FI82173C - Uppfoedningsfoerfarande foer i vaetskemedium uppvaexande animallarver och medel foer anvaendning av detta foerfarande. - Google Patents

Description

1 82173

Vesiväliaineessa kehittyvien eläintoukkien kasvatusmenetelmä ja keinot tämän menetelmän käyttöönottoa varten. - Uppfödnings-förfarande för i vätskemedium uppväxande animallarver och medel för användning av detta förfarande.

Tämä keksintö kuuluu vesiväliaineissa suoritettavan kasvattamisen alaan. Se tarkoittaa tarkemmin sanottuna vesieläintoukkien kasvatusmenetelmää aikaisessa kehitysvaiheessa. Termiä toukka käytetään tässä ja myöhemmin laajassa mielessä tarkoittamaan vesi- tai puolivesieläimiä siitä hetkestä lähtien, jolloin ne kykenevät ruokkimaan itseään siihen hetkeen saakka, jolloin ne ovat saaneet aikuisen ominaisuudet. Vesieläintoukilla tarkoitetaan kalojen, äyriäisten, hyönteisten toukkia, jotka eivät välttämättä ole vedessä eläviä myöhemmässä kehitysvaiheessa, sekä myös kaikkia kiinnittymättömiä eläintoukkia, jotka kehittyvät kokonaan tai osittain vesiväliaineessa. Keksinnön menetelmä on erityisemmin sovellettavissa vesieläintoukkiin, jotka ovat kooltaan pienempiä kuin 10 mm.

Lukuunottamatta joidenkin kalojen, kuten forellien ja lohien toukkia, jotka ovat keskimäärin alkukooltaan suurempia kuin 1,6 cm, ei ole tähän saakka ollut mahdollista kasvattaa vesie-läintoukkia antamalla niille ensimmäisenä ravintona keinotekoisia ja/tai luonnollisia ravintoaineita. Aikaisemmassa tekniikassa oli välttämätöntä käyttää luonnollisessa väliaineessa tuotettua eläinplanktonia, tai pientä lukumäärää valvotussa väliaineessa kasvatettuja lajeja tai saaliita, ja tätä tekniikkaa käytettiin erityisemmin merikalojen toukkia varten.

Mitä tulee katkaraputoukkiin, patentissa US-4 249 480 (Dugan) selostetaan laitetta ja menetelmää, joissa toteutetaan juuri puhjenneiden ja itseään vielä ruokkimattomien toukkien erotus, jotta vältyttäisiin ennen kaikkea siltä, että pienet toukat joutuvat aikuistoukkien syötäviksi. Huomattakoon, että nämä 2 82173 muutokset tapahtuvat vain kerran toukkien elämässä ja että tämä laite liittyy vain ansaan näitä toukkia varten eikä siinä selosteta eikä viitata minkäänlaiseen toukkien ruokintaan antamalla niille keinotekoisia ja/tai luonnollisia ravintoaineita. Toisaalta ranskalainen patenttihakemus 2 207 704 (Penlae) liittyy pikkuäyriäisten kasvatusmenetelmään siten, että otetaan käyttöön seisovan veden järjestelmä, jossa fytoplanktonin kehitystä stimuloidaan levälannoituksella. Toisaalta patentissa US 3 693 591 selostetaan laitetta, jonka tarkoituksena on suojella kasvatuslaitoksessa poikasia aikuisilta eikä siinä lainkaan viitata ruokintaan eikä kasvatukseen.

Lukuisat välittömästi todetut epäonnistumiset, tai epäonnistumiset, jotka ilmenevät toistokokeiden aikana muutamien sporadisten menestysten jälkeen vesieläintoukkien kasvatusyrityksis-sä, joissa koko on alle 10 mm, keinotekoisten ravintoaineiden avulla, johtuvat pikemminkin kasvatuslaitosten tai -ammeiden saniteettiolosuhteista, olosuhteista, jotka pahenevat faunan läsnäolon vaikutuksesta, jollaisia ovat mm. pienet loistoukat, mikrofloora, tuoreiden ravintoaineiden saastuminen sekä syömättä jääneiden ravintoaineiden jätteiden käyminen ja faunan ja flooran ulosteet. Tapahtuu siis saastumista infektiopesäk-keineen, joka johtuu myös sienien leviämisestä kasvatusväliai-neen inerttisille hiukkasille. Aikaisemmassa tekniikassa tämä ongelma pyrittiin ratkaisemaan keskittämällä ponnistukset pääasiallisesti ravinto-aineen valintaan ja laatuun. On myös yritetty puhdistaa määräaikaisesti kasvatusammeet kiusallisten infektioiden kehityksen estämiseksi, mutta nämä yritykset eivät ole olleet menestyksellisiä, koska on ollut vaikea siirtää toukkia saastutetusta ammeesta puhtaaseen ammeeseen, koska on mahdotonta suorittaa saastuneen vesiväliaineen tehokas sifo-nointi viemättä toukkia mukana ja haavoittamatta niitä. Tähän saakka ei siis ole ollut mahdollista käyttää ensimmäisenä ravintoaineena varastoitavia inerttisiä ravintoaineita, kuten 3 82173 intensiivisessä lohiviljelyssä, pienten vesie 1äintoukkien kasvattamiseksi. Tämä on yksi niistä ongelmista, jotka uusi keksintö pyrkii ratkaisemaan.

Keksinnön yhtenä tarkoituksena on aikaansaada vesieläin-toukkien kasvatusmenetelmä näiden varhaisessa kehitysvaiheessa, jolloin mikroflooran kehitys keskeytetään muuttamalla näiden vesieläinten toukkien väliaine siten, että käytetään selektiivisiä keinoja, joilla toukat erotetaan ravinto- ja ympäristövällaineista eli kasvatuskylvystä, niitä vahingoittamatta.

Keksinnön toisena tarkoituksena on aikaansaada vesie 1äintouk-kien kasvatusmenetelmä niiden varhaisessa kehitysvaiheessa, joka on tunnettu siitä, että käytetään inerttisiä hiukkas-maisia keinotekoisia ja/tai luonnollisia ravintoaineita, joiden hiukkasten koko on sovitettu toukkien kokoon, esim.

50 - 400 μ:η alueella.

Keksinnön eräänä 1isätarkoituksena on aikaansaada vesieläin-toukkien kasvatusmenetelmä niiden varhaisessa kehitysvaiheessa, joka on tunnettu siitä, että käytetään inerttisiä hiukkas-maisia keinotekoisia ja/tai luonnollisia ravintoaineita, joiden hiukkasten koko on sovitettu toukkien koon mukaan, esim.

50 - 400 μ:η alueella.

Keksinnön eräänä 1isätarkoituksena on aikaansaada vielä laite vesieläintoukkien kasvatusta varten niiden aikaisessa kehitysvaiheessa, esimerkiksi kalojen tai äyriäisten toukkia, joiden koko on alle 10 mm, ja tällainen laite käsittäisi: ~ kasvatusammeiden ympäröivän väliaineen syöttö- ja kierrätys-laitteet; 4 82173 ympäröivän syöttöväH aineen 1ämmöns&ätö1 aitteet; kasvatusammeiden ravintovä1iaineen syöttölaitteet; tunnettu siitä, että siihen kuuluu ainakin kaksi kasvatus-ammetta, joista kukin koostuu ainakin yhdestä vesitiiviistä ulkoastiästä, johon sisältyy ainakin kaksi sisäastiaa, jotka on varustettu y 1 ijuoksuvyöhykkee11ä ja siirtovyöhykkee11ä mahdollistaen toukkien erotuksen suuresta osasta kasvatus-kylpyä, jonka muodostavat ympäristövä1iaine ja ravitsemis-vä1i a i ne.

Sisäastia on tehty sellaiseksi, että se muodostaa vastaan-ottorakenteen toukille ja kasvatusky1vyn jä&nnösosalle. Sisäammeessa on myös vyöhyke, joka on tehty sellaiseksi, että se mahdollistaa toukkien siirron toiseen ammeeseen toukkia vahingoittamatta.

Ammeisiin liittyvät vipulaitteet koostuvat kunkin sisä-ammeen osalta vastaavasti parista sivuvipuja, jotka molemmat ovat varustetut vasteen muodostavalla haarukkapari11 a, joihin sisäammeiden tai -astioiden vastaavat tukivarret työntyvät siirtoliikkeen avulla.

Tämä keksintö tarkoittaa myös vesiviljelylaitosta (installation d'aquacu1ture), joka koostuu ainakin kahdesta tiiviistä toisiaan vastapäätä sijaitsevasta ulkopuolisesta ammeesta tai astiasta sisältäen kumpikin ainakin yhden sisäammeen, joka on yhdistetty laitteisiin, jotka voivat kääntää ne ulkoammeiden ui- 5 82173 kopuolelle siten, että yksi sisäpuolisista ammeista voi purkautua toiseen ja päinvastoin.

Kasvatuskylvyn muodostavana ympäröivänä väliaineena voivat esiintyä erilaiset vesiväliaineet kuten merivesi, makea vesi tai fysiologiset vesiliuokset, jotka sopivat yhteen toukkien elämän tai kehityksen kanssa.

Ravintoväliaineena voidaan käyttää kaikenlaisia ravintoaineita, jotka sopivat kyseisten toukkien kehitykselle, esim. kuivat jauheet, joiden pohjana on hiiva, lyofiloitu sianmaksa, lyofi-loitu häränmaksa, vitaminoidut seokset, mineraali- ja/tai orgaaniset seokset sopivana yhdisteenä. Tämä ravintoaineluettelo ei ole rajoitettu.

Täten keksintö tuo ratkaisun vesieläintoukkien kasvatukseen, varsinkin pienten toukkien kasvatukseen, joita ei tähän saakka ole voitu ruokkia keinotekoisilla ravintoaineilla. Keksintö voidaan hyödyntää mielivaltaisissa lämpötilaolosuhteissa, kun taas tunnetuissa kasvatustekniikoissa, esim. forelleille ja lohikaloille tarkoitetuissa tekniikoissa, käytettiin kylmää vettä, jossa mikroflooran kasvun ja vastaavan saastumisen ongelmat eivät ole yhtä vakavia kuin mielivaltaisessa lämpötilassa tapahtuva kasvatus, joka on yhteensopiva toukkien kehityksen kanssa esim. 15-30°C välisellä alueella.

On myös tunnettua, että on parempi varata jatkuvasti ravinnon ylimäärää, jota toukat tarvitsevat kehityksensä varhaisessa vaiheessa. Kuten aikaisemmin on mainittu, on edullista käyttää keksinnön mukaan ravintoaineita, joiden hiukkaskoko on homogeeninen, mieluimmin n. 100-200 mkronin alueella.

Keksintö on sovellettavissa vesiväliaineessa kehittyvien eläinten kaikenlaisten kiinnittymättömien toukkien kasvatukseen.

6 82173

Kiinnittymättömät toukat ovat niitä, jotka eivät liimaudu kasvatukseen käytettyjen laitteiden seinämiin. Nämä kiinnittymät-tömät toukat saattavat olla kalojen, äyriäisten tai hyönteisten toukkia. Keksintö on sovellettavissa edullisimmin eläintouk-kiin, joiden koko on n. alle 10 mm. Ammattimies tietää, että n. 10 mm mitta, mitattuna toukkaa pitkin, vastaa n. 2-3 mm munankokoa. Keksintö on siis hyödyllinen toukkien kasvatuksessa niiden varhaisessa kehitysvaiheessa. Se on erikoisen mielenkiintoinen kalatoukkien kasvatuksessa, jollaisia ovat harjus, pikkukampela, doradi, turska, karppi ja muut. Selvennyksenä mainittakoon, että harjuksen toukkien koko on n. 4,5 mm ja do-radin toukkien tai turskan toukkien koko on n. 3 mm. Tällaisia toukkia ei voitu kasvattaa keinotekoisella ravinnolla käytännöllisesti katsoen käyttökelpoisissa olosuhteissa.

Keksintö edellyttää ravinnon annostettua ja hieman yltäkylläistä jakelua. Siten ollaan varmoja siitä, että toukilla on riittävä ravintomäärä. Ravinnon pieni ylimäärä ei ole haitallinen, sillä keksintö edellyttää kasvatuskylvyn määräaikaisen vaihdon.

Vaihdon määräaikaisuus vaihtelee likaantumisen ja mikro£looran kehityksen mukaan. Esimerkkinä mainittakoon, että karpin ollessa kysymyksessä jokapäiväinen vaihto on tarkoituksenmukainen. Ammattimies voi rutiinikokeilla määrittää kunkin toukkalajin mukaan sovellettavan määräaikaisuuden ottamalla huomioon myös kasvatuksen erityiset olosuhteet, nimenomaan ravinnon laadun.

Keksinnön käsittää myös keinot edellä selostetun menetelmän hyödyntämiseksi, eritoten kasvatusammeiden tai -altaiden omaperäisen rakenteen ansiosta. Tässä yhteydessä huomataan, että on jo tunnettua käyttää ammeita, joiden pohja on rei'itetty, varsinkin lohikalojen toukkien kasvatukseen. Tällaiset ammeet eivät sovellu keksinnön tarpeisiin, varsinkaan jos aikomuksena on 7 82173 kasvattaa pieniä toukkia, toukille aiheutettujen vahinkojen vuoksi.

Kuten aikaisemmin on mainittu, keksintö edellyttää yhtä uiko-puolista ammetta, joka sisältää ainakin yhden sisäpuolisen ammeen. Ulkopuolisen ammeen ainoana tehtävänä on pitää sisällään vesiväliaine eli kasvatuskylpy. Sisäpuolisena ammeena ei voi olla täysin ristikoitu häkki, sillä se vahingoittaisi toukkia kylvyn vaihdon yhteydessä. Keksintö edellyttää siis, että sisäamme käsittää ainakin osittain yhden sivupinnan, joka on seulan muotoinen. Seulan silmien koko ei ole ratkaiseva. Se sopeutetaan kasvatettavien toukkien kulloisenkin tyypin mukaan. Riittää, kun tämä mitta valitaan siten, että vältetään tukkeutuminen, mutta estetään toukkien läpipääsy.

Seulojen asento sivupinnoilla ei myöskään ole ratkaiseva. Käytännössä on kuitenkin todettu, että saadaan erinomaisia tuloksia osittaisella seulalla, joka on käännetty vinosti vaakatasoon nähden, jolloin sanotut pinnat ympäröivät toista pintaa, jolla on miltei kokonaan seulan rakenne.

Sisäpuolinen kasvatusamme voi käsittää yhden ainoan sivupinnan, joka on varustettu tällä tavalla seulalla. On kuitenkin edullista, että ammeen molemmat sivupinnat, jotka ovat juoksutus-seinämän lähellä, ovat järjestetyt siten ainakin osittaisella seularakenteella.

On mahdollista suunnitella kasvatusammeen vaihtoehtoja poikkeamatta kuitenkaan tämän keksinnön ideasta. Tärkeätä on kuitenkin varata yksi ulkopuolinen amme ja ainakin yksi sisäpuolinen amme, jolloin viimemainittu on muotoiltava sellaiseksi, että sallitaan juoksutus kasvatusammeesta samalla kun toukat pidetään pohjassa kuitenkin siten, että ne eivät jää kokonaan ilman nes-tekylpyä.

8 82173

Ulkopuolinen amme on muodostunut yhtenäisistä seinämistä lukuunottamatta ylijuoksuaukkoa (aukkoja) kylvyn tyhjennystä varten.

Huomataan myös, että ulkopuolinen amme voi sisältää ainoastaan yhden vastaavamittaisen sisäpuolisen ammeen tai useita tällaisia ammeita. Viimemainittu toteutusmuoto on edullinen teollisuuden vesiviljelyssä (aquaculture).

Keksinnön menetelmän ansiosta voidaan sovittaa yhteen ravinnon hieman ylirunsas jakelu ja vesieläintoukkien kasvatuskylvyn hygienian ylläpito, varsinkin kalojen ja äyriäisten osalta, mikä on mahdollista siten, että mikroflooran kehitys keskeytyy kasvatuskylvyn vaihdon seurauksena.

Nimenomaan kalojen tapauksessa voidaan siten toteuttaa hyvin säännöllinen tuotanto, joka on lisäksi riippumaton vuodenajoista. Keksinnön menetelmällä kehitetyt toukat saavuttavat riittävän koon, jotta ne voidaan sitten päästää suuriin kasvatusympäristöihin esim. lampiin, kalan lopulliseen vaiheeseen saakka. Siten saatujen kalojen laatu on moitteeton. Mitään fysiologista epämuodostumaa tai häiriötä ei ole todettu. Keksintö täyttää siis siten toukkien hyvälle varhaiskehitykselle asetetut optimivaatimukset.

Keksinnön muut edut ja erikoisuudet ilmenevät seuraavaa puhtaasti illustratiivisen toteutusmuodon selostusta luettaessa, joka ei rajoita keksintöä millään tavalla, ja tämä selostus liittyy oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuva 1 on laitoksen kokonaiskaaviokuva, jonka avulla voidaan hyödyntää vesieläintoukkien keksinnön mukainen kasvatusmenetelmä, 9 82173

Kuva 2 on keksinnön mukaisen kasvatusammeen perspektiivikuva, joka amme koostuu ulkoastiasta ja sisäastiasta,

Kuva 3 on kuvan 2 ammeen sisäastian sivukuva,

Kuva 4 on toinen perspektiivikuva keksinnön mukaisen kasvatus-ammeen toisesta toteutusmuodosta,

Kuva 5 on kuvan 4 toteutusmuodon pituussuuntaisen aksiaalileik-kauksen kaaviokuva,

Kuva 6 on kuvan 5 ammeen osittainen kaaviokuva puhdistusasen-nossa,

Kuva 7 on kuvan 4 toteutusmuodon yläkaaviokuva.

Kasvatuslaite tai -laitos on keksinnön mukainen ja toimii suljetun piirin periaatteen mukaan. Tähän piiriin kuuluu allas, 1, joka toimii ympäröivän väliaineen, esim. veden, varastona, johon on sijoitettu amme 2, joka toimii piirin lämmönsäätimenä lämpövastuksen 3 välityksellä teholtaan esim. 2 kW ja jäähdytyskoneiston 4 avulla 0,5 hv:n teholla.

Säätöammeen 2 sisältö virtaa ylijuoksuna altaaseen 1, jolloin säätöelementit pysyvät jatkuvasti upotettuina virtakatkoksen sattuessa. Altaan 1 ja ammeen 2 muodostama kokonaisuus sisältää n. 1.500 litraa. Moottoripumppukoneikko 5, joka käsittää esim. keskipakopumpun, joka on sijoitettu kuormitukseen altaan 1 ulkopuolelle, huolehtii vedenkierrosta kokonaisuudessa, ja sen maksimituotto V on esimerkiksi 3.000 1/h. Kuten piirustuksesta ilmenee, suurin osa tuotosta VI palaa suoraan säätöammeeseen 2 turvaten siten lämpötilan tasaisuuden. Pieni osa tuotosta V2, esim. 500 1/h, kulkee ultraviolettigermisidilampun 6 kautta ja kulkeutuu aksiaaliseen jakelukouruun 7, jonka taso pysyy vakio- ίο 82173 na säätölaitteen 7a avulla, joka tyhjentää ylimäärän säätöam- meeseen 2.

Tämä kouru 7 syöttää painovoimalla syöttöputkien 12a, 12b, 12n-l, 12n kautta yhteistoiminnassa vastaavien venttiilien kanssa 13a, 13b ... 13n-l, 13n kahta sarjaa kasvatusammeita 8a, 8b, ... 8n-l, 8n vastaavasti. Kourun 7 yläpuolella on ohjelmoitu valaistusramppi 20.

Kunkin kasvatusammeen ylijuoksu virtaa vastaavasti kevytmuovis-ta esim. polyesterista valmistetuille blokeille 14a, 14b, .., 14n-l, 14n, jotka sijaitsevat vastaavasti tyhjennyskourussa 9, ja tämä vaahtomuovista valmistettu blokkisarja toimii laitoksen esisuodatuskeinona. On selvää, että koko piiriä varten on olemassa kaksi erillistä tyhjennyskourua, jotka vastaavat kahta sarjaa kasvatusammeita 8 ja päättyvät kahteen suodatus-laitteeseen 10, jotka ovat upotetut altaaseen 1. Nämä pystysuorat suodattimet 10 on toteutettu Terverin periaatteen mukaan, toisin sanoen ne ovat muodostetut neljästä pystyseinämästä, jotka ovat valmistetut suodattavasta polyesterivaahdosta ja liukuvat luisti järjestelmässä.

On huomattava, että keksinnön mukainen laitos voi toimia avoimena piirinä vedentuloliittymineen 21 suoraan säätöammeeseen 2. Tässä toteutusmuodossa tyhjennyskourun 9 ulostulo ai on tällöin hylättävä ja tyhjennystulppa a2 sallii kasvatusammeiden veden eliminoinnin ulos. Tällaista järjestelmää voidaan käyttää samalla tavalla mahdollisissa kemiallisissa käsittelyissä, jolloin vältytään biologisten suodattimien "hävittämiseltä".

Kourun 7 ja kunkin ammesarjan 8 väliin on asennettu ravinnonja-kelujärjestelmä, joka koostuu tietystä lukumäärästä jakeluput-kia 17a, 17b ... 17n-l, 17n, ja niitä on yksi ravinnonjakelu-putki ammetta kohden. Nämä jakeluputket 17 ovat asennetut akse- 11 82173 lille 15, jota pyörittää moottorivaihde 16, jonka pyörimisnopeus on yksi kierros minuutissa ja joka on kytketty joko sähköiseen aikareleeseen tai nokkaohjelmointijärjestelmään, joka on vahvempirakenteinen, mutta jota ei ole esitetty piirustuksessa. Tämän jakelijan periaatteen ansiosta on mahdollista vaihdella tarpeen mukaan jaeltavan ravinnon määrää, ja se johtuu siitä, että voidaan säätää, toisaalta jakelujaksoa, toisaalta kussakin jakelijassa edellytetyn jakeluraon avausta (aukkoa). Kukin jakeluputki voi olla yhteistoiminnassa täry-laitteen kanssa, jota ei ole esitetty piirustuksessa.

Kukin kasvatusamme 8 koostuu kahdesta astiasta, jotka ovat tuntuvasti suuntaissärmiön muotoisia ja liittyvät toistensa sisään. Sisäastia 18, jossa sijaitsevat kasvatustoukat, käsittää etupinnassaan ja osassa sivupintojaan polyesterilan-gasta valmistetun ritiläakkunan, jonka silmien suuruus on alle 300/«*, mikä takaa erittäin hyvän suodatuspinnan ja poistaa tukkeutumisriskit, esim. ravinnoksi ottamattomien hiukkasten tai hiukkasjäännösten hajoamisen seurauksena. Ulkoastia 19 on varustettu tyhjennysputkella 19a yläosassaan.

Kuvien 1-3 mukaisen käyttöönottotavan mukaan toukat siirretään määräajoin puhtaaseen kasvatusammeeseen, jota ei ole esitetty piirustuksessa, seuraavalla tavalla:

Sisäastia 18 vedetään varovasti ulos sillä aikaa kun vesi virtaa akkunoiden 18a, 18b kautta ja kulkee polyesteriritilän läpi, ja tämä astia on tehty sellaiseksi, että toukat jäävät pohjassa olevaan pieneen vesitilaan. Toukat kaadetaan sitten puhtaaseen ja saman konfiguraation omaavaan astiaan 18, ja se laitetaan takaisin toiseen puhtaaseen samankokoiseen astiaan kuin ulkoastia 19, minkä jälkeen kahden astian kokonaisuus laitetaan takaisin paikoilleen.

12 82173 Näiden kahden, toisiinsa nivelletyn astian periaate merkitsee kahta etua: ensinnäkin se välttää edellä mainitut tukkeutumis-ongelmat ja toiseksi se eliminoi kaikki riskit toukkien kuivalle jäämisestä jokapäiväisten puhdistusten yhteydessä, mitkä edut saavutetaan näille toukille tarkoitettujen, astian pohjassa sijaitsevien vastaanottorakenteiden ansiosta.

On selvää, että keksinnön ammeet voivat saada minkä tahansa muodon, joka on sopusoinnussa edellä selostettujen järjestelyjen kanssa. Niinpä astian 18 pohja voi olla aaltomainen, ja tämän astian akkunaton sivuvyöhyke voidaan varustaa mielivaltaisella erikoisella virtausrakenteella.

Kuvat 4-7 esittävät omaperäistä toteutusmuotoa keksintömene-telmän käyttöönottoa varten. Tässä laitoksessa ammeet sijaitsevat kaksinkertaisessa rivissä. Kukin sisäamme 22a, 22b on sijoitettu kiinteään ulkoammeen 23a, 23b sisään niin, että ne voivat olla liikkuvia sekä kulku- että pyörimisliikkeessä viimemainittuun nähden. Kukin sisäamme 22a, 22b, on varustettu tietyllä lukumäärällä sivuakkunoita 24a, 24b, jotka ovat seulojen sulkemia, ja käsittää erikoisvyöhykkeen eli kaatonokan astiasta toiseen siirtoa varten 25.

Ammekohtaisella 22a, 22b vipuparilla 26a, 26b, jotka ovat yhdistetyt pyöröakseleihin 27a, 27b kullekin ammeelle 22a, 22b, voidaan antaa kääntöliike ulospäin ulkoammeen 23a, 23b ulkopuolelle vastaavasti. Kukin sivuvipu 26a, 26b, on varustettu haa-rukkaparilla, jotka muodostavat vasteita 36a, 36b; 37a, 37b, ja joihin työntyvät siirtoliikkeellä/ammeiden 22a, 22b vastaavat tukivarret 41a, 41b; 42a, 42b ulkoammeisiin 23a, 23b.

Tämä toteutusmuoto mahdollistaa sen, että kukin sisäamme 22a, 22b, voidaan sijoittaa kolmeen eri asentoon.

13 821 73

Kuvien 4 ja 5 esittämässä juoksutusasennossa sisäämme 22a, 22b on tällöin sisääntyönnetty näiden tukivarsien 41a, 41b; 42a, 42b avulla vastaavien sivuvipujen 26a, 26b vastaaviin haarukoi-hin 36a, 36b; 37a, 37b. Huomataan myös, että näitä samoja akseleita 27a, 27b voidaan käyttää kokonaisessa ammerivissä. Akselien 27a, 27b asento sekä ammeiden muoto ovat tärkeitä parametreja toukkien putoamiskorkeuden minimointiin pyrittäessä. Akselien 27a, 27b hidas pyöritys voidaan suorittaa joko käsin sopivalla vivustolla, tai automaattisesti moottorivaihteella, jota ei ole esitetty piirustuksessa, jotta jäteveden 28 ja toukkien progressiivinen juoksutus tapahtuisi hyvissä olosuhteissa f-nuolen mukaan, jolloin amme 22a ja vipu 26a asettuvat asentoon, joka on esitetty katkoviivoin sanotussa kuvassa 5.

Puhdistusasennossa, kuvan 6 kaavamaisen esityksen mukaan, amme 22a on käännetty päinvastaiseen suuntaan kuin juoksutuskään-nössä siirtämällä kyseistä ammetta 22a niin, että tukivarsi 42a asettuu limittäin vasteisiin 38a nähden, jotka ovat edellytetyt sijaitseviksi ammeen 23a ylemmissä sivusärmissä ja toimivat ammeen 22a kääntötappeina, joka asettuu kuvan 6 esittämään puhdistusasentoon. Amme 22b voi samanlaisella siirtoliikkeellä asettua limittäin vasteisiin 38b nähden, jotka ovat edellytetyt ulkoammeessa 23b tukivartensa 42b välityksellä, joka toimii myös kääntötappina saadakseen sen asettumaan tarkoituksenmukaiseen pesuasentoon.

Ammeiden 22a, 22b sisäpinnat voidaan siten puhdistaa esim. kuu-mavesisuihkulla. Kasvatusasennossa sisäammeet 22a, 22b lukittuvat vastaavien tukivarsiensa vaikutuksesta 42a, 42b ulkoammei-den 23a, 23b ylempiin pituussärmiin tehtyihin pesiin 33a, 33b niin, että ne sijoittuvat automaattisen ravinnonjakeli jän 29 alapuolelle.

Siten on mahdollista juoksuttaa samanaikaisesti osasta yhden rivin ammeita (niistä, jotka ovat kytketyt juoksutusasentoon) 14 821 73 juoksuttamatta silti koko riviä. On selvää, että kasvatusasen-toon jätetyt ammeet eivät ole tukien liikkeen vaikutuksen alaisina. Lisäksi huomataan, että tämä laitos voidaan suurelta osalta automatisoida, mikä supistaa saman verran toukkien kasvatukseen tarvittavan työvoiman tarvetta. Toisaalta ammeisiin 23a, 23b edellytetään erilaisia venttiileitä 30a, 30b? 31b, 32a, 32b, jotka mahdollistavat kasvatusammeiden veden talteenoton ja kierrätyksen (30a, 30b? 31a, 31b) tai puhdistusveden (32a, 32b) evakuoinnin.

Käyttämällä keksinnön mukaista laitetta on toteutettu kokeilu, joka kohdistuu karppitoukkien kasvatukseen menettelemällä alla-olevalla tavalla.

Tavallisen karpin toukkia (Cypinus carpio L.) on kasvatettu käyttämällä yksinomaan keinoruokia.

Tässä tapauksessa saavutettiin parhaat tulokset seuraavat kokoonpanot omaavilla ruokintajärjestelmillä (% painosta):

Järjestelmä A Järjestelmä B

Hiiva 45 45

Lyofiloitu sianmaksa 40

Lyofiloitu häränmaksa - 40

Turskanmaksaöljy 5 5

Vitamiiniseos 5 5

Mineraaliseos 5 5 x Metanolilla viljellyn hiivan kuiva jauhe (Institut Francais des Pdtroles).

Neljä toukkaerää, jotka olivat peräisin kahden koiraan Μχ ja M2 keinotekoisesti hedelmöittämän saman naaraan muninnasta, ovat 15 821 73 saaneet ensimmäisestä ateriastaan lähtien A- ja B-järjestelmien mukaista ravintoa kooltaan kasvavien hiukkasten muodossa (100-200y«, 200-400/«). 4 viikon ruokinnan kuluttua saatiin seuraavat tulokset.

Keskipainot Lukumäärä Teoreettinen mg lukumäärä

Amme 1 (Mj, järj. A) 242 91 100

Amme 2 (M2, järj. A) 352 82 100

Amme 3 (M]_, järj. B) 266 91 100

Amme 4 (M2, järj. B) 440 91 100

Alkulukumäärä oli 160 toukkaa/amme. 60 kalaa (20/viikossa) on otettu kustakin ammeesta histologista tutkimusta varten. Lämpötilaa lisättiin 20"C:sta kokeen alussa 23*C:een kokeen lopussa.

Kokeessa ei ollut zooplanktonilla ravittuja vertailukappaleita, jotta vältyttäisiin satunnaiselta saastumiselta keinoravinnolla ruokituissa ammeissa, vaan siinä oli ainoastaan yksi "paastoava" vertailukappale, ja kuolleisuus oli täydellinen 10 päivässä.

Nämä tulokset ovat vertailukelpoisia muiden tekijöiden zooplanktonilla saavuttamien tulosten kanssa (vrt Dabrowski, 1982).

Siten vesiviljelyssä (aquaculture) ilmennyt, tähän saakka ratkaisematon ongelma, on nyt ratkaistu vesieläintoukkien kasvatuksen avulla käyttäen tämän keksinnön mukaista laitetta, joka koostuu 2 astiaa käsittävästä kasvatuslaitoksesta, joka jakelee automaattisesti taajoin väliajoin pieniä määriä kuivaruokia sekä suorittaa kasvatusammeiden nopean ja tehokkaan puhdistuksen tarkoituksella eliminoida siitä koko mikroflooran ja kaikki loiset, jotka saattavat aiheuttaa väliaineen saastumisen, mikä aikaisemman tekniikan kokemusten valossa ilmeni siten, että miltei kaikki toukat, joita kasvatettiin ruokkimalla niitä kuivista keinotekoisista hiukkasmaisista materiaaleista valmistetuilla ruoilla, kuolivat.

Claims (8)

16 821 73

1. Varhaisessa kehitysvaiheessa vesiväliaineessa kehittyvien eläintoukkien kasvatusmenetelmä, nimenomaan sellaisten kalojen tai äyriäisten toukkien kasvatus, joiden alkukoko on alle 10 mm, tunnettu siitä, että mikroflooran ja/tai loisten kehitys keskeytetään vaihtamalla toukkien väliaine, joita on ruokittu keinotekoisilla ja/tai luonnollisilla, hiukkasmaisil-la, inerttisillä ravintoaineilla, käyttäen selektiivisiä keinoja, joiden avulla nämä toukat voidaan erottaa kasvatuskylvystä, vahingoittamatta niitä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että inerttiset ravintoaineet koostuvat hiukkasista, joiden koko on 50 - 400/* :n alueella.

3. Jommankumman patenttivaatimuksista 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toukille annetaan ravintoaineita hieman yltäkylläisesti annostettuina määrinä.

4. Jonkun patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toukkien kasvatus on toteutettu mielivaltaisessa lämpötilassa, joka on sopusoinnussa niiden kehityksen kanssa esim. 15 - 30°C.

5. Laite vesieläintoukkien kasvatusta varten, niiden varhaisessa kehitysvaiheessa, nimenomaan kalojen tai äyriäisten toukkien kasvatusta varten, joiden koko on alle 10 mm, ja tämä laite käsittää - kasvatusammeen ympäröivän väliaineen syöttö- ja kierrätyskei-not, joihin kuuluu moottoripumppukoneikko; - syöttöpiirin lämpötilan säätökeinot; - keinot, joilla kasvatusammeisiin syötetään ravitsemisväliai-netta, 17 821 73 ja tunnettu siitä, että siihen kuuluu ainakin kaksi kasvatusammetta, joista kukin koostuu ainakin yhdestä vesi-tiiviistä ulkoastiasta (19; 23a; 23b), johon sisältyy ainakin kaksi sisäastiaa (18; 22a; 23b) jotka on varustettu ylijuoksu-vyöhykkeellä (18a, 18b; 24a, 24b) ja siirtovyöhykkee11ä (25a, 25b) mahdollistaen toukkien erotuksen suuresta osasta kasva-tuskylpyä, jonka muodostavat ympäristövä1iaine ja ravitsemis-väliaine.

6. Patenttivaatimuksista 1 - 5 yhden mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäastian pohjalla on vastaanotto-rakenne toukille sen jälkeen kun kylpy on valunut pois kokonaan tai osittain.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että vipulaitteet koostuvat kutakin sisäammetta varten parista sivuvipuja (26a, 26b), jotka ovat varustetut parilla haarukoita muodostaen vasteita (36a, 36b; 37a, 37b), joihin sisäammeiden (22a, 22b) vastaavat tukivarret (41a, 41b; 42a, 42b) työntyvät siirtoliikkeellä.

8. Vesiviljelylaitos (installation d'aquacu1ture), tunnettu siitä, että siihen kuuluu ainakin kaksi tiivistä ulkoammetta (23a, 23b), jotka on sijoitettu toisiaan vastapäätä ja jotka sisältävät kukin ainakin yhden sisäammeen (22a, 22b), jotka on yhdistetty vivustoihin (26a, 26b; 27a, 27b). Nämä saattavat kääntää sisäammeet ulos sanotuista ulkoammeista siten, että toinen sisäammeista voi valua toiseen ja päinvastoin. ie 82173