FI130317B - Ammus - Google Patents

Abstract

Keksinnön kohteena on ammus (1), joka käsittää vaipan (2), sydämen (3) ja vakautinosan (6), joka vakautinosa (6) koostuu varresta (8) ja varteen (8) kiinnitetystä siipiosasta (7) vakautinosan (6) ensimmäisessä päässä (20), jolloin ammuksen (1) sydämessä (3) on sylinterimäinen onkalo (5), joka on suljettu ainakin osittain sulkuosalla (25), jossa sulkuosassa (25) on aukko (26) vakautinosan (6) varrelle (8), jolloin vakautinosan (6) varren (8) toiseen päähän (30) on kiinnitetty mäntä (9), joka on sijoitettu onkaloon (5) tilan (11) muodostamiseksi männän (9) etupuolelle ja jonka vakautinosan (6) varren (8) läpi kulkee kanava (12) tilaan (11).

Description

AMMUS

Keksinnön kohteena on itsenäisen patenttivaatimuksen mukainen ammus. Ammus soveltuu käytettäväksi erityisesti, muttei ainoastaan, raskaissa aseissa, jolloin se tarjoaa parannettua osumatarkkuutta perinteisiin ammuksiin verrattuna.

Aseisiin soveltuvat patruunat koostuvat tyypillisesti ammuksesta eli projektiilista, joka on yleisnimitys, joka käsittää kaikki ammuttavat heittokappaleet eli heitteet Ammusten päätyyppejä ovat luodit, kranaatit ja erikoisammukset. Ammuksiksi voidaan lukea mm. — terävät nuolet, tylppäpäiset vasamat, lingonkivet, tykinkuulat, skrapnellit sekä katapulteilla ammuttavat kivet. Patruuna taas tarkoittaa ampumatarvikeyhdistelmää, jossa ammus mahdollisine sytyttimineen, hylsy, ruutipanos ja nalli on liitetty yhdeksi kokonaisuudeksi.

Patruuna sisältää yhtenä kokonaisuutena kaikki ammuksen liikkeelle saattamiseen tarvittavat elementit. Lähes kaikki pienikaliiberiset tuliaseet ovat patruunalaukausaseita.

Kartussilaukauksessa ammus ja ajopanos ladataan aseeseen erikseen. Tätä laukaustyyppiä käytetään varsinkin järeäkaliiberisissa (yli 100 mm) tykeissä, joissa patruunalaukauksen käyttö ei teknisistä syistä ole mielekästä: patruunan fyysinen koko ja paino kasvaisivat liian suuriksi. Tällöin ladataan panoskammioon ensin ammus ja sitten ajopanoksen sisältävä — kartussi, joka voi olla sytyttimen sisältävässä messinkihylsyssä, taikka tekstiili- tai pahvipakkauksessa, jolloin erillinen sytytin asetetaan viimeisenä ennen lukon sulkemista.

Etenkin hyvin järeäkaliiberisissa laivatykeissä on suosittu tekstiilipakattuja ruutipusseja,

S jolloin ajopanoksen määrää voidaan helposti säätää ampumamatkan suhteen.

O a

S 25 —Luodilla tarkoitetaan yleensä pienikaliiperisen, yleensä alle 20 mm:n, aseen ei-räjähtävää

S ammusta eli patruunan osaa, joka ammutaan maaliin. Metsästysaseiden luodit koostuvat

E: yleensä messinkiseoksisesta vaipasta ja lyijysydämestä. Vaippa voi olla myös pehmeää 5 terästä ja sydän jotain muuta metallia kuin lyijyä. Luodit voivat olla myös kokonaan lyijystä

O tai muusta metallista valmistettuja. Nykyään ison riistan metsästyksessä käytetään myös

S 30 — kokokuparisia luoteja materiaalin sopivan pehmeyden (ei vaurioita aseen piippua) ja sitkeyden (muuttaa osuessaan muotoaan mutta ei sirpaloidu) vuoksi.

Rihla (ura, naarmu) tarkoittaa arkikielessä nykyään tavallisimmin tuliaseen piipun sisäpinnalla kulkevaa loivasti kiertyvää uraa, rihlakuurnaa, joiden tehtävänä on saattaa luoti tai muu ammuttava kappale pyörimään lentonsa aikana pituusakselinsa ympäri tarkkuuden parantamiseksi. Rihlattuja piippuja käytetään nykyään lähes kaikissa kivääreissä, —pistooleissa ja tykeissä. Rihlaamattomia eli sileitä piippuja käytetään nykyään haulikoissa, kraanaatinheittimissä, raketinheittimissä, panssarivaunukanuunoissa sekä joissakin tykeissä.

Rihloja on käsiaseiden piipussa useimmiten neljästä kahdeksaan, mutta myös muita ratkaisuja sovelletaan. Rihlojen lukumäärä kiväärikaliiperin aseissa on yleensä neljästä kuuteen, ja ne on tehty koko piipun mitalle. Poikkeuksena haulikkoa varten tehty erillinen, — rihlattu supistusholkki. Välimatkaa, jonka aikana yksi rihla tekee täyden kierteen piipussa kutsutaan rihlannousuksi. Rihlojen syvyys käsiaseessa on yleensä välillä 0,1-0,3 mm ja nousu noin yksi kierros 20-30 cm:n matkalla. Pitkä luoti tarvitsee yleensä vakautuakseen lyhyen rihlannousun. Liian tiheä rihlannousu saattaa aiheuttaa ylivakautumiseksi kutsutun ilmiön, jolloin luoti ei muuta aksiaalikulmaansa lentoradan kulman mukaan. Tällöin se — joutuu lentoradallaan etenemissuutaansa nähden vinoon asentoon, mikä on tuhoisaa sekä tarkkuuden että tehon kannalta. Myös painetaso ja aseen kulumisalttius saattavat nousta, piippu kuparoitua normaalia nopeammin ja tarkkuus siten kärsiä.

Vaikka kiväärikaliiperin aseet parantuivat tarkkuudeltaan huomattavasti rihlauksen — käyttöönoton jälkeen, on tapahtunut myös päinvastaista kehitystä Muun muassa panssarivaunuissa on käytössä sileäputkisia tykkejä, joista ammutaan pyrstövakavoituja ammuksia. Tarkkuus ja läpäisy ovat hyviä ja ensimmäinen laukaus esimerkiksi vihollisvaunua kohtaan voidaan ampua noin 3 000 metrin päästä tai jopa kauempaa. Sileällä & putkella voidaan saavuttaa rihlattua putkea suurempia lähtönopeuksia, mikä tässä yhteydessä 5 25 — merkitsee pidempää pyyhkäisyalaa ja parempaa panssarinläpäisykykyä erityisesti a alikaliiperi- ja nuoliammuksilla sekä panssarikranaateilla.

O a Myös luodissa voi olla rihloiksi kutsuttu uritus. Näin on esimerkiksi joissakin haulikon 5 täyteisluodeissa. Tällöin puhutaan ilmarihloista, ja niiden tarkoitus on sama kuin piipussa a 30 — olevienrihlojen: saada luoti pyörivään liikkeeseen, tässä tapauksessa ilmanvastuksen avulla. &

Flechette eli nuoliammus tai patruuna perustuu nuolen muotoisiin ”luoteihin”. Ne muistuttavat nauloja, joiden päässä on nuolimaiset siivekkeet vakauttamassa lentoa.

Kohteessa ne eivät sirpaloidu. Nuoliammuksia käytetään sotilaallisessa toiminnassa ihmismaaleja vastaan. Niitä on suunniteltu erilaisiin aseisiin: tykkeihin, kivääreihin, pistooleihin ja haulikoihin Nuoliammukset ovat erityisen tehokkaita erilaisia suojavarusteita kuten suoja- ja sirpaleliivejä ja kypäriä vastaan. Tästä syystä nuoliammusten — käyttö on usein rajattu vain viranomaiskäyttöön.

Alikaliiperisia nuoliammuksia käytetään pääsääntöisesti lähinnä toisia panssarivaunuja vastaan. Sileäputkisessa vaunukanuunassa (100-125 mm) käytettävä nuoliammus saavuttaa jopa yli 1 500 m/s lähtönopeuden. Nuoli itsessään on 2-3 cm läpimitaltaan oleva ja yli — puolimetrinen teräväkärkinen “tikka” (mitat riippuvat aseen kaliiperista), jonka perässä on pienet lentoa vakauttavat siivekkeet. Nuolen valmistusmateriaali on kovaa ja hyvin raskasta metallia: “tungsten” eli volframikarbidi tai ”DU” (engl. depleted uranium; köyhdytetty uraani). Nuoliammuksen läpäisy perustuu erittäin suureen iskunopeuteen, suureen kineettiseen energiaan ja pieneen iskupinta-alaan. Nuolen kärki on jo vaunun sisäpuolella, — kun pyrstö on vielä ulkona. Nuolen suuri paino suhteessa poikkipinta-alaan säilyttää lentonopeuden ja antaa mahdollisuuden muita a-tarvikkeita aikaisemmalle tulenavaukselle, ja lyhyt lentoaika antaa anteeksi etäisyyden- ja ennakonarviointivirheitä. Suuri läpäisynopeus irrottaa panssarista kuumia sirpaleita, jotka saavat aikaan tulipaloja ja räjähdyksiä vaunun sisällä tuhoten vaunun rakenteita ja miehistön. Köyhdytetyn uraanin (DU) oksidoituminen läpäisyssä vähentää läpäisykitkaa ja aiheuttaa räjähdyksen vaunun sisällä.

Taisteluvaunujen (MBT, main battle tank) pääaseen kaliiberi (100-125 mm) on nuolta & suurempi sirpale- ja ontelokranaattien sekä ohjusten ampumista varten. Siksi ohut nuoli on 5 25 — sidottu hylsyynsä tiivistävällä ja keskittävällä sabotilla, joka on esimerkiksi alumiininen a sektoreista koostuva tiivisteholkki. Sabotti saattaa nuolen putken läpi ja aukeaa = ilmanvastuksen takia irti nuolesta sektoreiden sirotessa etumaastoon. Nuoli saattaa läpäistä i useita metrejä panssariterästä. Nykyään alikaliiperinen nuoliammus on pääsääntöisin pst- 5 ammus raskaasti panssaroituja kohteita, kuten taistelupanssarivaunuja vastaan. 3 30

N Esimerkiksi julkaisussa EP 1297293 BI on esitetty tekniikan tason mukainen ratkaisu ammuksesta. Ammus käsittää vaipan, sydämen ja vakautinosan, joka vakautinosa koostuu varresta ja varteen kiinnitetystä siipiosasta vakautinosan ensimmäisessä päässä. Ammuksen sydämessä on sylinterimäinen onkalo ja lisäksi varren läpi kulkee kanava.

Keksinnön mukainen ratkaisu ammukseksi voidaan lukea kuuluvan nuoliammusten joukkoon. Se poistaa tai pienentää perinteisten nuoliammusten käytössä olevia ongelmia, kuten jättää tiivisteholkit tarpeettomiksi. Ammuksen rakenne sallii rihlattoman piipun, mikä mahdollistaa ampumisen kovilla latauksilla. Suuremmilla latauksilla ammuttujen ammusten nopeus on suurempi, jolloin saadaan vakaa lentorata ja suuri iskunopeus osumakohteeseen.

Samalla saadaan poistettua rihlojen aiheuttama vaikutus osumatarkkuuteen, mikä tulee — merkittäväksi ammuttaessa pitkien etäisyyksien päähän.

Keksinnön mukainen ratkaisu käsittää hienomekaanisesti valmistettavan tarkkuusaseen ammuksen, joka ammutaan liikkeelle rihlattomalla piipulla Ammuksen ollessa aseen piipussa työntää laukaisun yhteydessä syntyvä ruutikaasu ammuksen perästä esille pyrstön, joka vakauttaa ammuksen lentorataa ammuksen poistuttua. Rihlattoman piipun käyttö mahdollistaa aikaisempaa suurempien lähtönopeuksien käyttämisen ja siten ampumamatkan pidentämisen ja tarkkuuden lisäämisen erityisesti pitkillä ampumamatkoilla. Ammus voidaan saattaa pyörivään liikkeeseen rihloilla aikaansaatavan liikkeen kaltaisesti pyrstön muotoilun avulla. Keksinnön mukainen ratkaisu poistaa aseen piipun valmistuksesta — rihlauksen valmistuksen, jolloin valmistusprosessista saadaan yksinkertaisempi. Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu erityisesti, muttei ainoastaan, suurikaliiperisille aseille.

Tyypillisesti keksinnön mukainen ratkaisu on edullinen % tuuman halkaisijan omaaville ja sitä suuremmille ammuksille.

S

N

& — Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin sovellusesimerkkien avulla <t

ST viittaamalla oheisiin yksinkertaistettuihin piirustuksiin, joissa 3

Tr a kuvio 1 esittää yksinkertaistettuna periaatepiirroksena erästä edullista keksinnön mukaista 5 ammusta ennen ammuksen laukaisua, ja

N 30

S

N kuvio 2 esittää yksinkertaistettuna periaatepiirroksena erästä edullista keksinnön mukaista ammusta ammuksen laukaisun jälkeen.

Termeillä etummainen, etu- ja vastaavat tarkoitetaan jäljempänä ammuksen lentosuuntaa vastaavaa suuntaa tai pintaa ja vastaavasti termeillä takimmainen, taka- ja vastaavat tarkoitetaan ammuksen lentosuuntaan nähden vastakkaista suuntaa tai pintaa.

Pitkittäissuunnalla tarkoitetaan aseen piipun suuntaa. 5

Kuviossa 1 on esitetty yksinkertaistettuna periaatepiirroksena erästä edullista keksinnön mukaista ammusta 1 ennen ammuksen laukaisua. Ammus käsittää vaipan 2 ja sydämen 3.

Vaippa 2 ja sydän 3 ovat tyypillisesti samaa materiaalia ja keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu käytettäväksi kaikissa tunnetun tekniikan mukaisissa ammuksissa. Ammus 1 on — kiinnitetty hylsyyn 4, jolloin hylsy sisältää ammuksen laukaisuun tarvittavat nallin ja ruudin, joita ei ole esitetty kuviossa 1. Aseen laukaisussa nalli sytyttää ruudin ja ruudin palaessa muodostuu ammuksen liikkeelle saavaa ruutikaasua. Muodostuvan ruutikaasun paine hylsyssä ja myöhemmin piipussa saa ammuksen liikkeelle ammukselle suunnan antavan piipun läpi.

Ammuksen 1 sydämessä 3 on sylinterimäinen onkalo 5, johon on sijoitettu ainakin osittain ammuksen vakautinosa 6 eli pyrstöosa. Onkalo 5 on suljettu ainakin osittain takaosastaan sulkuosalla 25. Vakautinosa 6 koostuu siipiosasta 7 ja varresta 8, jonka varren ensimmäiseen päähän 20 siipiosa on kiinnitetty sekä vakautinosan pitkittäissuuntaisen liikkeen — mahdollistavasta ja liikkeen pysäyttävästä männästä 9, joka on kiinnitetty vakautinosan toiseen päähän 30. Vakautinosan 6 mäntä 9 sijaitsee sydämen 3 onkalossa 5 ja pystyy liikkumaa pituussuunnassa onkalon sisällä. Onkalon 5 sulkuosassa 25 on aukko 26 vakautinosan 6 vartta 8 varten. Vakautinosan 6 varsi 8 pääsee liikkumaan pitkittäissuunnassa & sulkuosan 25 aukon 26 sisällä. Ennen ammuksen 1 laukaisua vakautinosa 6 on asemoituna 5 25 — ensimmäiseen ääriasentoonsa kuvion 1 mukaisesti, jolloin vakautinosan toisessa päässä a oleva mäntä 9 on etummaisessa ääriasennossaan. Vakautinosan 6 mäntä 9 muodostaa = yhdessä sydämeen 3 muodostetun onkalon 5 kanssa tilan 11 ammuksen 1 ruutikaasuille, n. jotka vapautuvat ammuksen laukaisun yhteydessä. Ruutikaasut pääsevät tilaan 11 5 vakautinosan 6 varren sisään muodostettua kanavaa 12 pitkin. Vakautinosan 6 siipiosa 7 on a 30 — asemoitu kiinni, tai lähes kiinni, ammuksen 1 takaosaan 13 ennen ammuksen laukaisua.

N Ammuksen 1 takaosan 13 muodostaa ammuksen sydämeen 3 muodostetun onkalon 5 ainakin osittain sulkeva sulkuosa 25. Sulkuosa 25 on kiinnitetty ammukseen onkalon 5 takaosan sisäpintaan kierteillä 27. Työntyessään ulos ammuksen 1 onkalosta 5 ruutikaasun avoimeen tilaan 11 aikaansaaman paineen ansiosta vakautinosan 6 siipiosa 7 vakauttaa ammuksen 1 lentoradan ammuksen poistuttua aseen piipusta. Hylsy 4 on tässä esimerkissä kiinnittynyt ainoastaan sulkuosaan 25, mutta on ymmärrettävä, että hylsy voi ulottua myös ammuksen 1 vaipan 2 alueelle, jolloin hylsy on kiinnittynyt sekä ammuksen vaippaan että — sulkuosaan. Samoin sulkuosa 25 voi olla halkaisijaltaan pienempi kuin ammuksen 1 vaipan 2 halkaisija hylsyn 4 puoleisessa päässä, jolloin hylsy on kiinnitetty ainoastaan ammuksen vaippaan.

Ammuksen 1 vaipan 3 ulkopinnalla on tiivistysrenkaat 14, jotka tiivistävät ammuksen ja — aseen piipun välisen raon Tiivistysrenkaita 14 voi olla yksi tai useampia ammuksen ympärillä. Nämä tiivistysrenkaat 14 estävät ruutikaasun pakenemisen ammuksen 1 etupuolelle aseen piipussa ammuksen laukaisun tapahduttua ja mahdollistavat ammukselle maksimaalisen kiihtyvyyden ja laukaisunopeuden Tiivistysrenkaat on tyypillisesti valmistettu kuparista, kupari-pronssiseoksesta tai vastaavasta tiivistämiseen soveltuvasta — materiaalista.

Kuviossa 2 on esitetty yksinkertaistettuna periaatepiirroksena erästä edullista keksinnön mukaista ammusta 1 ammuksen laukaisun jälkeen. Aseen laukaisun yhteydessä vapautuvat ruutikaasut pääsevät työntymään ammuksen 1 sydämen 3 sisälle muodostettuun tilaan 11 — ammuksen vakautinosan 6 varren 8 läpi kulkevan kanavan 12 kautta. Ruutikaasun paine aikaansaa tilan 11 laajenemisen, jolloin ruutikaasut painavat vakautinosan 6 varren 8 päässä olevan männän 9 ensimmäisestä ääriasennostaan toiseen ääriasentoonsa ja maksimoivat tilan 11 ammuksen 1 sydämen 3 onkalossa 5. Toisessa ääriasennossaan männän 9 takapinta 16 on & painuneena vasten sulkuosaa 25. Vakautinosan 6 varsi 8 ja sulkuosan 25 aukko 26 ovat 5 25 — mitoitettu siten, että vakautinosan liikkuessaan ensimmäisestä ääriasennostaan toiseen a ääriasentoonsa ruutikaasujen paineen vaikutuksesta vakautinosan varsi lukkiutuu toiseen = ääriasentoonsa. Lukkiutuminen aikaansaadaan esimerkiksi valmistamalla vakautinosan 6 n. varsi 8 ainakin männän 9 läheisyydessä hieman paksummaksi, jolloin se saadaan 5 jumittamaan sulkuosan 25 aukkoon 26 vakautinosan liikkuessa toiseen ääriasentoonsa. Kun a 30 — vakautinosan 6 varsi 8 on tiukasti kiinnittynyt sulkuosan 25 aukkoon 26 voidaan

N vakautinosan siipiin 7 valmistaa nousu, joka mahdollistaa ammuksen 1 pyörimisliikkeen aikaansaamisen oman piutuusakselinsa ympäri. Siipien 7 nousulla aikaansaadaan samanlainen efekti ammukselle 1 kuin aseen piipun rihlauksella. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa aseen piippu on siis rihlaton. Siivet voivat olla myös muulla tavoin muotoillut, jotta ammus saadaan pyörimisliikkeeseen pituusakselinsa ympäri.

Keksinnön mukainen ratkaisu voi vakautinosan 6 osalta koostua myös useammasta kuin — yhdestä varresta 8, jolloin varren osat ovat teleskooppimaisesti avautuvat ja lukkiutuvat kitkan ansiosta avautuneeseen ääriasentoonsa. Lukkiutuminen saadaan aikaiseksi valmistamalla varren 8 osat aavistuksen kartiomaisiksi ainakin varren osien päistä siten, että varren avatussa asennossa sisemmän varren osan pään ulkohalkaisija on hieman suurempi kuin ulomman varren osan sisähalkaisija. Suljetussa asennossa varren 8 osat ovat sisäkkäin ja avautuvat vasta ruutikaasujen paineen ansiosta ja kiilautuvat lukittuun asentoon. Siipiosa 7 voi olla kiinnitetty mihin tahansa 8 osaan, jolloin siipiosan taakse voi vielä ulottua yksi tai useampia varren osia. Siipiosa 7 voi myös olla kiinnitetty yhteen tai useampaan varren 8 osaan. Teleskooppirakenteen ansiosta saadaan ammuksen 1 pituutta kasvatettua ja haluttaessa sijoitettua siipiosa 7 kauemmas ammuksen vaipasta 2. Tällaisella ratkaisulla — saadaan entisestään vakautettua ammuksen 1 lentorataa.

Keksinnön mukaisen ammuksen lataus on suurempi kuin vastaavan tunnetun tekniikan mukaisen ammuksen, jolloin saadaan ammuksella suurempi lähtönopeus. Suurempi lähtönopeus aikaansaa vakaamman lentoradan ja suuremman iskunopeuden kohteeseen. — Samalla ammuksen osumatarkkuus paranee verrattuna periteiseen ammukseen. Tämä on huomattavaa varsinkin suurilla ampumaetäisyyksillä. Samalla päästään eroon rihlauksen aiheuttamista vaikutuksista ammuksen lentorataan ja osumatarkkuuteen. Rihlat vaikuttavat aseen vakauteen ja pyrkivät kääntämään aseen piippua/putkea ammuksen ollessa aseen & piipussa/putkessa. Rihlauksen vaikutukset osumatarkkuuteen tulevat esiin erityisesti 5 25 — ammuttaessa tarkkuutta vaativia laukauksia kaukana oleviin kohteisiin. Samoin rihlauksen a kautta pääsee purkautumaan osa ruutikaasun paineesta, jolloin keksinnön kaltainen rihlaton - ratkaisu käyttää syntyvän paineen tehokkaammin hyväkseen. i 5 Keksinnön mukainen ammus tuottaa osumakohteeseen myös kaksijakoisen iskun, joka on a 30 — erityisen tehokas panssaroituja kohteita kohtaan. Ammuksen iskeytyessä kohteeseen

N ensimmäinen isku tulee ammuksen vaipan ja sydämen osumasta. Samalla pääsee vakautinosa, mäntineen ja siipineen, liikkumaan eteenpäin. Vakautinosan iskeytyessään kohteeseen aavistuksen vaippaa ja sydäntä myöhemmin aikaansaa vakautinosa kohteeseen toisen iskun, joka tehostaa läpäisykykyä. Mikäli kyseessä on suoritusmuoto, jossa on teleskooppirakenteinen varsi 8, tulee iskuja useampia teleskooppirakenteen painuessa kasaan osuman jälkeen.

Alan ammattimiehelle on selvää, ettei keksintö rajoitu yksinomaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan voi vaihdella jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten puitteissa.

S

N

O

N

< ?

LO

O

I a a <t co <t

LO

N

N

O

N

Claims (11)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Ammus (1), joka käsittää vaipan (2), sydämen (3) ja vakautinosan (6), joka vakautinosa (6) koostuu varresta (8) ja varteen (8) kiinnitetystä siipiosasta (7) vakautinosan (6) ensimmäisessä päässä (20), tunnettu siitä, että ammuksen (1) sydämessä (3) on sylinterimäinen onkalo (5), joka on suljettu ainakin osittain sulkuosalla (25), jossa sulkuosassa (25) on aukko (26) vakautinosan (6) varrelle (8), jolloin vakautinosan (6) varren (8) toiseen päähän (30) on kiinnitetty mäntä (9), joka on sijoitettu onkaloon (5) tilan (11) muodostamiseksi männän (9) etupuolelle ja jonka vakautinosan (6) varren (8) läpi kulkee kanava (12) tilaan (11).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että vakautinosan (6) varsi (8) levenee siirryttäessä mäntää (9) kohti ja on männän (9) juuressa halkaisijaltaan isompi kuin sulkuosan (25) aukko (26) vakautinosan (6) kiinnittämiseksi kitkalla sulkuosaan (25).

3 Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että vakautinosan (6) varsi (8) koostuu useammasta kuin yhdestä osasta, jotka osat ovat teleskooppimaisesti avattavissa ja suljettavissa, ja kiinnittyvät avatussa asennossaan toisiinsa kitkan avulla.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että siipiosa (7) on kiinnitetty mihin tahansa yhteen teleskooppimaisen varren (8) osasta.

5 Patenttivaatimuksen 3 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että siipiosa (7) koostuu useammasta kuin yhdestä osasta, jotka siipiosan (7) osat ovat kiinnitetty useampaan kuin yhteen teleskooppimaisen varren (8) osaan.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että & vakautinosan (6) siipiosa (7) on muotoiltu ammuksen (1) saattamiseksi 5 25 pyörimisliikkeeseen oman pituusakselinsa akselinsa ympäri.

a 7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että = sulkuosa (25) on kiinnitetty onkalon (5) sisäpintaan kierteillä (27).

i 8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että 5 ammuksen (1) vaipassa (2) on ainakin yksi tiivistysrengas (14), joka tiivistää ammuksen a 30 (1) piipun sisäpintaa vasten.

N 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-8 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että hylsy (4) on kiinnitetty sulkuosaan (25).

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-8 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että hylsy (4) on kiinnitetty sulkuosaan (25) ja ammuksen (1) vaippaan (2).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-8 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että hylsy (4) on kiinnitetty ammuksen (1) vaippaan (2). S N O N < ? LO O I a a <t co <t LO N N O N