FI83137B - Projektil. - Google Patents

Description

1 83137

Ammus Käsiteltävä keksintö koskee ammusta ja nimenomaan tavanomaisissa, rihlatut tai rihlaamattomat piiput käsit-5 tävissä käsiaseissa käytettävää ammusta.

Rihlattua piippua varten käytettävissä tavanomaisissa ammuksissa on tavallisesti lyijysydän ja sen ympärillä kuparivaippa, jonka halkaisija on nimellisesti sama kuin uran halkaisija ja se on siis hieman ylikaliiperinen 10 tai puristussovitteinen sen aseen piipun reiän halkaisijaan nähden, jossa se on tarkoitettu käytettäväksi, luodin kuparivaipan ollessa piirrotettu ja hieman puristettu sen mennessä aseen piipun läpi piipussa olevan kierrerihlauk-sen avulla. Rihlausurat pyörittävät luotia sen lentoradan 15 stabiloimiseksi, mutta huomattava osa sitä energiaa, jonka luodin sisältävässä hylsyssä oleva työntävä räjähdysaine synnyttää, menee hukkaan luodin ja rihlatun piipun välisestä kitkasta johtuen, jonka luodin piirrotus aiheuttaa kitkan synnyttäessä lämpöä piipussa. Nimenomaan sellaisis-20 sa aseissa, jotka tulittavat automaattisesti, piipun läpi menevien luotien aiheuttaman kitkan synnyttämä lämpö voi olla vakava ongelma ja aiheuttaa piipun nopeaa kulumista ja pahimmassa tapauksessa piipun pullistumisen tai repeämisen.

25 Tavanomainen haulikonammuksen runko on ontto, lie riömäinen lyijykuppi, jossa on kupolimaisesti kaareva pää, mutta koska haulikossa ei ole rihlauria, ammuksen runko ei pyöri ja se on tarkka vain noin 100 metrin tai vielä lyhyemmällä matkalla osittain pyörimisen puuttumisesta joh-30 tuen ja osittain sen virtaviivattomasta muodosta johtuen, mikä hidastaa sitä nopeasti.

Tunnettu tekniikka, jolla on mahdollista taustamie-lenkiintoa, käsittää seuraavat patenttijulkaisut: US-A-4 239 006, US-A-4 083 306, US-A-4 063 511, 35 US-A-4 056 060, US-A-3 427 648, US-A-3 356 029, 2 83137 US-A-3 311 061, US-A-3 141 412, US-A-3 005 409, US-A-2 996 992, US-A-2 983 224, US-A-2 811 901, US-A-2 638 051, US-A-2 382 152, US-A-2 306 140, FR-A-1 124 740, FR-A-861 167, FR-A-799 933, FR-A-736 690, 5 GB-A-1 541 291, BG-A-107 088 ja DE-C-583 098.

Jotkut näistä julkaisuista osoittavat, että on tunnettua, että alikaliiperinen kiväärinammus ympäröidään muoviholkilla (tiivistys- tai ohjausholkilla), joka on piirrotettu ja pyörii piipun rihlauksen avulla ja siirtää 10 puolestaan pyörimisliikkeen ammukseen tiukan kitkatartun-nan välityksellä. Epäkohtana on, että holkkimateriaalilla on oltava suuri kitkakerroin, niin että se voi pitää yllä otteensa ammuksen vastaavan, suuren kitkahäviön tapahtuessa piipussa. Lisäseurauksena tästä on, että hoikin ja am-15 muksen yhteinen paino on pienempi kuin samankokoisen, tavanomaisen ammuksen paino ja sen vuoksi sillä on samalla energialla pienempi sysäys. Tämän etuna on kiväärin pienempi rekyyli, mutta sen epäkohtana on, ettei muuttamaton itselataava kivääri, jos se on suunniteltu tavanomaiselle, 20 suuremman sysäyksen omaavalle patruunalle, suorita loppuun automaattista sykliään pienentyneen sysäyksen vuoksi.

Eräät muut näistä julkaisuista osoittavat, että tunnetaan muoviholkin käyttö kärjen ympärillä ja että piipun rihlaus piirtyy vain hoikkiin, joka siirtää pyörimis-25 liikkeen kärkeen tarttuessaan mekaanisesti kärjen eviin kitkatartunnan asemesta, ja sen vuoksi hoikkia varten voidaan käyttää pienen kitkakertoimen omaavaa materiaalia, mistä on seurauksena pieni kitkahäviö piipussa. Kärjen käyttämisen eräänä seurauksena on kuitenkin, että hoikin 30 ja kärjen yhteinen paino on hyvin pieni, kun sitä verrataan tavanomaiseen luotiin, jolla on sama halkaisija ja pituus, niin että on käytettävä erikoisautomaattikivääriä, joka toimii pienentyneellä sysäyksellä. Lisäseurauksena ja -ongelmana kaikissa hoikin laukaisemissa ammuksissa on, 35 että koska holkki ja ammus tulevat ulos piipusta samalla li 3 83137 nopeudella, kummankin energia määräytyy niiden keskinäisen painon perusteella. Mitä painavampi holkki on ammuksen painoon nähden, sitä suurempi on energiahäviöprosentti, koska hoikkia ei käytetä hyödylliseen tarkoitukseen ammuk-5 sena. Kärjen rungon halkaisija (varsi) on pieni hoikin halkaisijaan verrattuna, mistä on seurauksena hoikin suuri paino- ja energiaosuus, niin että kärki saa suhteellisen pienen määrän kokonaisenergiasta ja on sen vuoksi vähiten tehokas holkkityyppisistä ammuksista.

10 FR-patenttijulkaisu 861 167 esittää ammusta/kra- naattia, jossa on takimmainen runko-osa, jossa on sarja pituussuuntaisia ripoja. Putkimainen hylsy ympäröi ja on kiinnitetty takimmaiseen runko-osaan ripojen ja niitä vastaavien urien tartunnan vaikutuksesta. Urat toimivat myös 15 heikennysviivoina sirpaloitumisen mahdollistamiseksi rä jähdyksen yhteydessä, mutta hylsy jää kuitenkin muulta osin kiinni ammukseen.

FR-patenttijulkaisu 2 365 098 esittää rengasmaista ammusta, joka on rakenteeltaan vastaavanlainen uralla va-20 rustetun hylsyn ympäröidessä rivoitettua runko-osaa.

Käsiteltävän keksinnön eräänä tarkoituksena on lisätä holkkiammuksen etuja ja minimoida epäkohdat siirtämällä rihlapyörintä mekaanisesti (kitkapyörinnän asemesta) ja omata samanaikaisesti suurin mahdollinen poikkileikkaus 25 ja paino virtaviivaisessa ammuksessa ja minimipaino hoikissa.

Käsiteltävän keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan virtaviivainen, pääasiassa täyttä putkikokoa oleva luoti tai ammus. Keksinnön yksi sovellutus liittyy kivää-30 rin ammukseen ja toinen sovellutus haulikon ammukseen.

Alan asiantuntijat ymmärtävät helposti, että ne ongelmat, jotka liittyvät kivääri- ja pistooliammuksien ja haulikkoammuksien suunnitteluun, ovat, vaikka niillä onkin joitakin yhteisiä piirteitä, yleensä yksityiskohdil-35 taan erilaisia, mikä johtuu erilaisista piippuympäristöis-tä ja siitä käytöstä, johon valmisteet joutuvat.

4 83137 Käsiteltävän keksinnön mukainen ammus, joka käsittää työntävää räjähdysainetta sisältävän hylsyn, oleellisesti täyden putkihalkaisijan omaavan luodin, jonka ulkopinnassa on useampia täyspitkiä uria, kulkevat kierukka-5 maisesti tai oleellisesti yhdensuuntaisesti luodin pituus-akselin suhteen ja muoviholkin, johon luoti sovittuu ja joka tiivistää luodin hylsyyn on tunnettu siitä, että holkki käsittää runko-osan, jonka halkaisija on suurempi kuin luodin halkaisija ja jossa on useampia välimatkan 10 päässä toisistaan olevia ulokkeita, jotka tarttuvat vastaaviin luodissa oleviin uriin ja saavat luodin pyörimään hoikin pyöriessä runko-osan tarttuessa putkessa oleviin rihlauriin, jonka putken läpi ammus laukaistaan.

Ulokkeiden säteittäinen vahvuus on oleellisesti 15 sama kuin rihlaurien säteittäinen syvyys ja että ulokkeet ulottuvat luodin koko pituudelle, jolloin luoti stabiloituu ja estyy kallistumasta pois akselilta sen kulkiessa putkea pitkin, jonka putken läpi se ammutaan.

Ammus tai luoti voidaan muodostaa lyijystä tai te-20 räksestä tai muusta sopivasta materiaalista riippuen siitä ammustyypistä, johon se sisällytetään ja sen käytöstä.

On edullista, että urilla on oleellisesti V- tai U-muotoinen poikkileikkaus, ja että holkki käsittää runko-osan, joka on lyhyt verrattuna ulokkeiden pituuteen.

25 Holkki käsittää edullisesti joustavan muovivalukap- paleen. Hoikin ulokkeet voidaan tehdä ontoiksi hoikin keventämiseksi .

Keksintö käsittää lisäksi hoikin, jossa on lieriömäinen runko-osa ja useita sormia, jotka ovat pääasiassa 30 yhdensuuntaiset runko-osan akselin kanssa tai muodostettu kierteisinä akselin ympärille.

Edullista on, että hoikin ulokkeilla on supistettu osa vapaassa päässään.

Hoikin ulokkeiden ulkopinta on säteissuunnassa osa-35 lieriömäinen, jolloin ulokkeet täyttävät vastaavat luodis- 5 83137 sa olevat urat luodin urien välisten osien muodostaessa oleellisesti pyöreän katkotun poikkileikkauksen.

Hoikin runko-osa käsittää lieriömäisen runko-osan, jossa on halkaisijaltaan suurennettu kohotettu osa, jonka 5 halkaisija on suurempi kuin luodin halkaisija.

Lisäksi hoikin ulokkeet jatkuvat eteenpäin luodin sylinterimäisestä rungosta tämän kartiomaiseen osaan asti, jolloin ne muodostavat tukea antavan, putken halkaisijan omaavan katkaistun ympyrän luodin kartiomaisen osan pie-10 nennetyn halkaisijan ympärille.

Ammus, joka sisältää keksinnön ensimmäisen aspektin mukaisen hoikin, synnyttää aseen piipussa huomattavasti vähemmän kitkaa kuin normaali luoti, koska piipun rih-laurat pureutuvat helpommin hoikkiin, ja se synnyttää näin 15 ollen vähemmän kitkaa piippua pitkin kulkiessaan. Tästä on seurauksena, että suurempi osa alkuenergiasta tulee luotiin liikeenergiana (nopeutena) ja vähemmän alkuenergiaa muuttuu lämmöksi piipussa.

Hoikissa on edullisesti runko, joka on lyhyt ulok-20 keiden pituuteen verrattuna, ulokkeiden sinkoutuessa sä-teittäisesti ulospäin luodin pituusakselista, kun luoti tulee ulos piipusta, luodin ja hoikin pyörimisestä johtuen, ulokkeiden ulospäin suuntautuvan liikkeen vapauttaessa tällöin hoikin siitä kosketuksesta, joka sillä on 25 luodin uriin ja salliessa ilman paineen irrottaa hoikin kokonaan luodista pian tämän tultua ulos piipusta.

Hoikissa voi olla aksiaalinen reikä, joka mahdollistaa sen, että työntävän räjähdysaineen paine pakottaa hoikin piipun seinämiä vasten ja kiinni rihlauriin. Vaih-30 toehtoisesti luodin takapäässä voi olla kartiomainen tartunta hoikin runkoon saman vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Muodostamalla täyspitkiä uria luodin pintaan luoti voidaan pyörintä- ja/tai sivustabiloida sen kulkiessa ilmassa ja kun luodissa on kierreuria, pyörimisnopeus vastaa 35 luodin etenemisnopeutta ilmassa, niin että etenemisnopeu- 6 83137 den vähentyessä myös pyörimisnopeus vähenee. Luoti on sotilaskäyttöä varten muodostettu teräksestä tai vastaavasta kovasta metallista.

Kun urat ulotetaan luodin kärkeen tai etupäähän, 5 luodin poikkileikkaus- tai otsapinta-ala pienenee ja lisää näin panssarin läpäisevyyttä ja kantomatkaa.

Kahta suoritusesimerkkiä ammuksesta, joka on konstruoitu käsiteltävän keksinnön mukaisesti, selostetaan nyt viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 10 kuvio 1 on sivukuva luodista, kuvio 2 on leikkaus kuvion 1 linjaa II-II pitkin, kuvio 3 on sivukuva hoikista, kuvio 4 on päätykuva kuvion 3 nuolen IV suunnasta, kuvio 5 esittää hoikkia luodin päähän kiinnitettynä 15 ja koko yksikköä hylsyn päähän kiinnitettynä, ja kuviot 6a, b ja c esittävät sivukuvaa ja vastaavasti kahta poikkileikkausta pistoolinluodista.

Kuvion 1 esittämällä tavalla luodilla 1 on tavanomainen ulkomuoto, joka käsittää sivuiltaan yhdensuuntai-20 sen osan 2 ja suipennetun kärjen 3. Luoti on pääasiassa halkaisijaltaan täysikaliiperinen sitä piippua varten, jossa se on tarkoitettu käytettäväksi, mutta vain vähän pienempi halkaisijaltaan, niin ettei se kaiverru ammuttaessa, kuten myöhemmin selostetaan. Kuitenkin tavanomai-25 sesta luodista poiketen luodin pinta ei ole sileä, lieriö-mäinen/kartiomainen pinta, vaan on tehty pikemminkin lukuisia V-muotoisia uria 4, jotka ovat yhdensuuntaisia luodin pitkittäisakselin 1' kanssa, käsiteltävän rakenteen käsittäessä neljä tällaista uraa ja jokaisen uran käsit-30 täessä pohjassaan pääasiassa 90° sisäkulman. Tällöin muodostuu siis neljä pitkänomaista laippaa 5 ristin muotoon, kuten kuviossa 2 esitetään. Urat 4 suuntautuvat luodin kärkeen 3 ja luodilla on siis paljon pienempi otsapinta-ala kuin tavanomaisella luodilla luodin omatessa myös vas-35 taavan lisäyksen sen kyvyssä tunkeutua panssarilevyyn tai vastaavaan.

li 7 83137

Luodin siihen päähän, joka on etäällä kärjestä ja jota seuraavassa nimitetään takapääksi, on kiinnitetty tiivistys- ja ohjausholkki, joka on muodostettu joustavasta muovimateriaalista, esim. nailonista. Kuvioissa 3 ja 4 5 esitetty holkki 6 käsittää pääasiassa lieriömäisen runko-osan 7, jossa on suurennetun halkaisijan omaava, kohotettu osa 8, jonka halkaisija on riittävä, niin että aseen rih-laus voi kaivertua siihen, ja se onkin sen vuoksi hieman suurempi kuin luodin 1 nimellisläpimitta. Tämä nähdään 10 parhaiten kuviota 5. Runko-osasta 7 suuntautuu ulos useita, käsiteltävässä rakenteessa niitä on neljä, ulokkeita 9, joista jokainen on pääasiassa yhdensuuntainen lieriömäisen runko-osan 7 keskiakselin 7' kanssa, ja joista jokainen käsittää, kuvion 4 poikkileikkauksena esittämänä, 15 pääasiassa 90° segmentin, jolla on tiukka sovitus luodin vastaavaan uraan 4.

Jokaisen ulokkeen vapaassa päässä on vahvuudeltaan pienennetty osa 10, joka tekee mahdolliseksi sen, että hylsy 11, johon hoikin ja luodin muodostama yksikkö on 20 kiinnitetty yhteen, voidaan puristaa toisiinsa liitettyyn luotiin 1 ja hoikkiin 6 (kuten kohdassa 12 esitetään) pienemmän halkaisijan omaavasta päätyosastaan 13, johon luodin ja hoikin muodostama yksikkö on kiinnitetty. Hoikin muovimateriaali sulkee hylsyn supistuksessa ja tekee am-25 muksen vesitiiviiksi varastoinnin aikana. Hoikin ulokkeet täyttävät luodin urat supistuksen takana ja estävät kaasu-vuodon urien läpi sytytyshetkellä.

Esimerkkinä voidaan mainita, että standardimalli-sessa 5,56 sotilas tai .223 Remington-piipussa on 5,58 mm 30 (.219 tuuman) piipun nimellisläpimitta ja nimellisläpimit ta rihlaurien pohjaan on 5,7 mm (.224 tuumaa) rihlaurien leveyden ollessa 1,78 mm (0,07 tuumaa). Sopivan luodin halkaisija (kuten piirustuksissa esitetään) on 5,55 mm (.21875 tuuman) maksimihalkaisija ja laippojen 5 leveys 35 1,52 mm (0,060 tuumaa). Luodin 1 kokonaispituus on 28,8 mm (1,127 tuumaa). Holkkirungon 7 nimellisläpimitta on 5,49 8 83137 nun (.216 tuumaa) ja suurennetun halkaisijan omaavan osan 8 läpimitta 5,7 mm (0,224 tuumaa), mainitun osan 8 pituus 1,58 mm (0,062 tuumaa) ja koko rungon 7 pituus 3,18 mm (.125 tuumaa).

5 Kuten kuviosta 6 nähdään, hoikin 6 ulokkeet 9 voi vat suuntautua luodin suoran lieriöosan eteen ja edelleen luodin kartio-osaan ja jatkaa näin suoran lieriön vaikutusta. Tämä on edullista varsinkin pistoolinluodille, joka on haulikon ammusta vastaavalla tavalla pakostakin lyhyt 10 läpimittaansa nähden ja sen on näin ollen oltava kartio-mainen suurimmalla osalla pituuttaan, jotta se olisi virtaviivainen. Ulossuunautuvien ulokkeiden 9 tuki estää luodin kallistumisen pois akselilta sen mennessä piipun läpi.

Koska sekä kiväärissä että pistoolissa on rihlattu 15 piippu luodin pyörimisliikettä varten sekä kiväärin- että pistoolinluoti hyötyvät näin syntyvästä geometriasta, joka liittyy ulokkeiden suuntautumiseen kartio-osaan siinä mielessä, että pehmeän hoikin etureuna, joka suuntautuu kartion halkaisijan yli, koskettaa rihlaukseen ennen niiden 20 liikkumista lisää ulos patruunahylsystä ja piipun rihlat-tuun osaan. Ulokkeiden etureunan muodostamat ulokkeet pehmentävät siis luodin tuloa rihlaukseen ja estävät piipun vahingoittumisen.

li

Claims (9)

9 83137

1. Ammus, joka käsittää työntävää räjähdysainetta sisältävän hylsyn (11), oleellisesti täyden putkihalkai- 5 sijan omaavan luodin (1), jonka ulkopinnassa on useampia täyspitkiä uria (4), jotka kulkevat kierukkamaisesti tai oleellisesti yhdensuuntaisesti luodin pituusakselin suhteen ja muoviholkin (6), johon luoti (1) sovittuu ja joka tiivistää luodin hylsyyn (11), tunnettu siitä, et-10 tä holkki (6) käsittää runko-osan (8), jonka halkaisija on suurempi kuin luodin (1) halkaisija ja jossa on useampia välimatkan päässä toisistaan olevia ulokkeita (9), jotka tarttuvat vastaaviin luodissa (1) oleviin uriin (4) ja saavat luodin pyörimään hoikin (6) pyöriessä runko-osan 15 (8) tarttuessa putkessa oleviin rihlauriin, jonka putken läpi ammus laukaistaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu siitä, että ulokkeiden (9) säteittäinen vahvuus on oleellisesti sama kuin rihlaurien säteittäinen syvyys 20 ja että ulokkeet (9) ulottuvat luodin (1) koko pituudelle, jolloin luoti stabiloituu ja estyy kallistumasta pois akselilta sen kulkiessa putkea pitkin, jonka putken läpi se ammutaan.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 25 ammus, tunnettu siitä, että urilla (4) on oleel lisesti V- tai U-muotoinen poikkileikkaus.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ammus, tunnettu siitä, että luoti (1) terästä.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 30 ammus, tunnettu siitä, että holkki (6) käsittää runko-osan (7), joka on lyhyt verrattuna ulokkeiden (9) pituuteen.

6. Jonkin edellisen patenntivaatimuksen mukainen ammus, tunnettu siitä, että hoikin ulokkeilla (9) 35 on supistettu osa (10) vapaassa päässään. \ ίο 83137

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ammus, tunnettu siitä, että hoikin (6) ulokkeiden (9) ulkopinta (9’) on säteissuunnassa osalieriömäinen, jolloin ulokkeet täyttävät vastaavat luodissa (1) olevat 5 urat (4) luodin urien välisten osien (5) muodostaessa oleellisesti pyöreän katkotun poikkileikkauksen.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ammus, tunnettu siitä, että runko-osa käsittää lieriömäisen runko-osan (7), jossa on halkaisijaltaan suu- 10 rennettu kohotettu osa (8), jonka halkaisija on suurempi kuin luodin (1) halkaisija.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen ammus, tunnettu siitä, että hoikin (6) ulokkeet (9) jatkuvat eteenpäin luodin (1) sylinterimäisestä run- 15 gosta tämän kartiomaiseen osaan asti, jolloin ne muodostavat tukea antavan, putken halkaisijan omaavan katkaistun ympyrän luodin kartiomaisen osan pienennetyn halkaisijan ympärille. Il 11 83137