FI83243B - Formeringsvira. - Google Patents

Description

1 83243

Muotoiluviira. - Formeringsvira.

Keksinnön kohteena on muotoiluviira paperi-, selluloosa-tai vastaavia koneita varten käsittäen ensimmäisen kudoksen, joka käyttöasennossa on käännetty vasten muotoiltavaa materiaalia, ja toisen, ensimmäisen kudoksen kanssa yhteensidotun kudoksen.

Paperin tavanomaisessa, paperikoneessa tapahtuvassa valmistuksessa saa vedessä oleva kuituliete virrata rakenteeltaan verkkoa muistuttavalle viiralle. Kuitumassan vesi poistuu viiran aukkojen kautta. Viiran päälipuolella muotoillaan tällöin kuidut arkiksi.

Tavanomainen paperin muotoilu tasoviirakoneessa korvataan nykyisin yhä suuremmassa määrin kaksoisviiramuotoilulla, missä massasuihku suunnataan suoraan suppenevaan nippiin kahden samalla nopeudella kulkevan viiran väliin. Massa puristetaan kokoon viirojen välissä, jolloin vesi puristuu ulos massasta.

Molemmissa tapauksissa kuituliete sisältää tavallisesti yli 99 % vettä, josta suurin osa tulee poistaa antamalla veden virrata viiran lävitse. Veden virtaus tapahtuu niissä osissa viiraa, joissa viiran lankamateriaali ei tätä estä.

On tärkeätä, että nämä läpivirtauskohdat ovat hyvin pieniä, ts. viiran on oltava hyvin hienosilmäistä, jotta vältettäisiin kuituhävikki. Samanaikaisesti muotoiluviiran läpäisevyyden on oltava tietyn suuruinen, jotta mahdollistettaisiin suurien vesimäärien läpivirtaus. Viiran pintaan lähinnä kuiturainaa on näin ollen muotoiltava useita pieniä läpivirtauskohtia, — mistä on seurauksena, että viiran pinnan materiaali on muodostettava ohuista langoista. Hienosilmäieestä viirasta tulee kuitenkin vähemmän kulutusta kestävä ja vähemmän stabiili ja sen käyttöikä on sen vuoksi hyvin rajoitettu. Yksikerroksisia keinokuitumateriaaliviiroja ei niiden vähäisen stabiliteetin vuuoksi ole voitu käyttää suurissa ja nopeissa 2 83243 tasoviirapaperikoneissa. Muotoiluviiraan tällaisissa koneissa huomattava vetojännitys, joka sen tulee vastaanottaa ilman, että venymä pituussuunnassa ja kutistuminen poikittaissuunnassa saavuttavat sellaisia arvoja, että viiraa ei enää voida käyttää käyttötarkoitukseensa.

Keinokuitumateriaali sai suurempaa käyttöä näissä suurissa ja nopeissa paperikoneissa ensimmäisen kerran vasta, kun ns. kaksikerroksiset muotoilu viirat tulivat käyttöön. Nämä viirat muodostuvat kahdesta kerroksesta synteettisiä kude-lankoja sekä kerrokset keskenään yhdistävistä, synteettisistä loimilangoista. Näissä viiroissa voidaan nämä toisilleen vastakkaiset vaatimukset hienosilmäisestä muotoiluviirasta, joka on muodostettu hienoista langoista, ja kulutuspinnasta, missä langat ovat karkeampia ja kulutuskestävämpia, toteuttaa tietyltä osin käyttämällä erilaisia lankadimensioita ja/tai kuitumateriaalia molemmissa kudelankakerroksissa. Näitä toisilleen vastakkaisia vaatimuksia eivät kuitenkaan kerrokset yhdistävät loimilangat kykene toteuttamaan. Muotoilunäkö-kannalta katsottuna näiden lankojen tulisi olla niin hienoja kuin mahdollista, mutta koneen suuntaisina lankoina niiden tulee kyetä vastaanottamaan esiintyvät vetojännitykset ilman, että niiden venyminen tulee epänormaalin suureksi.

Seuraava askel kehityksessä oli kahden yksikerroksisen kudoksen yhteensitominen toistensa kanssa, kuten julkaisussa 5E-PS 7806764-2 on esitetty. Tämän keksinnön tavoitteena oli aikaansaada yhteensitominen ilman häiriötä paperipuolella. Tämä onnistui täydellisesti ja tämän tyyppisiä muotoiluviiroja käytetään nykyisin sellaisten hienopaperilaatujen muotoiluun, jossa tähän saakka synteettiset muotoiluviirat ovat olleet käyttökelvottomia. Vaikeus järjestää venymis-/kuormitus-ominaisuudet näiden kahden kudoksen välillä on kuitenkin saanut aikaan sen, että toinen näistä kudoksista on vastaanottanut suurimman osan kuormituksesta ja että ominaisuudet ovat hieman huonontuneet verrattuna kaksinkertaiseen viiraan. Lisäksi viiraompeleen lujuus ei ole ollut tyydyttävä.

3 83243

Tunnusomaista oheiselle keksinnölle on se, että toinen kudos on muodostettu ensimmäisestä ja toisesta, toisiinsa nähden yhdensuuntaisesta ja pääasiallisesti toistensa päällä olevissa tasoissa olevasta lankajärjestelmästä sekä kolmannesta lankajär-jestelmästä, joka on kohtisuorassa mainittuja kahta järjestelmää vasten ja joka sitoo yhteen nämä molemmat järjestelmät.

Sopivimmin toisen kudoksen molemmat yhdensuuntaiset järjestelmät on muodostettu kudelangoista, kun taas kolmas järjestelmä on muodostettu loimilangoista.

Sopivimmin ensimmäisen kudoksen langoilla on pienempi halkaisija kuin toisen kudoksen langoilla.

Keksinnön mukainen muotoiluviira voidaan muodostaa ensimmäisestä kudoksesta, jonka rakenne on niin hienosilmäinen, että se antaa hyvin tasaisen veden läpivirtauksen ilman kuituhävikkiä ja pyrkimystä viiramerkkeihin. Samanaikaisesti saavutetaan parantunut stabiliteetti yksinomaan toisen kudoksen ansiosta. Tällöin ensimmäistä kudosta ei tarvitse suunnitella vastaanot-tamaan kuormitusta. Ommellujuus, joka on ollut epätyydyttävä . aiemmissa muotoiluviiroissa, joissa on ollut kaksoiskudokset, on parantunut huomattavasti.

Viira voidaan edelleen vielä tavoitteenmukaisemmalla tavalla _ ·; varustaa silmukkaneuleella toisessa kudoksessa. Silmukoiden dimensio voidaan valita pienemmäksi kuin toisen kudoksen paksuus ja siten suojata kulumiselta.

Se molemmista yhdensuuntaisista lankajärjestelmistä toisessa kudoksessa, joka on lähinnä koneen vedenpoistoelementtiä, voidaan kokonaisuudessaan muodostaa hyvin kulumisenkestävästä ·· ; materiaalista.

' 83243

Kaksoisviirakoneissa etuna on viiran kyky pitää vettä.

Vielä eräänä etuna on viiran jäykkyys, mikä aikaansaa sen, että viira kulkee tasaisempana ilman pyrkimystä harjanteiden muodostamiseen.

Seuraavaesa keksintöä selostetaan viittaamalla oheisiin kaaviollisiin piirustuksiin, joissa kuviot 1-4 esittävät leikkauksia pitkin toista lankasuuntaa, sopivimman loimi-lankasuuntaa, joissakin erilaisissa sidontamalleissa.

Keksinnön mukainen muotoiluviira on sopivimman kudottu tasaiseksi ja liitetty päättömäksi. Tässä tapauksessa loimi-langat muodostavat viiran koneensuuntaiset langat, kun taas kudelangat muodostavat viiran käyttöasennossa poikittain olevat langat. Vaihtoehtoisesti voi viira myös olla kudottu päättymättömäksi, jolloin lankojen suhde koneen suuntaan on päinvastainen.

Kuvioiden 1-4 mukaisissa sovellutusmuodoissa on ensimmäinen kudos 1, joka sopivammin on hienosilmäinen ja joka viiran käyttöasennossa on käännetty vasten muotoiltavaa materiaalia. Tämä kudos - seuraavassa käytetään nimitystä päälikangas -on kuvioissa 1, 2 ja 4 esitetty kaksivarsimallissa, mikä sisältää sen, että kukin lanka 2 toisessa suunnassa, esimerkiksi loimilankasuunnassa, sitoo joka toisen langan 3a päältä ja joka toisen langan 3b alta toisessa suunnassa, esimerkiksi kudelankasuunnassa. Myös muita kudosmalleja voidaan käyttää päälikankaalle, esimerkiksi batavia-mallia, jota esittää kuvio 3.

Toinen kudos 4 on sijoitettu päälikankaan alle ja se muodostaa viiran pohjakankaan, joka on vasten vedenpoistoelementtiä.

Tämä toinen kudos 4 on sopivammin karkeasilmäisempi ja se muodostuu kaksilankajärjestelmästä 5, 6 toisessa suunnassa, esimerkiksi kudelankasuunnassa, jotka lankajärjestelmät ovat yhdensuuntaisia toisiinsa nähden ja sijaitsevat päälle- 5 83243 tysten. Lisälankajärjestelmä 7 on toisessa suunnassa, esimerkiksi loimilankasuunnassa, kohtisuorassa kaksoislankajärjes-telmää 5, 6 vastaan. Langat 7 voivat sitoa yhteen langat 5, 6 valitussa mallissa, esimerkiksi kahdeksanvartisessa mallissa, jota kuviot 1, 3 esittävät, tai nelivartisessa mallissa, jota kuvio 4 esittää. Molemmissa lankajärjestelmissö 5 ja 6 voi olla erisuuri määrä lankoja. Esimerkiksi lankajär-jestelmässä 3 voi olla kaksinkertainen määrä lankoja verrattuna lankajärjestelmään 6, jota kuvaa kuvio 2.

Molemmat kudokset on sidottu yhteen toistensa kanssa (ei esitetty). Sopivimmin tällöin käytetään erityisiä sidekude-lankoja, jotka sitovat yhteen loimilangat molemmista kudoksista. On myös mahdollista käyttää sideloimilankoja. Joitakin toisen kudoksen lankajärjestelmään kuuluvia lankoja voidaan myös liittää toisen kudoksen kohtisuorilla langoilla.

Keksinnön mukainen muotoiluviira voi muodostua hienosilmäisestä päälikankaasta, jossa on 0,17 mm polyesterimonofilamenttia 2, 3 30 lankaa/cm molemmissa suunnissa. Pohjakankaan yhteen-sitova lankajärjestelmä 7 voi olla 0,25 mm polyesterimono-filamenttia lankatiheyden ollessa 30 lankaa/cm. Kaksinkertaisesta yhdensuuntaisesta lankajärjestelmästä 5, 6 pohja-kankaassa voivat langat 5 lähinnä päälikangaata muodostua 0,22 mm polyesterimonofilamentista lankatiheyden olleessa 13 lankaa/cm. Alempi 6 molemmista yhdensuuntaisista lankajär-jestelmistä muodostuu sopivimmin kokonaan tai osittain kulutuksenkestävästä monofilamenttimateriaaliata, esimerkiksi ... polyamidista, mikä kuitenkaan ei sulje pois muiden materiaalien käyttöä. Lankadimensio lanka järjestelmässä 6 on sopivimmin · 0,30 mm ja lankatiheys 15 lankaa/cm tai 7,5 lankaa/cm, jos käytetään kuvion 2 mukaista tai vastaavaa mallia.

Keksintöä ei ole rajattu kuvattuihin ja esimerkeillä esitettyihin sovellutusmuotoihin, vaan se voi esiintyä monissa muissa muodoissa patenttivaatimusten rajoissa.

Claims (6)

6 83243

1. Muotoiluviira paperi-, selluloosa- tai vastaavia koneita varten käsittäen ensimmäisen kudoksen, jossa on ensimmäinen ja toinen järjestelmä kohtisuorassa toisiaan vasten olevia lankoja, joka ensimmäinen kudos käyttöasennossa on käännetty vasten muotoiltavaa materiaalia, ja toisen, ensimmäisen kudoksen kanssa yhteensidotun kudoksen, tunnettu siitä, että toinen kudos on muodostettu ensimmäisestä ja toisesta, toisiinsa nähden yhdensuuntaisesta ja pääasiallisesti toistensa päällä olevissa tasoissa olevasta lankajärjestelmästä (5, 6) sekä kolmannesta lankajärjestelmästä (7), joka on kohtisuorassa mainittuja kahta järjestelmää (5, 6) vasten ja joka sitoo yhteen nämä molemmat järjestelmät (5, 6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muotoiluviira, tunnet-t u siitä, että toisen kudoksen (4) molemmat yhdensuuntaiset järjestelmät (5, 6) on muodostettu kudelangoista, kun taas kolmas järjestelmä (7) on muodostettu loimilangoista.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muotoiluviira, tunnet-t u siitä, että ensimmäisen kudoksen (1) langoilla (2, 3) on pienempi halkaisija kuin toisen kudoksen (4) langoilla (5, 6, 7).

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen muotoilu-viira, tunnettu siitä, että kaksi kudosta (1, 4) on liitetty toisiinsa erityisten sidekudelankojen avulla.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen muotoiluviira, tunnettu siitä, että kaksi kudosta (1, 4) on liitetty toisiinsa erityisten sideloimilankojen avulla. 7 83243

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen muotoiluviira, tunnettu siitä, että kaksi kudosta (1, 4) on liitetty toisiinsa siten, että eräät lsngoista, jotka sisältävät toisen kudoksen lankajärjetelmän, on sidottu kohtisuorilla langoilla toiseen kudokseen. 8 83243