FI83292C - Skaerelement vid ett roterande verktyg. - Google Patents

Description

1 83292

Pyörivän työkalun leikkuuelin

Keksintö kohdistuu metallin työstöön leikkaamalla ja tarkemmin sanottuna pyörivään leikkuuosaan eli leikkuu-5 työkaluun, joka käsittää renkaan jonka ulkopinta on pyörähdyskappaleen muotoinen, ja päätypinnat, joista toinen päätypinta toimii asennusalustana ja toinen vastakkainen päätypinta muodostaa leikkuusärmän.

Keksintöä voidaan edullisimmin käyttää työstettäes-10 sä selluloosa- ja paperitehtaiden superkalanterien paperi-valsseja.

Keksintöä voidaan myös käyttää työstettäessä metalleja ja niiden lejeerenkejä sekä myös ei-metallien työstöön.

15 Keksintöä lähinnä oleva tunnettu pyörivän työkalun leikkuuosa on esitetty kirjassa "Advanced Systems for Rotary Metal Cutting", E. G. Konovalov, V. A. Sidorenko, A.

V. Sous, Nauka i tekhnika Publishing house, Minsk, 1972, s. 193, kuv. 79 e (venäjäksi).

20 Tunnetulla leikkuuosalla työstettäessä resul tantti- leikkuuvoima (pääasiassa sen säteittäinen komponentti) aiheuttaa leikkuuosan säteittäisen deformaation, joka ete-nee kummallakin puolella leikkuuosan ja työkappaleen välisestä kosketuspisteestä. Koska leikkuuosan säteittäinen 25 jäykkyys, jonka määrää renkaan paksuus, pysyy samana kehää pitkin, kimmoisat deformaatiot etenevät symmetrisesti leikkuuosan ja työkappaleen kosketuspisteen suhteen ja suuntautuvat toisiaan kohti renkaan kehää pitkin. Renkaan paksuus tarkoittaa renkaan uiko- ja sisäläpimittojen vä-30 listä eroa yhdessä ja samassa poikkileikkauksessa. Koska leikkuuosa: jatkuvasti pyörii työstön aikana ja ottaen huomioon jatkuvasti vaikuttavan leikkuuvoiman, sen kimmoisa deformaatio tapahtuu myös jatkuvasti ja johtaa leikkuu-osan pakkovärähtelyjen kehittymiseen, jotka värähtelyt 35 myös suuntautuvat toisiaan kohti renkaan kehää pitkin.

2 83292

Leikkuuosan perustaajuus on aina sama johtuen renkaan muuttumattomasta jäykkyydestä, niin että leikkuuosa usein rikkoutuu perustaajuuksien samanaikaisuuden takia (ts. tapahtuu resonanssia). Jotta tällainen leikkuuosa ei rik-5 koutuisi, sen paksuutta on suurennettava, mikä johtaa suurempaan metallin kulutukseen ja työkalumetallin kulutuksen kasvuun.

Keksinnön perustana on ongelma saada aikaan leikkuuosa, joka on rakennettu siten, että sen ikä pitenee ja 10 samalla sen valmistus vaatii vähemmän metallia.

Tämä ongelma on keksinnön mukaisesti ratkaistu siten, että renkaan säteittäinen paksuus vaihtelee sen kehää pitkin.

Työstettäessä pyörivän työkalun leikkuuosalla, jon-15 ka säteittäinen paksuus vaihtelee sen kehää pitkin, resul-tanttileikkuuvoima aiheuttaa myös pyörivän työkalun sä-teittäisen kimmoisan deformaation, joka etenee kummallakin puolella leikkuuosan ja työkappaleen välisestä kosketus-pisteestä. Leikkuuosan epäyhtenäisen säteittäisen jäyk-. 20 kyyden takia kimmoisat deformaatiot etenevät sen kehää pitkin toisiaan kohti epäsymmetrisesti leikkuuosan ja työ-kappaleen välisen kosketuspisteen suhteen, jolloin syntyy leikkuuosan eli renkaan pakkovärähtelyjä. Näiden värähtelyjen taajuus vaihtelee. Renkaan kehää pitkin toisiaan 25 kohti etenevät värähtelyt pienentävät toisiaan. Tällaisella leikkuuosalla työstettäessä eliminoidaan sen eri osien värähtelyjen taajuuksien samanaikaisuus, eli leikkuuosan rikkoutumisen aiheuttava resonanssi. Resonanssi-ilmiön poiston ansiosta leikkuuosan elinikä pitenee ja sen val-30 mistukseen tarvittava metallimäärä pienenee.

Säteittäinen jäykkyys voidaan tehdä vaihtelevaksi renkaan kehää pitkin vaihtelemalla renkaan paksuutta, jolloin pienin paksuusarvo amln määrätään kaavalla: 3 83292 a.,. - (1 - 5) \/(0,l D)2' nun, jossa D on renkaan ulkoläpimitta millimetreinä.

5 Tällä tavoin suurentamalla tai pienentämällä ren kaan paksuutta toivotulla tavalla, voidaan sen säteittäis-tä jäykkyyttä vastaavasti suurentaa tai pienentää. Yllä mainittu renkaan pienimmän paksuuden ja leikkuuosan ulko-läpimitan välinen suhde mahdollistaa leikkuuvoiman määri-10 tyksen. Renkaan pienimmäksi paksuudeksi ei suositella pienempää kuin yllä mainittua paksuutta, koska leikkuuosa muuten voi rikkoutua leikkuuvoimien vaikutuksesta. Mikäli renkaan paksuus on yllä mainitulla kaavalla määrättyä suurempi, ainoastaan työkalumetallin kulutus ja valmistuksen 15 vaatima metallin kulutus suurenevat, mutta leikkuuosan elinikää ei voida pidentää, kun taas työkalun uudelleente-roituksen vaatima työmäärä suurenee.

Valmistuksen kannalta on hyvin tarkoituksenmukaista saada aikaan säteittäisen paksuuden vaihtelu renkaan ke-20 hää pitkin tekemällä renkaan uiko- ja sisäpinnat epäkeski-siksi toisten suhteen.

Renkaan paksuus saadaan mahdollisimman pieneksi, kun renkaan sisäpinta sovitetaan epäkeskisesti ulkopinnan suhteen epäkeskisyyden siirron suunnassa. On selvää, että 25 renkaan paksuus on suurin epäkeskisyyden siirron vastakkaisessa suunnassa. Siirtymä renkaan pienimmästä paksuudesta sen suurimpaan paksuuteen tapahtuu asteittain mono-tonisesti kasvaen. Tällaisella leikkuuosalla työstettäessä myös kimmoisa deformaatio vaihtelee monotonisesti. Kimmoi-30 san deformaation enimmäisarvo esiintyy pienimmän jäykkyyden pisteessä ja päinvastoin. Tämä aiheuttaa renkaan pak-kovärähtelyjä, joiden taajuus vaihtelee. Toisin sanoen renkaan perustaajuuksien samanaikaisuuden mahdollisuus on eliminoitu, niin että leikkuuosan kestävyys paranee ja sen 35 valmistuksen vaatima metallin kulutus pienenee.

4 83292 Säteittäistä paksuutta renkaan kehää pitkin voidaan vaihdella antamalla sen sisäpinnalle ellipsin muoto.

Tällaisessa leikkuuosassa on kaksi osaa, joiden sä-teittäinen jäykkyys on mahdollisimman pieni ja jotka on 5 sovitettu symmetrisesti toistensa suhteen ellipsin pääak-selin läpi menevässä tasossa. Kaksi suurimman säteittäisen jäykkyyden omaavaa osaa on myös sovitettu symmetrisesti toistensa suhteen ellipsin pikkuakselin läpi menevässä tasossa. Työstön aikana leikkuuosan suurin deformaatio 10 tapahtuu yhden kierron aikana sen akselin ympäri sen pienimmän jäykkyyden omaavissa vyöhykkeissä ja pienin deformaatio tapahtuu myös kahdessa suurimman säteittäisen jäykkyyden omaavassa vyöhykkeessä. Tällaisen leikkuuosan perus värähtelyjen taajuuden keskinäinen pieneneminen ja ai-15 kavaihtelu sen yhden kierron aikana pienenevät puoleen verrattuna leikkuuosaan, jossa on epäkeskiset uiko- ja sisäpinnat eli jossa on vain yksi pienimmän jäykkyyden omaava osa ja yksi suurimman jäykkyyden omaava osa. Leikkuu-osan tämä rakenne parantaa myös sen kestävyyttä. Renkaan 20 pakkovärähtelyjen taajuudet työstön aikana vaihtelevat ja pienentävät toisiaan joka neljännellä kierroksella. Aika, joka vaaditaan vaihtelemaan ja keskenään pienentämään tällaisen leikkuuosan pakkovärähtelyjen taajuuksia yhden kierron aikana sen akselin ympäri, on puolta lyhyempi kuin 25 leikkuuosassa, jossa on vain yksi pienimmän jäykkyyden omaava osa ja yksi suurimman jäykkyyden omaava osa. Tällainen leikkuuosa voi olla hyvin edullinen epätasaisia pintoja työstettäessä. Renkaan sisäpinnalla sen pohjan lähellä on edullisesti rengasmainen säteittäinen ulkonema. 30 Leikkuuosan aksiaalinen kimmoisa deformaatio on myös epätasainen sen vaihtelevan säteittäisen jäykkyyden ansiosta. Se on pienimmillään suurimman säteittäisen jäykkyyden pisteissä ja päinvastoin. Koska työstön aikana renkaan kimmoisa deformaatio, joka johtuu aksiaalisesta leik-35 kuuvoimasta, suuntautuu pois leikkuusärmästä asennusalus- 5 83292 taa kohti eli aksiaalisesti rengasta pitkin, iskukuormi-tusten aikana syntyy renkaan aksiaalisia pakkovärähtelyjä, joiden taajuus on myös epätasainen asennusalustan kehää pitkin. Aksiaalinen voima, jota käytetään kiinnittämään 5 leikkuuosa työkalun akselia pitkin, on sen tähden myös epätasainen työstön aikana ja vaihtelee asennus asennus-alustan kehää pitkin. Jotta oleellisesti pienennettäisiin tai poistettaisiin renkaan epätasaisten pakkovärähtelyjen negatiivinen vaikutus sen asennusalustaan, renkaan sisä-10 pinnalla sen pohjan lähellä on edullisesti rengasmainen säteittäinen ulkonema. Ulkoneman alueella renkaalla on paksuus, joka on suurempi kuin renkaan paksuus, niin että sen säteittäinen jäykkyys on myös suurempi. Renkaan kimmoisa deformaatio aksiaalisen leikkuuvoiman vaikutuksesta 15 pienenee sen tähden oleellisesti sen asennusalustan viereisessä vyöhykkeessä, niin että renkaan pakkovärähtelyt sen kehää pitkin pienenevät myös oleellisesti. Tämä parantaa renkaan kiinnityksen luotettavuutta ja renkaan kestävyyttä .

20 Rengasmaisen säteittäisen ulkoneman sisäläpimitan d ja renkaan ulkoläpimitan D välinen suhde on edullisesti alueella f = 0,2 - 0,8, ja rengasmaisen säteittäisen ulkoneman korkeus h määrätään edullisesti kaavalla 25 3 _ h = (0,05 - 2)V(0,1D)2 mm.

Jos rengasmaisen säteittäisen ulkoneman sisäläpimitan ja leikkuuosan ulkoläpimitan välinen suhde on yllä 30 mainittua suurempi, tämä voi työstön aikana aiheuttaa tasaisen asennusalustan säteittäisen deformaation, mikä vaikeuttaa leikkuuosan kiinnitystä aksiaalisesti työkalun suhteen. Jos mainitun ulkoneman sisäläpimitan ja leikkuu-osan ulkoläpimitan välinen suhde on yllä mainittua pienem-35 pi, tämä suurentaa leikkuuosan valmistuksen vaatimaa me-tallimäärää parantamatta kuitenkaan sen suorituskykyä.

6 83292

Leikkuuosan läpimitan suuretessa leikkuuvoiman aksiaalinen komponentti suurenee myös. Kun rengasmaisen sä-teittäisen ulkoneman korkeus h määrätään, tulisi sen tähden ottaa huomioon leikkuuosan ulkoläpimitta D, mikä hei-5 jastuu yllä mainitussa suhteessa. Mikäli tämä arvo on suositeltua suurempi, renkaan aksiaalisten pakkovärähtelyjen negatiivinen vaikutus ei pienene. Jos h:n arvo on yllä mainittua suurempi, tämä suurentaa tai leikkuuosan valmistukseen tarvittavaa metallimäärää parantamatta kuitenkaan 10 sen suorituskykyä.

On havaittu, että jos renkaan ulkopinta tehdään kartiomaiseksi kartiokulman ollessa 15-45°, säteittäisen ulkoneman korkeuden h tulisi olla oleellisesti yhtä suuri kuin renkaan pienin paksuus anln.

15 Työstettäessä leikkuuosalla, jonka ulkopinta on tehty kartiomaiseksi kartiokulman ollessa 15-45°, renkaan leikkuusärmään kohdistuvan aksiaalisen voiman vaikutus asennusalustan suhteen suurenee, jolloin renkaaseen vaikuttava taivutusmomentti suurenee. Kokemus on osoittanut, 20 että jotta vältyttäisiin renkaan rikkoutumiselta sen ja rengasmaisen säteittäisen ulkoneman yhtymäkohdassa, mainitun ulkoneman korkeuden tulisi olla oleellisesti yhtä suuri kuin renkaan pienin paksuus.

Keksintöä selitetään nyt viitaten suoritusmuotoon, 25 joka on esitetty oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 on yleiskuva pituusleikkauksena keksinnön mukaisesta leikkuuosasta, jonka sisäpinta on epäkeskinen ulkopinnan suhteen, kuvio 2 on kuvion 1 tasokuva, 30 kuvio 3 on yleiskuva pituusleikkauksena leikkuu- osasta, jonka sisäosa on ellipsin muotoinen, kuvio 4 on kuvion 3 tasokuva, kuvio 5 esittää pituusleikkauksena keksinnön mukaisen leikkuuosan suoritusmuotoa, jossa on rengasmainen sä-35 teittäinen ulkonema pohjan lähellä, ja kuvio 6 on kuvion 5 tasokuva.

7 83292

Keksinnön mukainen pyörivän työkalun leikkuuosa (kuvio 1) käsittää renkaan 1, jossa on kartion muodostama ulkopinta 2 ja päätypinnat 3 ja 4, joista toinen päätypin-ta 3 toimii asennusalustana ja toinen päätypinta 4, joka 5 sijaitsee vastapäätä ensimmäistä päätypintaa 3, muodostaa leikkuusärmän 5. Renkaan 1 sisäpinta 6 on epäkeskisesti siirretty ulkopinnan 2 geometrisen symmetria-akselin 7 suhteen (kuvio 2). Sisäpinnan 6 symmetria-akseli 8 sijaitsee epäkeskisyyden "e" verran erillään akselista 7. Tämän 10 seurauksena renkaan paksuus "a" on epätasainen. Renkaan pienin paksuus aBln sijaitsee renkaan 1 symmetria-akselilla 9. Renkaan suurin paksuus amex sijaitsee myös renkaan symmetria-akseli11a 9. Renkaan paksuus a suurenee monoto-nisesti nuolien A osoittamassa suunnassa. Tämän rakenteen 15 leikkuuosan säteittäinen jäykkyys on sen tähden epätasainen renkaan kehää pitkin.

Renkaan pienin paksuus aBln voidaan määrätä kaavalla 20 amln - (1 - 5) \/{ 0, ID)2 mm, jossa D on renkaan ulkoläpimitta millimertein.

Niin ollen leikkuuosilla, joiden ulkoläpimitta on enintään 30 mm, renkaan pienin paksuus on 25 amin = (1 - 2,5) V(0,1D)2' mm.

Jos leikkuuosan ulkoläpimitta ei ole suurempi kuin 30 50 mm: afflln = (2,5 - 3,5) V( 0,1D)^ mm 35 Kaikissa muissa tapauksissa renkaan pienin paksuus määrätään kaavalla 8 83292 a.,„ = (3,5 - 5) \j (0, ID)2'' mm.

Kuviossa 3 esitetty pyörivän työkalun leikkuuosa 5 käsittää renkaan 10, jossa on lieriömäinen ulkopinta 11 ja päätypinnat 12 ja 13, joista toinen päätypinta 12 toimii asennusalustana ja toinen päätypinta 13, joka sijaitsee vastapäätä ensimmäistä päätypintaa, muodostaa leikkuusär-män 14. Renkaan 10 sisäosa 15 on soikea (kuvio 4). Tässä 10 leikkuuosassa on kaksi identtistä osaa, joiden jäykkyys on minimaalinen ja joiden paksuus on amin ja jotka on sijoitettu ellipsin pääakselille 16. Kaksi osaa, joiden jäykkyys on maksimaalinen ja joiden paksuus on amax, sijaitsee ellipsin pikkuakselilla 17. Renkaan 10 paksuus suurenee 15 pienimmän ja suurimman paksuuden eli amin ja amax välillä nuolien B ja C osoittamissa suunnissa. Renkaan 10 säteit-täinen jäykkyys vaihtelee myös näissä suunnissa sen pienimmästä arvosta pisteissä, joissa renkaalla 10 on pienin paksuus amln, sen suurimpaan arvoon pisteissä, joissa ren-20 kaalia on suurin paksuus amax.

Kuviossa 5 esitetty pyörivän työkalun leikkuuosa käsittää renkaan 18, jossa on ulkopinta 19, joka on kar-tiomainen kartiokulman ollessa a = 15 + 45°, ja päätypinnat 20, 21. Päätypinta 20 on asennusalusta ja päätypintaa 20 25 vastapäätä sijaitseva päätypinta 21 muodostaa leikkuusär-män 22. Renkaan 18 sisäpinta 23 on epäkeskisesti siirretty ulkopinnan 19 suhteen määrän e! verran (kuvio 6). Sisäpinta 23 on varustettu asennusalustan muodostavan päätypinnan lähellä rengasmaisella säteittäisellä ulkonemalla 24, jol-30 la on korkeus h24 ja sisäläpimitta d24, minkä ansiosta aksiaalisten kimmoisien deformaatioiden eroa voidaan oleellisesti pienentää ja tämän aiheuttamia renkaan 18 pakkovä-rähtelyjen taajuutta pienentää.

Rengasmaisen säteittäisen ulkoneman 24 sisäläpimi-35 tan d24 suhde renkaan 18 ulkoläpimittaan D18 on välillä 9 83292 jj!‘ - 0,2 - 0,8, uie ja rengasmaisen säteittäisen ulkoneman 24 korkeus h24 mää-5 rätään kaavalla \3/ \ h24 * (0,02 - 2) V (0, ID)2 mm.

10 Tällainen rengasmainen säteittäinen ulkonema voi myös olla kuvioissa 3 ja 4 esitetyssä leikkuuosassa.

Työstettäessä aineita, joille ovat ominaisia dynaamiset kuormitukset, suhde d/D ja leikkuuosan h:n arvo määrätään edullisesti kaavoilla: 15 | = 0,2 - 0,4 20 h = (1 - 2)\/ (0, ID mm.

Aineiden puoliviimeisteltyä työstöä varten: 25 5 = 0,4 - 0,6 V? j \ h = (0,5 - 1 )V (0, ID )2 nun.

30 Viimeistelyä varten: f = 0,6 - 0,8 i/ v 35 h = (0,05 - 0, 5) V (0, ID)2 mm.

10 83292

Jos kartiomaisella ulkopinnalla 19 on kartiokulma a = 15 + 45°, rengasmaisen säteittäisen ulkoneman 24 korkeuden h24 tulisi olla oleellisesti sama kuin renkaan 19 pienin paksuus.

5 Kuvioissa 1 ja 2 esitetty keksinnön mukainen pyöri vän työkalun leikkuuosa toimii seuraavalla tavalla.

Työkappaleen pyörinnän ja työstökoneen luistin pitkän syötön seurauksena pyörivän leikkuutyökalun renkaan 1 käsittävä leikkuuosa pyörii ulkopinnan 2 symmetria-akselin 10 7 ympäri. Leikkuuvoima ja pääasiassa sen säteittäinen kom ponentti saa aikaan renkaan 1 säteittäisen kimmoisan deformaation, joka etenee kummallakin puolella renkaan ja työkappaleen (ei esitetty) välisestä kosketuspisteestä. Kun leikkuuosa on kosketuksessa työkappaleen pintaan pis-15 teessä, jossa sillä on pienin säteittäinen jäykkyys, jonka määrää renkaan 1 pienin paksuus amin, renkaan 1 kimmoisat deformaatiot etenenevät nuolien A suunnissa molemmilla puolilla renkaan 1 pienimmän paksuuden aBln pisteestä. Renkaan 1 pakkovärähtelyt, joita sen kimmoisat deformaatiot 20 aiheuttavat, etenevät myös näissä suunnissa. Seuraavaksi leikkuuvoiman säteittäinen komponentti saa leikkuuelimen pyörinnän takia aikaan renkaan 1 kimmoisan deformaation sen suurimman paksuuden amax pisteessä eli pisteessä, jossa renkaan säteittäinen jäykkyys on suurimmillaan. Kimmoisat 25 deformaatiot tässä pisteessä ja näiden deformaatioiden aiheuttamat renkaan 1 pakkovärähtelyt etenevät myös renkaan 1 kehää pitkin toisiaan kohti. Renkaan 1 pakkoväräh-telyjen taajuus tässä pisteessä on kuitenkin erilainen kuin renkaan 1 värähtelyjen taajuus sen pienimmän paksuu-30 den amln pisteessä eli pisteessä, jossa sen säteittäinen jäykkyys on pienin, koska kimmoisien deformaatioiden arvot näissä pisteissä ovat erilaiset. Tällaisella leikkuuosalla työstettäessä vältytään deformoitujen osien pakkovärähte-lyjen taajuuksien samanaikaisuudelta eli resonanssi-il-35 miöltä, joka aiheuttaa renkaan 1 rikkoutumisen. Tämä saa- 11 83292 daan aikaan säteittäisellä jäykkyydellä, joka vaihtelee renkaan kehää pitkin.

Pyörivän työkalun leikkuuosien kaikki muut toteutusmuodot toimivat samalla tavoin. Keksinnön mukaisen pyö-5 rivän työkalun leikkuuosalla on entistä parempi kestävyys, koska leikkuuosan toimintaolosuhteet, ovat edullisemmat verrattuna pyörivien työkalujen tunnettujen leikkuuosien olosuhteisiin. Keksinnön mukaiset pyörivien työkalujen leikkuuosat ovat helposti valmistettavissa ja rakenteelle) taan yksinkertaiset. Leikkuuosan eri osien mittasuhteet takaavat sen optimaalisen kestävyyden ja mahdollisimman pienen metallin kulutuksen sen valmistuksessa ja pienentävät myös työkalumetallin kulutusta kehitys- ja rakennusvaiheessa.

Claims (7)

1. Pyörivä leikkuutyökalu, joka käsittää renkaan (1), jonka ulkopinta (2) on pyörähdyskappaleen muotoinen, 5 ja päätypinnat (3 ja 4), joista toinen päätypinta (3) toimii asennusalustana ja toinen vastakkainen päätypinta (4) muodostaa leikkuusärmän (5), tunnettu siitä, että renkaan (1) säteittäinen paksuus (a) vaihtelee sen kehää pitkin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen leikkuutyökalu, tunnettu siitä, että renkaan (1) säteittäisen paksuuden pienin arvo määrätään kaavalla: 15 amln = (1 - 5 ) \/( 0, ID )2^ mm, jossa D on renkaan ulkoläpimitta millimetreinä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen leikkuutyökalu, tunnettu siitä, että renkaan (10) kehää pitkin 20 vaihteleva säteittäinen paksuus on saatu aikaan muodostamalla sen sisäpinta (15) ellipsiksi.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen leikkuutyökalu, tunnettu siitä, että renkaan (18) kehää pitkin vaihteleva säteittäinen paksuus on saatu aikaan tekemällä 25 renkaan (18) ulkopinta (19) ja sisäpinta (23) epäkeskisik-si toistensa suhteen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen leikuutyökalu, tunnettu siitä, että renkaan (18) sisäpinnalla (23) sen päätypinnan lähellä (20) on rengasmainen säteit- 30 täinen ulkonema (24).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen leikkuutyökalu, tunnettu siitä, että rengasmaisen säteittäisen ulkoneman (24) sisäläpimitan d24 ja renkaan (18) ulkoläpi-mitan D1(, välinen suhde on alueella 35 i3 83292 . 0,2 - 0,8, uie ja rengasmaisen säteittäisen ulkoneman (24) korkeus h24 5 määrätään kaavalla f /-V h24 = (0,05 - 2) V (0, ID)2 mm.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen leikkuutyökalu, tunnettu siitä, että mikäli renkaan (18) ulkopinta (19) on tehty kartiomaiseksi kartiokulman ollessa 15-45°, rengasmaisen säteittäisen ulkoneman (24) korkeus h24 on oleellisesti yhtä suuri kuin renkaan (18) pienin paksuus. 15 i4 83292