FI86336B - Deformationsreglerande vals. - Google Patents

Description

86336

Muotosäädettävä tela.

Deformationsreglerande vals.

5 Tämä keksintö koskee muotosäädettävää telaa telejärjestelmää varten, jossa on ainakin kaksi telanipin väliinsä muodostavaa telaa, jossa telan vaippa paineantureiden 10 kautta kuormitettujen hydrostaattisten laakerielementtien avulla on tuettu telan vaipan läpi ulottuvalla kannattimel-la sitä voidaan siirtää säteensuunnassa kannattimen suhteen, jolloin ainakin telanipin puolella oleviin laakerie-lementteihin (primäärilaakerielementteihin) vyöhykeittäin 15 voidaan syöttää erisuuruista painetta ja jolloin kukin telan vaipan pää on tuettu laakerirenkaalla, jota voidaan siirtää säteensuunnassa kannattimen suhteen, ja jolloin siinä on ainakin yksi kammio, jonka tilavuus muuttuu siirron aikana ja joka on rajoitettu kannattimessa olevan 20 sylinterinmuotoisen säteisporauksen ja laakerirenkaaseen vaikuttavan säteismännän avulla.

Eräässä tunnetussa tämäntyyppisessä muotosäädettävässä telassa (DE-OS 33 25 385) on telan vaippa tuettu yksinomaan 25 primääri- ja sekundääri-laakerielemeteillä. Telan vaipan laakerirenkailla varustetut päät voivat liikkua vapaasti säteensuunnassa. Laakerirenkaat on kiinnitetty pyörimättö-mästi paikalleen ja niiden tehtävänä on tiivistää kannatti-meen kiinnitettyä peiterengasta vastaan. Yksittäisiin 30 laakerielementteihin kohdistuvan paineensyötön valinnalla voidaan saavuttaa haluttu osakuormituksen suuruus ja jakauma ja telanipin määrittävä telan vaipan muoto. Tällöin telan vaippa asettuu tasapainotilanteeseen, jossa osakuormituksen ja sekundäärilaakerielementtien kehittämät laake-35 rivoimat ovat yhtä suuret kuin primäärilaakerielementtien kehittämät voimat.

Lisäksi tunnetaan muotosäädettäviä teloja (DE-OS 34 16 2 86336 210) , joissa laakerirengas on kiinnitetty kahnattimeen. Tällä on se etu, että telan päiden asento on tarkkaan ennalta määritetty kannattimen avulla ja telan vaippa voi muodostaa kolmiulotteisesti kiinteän vertauskappaleen 5 vastatelaa vast, telajärjestelmän muita teloja varten. Kannattimen suhteen kiinteä laakerointi ei kuitenkaan sovi yhteen sen toivomuksen kanssa, että laakerielementtien avulla saavutettaisiin määrätty osakuormitusjakauma ja määrätty telanipin muoto. Tämä sen vuoksi että laakeriren-10 kaiden kohdalla telan vaipan asento on kiinnitetty.

Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan edelläesitetyn tyyppinen muotosäädettävä tela, joka siis on varustettu säteensuunassa siirrettävillä laakerirenkailla, jonka koh-15 dalla säätömahdollisuudet on paremmat ja jota erityisesti muutoin samoissa olosuhteissa voidaan käyttää alhaisemmalla lämpötasolla.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaaan siten, että 20 kammio on osa lukituslaitetta , jolla laakerirengas voidaan lukita siirtomatkan mihin tahansa valittuun väliasen-toon osakuormituksen suuruuden ja jakauman sekä telavaipan muodon ja siten telanipin säätämiseksi, ja että säteismäntä on sijoitettu laakerirenkaalle.

25

Kun tämä muotosäädettävä tela käytössä saatetaan toimimaan yhdessä kiinteästi laakeroidun vastatelan kanssa niin osoittautuu, että laakerirenkaiden lukitusasennon valinnalla voidaan hyvin huomattavassa määrin vaikuttaa osa-30 kuormituksen suuruuteen ja jakaumaan sekä telan vaipan muotoon ja siis telanipin muotoon. Lukituslaitteen kautta pois johdetut voimat vaikuttuvat telan vaippaan suhteellisen pitkällä aksiaalisella vipuvarrella niin, että telan vaipan deformoituvuus ja siis sopeutuvuus on mahdollisimman ihan-35 teellinen. Joka tapauksessa ovat laakerielementtien kautta telan vaippaan siirrettävät voimat huomattavasti pienemmät kuin vapaasti liikkuvien lakerirenkaiden kohdalla. Tästä 3 86336 syystä on myös kitka laakerielementtien ja telan vaipan välillä sekä siihen liittyvä kuumeneminen pienempi. Pienempi kitka merkitsee myös että käyttötehoa voidaan alentaa. Kokeiden tai laskelmien perusteella voidaan lukitusasento 5 valita siten, että laakerielementtien siirtämien voimien summa on mahdollisimman pieni.

Pienempi kuumeneminen mahdollistaa lämpötilatason laskemisen kokonaisuudessaan ja/tai tietyissä kohdissa. Telan 10 vaippa voi tästä syystä erityisesti olla varustettu joustavalla päällysteellä, joka esimerkiksi on paperia tai muovia, joka toisaalta toimii telan vaipan lämmöneristyksenä mutta toisaalta edellämääritetyn lämpötilaraja-arvon yläpuolella tulee käyttökelvottomaksi. Myös telan vaipan 15 lämpötilasta johtuva kuperuus vähenee, joka säädön aikana oli otettava huomioon.

Eräs toinen etu on se, että erillisesti toisistaan säädettävien laakerielementtien lukumäärää voidaan pienentää. 20 Esimerkiksi aikaisemman kahdeksan vyöhykkeen sijasta riittää nykyään viisi tai kuusi vyöhykettä. Tästä huolimatta vältytään pelätyiltä M- vast. W-telavaippadeformoitumisil-; ta.

25 Lukituslaite on edullisesti varustettu ainakin yhdellä kammiolla, jonka tilavuus muuttuu siirron aikana, joka sulkuventtiilin kautta on yhdistetty väliainelähteeseen. Lukitsemisen jälkeen on laakerirenkaalla määritetty asento kannattimen suhteen.

30

Erityisesti voidaan käyttää kahta kammiota, joilla on siirron aikana muuttuva tilavuus, joista kukin sulkuventtiilin kautta on yhdistetty väliainelähteeseen. Tällainen lukituslaite kykenee paineenkäsittelytasossa vastaanotta-35 maan positiivisia ja negatiivisia voimia, mikä on mielenkiintoista siinä tapauksessa, että käyttö määrätysä lukitu-sasennossa on voitava viedä läpi maksimaalien ja minimaali- 4 86336 sen osakuormituksen välillä.

Rakenteellisesti on suositeltavaa, että kammiot ovat rajoitetut kannattimessa olevan sylinterinmuotoisen säteispo-5 rauksen ja laakerirenkaaseen kiinnitetyn säteismännän avulla. Tällaisessa rakenteessa kammiot voidaan tiivistää yksinkertaisella tavalla. Tämän lisäksi laakerirengas on varmistettu pyörimistä vastaan.

10 On myös edullista kun sekundäärilaakerielementtien laake-ripinnat, jotka elementit on sijoitettu primäärilaakeriele-menttejä vastapäätä olevalle kannattimen puolelle, ovat pienemmät kuin primäärilaakerielementtien laakeripinnat. Tämän piennennyksen avulla vähennetään kitkaa vielä enennän 15 koska kitkan vaikutuksen alainen pinta, nimittäin ulkoapäin laakeritaskuihin liittyvä rako telan vaipan ja lakeriele-mentin laakeripinnan välissä on pienempi. Samojen olosuhteiden ylläpitämiseksi on laakeritaskupainetta kuitenkin nostettava. Tämä on sekundäärilaakerielementtien kohdalla 20 kuitenkin mahdollista ilman vaikeuksia koska siellä esiintyvät vastavoimat muutoinkin ovat pienemmät kuin primäärilaakerielementtien avulla siirrettävät laakerivoimat.

On myös olemassa mahdollisuus, että primäärilaakerielement-25 tejä vastapäätä olevalla kannattimen puolella sijoitettujen sekundäärilaakerielementtien, keskinäiset aksiaaliset välit ovat suuremmat kuin primäärilaakerielementtien. Myös tämä johtaa laakeripintojen kokonaispienentymiseen ja siis lämpöä kehittävän kitkan pienentymiseen.

30

Kun on huolehdittu siitä, että muotosäädettävä tela muodostaa telajärjestelmän päätetelan, jonka järjestelmän toinen päistään kiinteä tela myös on taipumasäädettävä tela, jonka telan vaippa on päistään kiinteästi laakeroitu tai lukittu, 35 voidaan kussakin taipumasäädettävässä telassa esiintyvää kitkaa edelleen pienentää koska kummankin paineensäätötelan paineensäätö voidaan sopeuttaa toista vastaavaksi. Voidaan 5 86336 käyttää jopa samoja muotosäädettäviä teloja, mikä helpottaa varaston pitoa.

Kun lukituslaitteessa, esimerkiksi mäntä-sylinteri-5 laitteessa, esiintyy vuotohäviöitä, voi kammiotilavuus pienentyä ei-toivotulla tavalla, mikä haittaa lukitusta. Tästä syystä on suositeltavaa käyttää jälkitäyttölaitetta, joka aktivoituu kun kammiot ilavuus pienenee lukitusasennos-sa. Kaikki vuotohäviöt kompensoidaan välittömästi jälki-10 täyttölaitteen avulla. Tästä syystä kammion tilavuus pysyy vakiona. Täten on laakerirenklaan lukitus haluttuun välia-sentoon varmistettu. Vuotohäviöt eivät voi häiritä lukitus-toimintaa.

15 Jälkitäyttölaitteen rakenteen kohdalla on olemassa useitakin mahdollisuuksia. Esimerkiksi asematuntoelin voi määrittää poikkeamia ennalta määrätystä väliasennosta ja suorittaa jälkitäytön tämän mukaan.

20 Eräässä sopivassa rakennemuodossa on huolehdittu siitä, että vertauslaite vertaa paineenottolaitteen avulla määritettyä kammionpaineen oloarvoa säädettävään raja-arvoon ja että sulkuventtiiliä voidaan säätää niin, että se asettuu sulkuasentoon kun oloarvo on sama kuin tai suurempi kuin 25 raja-arvo ja siirtyy avausasentoon jälkitäyttöä varten kun oloarvo on pienempi kuin raja-arvo. Raja-arvo vastaa yleensä kyseisen työvaiheen alussa kammiossa vallitsevaa painetta ja se voidaan määrittää joko mittaamalla tai toisella tavalla, esimerkiksi laskemalla. Aina siinä tapauksessa kun 30 kammiopaine putoaa tämän raja-arvon alapuolelle tapahtuu jälkitäyttö. Kun kammiopaine ulkopuolisten säätövoimien vaikutuksesta kuitenkin kohoaa sulkuventtiili pysyy suljettuna. Jälkitäyttö ei tästä syystä häiritse lukitustoimin-taa.

35

Lisäksi on edullista käyttää käyttölaitetta, joka avaa sulkuventtiilin raja-arvosäädön muuttuessa. Täten on var- 6 86336 mistettu siitä, että kammiosta voidaan laskea pois painevä-liainetta myös silloin kun tämä on tarpeellista raja-arvon muuttumisen, erityisesti sen alenemisen vuoksi.

5 On edullista jos paineväliainelähde on varustettu muuttuva-paineisella lähtölaitteella, joka ainakin sulkuventiilin ollessa auki pysyy säädetyssä raja-arvossa. Tämän avulla saavutetaan erityisen yksinkertainen jälkitäyttö koska sulkuventiiliä avattaessa kammioon kehittyy välittömästi 10 alkuperäinen paine ja siis alkuperäinen tilavuus.

Pumpun ja sulkuventtiilin välille voidaan erityisesti kytkeä paineensäätöventtiili. Tällä on menopuolellaan käytettävissä paineensäätöventtiili. Tällä on menopuolel-15 laan käytettävissä paineväliainetta halutulla paineen raja-arvolla. Se voidaan yhdessä sulkuventtiilin kanssa yhdistää yhdeksi yksiköksi.

On erityisen edullista kun sulkuventtiili on varustettu 20 havahdushidastuslaitteella sulku- ja/tai avaustoimenpidettä varten. Vain ajasta riippuva havahdushidastus varmistaa esimerkiksi sen, että jälkitäyttötoimenpide varmuudella on päättynyt ennenkuin sulkuventtiili sulkeutuu. Kun vielä lisäksi huolehditaan siitä, että sulkeventtiiliä käytetään 25 vain silloin kun havahdussyy havahdushidastuajän aikana pysyy samana estetään se, että paineenvaihteluilla, jotka eivät johdu tilavuushäviöstä vaan telajärjestelmässsä esiintyvistä värähtelyistä, esimerkiksi telaepätasapainon vuoksi, tai ovat muiden aiheuttamia, on vaikutusta sulku-30 venttiiliin. Tämän lisäksi saadaan aikaan kytkentähysteree-si, joka auttaa välttämään sulkuventtiilin liian useata käyttämistä. Tällainen kytkentähystereesi voidaan kuitenkin saada aikaan muilla tunnetuilla tavoilla, esimerkiksi siten, että sulkuventtiili ei avaudu välittömästi raja-35 arvoa alitettaessa, vaan hieman sen alapuolella olevalla arvolla.

7 86336

Monissa tapauksissa on suositeltavaa, että kammio on yhdistetty paineakkuun ja että kammion ja paineakun välisellä johdolla on pienempi virtausvastus kuin kammion ja painee-nottolaitteen välisellä johdolla. Täten voidaan varmistua 5 siitä, että ulkoapäin tulevat painevaihtelut, kuten edellä on esitetty, eivät vaikuta paineenottolaitteeseen eivätkä siis voi aktivoida sulkuventtiiliä.

Toisaalta paineakku ei saa haitata lukitustoimintaa. Sen on 10 tästä syystä oltava hyvin pieni. Sen tilavuuden pitäisi tästä syystä olla korkeintaan 500 cm3 ja sopivimmin 200 cm3 tai pienempi.

Erityisen varma lukitus saadaan aikaan silloin, kun kaksi 15 vaikutustasossa toisiaan vastapäätä olevaa kammiota on varustettu siirron aikana päinvastaisesti muuttuvalla tilavuudella, joista kukin sulkuventtiin kautta on yhdistetty paineväliainelähteeseen. Tällöin on suositeltavaa, että kukin kammio on varustettu jälkitäyttölaitteella ja 20 että kummallekin kammiolle voidaan säätää eri raja-arvo. Tällöin kyseessä on kaksi erillistä järjestelmää, jotka voidaan säätää työolosuhteita vastaavasti.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin viitaten piirus-25 tuksessa esitettyihin sopiviin rakenne-esimerkkeihin, joissa:

Kuv. 1 esittää osapitkittäisleikkausta keksinnön ensimmäisestä rakennemuodosta, 30

Kuv. 2 esittää leikkausta kuvion 1 viivaa A-A pitkin,

Kuv. 3 esitää leikkausta kuvion 4 mukaisen muunnellun rakennemuodon viivaa B-B pitkin, 35

Kuv. 4 esittää osapitkittäisleikkausta muunnellusta rakennemuodosta, 8 8 6 3 3 6

Kuv. 5 esitää osapitkittäisleikkausta eräästä toisesta rakenne-esimerkistä, 5 Kuv. 6 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaisella muotodäädettävällä telalla varustettua telajärjestel-mää,

Kuv. 7 esittää kaaviomaisesti toista telajärjestelmää, 10 jossa on kaksi muotosäädettävää telaa, ja

Kuv. 8 esittää jälkitäyttölaitteella varustettua muunnelmaa.

15 Kuvioissa 1 ja 2 esitetty muotosäädettävä tela 1 käsittää telan vaipan 2, jonka läpi ulottuu kannatin 3. Tämä on kustakin päästään 4 kiinteästi laakeroitu pallolaakeriin 5. Telan vaippa 2 on painekäsittelytasossa vaikuttavien pri-määrilaakerielementtien 6 avulla tuettu kannattimella 3. 20 Esimerkiksi ensimmäiseen kahteen primäärilaakerielementtiin 6 syötetään samaa painetta yhteisestä paineensäätöelimestä ja nämä muodostavat einsimmäisen vyöhykkeen, seuraavat kolme primäärilaakerielementtiä 6 toisen vyöhykkeen ja niin edelleen. Telan vaipan päät ovat rullalaakerin 7 kautta 25 tuetut pyörimättömällä laakerirenkaalla 8. Sitä voidaan siirtää säteensuunnassa paineenkäsittelytasossa.

Kuten kuviossa 2 on esitetty kaksi laakerirenkaaseen 8 kiinteästi yhdistettyä mäntää 9 ja 10 ulottuu kannattimes-30 sa 3 oleviin vastaaviin sylinteriporauksiin 11 vast. 12. Täten muodostuu kaksi kammiota 13 ja 14, jotka ovat suljetut ei esitettyjen tiivisteiden avulla,. Kukin kammio 13 ja 14 on kanavan 15 vast. 16 sekä sulkuventtiilin 17 vast. 18 kautta yhdistgetty väliainelähteeseen 19 ja muodostavat 35 lukituslaitteen 20, jonka avulla on mahdollista lukita laakerirengas 8 mihinkä tahansa väliasentoon sen säteen-suuntaisella siirtomatkalla. Kun laakerirenkaan 8 siirto 9 86336 sulkuventti ilien ollessa auki 17 ja 18 tapahtuu yksinomaan laakerielementtien 6 vaikutuksesta riittää väliainelähde, jolla on hyvin pieni paine; sen on vain oltava riittävä kammioiden 13 ja 14 pitämiseksi täytettyinä joka hetkenä.

5 Voidaan kuitenkin myös käyttää väliainelähdettä, jolla on suurempipaine, joka kykenee nostamaan laakerirengasta 8 yhdessä telan vaipan 2 kanssa ulkopuolisia vastavoimia vastaan. Kun oikea asento on saavutettu suljetaan sulkuven-tiilit 17 ja 18. Tämä kiinnittää telan vaipan 2 akselin 10 kummankin pään, mikä muutoin tapahtuisi vain kiinteällä laakeroinnilla.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty laakerirenkaan 8 ja männän 9, 10 yhtenäinen vinoviivoitus osoittaa, että nämä osat ovat 15 keskenään kiinteässä mekaanisessa yhtydessä. Käytössä männät 9, 10 valmistetaan erillään laakerirenkaasta. Asennuksen yhteydessä männät sijoitetaan sylintereihin 13, 14, jonka jälkeen laakerirengas 8 työnnetään aksiaalisuunnassa niiden päälle. Tämän jälkeen osat yhdistetään keskenään 20 useiden männänakselin suuntaisten ruuvien avulla. Kosketuspinta on sopivimmin tasainen ja se voi muodostua laakerirenkaan sisäkehässä olevan aksiaaliuran pohjan avulla. Männän kiertyminen ennen kiinniruuvaamista on esitetty kun se °n varustettu sylinterin ulkopuolisilla sisäänvedoilla, — 25 joilla on keskenään samansuuntaiset ohjauspinnat, jotka koskettavat aksiaaliurien sivuseinämiä.

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty muotosäädettävä tela, joka hyvin läheisesti vastaa kuvioissa 1 ja 2 esitettyä. Tästä 30 syystä käytetään samoja osia varten samoja viitenumerolta kuin kuvioissa 1 ja 2. Erilaista on pääasiassa vain se, että primäärilaakerielementtien 6 lisäksi vastapäisellä Puolella käytetään sekundäärilaakerielementtejä 21, joiden avulla on mahdollista kohdistaa tietty kiristysvoima telan 35 vaippaan, mikä mahdollistaa suuren poikkivoimastabiloin-nin.

10 86336

Kuvion 3 primäärilaakerielementti 6 on varustettu kahdella paineanturilla 22 ja 23, jotka ovat keskenään siirretyt kehänsuunnassa. Paineantureiden muodostamiseksi on primäärilaakerielementti 6 varustettu kahdella sylinterinmuotoi-5 sella porauksella 24 ja 25, joihin kannattimeen 3 kiinnitetyt männät 26 ja 27 ulottuvat. Täten muodostuneisiin paine-antureihin 28 vast. 29 syötetään vyöhykeittäin paineväliai-netta johdon 30 vast. 31 kautta. Painetila 28 on kuristimen 32 kautta yhdistetty primäärilaakerielemetin 6 laakripin-10 nassa 36 olevaan laakeritaskuun 33 ja painetila 29 kuristimen 34 kautta primäärilaakerielementin 6 laakeripinnassa 36 olevaan laakeritaskuun 35. Kun johtojen 30, 31 kautta syötetään paineväliainetta muuttuvalla paineella kehittyy kummassakin painetilassa 28 ja 29 primäärilaakerielement-15 tiin 6 kohdistuva kuormitus sekä hydrostaattinen laakerointi laakeritaskujen 33 ja 35 alueella. Tämän jälkeen paine-väliaine virtaa laakeritaskuista ulospäin laakeripinnan 36 ja telan vaipan 2 sisäpinnan väliin muodostuneen raon läpi.

20

Sekundäärilaakerielementillä 21 on vastaava rakenne, jossa on kaksi kehän suunnassa siirrettyä paineanturi 37 ja 38, joiden painetilat 39, 40 kuristimien kautta on yhdistetty sekundäärilaakerielementin 21 laakeripinnassa 43 oleviin 25 laakeritaskuihin 41 ja 42. Paineväliainetta syötetään muutettavalla paineella johtojen 44 ja 45 kautta.

Sekundäärilaakerielementin 21 laakeripinta 43 on huomattavasti pienempi kuin primäärilaakerielementin 6 laakeripin-30 ta 36. Sama pätee painetilojen 39 ja 40 poikkipinta-alan osalta painetiloihin 28 ja 29 verrattuna. Vaikka syötetyn paineen samojen olosuhteiden ylläpitämiseksi! on oltava suurempi sekundäärielementin 21 pienentämisen seurauksena pienenee kitka telan vaipan 2 ja laakeritaskujen 41 ja 42 35 ulkopuolella olevan laakeripinnan 43 reunan välissä olevassa raossa niin, että kehitettävä käyttöteho on pienempi ja kitkakuumeneminen on vähäisempää.

11 86336

Laakeripinnaksi 36 vast. 43 kutsutaan telan vaippaa 2 vastapäätä oleva laakerielementtien 6 ja 21 kokonaispinta, joka koostuu laakeritaskuista ja niitä ympäröivistä sivu-5 pinnoista. Kitkan pieneneminen johtuu pääasiassa siitä, että laakeripintaa pienennettäessä myös reunaseinämien kehän pituus ja siis niiden tehokas pinta pienenee.

Kuvion 5 mukaisessa rakennemuodossa on muotosäädettävän 10 telan 201 rakenne sama kuin edellä esitetyillä muotosäädet-tävillä teloilla. Samoja osia varten käytetään tästä syystä myös samoja viitenumerolta. Eroa on vain siinä, että sekun-däärilaakerielemettien 221 keskinäiset aksiaaliset välit ovat suuremmat kuin primäärilaakerilementeillä 6.

15

Kuviossa 6 on esitetty telajärjestelmä, joka käsittää perustelan 46, jolla on kiinteä laakeri 47, ja muotosäädettävän telan 301, joka telan vaipan ulkopinnasta on varustettu joustavalla paperia tai muovia olevalla päällys-20 teellä 48. Kun perustela 46 on muotosäädettävä tela, jolla on samantyyppinen rakenne kuin muotosäädettävällä telalla 301, syntyy kiinteä laakeri 47 siten, että laakerirenkaat 8 lukitaan lukituslaitteen 20 avulla kiinteään väliasentoon tai se pysyy mekaanisen koskeksen avulla määrätyssä ala-25 loppuasennossa yläsylintereitä 13 täyttämällä.

Kuvion 7 mukaisessa rakennemuodossa käytetään superkalante-ria, jossa on useita päällekkäin sijoitettuja teloja. Alin tela on muotosäädettävä tela 401. Ylin tela on muotosäädet-30 tävä tela 401'. Niiden välissä on tavanomaisia kalanterite-loja 49, 50 ja 51, joista esimerkiksi joka toinen voi olla varustettu joustavalla päällysteellä. Muotosäädettävät telat 401 ja 401' voivat olla samanlaisia. Myös tässä tapauksessa voidaan telojen päät laakeroida kiinteästi 35 lukitsemalla laakerirenkaat valittuihin väli- vast, loppua-sentoihin.

12 86336

Kuvioissa 6 ja 7 kannattimet 3 vast, laakeri 47 ovat kiinteät, mikä vastaa käyttöasentoa. On kuitenkin selvää, että tämä laakerointi tavanomaisella tavalla sallii pika-alaslaskemisen vast, sopeuttamisen eri telahalkaisijoiden 5 mukaan. Kannattimet 3 on asennettu paikalleen siten, että primäärilaakerielementit 6 ovat suunnatut läheistä tela-nippiä päin ja sekundäärilaakerielementit 21 ovat suuun-natut poispäin tästä telanipistä.

10 Rata-aineen käsittelemiseksi telanipissä tarvitaan tietynsuuruista osakuormitusta ja tiettyä osakuormituksen jakaumaa ja määrättyä telanipin muotoa. Nämä ehdot täytetään sijoittamalla laakerirengas 8 asentoonsa kannattimen 3 suhteen sekä vastaavan vyöhykkeittäisen primäärilaakerie-15 lemttien 6 ja sekundäärilaakerielementtien 21 painesäädön avulla. Kussakin tilanteessa on olemassa laakerirenkaan 8 asento, jossa kaikkien laakerielementtien 6 ja 21 avulla kehitettävien voimien summa on pienin mahdollinen. Tämä voidaan määrittää kokeiden avulla. Uudenaikaiset telajär-20 jestelmät ovat varustetut laskimella joka antaa vastaavat arvot.

Kuviossa 8 esitetty muotosäädettävä tela 1 vastaa kuviota 1; vain venttiilijärjestelyä on muutettu. Kammiot 13 ja 14 25 ovat johtojen 15 ja 16 kautta, joista kukin on varustettu sarjaan kytketyllä sulkuventtiilillä 117 ja paineensäätö-venttiilillä 52 vast, sulkuventiilillä 118 ja paineensäätö-venttiilillä 53, yhdistetyt suodattimena 54 varustettuun paineväliainelähteeseen 119 (pumppu). Kammiot muodostavat 30 lukituslaitteen 20, jonka avulla on mahdollista lukita laakerirengas 8 jokaiseen väliasentoon sen säteensuuntai-. " . sella siirtomatkalla. Tätä tarkoitusta varten täytetään kammiot 13 ja 14 haluttua väliasentoa vastaavalla väliaine-määrällä johtojen 15 ja 16 kautta, jonka jälkeen sulkuvent-35 tillit 117 ja 118 suljetaan.

Kuhunkin kammioon 13 ja 14 on liitetty sähkötoiminen i3 86336 ohjauskytkentä 55 vast. 56, jotka mm. sisältävät ver-tauslaitteen 57 vast. 58. Kukin paineenottolaitteista 59 vast. 60 syöttää johtopainetta p vastaavan jännitteen U oloarvona Ij vast. I2 vertauslaitteeseen. Lisäksi syötetään 5 ohjauskytkentään paineraja-arvo Gj vast G2 sähkösignaalina. Säätö voi tapahtua käsin, laskinpiirin tai prosessorin avulla tai muulla tavalla. Kun oloarvo I saavuttaa raja-arvon G tai on suurempi kuin tämä antaa ohjauskytkentä 55 vast. 56 herätesignaalin Εχ vast. E2 sulkuventtiilin 117 10 vast. 118 sähkömagneetille. Tällöin tämä sulkeutuu. Kun oloarvo I putoaa raja-arvon G alapuolelle sulkuventtiili avautuu. Tässä rakennemuodossa sulkuventiilit ovat istukka-venttiilejä.

15 Myös säätöventtiilit 52 vast. 53 säädetään raja-arvolle Gx vast. G2. Nämä ventiilit ovat varustetut magneettikäyttöi-sellä esisäädöllä ja sisäisellä palautuksella,jotka menopuolella ylläpitävät säädettyä raja-arvoa vastaavaa painetta. Yhteistä raja-arvosignaalila voidaan käyttää ohjaus-20 kytkentää 55 ja paineensäätöventtiiliä 52 varten vast, ohjauskytkentää 56 ja paineensäätöventtiiliä 53 varten. Paineen säätöventtiilejä varten tarkoitettu herätevirta voidaan myöskin syöttää ohjauskytkennästä käsin.

25 Kuhunkin johtoon 15 ja 16 on liitetty pieni paineakku 61 vast 62. Sen koko on 200 cm3 tai pienempi. Kammion 13 ja paineakun 61 välisellä johto-osalla on pienempi virtausvastus kuin kammion 13 ja paineenottolaitteen 59 välisellä johto-osalla. Sama pätee johdon 16 osien kohdalla. Paineak-30 ku vastaanottaa tästä syystä painevärähtelyt siten, että niillä enää on hyvin pieni vaikutus paineenottolaitteeseen.

“ : Sulkuventtiilistä 117 ja paineensäätöventtiilistä 52 35 koostuva venttiililaite muodostaa jälkitäyttölaitteen 63, sulkuventtiilistä 118 ja paineensäätöventtiilistä 53 koos- 14 86336 tuva venttiililaite jälkitäyttölaitteen 64. Jälkitäyttö-laitteiden tehtävänä on tasoittaa kammiossa 13 ja 14 esiintyvät vuototappiot käytön aikana.

5 Ohjauskytkennät 55 ja 56 ovat kukin varustetut havahdushi-dastuslaitteella 65 vast 66 sulkuventtiilejä 117 vast. 118 varten, joiden avulla sulku- ja/tai avaustoimenpidettä voidaan hidastaa. Ohjauskytkentään 55 ja 56 on lisäksi sisällytetty käyttölaite 67 vast. 68, joka avaa sulkuvent-10 tiilin 117 vast. 118 katkaisemalla herätesignaali Ej vast. E2 raja-arvon säädön muuttuessa. Tällä tavalla voidaan myös kammiotilavuutta pienentää.

Käytön alussa kammiot 13 ja 14 täytetään tietyllä väliaine-15 määrällä niin, että laakerirengas 8 asettuu haluttun välia-sentoon. Tämän jälkeen sulkuventtiilit 117 ja 118 suljetaan. Heti kun tela on otettu käyttöön vallitsee kammiossa ennalta määrätty käyttöpaine. Tämä käyttöpaine johdetaan raja-arvona Gj ja G2 ohjauskytkentöihin 55 vast. 56 ja 20 paineensäätöventtiileihin 53 vast. 54. Kun ulkopuoliset voimat pyrkivät siirtämään laakerirengasta 8 se ei onnistu koska kammioihin suljettu väliaine estää sen. Heti kun esiintyy vuotohäiriöitä, joiden vaikutuksesta kammiopaine laskee, avautuu kyseinen sulkuventtiili 117 vast. 118 koska 25 paineen oloarvo I on laskenut raja-arvon G alapuolelle. Tällöin tapahtuu automaattinen jälkitäyttö kyseisen paine-ensäätöventtiilin 52 vast. 53 kautta, joka menopuolellaan ylläpitää käytettävissä olevaa raja-arvoa vastaavaa painetta. Tällä tavalla kammiotilavuus jälleen täytetään. Heti 30 kun oloarvo on saavuttanut raja-arvon ja ylittänyt sen sulkeutuu sulkuventtiili jälleen.

Käytön alkuhetkellä vallitsevan kammiopaineen määrittämiseksi voidaan käyttää paineenottolaitteita 59 ja 60 niin, 35 että raja-arvot säätyvät automaattisesti. Raja-arvot voidaan kuitenkin myös laskea tai ne voidaan saada muulla tavalla.

15 86336

Kammioita voidaan täyttää niin kauan kun laakerielemettejä 6 ei vielä kuormiteta. Tässä tapauksessa rittää suhteellisen pieni paine laakerirenkaan 8 asemanmuutoksen aikaansaa-5 miseksi. Myös kammiot 13 ja 14 voidaan kuitenkin täyttää samanaikaisesti laakerielemettien 6 käyttöönoton kanssa tai sen jälkeen. Tässä tapauksessa on käytettävä korkeampaa painetta, joka voidaan saada paineensäätöventtiilien 52 ja 53 avulla. Tässä tapauksessa voidaan raja-arvoa GA vast. G2 10 vastaavaa painetta välittömästi käyttää täyttöpaineena.

Lukituslaitteen 20 rakenne voi myös olla toisenlainen. Hydraulisia lukituslaitteita pidetään mekaanisia luki-tuslaitteita parempina koska niitä voidaan säätää helpom-15 min. Esitettyjen kammioiden sijasta voidaan myös käyttää paljerasioita, aaltoputkielementtejä tai vastaavia.

Claims (14)

86336

1. Muotosäädettävä tela telajärjestelmää varten, jossa on 5 ainakin kaksi telanipin väliinsä muodostavaa telaa, jossa telan vaippa (2) paineantureiden (22, 23; 37, 38) kautta kuormitettujen hydrostaattisten laakerielementtien (6, 2; 221. avulla on tuettu telan vaipan (2) läpi ulottuvalla kannattimella (3) sitä voidaan siirtää säteensuunnassa 10 kannattimen suhteen, jolloin ainakin telanipin puolella oleviin laakerielementteihin (primäärilaakerielementteihin 6. vyöhykeittäin voidaan syöttää erisuuruista painetta ja jolloin kukin telan vaipan (2) pää on tuettu laakeriren-kaalla (8), jota voidaan siirtää säteensuunnassa kannatti-15 men (3) suhteen, ja jolloin siinä on ainakin yksi kammio (13, 14), jonka tilavuus muuttuu siirron aikana ja joka on rajoitettu kannattimessa (3) olevan sylinterinmuotoisen säteisporauksen (11, 12) ja laakerirenkaaseen (8) vaikuttavan säteismännän (9, 10) avulla, tunnettu siitä, 20 että kammio (13, 14) on osa lukituslaitetta (20), jolla laakerirengas (8) voidaan lukita siirtomatkan mihin tahansa valittuun väliasentoon osakuormituksen suuruuden ja jakauman sekä telavaipan (2) muodon ja siten telanipin säätämiseksi, ja että säteismäntä (9, 10) on sijoitettu laake- 25 rirenkaalle (8).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että ainakin yksi kammio on yhdistetty väliaineläh-teeseen (19) sulkuventtiilin (17, 18) kautta. 30

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tela, tunnettu siitä, että käytetään kahta kammiota (13, 14), joiden tilavuudet muuttuvat päinvastaisesti siirron aikana, joista kukin kammio on yhdistetty sulkuventtilin (17, 18) kautta 35 väliainelähteeseen (19).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen tela, t u n- i7 86 336 n e t t u siitä, että sekundäärilaakerielementttien (21) laakeripinnat (43), jotka sijaitsevat primäärilaakeriele-menttejä (6) vastapäätä olevalla kannattimen (3) puolella, ovat pienemmät kuin primäärilaakerielementtien (6) laakeri-5 pinnat (36).

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen tela, tunnettu siitä, että primäärilaakerielementtejä (6) vastapäätä olevalla kannattimen (3) puolella sijaitsevat 10 sekundäärilaakerielementtien (21) keskinäiset aksiaaliset välit ovat suuremmat kuin primäärilaakerielementtien (6).

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen tela, tunnettu siitä, että se muodostaa telejärjestelmän pääte- 15 telan (401), jonka toinen päätetela (401') myös on taipuma-säädettävä tela, jonka telan vaippa on päistään kiinteästi laakeroitu tai lukittu.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen tela, t u n-20 n e t t u siitä, että jälkitäyttölaite (63, 64) aktivoituu kun kammiotilavuus pienenee lukitusasennossa.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen tela, tunnettu siitä, että vertauslaite (57, 58) vertaa pai- 25 neenottolaitteen (59, 60) määrittämän kammiopaineen oloar-voa (Ij_, I2) säädettävään raja-arvoon (Glf G2) ja että sulkuventtiiliä (117, 118) voidaan säätää siten, että se asettuu sulkuasentoon kun oloarvo on sama tai suurempi kuin raja-arvo ja asettuu avausasentoon jälkitäytön suorittami-30 seksi kun oloarvo on pienempi kuin raja-arvo.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen tela, tunnettu siitä, että käyttölaite (67, 68) avaa sulku-venttiilin (117, 118) raja-arvon säädön muuttuessa. 35

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen tela, tunnettu siitä, että paineväliainelähde (119) on 18 86336 varustettu xnuuttuvapaineisella lähtölaitteella (52, 53), joka ainakin sulkuventtiilin (117, 118) ollessa auki pysyy säädettävässä raja-arvossa (Gj, G2) .

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tela, tunnettu siitä, että pumpun (119) ja sulkuventtiilin (117, 118) väliin on kytketty paineensäätöventtiili (52, 53).

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen tela, 10 tunnettu siitä, että sulkuventtiili (117, 118) on varustettu havahdushidastuslaitteella (65, 66) sulku ja/tai avaustoimenpidettä varten.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen tela, t u n- 15. e t t u siitä, että kammiot (13, 14) ovat yhdistetyt paineakkuun (61, 62), jonka tilavuus on enintään 500 cm3 ja sopivimmin 200 cm3 tai sitä pienempi ja että kammion ja paine-akun välisen johdon virtausvastus on pienmpi kuin kammion ja paineenottolaitteen (59, 60) johdon virtausvas-20 tus.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 1-13 mukainen tela, jossa kaksi vaikutustasossa toisiaan vastapäätä olevaa kammiota ovat varustetut siirron aikana vastakkaisesti muuttuvalla 25 tilavuudella, joista kukin kammio sulkuventtiilin kautta on yhdistetty paineväliainelähteeseen, tunnettu siitä, että kukin kammio on varustettu jälkitäyttölaitteel-la (63, 64) ja että kutakin kammioita (13, 14) varten voidaan säätää eri raja-arvo (G1# G2) . 30