FI87097B - Byggnadsmaterial tillverkat genom blandning av olika materialkomponenter och foerfarande foer byggnadsmaterialets tillverkning. - Google Patents

Description

87097

ERI AINEOSIA SEOSTAMALLA VALMISTETTU RAKENNUSMATERIAALI SEKÄ MENETELMÄ RAKENNUSMATERIAALIN VALMISTAMISEKSI

Keksintö kohdistuu eri aineosia seostamalla valmistettuun rakennusmateriaaliin, joka käsittää selluloosakuituja ja 5 epäorgaanista täytemateriaalia ja jossa selluloosakuidut ovat paperitehtaan selkeytyslietteen tai paperinvalmistusprosessista tulevan muun vastaavansisältöisen jätelietteen jätekuitua ja jossa epäorgaaninen täytemateriaali koostuu ainakin osittain mainitun selkeytyslietteen tai vastaavan 10 epäorgaanisista täyteaineista. Keksintö kohdistuu myös menetelmään rakennusmateriaalin valmistamiseksi.

Menetelmiä sellu- ja paperiteollisuuden jätelietteen käyttämiseksi rakennusmateriaalien valmistukseen tunnetaan mm. patenttijulkaisuista GB 1386299, FI 73253 ja FI 68692. Pa-15 tenttijulkaisussa GB 1386299 on esitetty valmistusmenetel mä lämmöneristyslevyn valmistamiseksi käyttäen paperitehtaan kuitupitoista jätelietettä siten, että sen osuus on tyypillisesti 20-30 % materiaalin kuivapainosta. Mainittu rakennusmateriaali sisältää lisäksi tyypillisesti 70-80 % 20 kuiva-aineesta paisutettua perliittiä. Liima-aineena materiaalissa käytetään bitumiemulsiota. Patenttijulkaisuissa FI 68692 ja 73253 on esitetty menetelmiä selluteollisuuden jätteenkäsittelyssä syntyvän, biomassaa ja kuituja sisältävän jätelietteen käyttämiseksi kartongin ja kuitulevyn 25 valmistamiseksi. Edellisessä menetelmässä käytetään liima-aineina kolofoni-, piki- tai lateksiliimoja. Jälkimmäisessä menetelmässä jätelietettä käsitellään aikalisissä olosuhteissa kuumentaen. Suodatuksesta jäljellejäänyttä alkalimassaa käytetään kartongin ja puukuitulevyn valmis-30 tukseen, jolloin alkalimassan osuus tuotteessa on < 40%.

Kaikille edellä esitetyille menetelmille on siten yhteistä se, että jätemassan osuus rakennusmateriaalissa on suhteellisen pieni ja lisäksi riittävän hyvien ominaisuuksien aikaansaamiseksi niissä on jouduttu käyttämään kalliita 2 87097 täyte- tai liima-aineita.

Jätemateriaalien käyttö eri rakennusaineina on useilla tahoilla jatkuvan tutkimuksen kohteena. Jätemateriaalien etuna on alhainen hinta, mutta toisaalta ongelmana on 5 ollut niiden huono yhteensopivuus sekä valmiin tuotteen huono lujuus. Tämän johdosta jätemateriaaleja on tähän asti tyydytty käyttämään lähinnä seosaineena kalliimpien materiaalien joukossa.

Toisaalta eräillä teollisuuden aloilla, kuten puunjalos-10 tus- ja paperiteollisuudessa on syntyvän jätemateriaalin määrä saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että se aiheuttaa ympäristöongelmia. Mikäli puunjalostusteollisuuden jätteitä joko sellaisenaan tai jatkokäsiteltynä voitaisiin käyttää hyväksi paremmin, voitaisiin edellämainittuja 15 ongelmia vähentää. Jätemateriaaleista valmistetun rakennusmateriaalin määrän tulisi olla riittävän suuri, jotta sillä olisi merkitystä jäteongelman ratkaisemisessa. Toisaalta, jotta päästäisiin suuriin käyttömääriin, jätteistä valmistetulla rakennusmateriaalilla pitäisi olla 20 sellaiset ominaisuudet, jotka mahdollistaisivat sen käytön rakentamisen pääasiallisena rakennusmateriaalina.

Ongelmana nykyisessä rakentamisessa on se, että joudutaan yhdistelemään hyvin monenlaisia rakennusmateriaaleja toimiviksi rakenteiksi. Etenkin pientalojen ulkoseinien ja 25 ylä- ja alapohjan rakenteet ovat useimmiten monimutkaisia kerroksellisia rakenteita, missä kullakin rakenteen osalla on oma toisistaan riippumaton tehtävä: ulkoverhous suojaa rakennetta säältä, tuuletusraon kautta uiko- tai sisäpuolelta tullut kosteus tuulettuu pois, tuulensuoja estää 30 tuulen tunkeutumisen eristekerrokseen, lämmöneriste hidastaa lämmön kulkua, höyrynsulku estää sisäilman kosteuden tunkeutumista rakenteeseen jne. On itsestään selvää, että tämänkaltainen rakenne on herkkä työvirheille ja myös 3 87097 rakenteiden korjaaminen on hankalaa.

Keksinnön tarkoituksena on esittää parannus nykyisiin ongelmiin ja esittää rakennusmateriaali sekä menetelmä sen valmistamiseksi, jonka avulla voidaan vähentää erityisesti 5 puunjalostus- ja paperiteollisuuden jäteongelmia, voidaan käyttää hyväksi samalla tämän teollisuuden sivutuotteita sekä saada aikaan rakenneominaisuuksiltaan moniin käyttökohteisiin sopivia rakennuskappaleita. Tämä saavutetaan rakennusmateriaalilla, jolle on pääasiassa tunnusomaista 10 se, että materiaalin liima-aineena on formaldehydillä kovettuva polyfenoleja sisältävä aikaiinen puunkuoriuute. Lisäksi materiaali voi käsittää selkeytyslietteen epäorgaanisten täyteaineiden lisäksi muuta epäorgaanista täyte-materiaalia, kuten fosforihapon valmistusprosessissa 15 syntyvää jätekipsiä eli fosfokipsiä ja/tai masuunikuonaa. Selkeytyslietteen tai vastaavan osuus materiaalista voi olla yli 50 p-% kuiva-aineena laskettuna, eli jätemateri-aalia voidaan käyttää hyvin suuressa määrin hyväksi.

Käyttämällä materiaalin liima-aineena formaldehydillä 20 kovettuvaa polyfenoleja sisältävää alkalista puunkuoriuu-tetta tehostetaan samalla puunjalostusteollisuuden kuori-mojätteiden hyväksikäyttöä.

Liima-aineen etuna on vielä se, että sillä voidaan täysin korvata synteettiset fenoli-formaldehydihartsit, jotka 25 valmistetaan tuontiraaka-aineesta. Keksinnössä käytettävä liima-aine saadaan eri havupuulajien kuoresta alkalisella liuoksella uuttamalla. Kyseisiä aineita on tähän asti käytetty ainoastaan pieniä määriä synteettisten liima-hartsien lisäaineena, ja aineiden valmistusta, ominaisuuk-30 siä ja käyttöä on käsitelty mm. julkaisussa "Fractionation of hot water extract from Picea abies Karst, bark", Tis-ler, V., Galla, E. ja Pulkkinen, E., Holz als Roh-und Werkstoff 44 (1986), ss. 427-431 ja "Kuoriuutteiden käyttö 4 87037 liimoissa", Suomi, L., Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tutkimuksia, Espoo 1983. Sanonta "formaldehydillä kovettuva" tarkoittaa tässä yhteydessä sellaista liima-ainetta, jonka kovettimena on mahdollista käyttää formaldehydiä 5 liima-aineen sisältämien yhdisteiden johdosta, mutta kuten myöhemmin käy ilmi, keksintö ei ole rajoittunut sellaisiin materiaaleihin, joissa välttämättä tulisi käyttää kovettimena formaldehydiä, vaan se voidaan jättää poiskin.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnuso-10 maista se, että seokseen sekoitetaan liima-aineeksi formaldehydillä kovettuvaa polyfenoleja sisältävää alkalista puunkuoriuutetta, minkä jälkeen seos muokataan sopivaan muotoon, kuten levyksi, harkoksi, hirreksi tai ontelolaataksi. Selkeytysliete tai vastaava ja liima-aine voidaan 15 sekoittaa siten, että saadaan märkä, sopivimmin alle 60 % kuiva-ainepitoisuudeltaan oleva seos, minkä jälkeen seos kuivataan esimerkiksi haihduttamalla sopivaan kuiva-ainepitoisuuteen ja muokataan sopivaan muotoon. Muokkaus suoritetaan sopivimmin puristamalla seosta, jota kuumenne-20 taan ennen puristusta ja/tai puristuksen aikana. Erään edullisen menetelmän suoritusmuodon mukaan kuumennuslämpötila on alle 100 'C, sopivimmin n. 80 °C, jolloin saavutetaan huomattava energiansäästö verrattuna menetelmiin, joissa käytetään yli 100 "C: een lämpötiloja.

25 Erään menetelmän edullisen suoritusmuodon mukaan voidaan jätekuituja ja epäorgaanista täyteainetta sisältävää paperitehtaan selkeytyslietettä tai vastaavaa ja em. polyfenoleja sisältävää alkalista puunkuoriuutetta sisältävää seosta käyttää myös ruiskumassana tai muulla tavalla 30 levitettävänä aineena esim. rakenteiden lisäeristykseen, jolloin massaa voidaan ruiskuttaa eristettävien osien päälle niiden lämmöneristyksen, äänenvaimennuksen, ääneneristyksen tai palonsuojauksen parantamiseksi, rakenteiden tiivistämiseksi tai rakenteiden pintojen tasoitta- 5 S 7 G & 7 miseksi.

Seuraavassa selostetaan tarkemmin keksinnössä käytettäviä raaka-aineita, menetelmiä rakennuskappaleiden valmistamiseksi, koekappaleilla saavutettuja koetuloksia sekä eri 5 keksinnön mukaisesti valmistettujen rakennuskappaleiden käyttökohteita.

Yleensä paperitehtaan selkeytyslietteen kuiva-aine koostuu noin 40 %:sti puukuidusta. Loput, noin 60 % on täyteainetta, kaoliinia, talkkia ja kalsiumkarbonaattia. Taloudelli-iO sen tuotteen valmistaminen siitä on ollut ongelma sopivien seosaineiden puuttuessa. Ongelmiksi ovat lisäksi muodostuneet riittävän säänkestävyyden saavuttaminen sekä kal-siumkarbonaatti, joka ei kestä happamia olosuhteita ja jonka osuus kuiva-aineesta on noin 20 %. Selkeytysliete 15 tulee prosessista puristimien kautta levynä, joka murskataan ja ajetaan kaatopaikalle, mikä aiheuttaa tilaongelmia.

Kokeellinen osa

Kokeissa käytettiin seuraavia orgaanisia materiaaleja: 20 - Paperitehtaan selkeytysliete (Veitsiluoto Oy), jossa kuiva-ainetta oli 41.4 %. Kuiva-aine sisälsi puukuitua 40-50 % ja epäorgaanisia täyteaineita 50-60 %.

Alkalinen puunkuoriuute (kuusen kuori, Kymmene Oy, Kaukaan tehtaat), jossa kuiva-ainetta oli 94,6 % ja 25 jonka stiasny-luku oli 60 %. Stiasny-luvulla tarkoite- . . taan vesiliukoisten tanniinien määrää näytteen orgaani sesta osasta. Materiaali oli seulottu 0.84 mm:n sihdin läpi.

Aikaiisesta puunkuoriuutteesta valmistettu 25 %:nen 6 87097 alkalinen puunkuoriuuteliuos, joka sisälsi 18 % NaOH liuoksen kuivapainosta laskettuna. Osa NaOH:sta oli peräisin NaOH-liuoksesta, jota oli käytetty liuoksen pH:n säätöön välille 8-10.

5 - Fenolihartsi FF1 (Priha Oy), jossa kuiva-ainetta oli 42,7 % ja jonka geeliintymisaika oli 21 min 100 ’Ctssa.

Formaldehydiliuos (Merck), jonka väkevyys oli 37 % min.

Kokeissa mukana olleet epäorgaaniset materiaalit olivat: hienogranuli, 130 eC:ssa kuivattu fosfokipsi, masuunikuo-10 najauhe, selluvilla ja sementti (Rapid P 40/7, Paraisten

Kalkki). Aikaiisen puunkuoriuutteen kovettamiseen käytetty kromisuola oli natriumdikromaattia, Na2Cr207· 2H20 (Art.

6335, Merck).

Kokeissa käytettyjen liima-aineiden valmistusreseptit yhtä 15 testilevyä kohti on esitetty taulukossa 1. Näistä ensimmäisessä liima-aineessa käytettiin hartsina 25 %:sta alkalista puunkuoriuuteliuosta ja toisessa liima-aineessa käytettiin tämän liuoksen ja fenolihartsin FF1 seosta siten, että seoksen kuiva-aineesta 0.7 osaa oli em. alka-.. . 20 lista puunkuoriuutetta ja 0.3 osaa oli em. fenolihartsia.

Taulukko 1. Kokeissa käytettyjen liima-aineiden valmistusreseptit yhtä koelevyä kohden.

Koelevyyn käytetyn liima-aineen kuivapaino oli 8 g, jolloin A=7.246 g. Lyhenteet mp ja kp tarkoittavat markäpainoa ja kuivapainoa.

Liima-aine 1 mp(g) kp(g)

25 X:nen alkalinen puunkuoriuuteliuos (18 X NaOH) 4 A A

• 37 X:nen formaldehydiliuos 0.27 A 0.1 A

Na-dikranaatti-jauhe 0.004 A 0.004 A

Liima-aine 2

25 X:nen alkalinen puunkuoriuuteliuos (18 X NaOH) 2.8 A 0.7 A

40 Xrnen fenolihartsi 0.75 A 0.3 A

37 X:nen formaldehydiliuos 0.27 A 0.1 A

Na-dikranaatti-jauhe 0.018 A 0.018 A

7 87097

Formaldehydiä kaikissa kokeissa lukuunottamatta yhtä koetta oli 10 % hartsin kuivapainosta. Yhdessä kokeessa formaldehydi jätettiin kokonaan pois liima-aineesta. Liima-aineissa käytetyt hartsit olivat liuotusvaiheessa c kuumennettu sekoituksen alaisena 100 °C:ssa tunnin ajan. Kokeissa liimassa olevan kromin määrää vaihdeltiin. Kromi-pitoisuudet on ilmoitettu taulukoissa 2-6.

Levyjen valmistamiseen käytettiin kaikissa kokeissa pape-20 ritehtaan puristettua selkeytyslietettä. Liiman kuivapaino niissä levyissä, missä sitä käytettiin, oli 8 g. Yhteensä levyn kuivapaino oli 80 g. Tarkemmin levyjen aineosien painomäärät näkyvät taulukoissa 2-6. Aineosat sekoitettiin tehosekoittajalla ja sekoitettu massa levitettiin viiral-15 le, jonka silmäkoko oli 0.75 mm x 0.95 mm ja jonka lanka-paksuus oli 0,50 mm, ja puristettiin laboratoriopuristi-mella (Carver Press, Model C) taulukoissa 2-6 ilmoitetuissa olosuhteissa. Kokeissa käytettiin 25 'C:een ja 80 °C:een puristuslämpötiloja ja puristusajat olivat 1-60 min 20 taulukkojen 2-6 mukaisesti. Levyt puristettiin 10 000 kg:n kuormalla, jolloin puristuspaine oli 44.4 kg/cm2. Puristuksen aikana puristimen yläleuka peitettiin alumiinikalvolla levyn irtoamisen helpottamiseksi. Puristimen alapinnalla oli viira. Levyt, jotka olivat kooltaan n. 15 cm x 15 cm, 25 leikattiin koepaloiksi, joiden dimensiot olivat 3 cm x 6 cm x 0,3-0,4 cm.

Koelevyistä valmistetuille koepaloille suoritettiin kuuma-vesiabsorptiomääritys 60 °C:ssa ja 100 °C:ssa seuraavasti. 60 eC:n kokeissa koekappaleita pidettiin 60 °C:ssa hau-30 teessä, jonka vettä sekoitettiin moottorisekoittajalla 5 minuuttia. 100 °C:n kokeessa koekappaleita pidettiin kiehuvassa vesihauteessa 5 minuuttia. Vesiabsorptio laskettiin seuraavasta kaavasta viiden koekappaleen keskiarvona : 8 87097

Vesiabsorptio = (mp - kp)/kp x 100 % missä mp = koekappaleen märkäpaino (g) kp = koekappaleen kuivapaino (g).

Kokeiden tulokset 5 Taulukossa 2 on esitetty tulokset kokeista, joissa selvitettiin liima-aineen, kuumennuksen ja kromin vaikutusta vesiabsorptioon. Alhaisin vesiabsorptio saatiin koekappaleille, jotka oli leikattu liima-ainetta sisältävistä ja 80 eC:ssa puristetuista levyistä (levyt 2, 3, 4). Näiden 10 levyjen taivutuslujuus oli myös hyvä (37-47 N, levy 2).

Fenolihartsin lisäys liima-aineeseen ei alentanut vesiab-sorptiota (levy 5). Myöskään kromin lisäyksellä ei ollut vaikutusta (levyt 2 ja 4). Pelkästä selkeytyslietteestä valmistettu vertailulevy hajosi 100 °C:ssa, sen vesiab-15 sorptio 60 *C:ssa oli 101 % ja taivutuslujuus vain 8 N (levy 1).

Taulukossa 3 on esitetty tulokset kokeista, joissa käytettiin epäorgaanisia aineosia ja liima-ainetta. Melko hyvä tulos saatiin levyn 7 ja 8 koekappaleilla, joilla puris-20 tuslämpötila oli 80 °C, vaikka levyt sisälsivät 35 % epäorgaanisia aineosia laskettuna levyn kuivapainosta. Levyn 7 valmistuksessa käytettiin 25 % fosfokipsiä ja 10 % selluvillaa. Vastaavasti levyn 8 valmistuksessa käytettiin 35 % masuunikuonaa. Lämpötilassa 25 °C valmistettu levy 7 25 antoi sensijaan huonon tuloksen. Levyssä 6 ei käytetty liima-ainetta ja epäorgaanisten aineiden osuus oli 50 %. Tämä levy antoi melko hyvän vesiabsorptiotuloksen (65 %) 60 °C:n kokeessa mutta koepalat hajosivat 100 eC:n kokeessa. 1

Taulukossa 4 on esitetty tulokset lämpötilassa 25 ”C

valmistetuista levyistä, jotka sisälsivät epäorgaanisia 9 87097 aineosia. Levyjen vesiabsorptiot olivat lähes samat kuin pelkästä selkeytyslietteestä valmistetulla koelevyllä 1. Liima-aine ei vaikuttanut vesiabsorptiota alentavasti levyssä 12, jonka vesiabsorptio oli 97 % 60°C:n kokeessa ^ ja joka hajosi 100 °C:n kokeessa.

Taulukossa 5 on esitetty tulokset kokeista, joissa levyt puristettiin lämpötilassa 25 *C ja joissa kokeissa levyt sisälsivät booraksia, boorihappoa ja selluvillaa. Näiden levyjen koepalat hajosivat 100 °C:ssa ja absorboivat 10 enemmän vettä kuin vertailuna käytetty levy 1. Varsinkin lisätyt vesiliukoiset aineet kuten boorihappo, booraksi ja selluvilla näyttivät lisäävän levyjen vesiabsorptiota.

Taulukossa 6 on esitetty koesarja, jossa verrattiin formaldehydin vaikutusta levyjen ominaisuuksiin. Näissä 15 kokeissa liima-aineena käytettiin pelkkää kuoriuutetta. Yllättäen havaittiin, että saatiin samaa suuruusluokkaa oleva koelevyjen vesiabsorptio, vaikka formaldehydi tai paraformaldehydi jätettiin pois liima-aineesta (levyt 19 ja 21 verrattuna levyyn 18). Taivutuslujuuksissa ei myös-20 kään ollut eroja, ja ne sijoittuivat levyillä 18, 19 ja 21 välille 32-36 N. Taulukosta näkyy myös, että puristamalla 80 °C:ssa valmistettu pelkkää selkeytyslietettä sisältävä levy 20 on vesiabsorptioltaan ja taivutuslujuudeltaan huonompi kuin liima-ainetta sisältävät levyt, mutta kui-25 tenkin parempi kuin vastaava huoneenlämpötilassa puristettu levy (taulukko 2, levy 1).

Johtopäätöksenä kokeista voidaan todeta, että alhaisimmat vesiabsorptiot saatiin koekappaleilla, jotka oli puristettu 80 °C:ssa ja jotka sisälsivät liima-ainetta. Läropöti-30 lassa 25 °C puristettujen levyjen koepalojen vesiabsorptiot olivat huomattavasti korkeampia, ja ilman liima-ainetta koepalat hajosivat kiehuvassa vedessä. Vesiliukoiset epäorgaaniset aineosat (boorihappo, booraksi, selluvilla) 10 87097 nostivat koelevyjen vesiabsorptiota. Kromisuolan lisäys liima-aineeseen (0,13 % Cr levyn kuivapainosta) ei parantanut sillä kovetettujen levyjen kuumavesikestävyyttä.

Alhaisen vesiabsorption ja hyvän taivutuslujuuden saavutti tamiseksi levyn tulee siis sisältää alkalisesta puunkuori-uutteesta valmistettua liima-ainetta ja se on valmistettava kuumapuristimessa (80 *C). Keksinnön mukaisessa seoksessa ei tarvita kovetinta, vaan yhtä hyviin tuloksiin päästään jättämällä formaldehydi pois. Tämä yllättävä 10 tulos saattaa johtua selkeytyslietteen epäorgaanisten aineosien, erityisesti kahdenarvoisten metallien, kuten kalsiumkarbonaatin sisältämän kalsiumin liimausta lujittavasta vaikutuksesta. Analyysien perusteella levy 1, 2 ja 7 sisälsivät vastaavasti 132, 143 ja 165 mg/g kuiva-aineesta 15 kalsiumia.

Levyihin käytetty paperitehtaan selkeytysliete oli kosteaa (kuiva-ainepitoisuus 41.4 %) ja lähtöaineiden perusteella laskettu levyjen kuiva-ainepitoisuus oli noin 39 % (taulukko 2). Levyjen valmistuksen yhteydessä seurattiin myös '0 kuiva-ainepitoisuuden kehitystä. Esimerkkilevynä on taulukon 6 levy 22, jonka lähtöaineen perusteella laskettu teoreettinen kuiva-ainepitoisuus aineiden sekoittamisen jälkeen olisi 39,3 %. Aineiden sekoituksen jälkeen havaittu kuiva-ainepitoisuus oli kuitenkin 48,0 %, mikä johtui 25 veden haihtumisesta sekoittamisen aikana. Kuumapuristuksen jälkeen kuiva-ainepitoisuus oli 77.4 %, ja vuorokauden kuluttua puristuksesta se oli noussut 97 %:iin. Aineiden sekoitus suhteellisen märkänä ei vaikuta haitallisesti lopputuotteeseen, ja on syytä olettaa, että käytetyllä 30 liima-aineella ja selkeytyslietteellä se on jopa edullista paremman liimausvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Taulukoista 2, 3 ja 6 voidaan havaita, että valmistetuilla levyillä on puuhun verrattuna korkeampi lopullinen kuiva- 11 87097 ainepitoisuus (yleensä välillä 97-99 %). Taulukoista 2, 3 ja 4 voidaan lisäksi havaita, että koekappaleiden tiheys vaihtelee puristusajasta riippuen välillä 0,9-1,3 g/cm3.

Keksinnön mukaisesta rakennusmateriaalista valmistetut 5 rakennuskappaleet muistuttavat rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan hirsi- tai massiivitiilirakenteita, jotka ovat ns. integroituja rakenteita. Keksinnön mukaisesta rakennusmateriaalista valmistetun rakennuskappaleen etuna on kuitenkin esim. massiivihirteen verrattuna parem-'0 pi lämmöneristävyys, elämättömyys, tasalaatuisuus, rajoittamattomat paksuus- ja pituusmitat, keveys sekä soveltuvuus teolliseen tuotantoon. Tuotteen tiheyttä, lujuutta ja palonkesto-ominaisuuksia voidaan helposti vaihdella eri käyttömuotoihin sopiviksi. Pinta voi muodostua kuitumas- 5 sasta tai erillisestä pinnoitteesta esim. laudasta, jolloin ulkonäkö saadaan esim. perinteisen hirren kaltaiseksi .

Muotoilemalla rakennuskappaleet esim. perinteistä hirttä muistuttavaksi, voidaan niistä muodostaa kantava, rakenne teiden painon tiivistämä hirsimäinen rakenne tai kiristää ne esimerkiksi pystytolppien sekä yläjuoksun ja perustuksen väliin, levyiksi muodostetut kappaleet voidaan asentaa normaaliin rakennusrunkoon ja harkoiksi muodostetut rakennuskappaleet voidaan kiinnittää paikoilleen esimerkiksi 25 liimaama]la.

Keksinnön mukaisesta rakennusmateriaalista valmistetuista rakennuskappaleista saadaan aikaan hengittävä seinärakenne. Kosteus pääsee kulkemaan rakenteen läpi molempiin suuntiin ja rakenne voi varastoida kosteutta. Ilman si-30 säänotto voi tapahtua diffuusisti vaipan lävitse. Poisto voi tapahtua esimerkiksi lattiarakenteen läpi säädettävien aukkojen ja kanavien kautta. Tästä on etuna ilman kerroksellisuuden lieveneminen ja lattian lämpötilan kohoaminen.

i2 87097

Jo alle 300 roro:n ulkoseinärakenteella saavutetaan riittävä lämmöneristyskyky. K-arvoa tärkeämpi on kuitenkin rakenteen tiiviys. Keksinnön mukaiset rakennuskappaleet liitetään toisiinsa kuivasaumausta käyttäen tai liimaamalla.

5 Liitoksista saadaan tiiviitä liitospintojen profiloinnilla ja rakennuskappaleen pienellä kokoonpuristamisella. Koska rakennuskappaleet ovat jonkinverran joustavia, painautuvat ne saumoissa tiiviisti toisiaan vasten. Rakennuskappaleet eivät kaipaa joustavuutensa vuoksi tiivistämistä rakenne-10 kerrosten välissä kuten esim. perinteinen hirsirakenne.

Rakenteen kyky imeä ja luovuttaa kosteutta vastaa puurakenteen vastaavia ominaisuuksia. Höyrynsulku on tarpeellinen ainoastaan kosteissa tiloissa. Rakennuskappaleiden 15 valaminen ja puristaminen voidaan järjestää myös sellaiseksi, että kappaleen tilavuuspaino lisääntyy sitä kappaleen pintaa kohden, joka muodostaa rakennuksessa sisäpinnan. Tällöin tiivis sisäpinta toimii höyrynsulkuna.

Rakennuskappaleet voidaan varustaa jo valmistusvaiheessa 20 esimerkiksi lämmityskaapeleilla tai muodostaa niihin ontelolta tai syvennyksiä LVIS-asennuksia varten. Kappaleiden työstäminen, aukkojen ja kolojen tekeminen rakennuspaikalla on myös helppoa eikä vaadi erikoistietämystä, joten sähköasennukset, laitteiden asennustyöt, pinnoituk-25 set, listoitukset ja ripustukset eivät tuota ongelmia. Halpa rakennusaine ja yksinkertainen rakenneperiaate takaavat edullisen lopputuotteen.

Keksinnön mukaisesta massasta voidaan valmistaa monenmuo-. . toisia ja kokoisia rakennuskappaleita. Seuraavassa esite- 30 tään eräitä vaihtoehtoja.

Hirsi. Käyttökohde on kantavat seinärakenteet. Rakennus-kappaleen muotoilu ja rakenneratkaisut kuten perinteisissä hirsirakenteissa.

i3 87097

Rakennusharkko. Käyttökohteet ovat uiko- ja sisäseinät sekä ylä- ia alapohjat. Tilavuuspaino ja pintakerros vaihtelee rakenteen tehtävän ja käyttökohteen vaatimusten mukaan. Harkkojen koko on esimerkiksi 300 x 600 x 1200 mm tai näiden kerrannainen. Harkot liitetään toisiinsa pont-tiliitosta käyttäen tai liimaamalla. Harkoista on saatavissa tiiliseinää muistuttava rakenne. Koska rakenne koostuu muutamasta perusmodulista on sen asennustyö yksinkertaista ja helppoa. Yksinkertainen perusratkaisu takaa -0 myös muuntelumahdollisuudet. Harkko soveltuu erittäin hyvin omatoimiseen rakentamiseen.

Rakennuslevy. Soveltuu ala- väli- ja yläpohjarakenteisiin sekä seinärakenteisiin ja pinnoitteeksi. Levyn ominaisuuksia voidaan muunnella käyttötarkoituksen mukaan.

.5 Ontelolaatta. Käyttökohteina tulevat kysymykseen uiko- ja sisäseinät sekä perinteiset ontelolaattojen käyttökohteet ala- väli- ja yläpohjat.

Ruiskutettava massa rakennusten sisä- ja ulkopuoliseen lisäeristämiseen, tasoittamaan rakenteiden epätasaisuuksia korjauskohteissa, parantamaan rakenteen äänenvaimennus-ääneneristys- ia palonkesto-ominaisuuksia. Oivallinen ratkaisu vaikeasti eristettäviin kohteisiin kuten put-kieristyksiin. Myös vaikeasti tiivistettävät kohdat kuten ikkuna- ja ovipielet sekä upotettavat sähköasennukset ,lj voidaan kuitumassan avulla toteuttaa vaivattomasti. Materiaali soveltuu ruiskutetun asbestimassan korvikkeeksi. Ruiskutettava kerros voi olla suhteellisen paksu. Massan ruiskutus voidaan suorittaa myös siten, että sen tilavuuspaino vaihtelee halutulla tavalla esim. pintakerros on 30 tiheämpää ja toimii höyrynsulkuna ja lähes valmiina pinnoitteena.

14 87097 O o o o 00 -O KI si

X P · O O O O (M(M

O- *- O CO K) -4 ΙΛ ΙΓ> a rg i CO O O Ό Q un ΌΙΛ AC N- O0 Μ 1Λ CO r- v* Ό

O

O

Ω- -4 · m ur> m *— rg i *—

S K. . (M oO

cg O rg X o o o g o n. m ro O* *- o co ·Φ ro *4· · C Λ

$ :<D

Q. f\j co > o O ro c «- oo r- oo rg ac K* co ro ·- ·- :<o co ro n» <4· • aj gj t- O *-» e L ·— Ä 4» e Q. 4 i m o o m co ro rg E h- ro o i u- «0*- g ιλ · T- rg o ac «~

V

s 0 ti o o r». o 2 co Ό ro ιλ 5* «j X o o · o o o 4 ro 3 O- «- o co ro 4 irv ® ro O. rg co o o- x» o ιλ n. «4 *-> AC S- CO IO CO Γ- g ΙΛ «. °

·—* O

§0- 4 ' kO W> »- <\l >4 CO *~ E h- ro o rg N- h, *- ro N.

Z * Q.

(_

O

2

<0 K

VJ x o o · o og g o. N- ro 4» O- «- o ¢0¾ ro ro ro * s ti rg Q. <M co . o O O o co rg *- rg 3 ac N. co ro «ro rO>* 4

<Q

> Q. 4 *— · un o in rg o N» *— C feh-roo oo *- g in g « 4» *- rg «- (/) >* to en c

X O I O

§ ° ° L_

AC

® ·— 0.01*0-4· *- <Λ O* CO O- —‘ AC co CO* CM o O O-

r- —» O

i * £ (Λ -¾ Q. ro · · ro 2 t o- o- to C T- «- (0 c w |j S O) ί * Λ II; S Ϊ5 G ^ 8. 8. i 4> o X :<0 <0 © C V) g·" g* AC > u.

o 5 X to c o :g 3 • «Λ W w .= C ε AC - E 4» o </) V g e Λ It — 4-* 4-* 2 :Q ^ C i 2C * 4r cg **-3 y. to x c ·— m w g. o.

—I ^ — Q. <A ς AC s-' — g > E -* x O» — ft> 4> ft> ·- :¾ ·— E — </> "h g' <λ C C CO —· <0 o m 3 3

>*-·- — 4-» Y> « — lO AC 3 E

• 4-< <c to to — 3 3 *-> * ·—* C

r\J ftf X r i · a 4A4^4AQ. « <_> c 3 X 4-» O 4» 4><g<9 <5 <0 ·— 4) (Λ V) L (_) o 4) Q) 4» o ·· C AC E E t > E φ.^—Οβ CWg/W) X c t ·— O 4-* t- l. (Λ o ·— 3

w Q Φ ·- — 3 3 ·- -C 3 O i> O O — v IA >K

3 c :0 ιλ-1-i ω icx 3 aa. to >ο·- — ρ χ ^ y) -r- 3 > ai — 0>£ O «Λ Q. — £ — < <D tD —* 4J O <0 *- ft) I— —» _J o > _I 4— *— (/> -7P97 X LA O ‘ . tA ' ' O o O '4·'

ia *- rt O CO Ό A

CG Cl jt cv < i CO · · Cj iA M O O O

JkT -t PJ CO·»- OÖK) -4 CO O >4

O

Q. Ό ·— « > co ' ' LO o a ro · T f?» Ό PJ Ό «J LT» co -n co Ό ro to -o v* m · r Ό ·“ o V. x to o * to · o ' o oo pj ro *-

in ·— pj «— O CO ro a -O

* N· O. 4 CO i O i © 1 O A rO O a *— m ro ~ vt r\j CO··- C0»~ A Ό £ S °

^ O

Q. Ό ·— ' O · «0 > A tr»*— I 10

t o ro pj Ό pj O

ii (Q

£ te 'Λ e o trv co O Ό

X O ' A A A i A O O O ro CO

o lAcvj.cgrvjo co ro Ό0* Γ S. r-

*- Ό «- «J

>

Ό ki. CJ O 4 a* ‘ ·— o vf ' O LA <\l CO

- -* >4 PJ *- CO· CO*- Ό O

CO —* A «0 — £ ^ Q. P- > o 4 A *— N- A»— h* *“ ·-* e o pj *- ro Aj N- <λ σ> σ> ί> w v g g <x> r*. — — X ^ 5 5 u x-' <_> *-> Q. O.

- o X :<D <0 v) >-/ w .* > C 3 X e £ tr :« '5 fC <Λ V-» —' C b Id ro ··-*·-£ ·»— U) 0r o to x w «·· L· x x 2 :0 ~ e · e D *— ·— ra —5 Q. «J X e ·— <9 Q. O.

« C O.IÄ E ^ E > E

o. σ> —· ^ 3 0 e o -- :© ·- E - ^ LJ >-* ΙΛ e e W 5 —· CO —.«jo A 3 K)

>> >· a O. ^ -* ·· ·— x tfl vt ·— a E

• X X «J X «Jm- j 3 4-» « O

ro o >v · σ> -tf C > X · o. x x x o. * o e χ o o ogooSbc g o·— t> «am l. o o e oi a>

O ·· e E e h- 5 —. $ g > E Φ — - O o C ·χ <A

w e ·— — ·»- 0> <λ <λ —· g E ·- O x t- <- m O —· -* w to o « a» Φ 3 dl. x D D .0 oo — <λ >- ZD C o tn ~i x u. x </» m en xw D a a. m Ό *— —' >» χ _i 5. x (A ·«- D o 3 > ΧΓ O «Λ D.X1 — <4//TJ —* o o—-o v- x O > —> »- 00 16 87097

X ΙΛ O m O · O

m *- cm «- o cu a oo o i oo i o ιλ m m *- n. y> «- «- xf Cg 00·«- CsJ ο»ο co o —* v*· · <0 o _c a. ό *— o · oo · m t O M (NJ Ό :<0

F

at X m o m < o < o β in *— cg «— o 3 *” *-» ...

© «— Q. vj co o < co i o m ro m «— m <ä *- cg co*«- cg o o ΙΛ 00 O —» 'z. '•f a ε o _c <P Q. 'O «- o > oo ' m > te O ΚΙ (M Ό

CO

(Λ lÄ

O

*-> & E X m m o > o :<0 m <\j r\j o

C

© C o Q. >i · o Ό * > o m * m «- >o v> «—

S cg «- οθ· CJ OO

-c in «r :e £ > & S 1 J3 2 1 1 3f

•CO

:CQ

m

* M

<0 X

u +* X m o m in o m o Ψ m «- γμ · «- oj o - *” <o S O Ol >ίοθΐΛ>ίοθ«- o *♦< in«— Όιλ·— E t- 00» CM oo 00 «-χ* (0 —’ £ © Q. O *- in oo «— m —* E O k» «- ό <a

a M

*“ yx λ ffl g oi ro e I 2 2 - © ^X <0 _ X λ a cg ·*- « w o S. a e

o -CO (Q O

<Ä V) w .* > u "Z 3 ^ U -r- .* c 5 X <0 C :e 3 <0 (o w — ·*- E JX ·— CD ·.- g © o) © o <λ *-» w il t * *» 3 :0 ^ C .

O © «- <0 ·- 3 0.(0 X C ·«- o. a

9 ^ — C O. <A ET _* *-* — E E -X X

O. o» —. © ö cq © ·— :¾ ·.- E ·—·

UJ W <Λ C M 3 — CO —· CD O in JO

>. **- CL m —* ·*- — *-* v> tfi ·— m E

» 4-1 4-1 «J 4-1 <0 ··- 3 3 V x O

>ί © >* i .* C > *-* I 0l V ** V Q. · U 'χ. *-» o o © 9 O 3 3 C to © ·— © MM L. oo en ©

O ·· C JX E 3 —« © g >6 ©··-·«- O 0 W- M

C ·— —' ·— M M —' te P — O *-* C. l_ M O -* * _ cd © — O CO © © 3 3 <- -C 3 3 h OO V) >* D C O ΪΛ —I u- X CO (/> CO ^ 3 0.0. CD Ό ·- >s ^ —I >» *u V) CU ·- O > χ: OM -C -- < © :CQ —' © ·— © ►— —e _j o > ►— (/) 17 °,7 0 97

X? o * · · © o O

CO *- r~ o N O. ^ · i ' · CO CO O CO ' tn <— CO U)

*- Jrf O CO » CM O O

Ό ^ Γ (0 x:

Ci- m · i CO CO *— F tn h- o V- ^ o

Ό CL CO ( i * CO i O «- K) in *- f\l M

*- V sO CO v* *- CM *- O

o «— —* <0 o .c 0 .r «- - · · CO I -vi

fc m m O

1 J . . · O ' ©

t> *- O

tn tl «Mi···®' o-vj·· in*- O

T-^N- CO --»· CM CM O

<0 _c

:J. .;>·.·., ® · CM

Γ- CO

A o m m o · · o

-st Cm CM *- O

>- -J Q.CM.OO®·» O'*· in r- f'- (Λ

> 1-J^rOfMCsJ CO 'O cm S- O

— CD

JC.

a Q n- o o eo · i in , ·_ *··. r\.

<1 r~ 03

X

A

M

Ά O · · O O O O

>. Ό CM «— *— O

.* O CC O « ® O T— t in*— O (Λ e f ®» cm m o >i CM —* in <o

-C

C

f g. ® · · I Ό ® ® ® O) O) Γ λ | g

x ^ SS

<0 w o u. Q.

.ψ- O :Q (0 V V) w > f; 3 λ λ l_ > 5 *« Λ C :5 3 ιλ v-/ —« — e -* c: — — e ff. <u O «Λ *-» w · « £ βϊ ·— — ·- 3 8. <o i? c | a o.

ι λ - O.W1 E n.» ·— E fc -* l O» —· 41 3 ·— <0 Q O ·*- :<e ·— e i: w c C «? — cl CO —' « O in >·. ·— <a ti —* & — 4^ mm·*- m <-· 4-* «TJ to O — D D *-»

m 4J >· σι ^ > v) £ |Q- **-»«·· Q. * U

O Oi ai n o o 3 — to <o ·— o> </) U) L. u o o

O ·· C-^eCH-— «i- g >g 41 — — Oo M

w C — — - 41 M —* L. O E —O 4-* l-U CO O -* V <0 01·— »- 04100 3 31- -C 3 3 .Ω O O >* D C :0 ΙΛ -I I a. 10 CC ttl </> ^ ^ 3 4 4 Φ Ό *“ *-* _J 5» *-> ΙΛ ·— ·— D > JT O V) < cy :<0 _ 4l 41 H· _ O > «Λ 18 87097

H o O 1--- O

* ΊΖ

-C

-8

Cd Q. fsj in m —' K- O· o o oo O* «O CO

r\j K. f\j n | o g co Ό ro ^ ro N· LO' Ok

O O K O

>4-

Q. d ^ ift β K

E N- f\l f\i L.

*— N. £ g

O w N

X O O i- C O

S £ o £ Ό

1— Q. <\J t/> ΙΛ —'N. I o O o oo N

r\j j* S r\j w 3 o co Ό ro *4· · ro S · L {► O*

O O K

H-

Q. «f O· 1Λ β S

E K N N L

- ^ 8. S

O ^ Csj X o · o o o -o >» ir\ o O O 00 Ό lO N- · T-

— »- CO

o O Q. O · · O · O O N- Ό Ό N* rsi-iico co co ro lo N- .

CO

O

Q. ro i · ro O un O' O ro CO

fc O O cO «— »o N- * —-

*- «“ CO

O

X o o — o • o o s 4-* 3 0 Q- fNJ m CNJ N- I o O Ό O *- ό

*- .* N N S o co 'O ro 4 . rO

•r* ... oo

3 N. o j> O

| & s a § 2 ^ - o « ™ 4-» <0

O X 1- o I O

o o o 4-< a c O CO Q. C\t lO ‘ lO I o O Ό O t— *»fr £ i- .* r- rsj cg co Ό ro ίο -ro -O . . co «o^O o *“ s

IA

or Q. st o * K>

> e N. (M O

«- (M

(A

3 ^ ~ *i cr> en 3 s/ v

1 s I

c u 2. 8.

— o λ :® «0 Ό >✓ x * > -C X <0 C 4> :« 3 S w — *i £ * ** —* 4» VJ W w «0 —» · .

JS *-* 0 O C i 3E

E ar ·— 3 Q. <o χ c ·— a v Q. Q.

C τι — V « E ~ - E > E

O O) —' >> — :δ ·— E — IA

(A <U JZ o —« <0 O *033 >»*^Φ *- 7) V) ·— IA -* 3 f» v 3 Ό ·— 3 3 *-» « ·—.

Ό 4> >* 5 —* CL 4-» u CL «O C 3 ♦·* O 4> 4> -- ββ— 4> 7) 7) L <J o V —* o O " C ^ c. E E E Φ — — O e CT) 7) W C — —' O U E C C 1- M 0—3 .* * 5 4) 3 O 3 U r 33 i OO ^ >.

3 C :Ö (/) W u. <Λ X 3 0.0. « >0«- —»3 4-> J 5. V· 7) ·- 3 > 3>jc O 7) S. — — < 4) :«j —» 4) o <0 41

*— -J -J o > _4 ►- CO

Claims (10)

15 870!,·; Patentt ivaatimukset

1, Patenttivaatimuksen 2 mukainen rakennusmateriaali, tunnettu siitä, että selkeytyslietteen tai vastaavan osuus materiaali«ta on yli 50 p-% kuiva-aineena laskettuna. λ . Menetellä rakennusmateriaalin valmistamiseksi käyttämällä paperitehtaan selkeytyslietteestä tai paperinvalmis-tngproseftsists tulevasta muusta vastaavansisältöisestä jäteliette^stä peräisin olevaa , sei luloosakuituja ja eoäoraa.mista tävtemateriaalia sisältävää seosta, tunnettu siitä, että seokseen sekoitetaan liima-aineeksi formaldehydillä kovettuvaa polyfenoleja sisältävää alkalista puunkuoriuutetta, minkä jälkeen seos muokataan sopivaan muotoon, kuten levyksi, harkoksi, hirreksi tai ontelolaa-taks i. 1

1. Eri aineosia seostamalla valmistettu rakennusmateriaa li. joka käsittää selluloosakuituja ja epäorgaanista täytemateriaalia ja jossa sellulocsakuidut ovat paperiteh-5 taan selkeytys! i etteen tai. paperinvalmistusprosessista tulevan muun vastaavansisältöisen jätelietteen jätekuitua ti irss3 ev.äoroaanineo täytemateriaai i koostuu ainakin osittain mainitun selkevtyslietteen tai vastaavan epäor-gaanisista tävteaineista, tunnettu siitä, että materiaalin ίο liima-aineena on formaldehydillä kovettuva polyfenoleja sisältämä ai ka! inen pnunkuor i.uute,

2. Byagnadsmaterial enl.igt patentkrav 1, kännetecknat av, w act: maceiiaiet f brutoin oorganiska fyllnadsmaterial frän sedimenteringsslam eller motsvarande omfattar annat oor-ganiskc fyllnadsmaterial säsom fosfogips och/eller ma-suqnsslagg.

3. ByggnadsnateriaL eniigt patentkrav 2, kännetecknat av, act andeien sedimenteringsslam eller motsvarande i materia j.et ur over 50 vikt-% beraknat som torrsubstans.

4. 4eco«i tor tiilverkning av byggnadsmaterial genom att använda en blandning bestäende av cellulosafibrer och oorganiskt fyllnadsmaterial som härstammar frän sedimenteringsslammet frän ett pappersbruk eller frän annat av-fallsslam med motsvarande innehäll frän pappertillverk-ningsprocessen, kännetecknad av, att man i blandningen som bindemedel inblandar aikaiiskt barkextrakt som kan härdas med formaldehyd och som innehäller polyfenoler, varefter J : blandningen bearbetas till lämplig form säsom till skiva, block, bjälke eller hälbjälklagsskiva. 22 87097

5. Metod enligt patentkrav 4, kännetecknad av, att bland-ningen som härstammar frdn sedimenteringsslammet eller motsvarande och bindemedlet blandas sä, att man erh&ller en vät blandning vars torrsubstanshalt är lampiigast under 5 60 %, varefter blandningen torkas exempelvis genom av- dunstning till lämplig torrsubstanshalt och bearbetas till lampiig form.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että selkeytyslietteestä tai vastaavasta peräisin 20 87097 oleva seos ja liima-aine sekoitetaan siten, että saadaan märkä, sopivimmin alle 60 % kuiva-ainepitoisuudeltaan oleva seos, minkä jälkeen seos kuivataan esimerkiksi haihduttamalla sopivaan kuiva-ainepitoisuuteen ja muoka-5 taan sopivaan muotoon.

6. Metod enligt patentkrav 4 eller 5, kännetecknad av, att bearbetningen sker genom att pressa blandningen som upp- 10 hettas fore pressningen och/eller under pägäende press-ning.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muokkaus suoritetaan puristamalla seosta, jota kuumennetaan ennen puristusta ja/tai puristuksen aikana.

7. Metod enligt patentkrav 6, kännetecknad av, att upp-hettningstemperaturen är under 100 °C, lampiigast ca 80 •C.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuumennuslämpötila on alle 100 eC, sopivimmin n. 80 'C.

7 Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakennusmateriaali, tunnettu siitä, että materiaali käsittää selkeytyslietteen vastaavan epäorgaanisten täyteaineiden lisäksi muuta is epäorgaanista täytemateriaalia, kuten fosfokipsiä ja/tai masuuni kuonaa.

8. Metod enligt patentkrav 4, kännetecknad av, att bland ningen utbreds pä färdiga konstruktioner pä deras ytor eller i deras inre delar för att förbättra kontruktioner-nas värmeisolering, 1juddämpning, 1judisolering eller brandskydd, för att tätä konstruktionerna eller för att 20 avjämna konstruktionernas ytor.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seosta levitetään valmiisiin rakenteisiin 15 niiden pinnoille tai sisäosiin rakenteiden lämmöneristyksen, äänenvaimennuksen, ääneneristyksen tai palonsuojauk-sen parantamiseksi, rakenteiden tiivistämiseksi tai rakenteiden pintojen tasoittamiseksi.

9. Metod enligt nägot av de föregäende patentkraven 4-8, kännetecknad av, att man i blandningen tillför andra oorganiska fyllnadsmaterial, säsom fosfogips och/eller masugnsslagg.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 4-8 mukainen 20 menetelmä, tunnettu siitä, että seokseen lisätään muita epäorgaanisia täytemateriaaleja, kuten fosfokipsiä ja/tai masuunikuonaa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että selkeytyslietteen tai vastaavan osuus seokses- 25 ta on yli 50 p-% kuiva-aineesta laskettuna. λ 1 87 097 Bdtentxrav 1. öyggnadsmaterial tillverkat genom blandning av olika materiaLkomponeneter bestäende av celluiosafibrer och oorganiskt fyllnadsmaterial och där celluiosafibrerna :5 utgors av avfallsfibrer som härstammar frän sedimente-ringsslammet frän ett pappersbruk eller frän annat av-tai isslam med motsvarande innehäl.l frän pappersti 11 verk-ningsprocessen samt där det oorganiska fyllnadsmaterialet atminstone delvis bestär av oorganiska fyllnadsmaterial frän det nämnda sedimenteringsslammet eller motsvarande, käna-ste-oka it av , att materialets bindemedel utgors av barxeytrakt som kan härdas med formaldehyd och som .iVinehaLler polyfenoler.

10. Metod enligt patentkrav 9, kännetecknad av, att ande- len sedimenteringsslam eller motsvarande i blandningen är över 50 vikt-% beräknat av torrsubstanshalten.