaan Pa akselin Λ* paikka pitää tämän operaation 3 aikana kulmaa muuttamatta samalla, kun akseli A saatetaan . . olennaisesti pystyasentoon; tästä on seurauksena optimaalinen ‘ kaulapikaman venytys, ja siimalla sen tulisi kohdistaa potilaan : ·’ purentataso samansuuntaiseksi jalkalevyn 5 pinnan 50 kanssa.

: ·’ (10) Päänkohdistuslaite, jos se ei jo ole toiminta-asen- ·...’ nossa, asetetaan kiinni potilaan päähän; tehdään n ään asennon lopullinen tarkistus, ja asetus kirjataan muistiin, jos se : : : on muuttuva. 1 (11) Potilasta vaaditaan vetämään ruumiinsa kiinni tuen · rintalasta- ja/tai solisluuoysäyttimeen, ja pitämään tämän asen-.·;·. to; tämä aiheuttaa isotoonisen lihasjännityksen hänen käden ja selän lihaksiinsa; nyt hänen ruumiinakselinsa o< tulisi olla *·*·* lopullisessa arvossaan, edullisesti noin 20°.

*...· (12) Tuen pvstytaso merkitään muistiin, edullisesti vuo- .·;·. rokaudenajan kanssa.

____; (13) OPT otetaan niiden ohjeiden mukaisesti, jotka OPT- 2i 87982 laitteen tuottaja on antanut, pitäen huolta siitä., että kaihi·'i säädettävät ssetukset merkitään muistiin, jotta ne voidaan toistaa peräkkäisissä OPT rissa.

(14) Kaikki peräkkäiset OPTrt tehdään toistamalla askelet 1 - 13 kaikkien muuttujien identtisillä asetuksilla ja, edullisesti, samaan vuorokaudenaikaan, jotta vältetään mahdollisimman paljon nikamien nuristumisen eri asteet.

Vastakohtana sille, mitä on pidetty toteutcttavissaole-vana, tai pikemminkin mitä on pidetty mahdottomana OPT-tekniikassa yhtänitävyyden suhteen, saadaan keksinnöllä aikaan toistettavuus ja yhtäpitävyys peräkkäisille opTrille todellisen uudolleenmuodostamison mielessä, mikä voidaan näyttää toteen sanomalla toi s te no a päälle kaksi tai useampia Oi”!’: itä, jätän on saatu keksinnön mukaisella laitteella selitetyllä tavalla; todellisesta toistettavuudesta ja yhtapitävyydestä voidaan varmistua viisinkertaisesti kohdistamalla näällekäin asetetut OPT:t siten, että ne muodostavat yhdistetyn tai monikerroksisen OPT:n, jossa mikä tahansa muuttumaton alue yhdessä OPT:ssä on täysin yhtäpitävä, eikä sitä voida erottaa visuaalisesti samasta alueesta millä' tahansa muulla ΟΓΤ: llä yhdistelmässä, kun taas mikäli tahansa yhtäpitävyyden tai identtisen toistettavuuden puute ilmaisee kori te en todellista muutosta.

Vaikka todellinen fyysinen yhtänitävien OPT:iden päälle- • · · käin asettaminen on edullinen menetelmä kontrolloitaessa muu- • · · • · · • ·' toksia kiinnostavilla OPT-aluoi.lla, on vertailu mahdollista pro- : jisoimalla varjostimelle tai sähköisellä skannau):sei 1 a ja tic- *...: tokonearvioinnilla jne.

: : · Kaksi yllättävää, lisäetua on havaittu, kun on otettu yh- • · « * : tänitäviä OPT: itä keksinnön mukaisella laitteella: Yksi lisä- • * etu on huomattava parannus terävään OPT-määrittelyyn aikaisem-: paan luurakenteeseen (hammas-OPT;iden keskialue sisältäen leu- kojen etuosan sekä hampaiden alueen kulmahampaista knlmahamnai-siin), kun nykytekniikan mukaiset laitteet tuottavat nikamien • · *·’ * yliprojektion siten, että. leuka- ja hammasrakenne sekoittuu täs- • · * • · sä nrojektioalueossa, ja vaatii toisen radiologisen projektion !*·„ käyttöä, esimerkiksi myöhemnää/aikaisomnaa alaleuan panoraama- t»*r.

22 87982 loivaa, jotta voidaan suorittaa täydellinen arviointi.

Toinen etu on se, että tietyn ΟΙ’Τ-alneen väantymis-tekijä voidaan määrittää toistettavasti, ja sitä voidaan käyt-tää avaruussuuntaukseen, esimerkiksi paikkaamiseen ,ja kohdo-kimro.iaan, kiinnostuksen kohteena olevalla pään alueella.

Yleisesti keksintö voi johtaa läpilyöntiin yläleuan ja kasvojen radiologiassa, ja vaikka tämän keksinnön edulliset toteutukset laivattiin ja esitettiin edellä, on ymmärrettävä, että keksintö ei rajoitu tällaisiin toteutuksiin, vaan se voidaan toteuttaa ja sitä voidaan käyttää patenttivaatimusten suojapiirin alaisuudessa.

» · • · · • · • » * · • · · i

Claims (14)

1. 23 87982
2. 1. Laite ihmispotilaan pään aineen ortoradiaalista panoraamista tomografiaa varten pystyasennossa, jonka olennaisesti määrittää, pitkittäinen ruumiin akseli; mainittuun laitteeseen kuuluu: (a) säteilylähde (lii) järjestettynä! edeltämäärättyä liikettä varten referenssipisteen (Pb) suhteen; (h) kasetti©!in (IIP), jotta voidaan selektiivisesti valottaa röntgensäteille herkkä, filmi mainitusta lähteestä tulevalla säteilyllä, jolloin mainittu kasettielin on myös järjestetty edoitämäär ?!11yä. liikettä' varten mainitun referenssinisteen suhteen ; (c) knnnntinolin (11) mainitun säteilylähteen (111) ja. mainitun 'rasettielimen (il?) kannattamiseksi liikuteltavasti suhteessa mainittuun roforenssipisteeseen; (d) päänkohdistuselin (is, 25), johon kuulun ensinra?:inen tai suunsisäinen laite (25) ja toinen tai suun ulkopuolinen laite (15), mainitun potilaan pään kohdistamiseksi suhteessa mainittuun roforenssipisteeseen; (o) tukielin (1.?) kiinnitettynä mainittuun kannatinelirnoon ja sisältäen tartuntaelimen (1?1); (f) olennaisesti pystysuora pylväsolin (14), jolla voidaan liu- • · *.*. keen pitää mainittu tukielin pystysuunnassa määritellyssä koh- : dassa, ja. jonka pystyakseli (A1) on erillään mainitusta refe- : renssiuisteostä; tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu; : (k) .1 aiankohdistuse 1 in (17), jolla on olennaisesti vaakasuora referonssinintci (170 ) , jotta voidaan määrittää pystysuora etäisyys mainitusta vaakasuorasta referenssipinnasta mainittuun re-,·. : ferenssloisteeseen, ja, olennaisesti pystysuora referenssin intä (171/172), jotta voida an pitää mainitun potilaan jalkojen varvas- ja/tai. kantanäänlneet edoitnmäärJi.t y ss;; asennossa; V · O1) otäisvyclonnsotusolin (1 a), jotta voidaan nitnä ainakin yk- ·...· f'1' main itu is. ta pystysuorista roferenssininnoista (171/1,7?) tois— tettavalla vaakasuora! 1 a etäisyydellä mainitun nylväseliman (1.4 ) 34 87982 mainitusta pystyakselista (Λ ); (i) olin (1°), .-jolla voidaan määrittää ja toistettavani asettaa Pystysuora etäisyys mainitun vaakasuoran referenssininnan (170) ja mainiten reforonssloisteen välille; jolloin mainittu jalankohdistusolin (17) on järjestetty suhteessa mainittuun referenssinisteeseen (Pb) ja mainittuun pystyakseliin (A^) siten, että se pitää mainitun notilaan (na), kun tämä seisoo mainitulla jaiankohdistnselimellä (17) ja pitää kiinni mainitusta tartuntaelimestä (121), toistettavassa ja kallistuneessa asennossa, jossa hänen ruumiinsa pitkittäis-akseli (A") suhteessa mainittuun pystysuoraan pylvään akseliin (A1) on kulmassa (p<) , joka on riittävä aiheuttamaan ikää- ja selkälihasten isotoonisen jännityksen.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu s i i t ä, että mainittu jalankohdistuselin (17) sisältää lisäksi ainakin yhden pitkittäisen referenssiäinnan, jotta mainitun sotilaan jalat voidaan kohd i.stan yhdessä mätä kaukana olevaan paikkaan suhteessa pystysuoraan tasoon, jonka määrittää mainittu referenssin!st e ja mainittu pystyakseli (Λ*).
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu. siitä., että mainittu oylväselin (14) sisältää asteikon (101) ja mainittu tukielin (12) sisältää merkin (102), jotta voidaan määrittää toistettava etäisyys maini- .*.· tm referenssioisteen (Pb) ja mainitun jalankohdistuslaittcen : ’} (17) mainitun vaakasuoran referenssioinnan (170) välillä.. : · : /t. Minkä tahansa patenttivaatimusten 1-3 mukainen laite, t u n n e t t u. s i i t ä, että mainitun kohdistus- >·'- laitteen (37) pystysuora referenssipinta (371) sisältää pai- kallaannysyvän rinnan (37r.) kontaktia varten mainitun notilaan valppaiden ä.ansaa. . . 3. äinkä tahansa patenttivaatimusten 1-4 mukainen laite, t u nnettu siitä, että mainittu kohdistus-elin (37) sisältää lisäksi säädettävän toisen pystysuoran • ; pinnan (372) kontaktia varten mainitun sotilaan kantanäiden k..: leans sa. G, äinkä tahansa patenttivaatimusten 1 - 3 mukainen 25 87962 laite, tunnettu elit -M., että Mainitta ensimmäinen suunsir.äincn kohdistuslaite (40) on purontarakenno, joka kiinnittyy mainiten potilaan vastakkaisiin leukoihin.
5. 7. Minkä taloansa patenttivaatimuksen 2 - 6 mukainen laite, tunnettu s i i t ä, että mainitun pitkittäisen referonsaininnan määrittää pitkittäinen ura (373), joka. ulottuu poikittain mainittua pystysuoraa referenssipintaa (375) vasten ollen kiinni mainitun potilaan molempien jalkojen sisäsivuissa.
6. 5. Jlink.ä tahansa patenttivaatimuksen 3-7 mukainen laite, tunnettu s i i t ä, että mainittu ura (373) to irnii myös kiskoelimenä liikkuvaa pystysuoraa levyä (37.7) varten, jolta on sopiva koskettamaan mainitun potilaan molempia ’'antane itä. !. Minkä taloansa patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, tunnettu s i i t ä, että mainittu tukielin (32) sisältää itsekohdistuksen kontrollin (333), jolta on sijoitettu mainitun potilaan näkökenttäkin ja. sisältä.;.;, hius-ristikkoeli' ien ( 734). 10. oinkä tah ansa patenttivaatimuksen 1 - o mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu tukielin (32) lisäksi sisältää ainakin yhden pysäytysei imen (259 ) kontaktia varten mainitun potilaan ruumiin rintalasta- ja/tai solisluuosan kanssa. : .* 11. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-10 mukainen * V laite, tunnettu siit ä, että mainitun jalankohdis- - - tuselimen (r>) mainittu pystysuora referenssininta (56) sisä.l- : : : tää paineherkät osat (567, 562), jotka ilmaisevat kontaktin potilaan varpaiden kanssa. 1°. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1 - 11 mukainen v.: laite, tunnettu siitä, että mainittu suunsisäinon ly kohdistuslaite sisältää purentarakenteen (40), jolla on syven- • * * nysmäinen kävrä pinta (46/43)» jotta saadaan kontakti hampaat-·.· · torn aan ylemp*rlä.n lenkaosaan, jolloin mainitun rinnan (46/43) määrittää, ensimmäinen huippu (s1) .
7. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnet- * · · M w 87982 t u s i i t ä, ett H. mainittu ourentarakenne (40) sisältä?! syy e nny so s an (4P) alemmalla puolellaan (422), ionien,, määrittää O toinen huippu (Π ), .jotta saadaan kontakti alemman lenkaosan O tnnssa, jolloin mainittu toinen huionu (S' ) on lähempänä mainitun pylvään mainittua akselia (A^) kuin mainittu ensimmäinen huippu (s1).
8. 14. Tiinkä tahansa patenttivaatimuksen 1 - 13 mukainen laite, tunnettu s i i t ä, että mainitut näänkohdis-tusolimet (13, ?r>) on järjestetty asettamaan ja pitämään mainitun potilaan mirontritaso olennaisesti vaakasuorassa suunnassa, kun mainittu ruumiin nitkittäisakseli (Λ"1') on mainituss.-i kallistetussa asennossa, jotta saadaan aik.aan olennainen 1 >; a111 an i1 c an i e n venyminen. • · * « 2? 87982