FI81844C

FI81844C - Foerfarande foer framstaellning av kolhydratmaterial och kraftmassa och anordning foer anvaendning vid foerfarandet.

Info

Publication number: FI81844C
Application number: FI830203A
Authority: FI
Inventors: Carl Layman Elmore
Original assignee: Kamyr Inc
Priority date: 1982-01-22
Filing date: 1983-01-21
Publication date: 1990-12-10
Also published as: DE3301957C2; CA1189005A; SE464358B; FI81844B; SE8300118D0; JPH0450428B2; US4436586A; JPS58126387A; FI830203L; SE8300118L; FI830203A0; FR2520396B1; DE3301957A1; FR2520396A1

Description

1 81844

Menetelmä hiilihydraattimateriaalin ja sulfaattimassan valmistamiseksi ja menetelmässä käytetty laitteisto

Keksinnön kohteena on menetelmä hiilihydraattimate-5 riaalin ja sulfaattimassan valmistamiseksi jauhetun sellu-loosakuituaineen nestemäisestä lietteestä. Keksinnön kohteena on myös näiden materiaalien valmistamisessa käytetty laitteisto.

Jauhetun selluloosakuituaineen, kuten esim. hak-10 keen esihydrolyysi on hyvin tunnettu menetelmä valmistettaessa sellua tai alkoholeja. Esimerkiksi hakkeen tavanomaisessa esihydrolyysissä, ennen kuin siitä keitetään sulfaattimassaa (ks. esim. US-patenttijulkaisu 3 380 883), hake pannaan kuumaan (esim. 170°C) veteen tai rikkihappo-15 liuokseen, hiilihydraattimateriaalin sisältävä hydroly-saatti poistetaan ja hydrolysaatti poltetaan tavanomaisesti vesihöyryn tuottamiseksi.

Valmistettaessa alkoholeja tavanomaisesti heksoo-sisokereiden käymisen avulla biomassa hydrolysoidaan hek-20 soosi- ja pentoosisokereiksi. Koska lähtöaineen sama komponentti, joka on käyttökelpoinen alkoholin valmistuksessa, on tavanomaisissa menetelmissä sama komponentti, jota tarvitaan valmistettaessa kemiallista massaa, jolla on hyvät lujuusominaisuudet, ovat nämä kaksi menetelmää ovat 25 tavallisesti eliminoineet toisensa. Silloin kun esihyd-rolyysiä käytetään sellun valmistukseen, valmistetaan tavanomaisesti ainoastaan liukosellua [liukosellua käytetään raionin tai muovien valmistukseen] . Hapella suoritettavaan ligniinin poistoon ja valkaisuun soveltuvan tai kartongin 30 valmistukseen soveltuvan sulfaattisellun tehokas valmistus paperin valmistamiseksi ei ole tähän mennessä ollut käytännöllistä. Hydrolysaatti on tavallisesti poistettu mus-talipeän avulla ja poltettu, ja vaikkakaan sitä ei ole poltettu (ks. US-patenttijulkaisu 4 174 997), sitä ei ole 35 pidetty alkoholin valmistukseen sopivana. Päinvastoin sa- 2 81844 nottuna, kun biomassaa käsitellään happohydrolyysin avulla alkoholin valmistamiseksi, biomassan jäännös (hydrolysaa-tista selvästi erotettuna) ei sovellu sulfaattisellun keittämiseen.

5 Keksinnön mukaisesti on mahdollista käsitellä jau hettua selluloosakuitumateriaalia niin, että siinä oleva hiilihydraattimateriaali poistetaan alkoholien valmistukseen sopivassa muodossa (kuten esimerkiksi etanolin ja butanolin valmistukseen), kun samanaikaisesti jauhetulle 10 selluloosakuitumateriaalimassalle voidaan suorittaa sul-faattikeitto ja valmistaa sulfaattisellua. Valmistetulla sellulla ei ole ainoastaan lujuusominaisuudet kartongin, paperin yms. valmistukseen soveltuvalla alueella, vaan massalla on itse asiassa korkeampi viskositeetti sekä suu-15 rempi repäisylujuus kuin tavanomaisilla massoilla. Tämä on edullista siinä suhteessa, että massan happivalkaisu on mahdollista suorittaa alempaan kappalukuun vähäisemmin, peräkkäisin valkaisuvaihein. Lisäksi keksintöä sovellettaessa sulfaattikeittovaiheessa on mahdollista käyttää 20 alempaa aktiivista alkalipanosta kuin tavanomaisesti.

Keksinnön eräänä piirteenä on menetelmä hiilihyd-raattimateriaalin ja sulfaattimassan valmistamiseksi jauhetun selluloosakuituaineen nestemäisestä lietteestä, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että suoritetaan seuraa- 25 vat vaiheet jatkuvasti: a) jauhetun selluloosakuitumateriaalin nestemäiselle lietteelle suoritetaan lievä happoesihydrolyysi, hapon-konsentraation ollessa noin 0,2-0,5% H2S04 tai sille ekvivalenttien happokonsentraatio, noin 120°C:ssa tai sitä 30 alhaisemmassa lämpötilassa.

b) esihydrolysoidun, jauhetun selluloosakuituaineen lietteelle suoritetaan lievä alkalinen esiuutto, alkali-konsentraation ollessa noin 0,5-4,0 % NaOH:a tai sille ekvivalenttinen alkalikonsentraatio, noin 60-90°C:ssa, 35 c) hiilihydraattimateriaalin sisältävä hydrolysaat-

II

3 81 844 ti poistetaan jauhetusta selluloosamateriaallsta, samalla kun jatkuvasti suoritetaan vaiheita (a) ja (b) ja d) esihydrolysoidun, esiuutetun, jauhetun selluloo-sakuituaineen sulfaattikeitto suoritetaan sulfaattimassan 5 valmistamiseksi.

Termi "lievä happoesihydrolyysi" kyseessä olevassa selityksessä ja vaatimuksissa käytettynä tarkoittaa esi-hydrolyysikäsittelyä, joka on riittävä poistamaan suuren määrän hiilihydraattimateriaalia (erityisesti pentosaane-10 ja) selluloosakuituaineesta (yksinään tai sitä seuraavaan alkaliuuttovaiheeseen yhdistettynä, jota kuvataan tässä yhteydessä myöhemmin), samalla kun ei oleellisesti vaikuteta epäedullisesti aineen selluloosakomponenttiin. Tyypilliset olosuhteet ovat hapon konsentraatio 0,2 - 0,5 % 15 H2S04:a tai sille ekvivalenttinen happokonsentraatio sekä noin 120eC:n tai sitä alhaisempi (esim. 105eC - 120eC) lämpötila.

Termi "lievä alkalinen esiuutto" kyseessä olevassa selityksessä ja vaatimuksissa käytettynä tarkoittaa 20 alkalista esiuuttoa olosuhteissa, jotka ovat tehokkaat poistamaan suuren määrän hiilihydraattimateriaalia (erityisesti pentosaaneja) jauhetusta selluloosakuituaineesta (yksinään tai edellä kuvattuun lievään happohydrolyysiin yhdistettynä), samalla kun ei oleellisesti vaikuteta epä-25 edullisesti sulfaattikeitossa käytetyn selluloosakuituma- teriaalimassan lujuus- tai saanto-ominaisuuksiin. Tyypilliset alkaliuuton olosuhteet ovat alkalikonsentraatio 0,5 - 4 % NaOH tai sille ekvivalenttinen alkalikonsentraatio noin 60 - 90°C:n lämpötilassa. Kohdassa c) poistettu hyd-30 rolysaatti on ensisijaisesti käyttökelpoinen alkoholin valmistuksen lähtöaineena ja kun se neutraloidaan, kirkastetaan, käytetään sekä tislataan, siihen sisältyvät pen-toosi- ja heksoosisokerit muuttuvat viime kädessä alkoholiksi, kuten esim. etanoliksi tai butanoliksi. Kohdassa d) 35 valmistetulla sulfaattimassalla on oleellisesti korkeampi * 81844 viskositeetti (ja repäisylujuus) kuin samalla massalla, joka on valmistettu samasta jauhetusta selluloosakuituai-neesta ja oleellisesti identtisissä sulfaattikeitto-olo-suhteissa, mutta ilman esihydrolyysiä ja esiuuttoa.

5 Menetelmä saattaa sisältää myös vaiheen, jossa ha pen avulla suoritetaan ligniinin poisto sulfaattimassasta, jolloin se lopullisesti valkaistaan niin vaaleaksi kuin halutaan. Vaiheet a) - d) suoritetaan niin, että valmistetulla sulfaattimassalla, josta ligniini on poistettu, on 10 alempi kappluku kuin sellaisella massalla, joka on valmistettu samasta jauhetusta selluloosakuituaineesta ja oleellisesti samoissa sulfaattikeitto- ja happivalkaisuolosuh-teissa, mutta ilman esihydrolyysiä ja esiuuttoa. Menetelmä on erityisesti käyttökelpoinen, kun selluloosakuituaine 15 käsittää lehtipuuhaketta tai sahanpuruja, ja tavoitteena on suorittaa menetelmä niin, että esihydrolyysi ja esiuut-to tapahtuvat ensimmäisessä astiassa ja sulfaattikeitto suoritetaan toisessa astiassa. Hapan esihydrolyysi on toivottavaa suorittaa siten, että materiaali ja happo vir-20 taavat rinnakkain, kun taas alkaliuutto on edullista suorittaa alkalin ja materiaalin vastavirtauksen avulla.

Keksinnön mukaisen hiilihydraattimateriaalin ja sulfaattimassan valmistusmenetelmän suorittamisessa käyttökelpoiseen laitteistoon sisältyy monia tavanomaisia 25 osia, kuten esim. hakesäiliö, höyrytin, suurpainesyöttö-koneisto sekä jatkuvatoiminen keitin. Ensisijainen lisäys tavanomaisiin osiin on "ensimmäisen" pystysuoran astian sovittaminen toisaalta höyrytysastian ja suurpainesyöttä-jän väliin ja toisaalta höyrytysastian ja keittimen vä-30 liin. Ensimmäisessä astiassa on materiaalin tuloaukko ylhäällä, happohydrolyysivyöhyke, hydrolysaatin poistolajit-timia sekä pohjalla oleva vastavirta-alkaliesiuuttovyöhy-ke. Käsitelty materiaali syötetään ensimmäisen astian pohjalta keittimen yläosaan. Esihydrolyysiin tarvittava happo 35 voidaan lisätä ensimmäisen astian esihydrolyysivyöhykkeen

II

5 81844 sisälle takaislnkierrätyksenä tai se voidaan lisätä tasoi-tussäiliössä, joka syöttää täydennysvettä suurpainesyöttä-jään syötetylle hakkeelle. Alkali lisätään esiuuttovaihee-seen takaisinkierrätyksenä ja takaisinkiertävä liuos jääh-5 dytetään halutun esiuuttolämpötilan ylläpitämiseksi (joka normaalisti on oleellisesti esihydrolyysilämpötilan alapuolella) .

Kyseessä olevan keksinnön mukainen alkoholin valmistus on itsenäisesti käytettävissä hyväksi (ts. vieläpä 10 kun ei haluta valmistaa sulfaattimassaa tai sen valmistus ei ole järkevää), ja se voi maksimoida alkoholin saannon biomassasta. Esimerkiksi siinä tapauksessa kun käytetään hyväksi selluloosakuitumateriaalia, jonka laatu on "huono" (selluloosan valmistuksen kannalta), kuten esim. bagassia, 15 pilkkomisen ja liettämisen jälkeen materiaali syötetään suoraan hydrolyysiuuttoastiaan. Tässä tapauksessa astia on oleellisesti identtinen edellä kuvatun menetelmän ja laitteiston ensimmäisen astian kanssa. Happohydrolyysi- ja alkaliuuttovaiheet toteutetaan käytännössä happo- ja alka-20 likonsentraatioissa sekä lämpötilassa ja viipymisaikaolo-suhteissa, jotka ovat riittävät käsittelemään biomassama-teriaalin sisältämää hemiselluloosaa, niin että pentoosi-ja heksoosisokerit erottuvat siitä hydrolysaattiin, jossa furfuraalin määrä on riittämätön inhiboimaan oleellisesti 25 mikro-organismin kasvuun liittyvää käymistä, samalla kun ei oleellisesti hydrolysoida biomassassa olevaa selluloosaa. Selluloosakomponentti voidaan pestä ja poistaa siitä vesi ja sen jälkeen polttaa se energiasisältönsä hyväksikäytön vuoksi, kun taas hydrolysaatti poistetaan hydroly-30 soidusta ja uutetusta biomassasta. Hydrolysaatti neutraloidaan ja kirkastetaan sekä käytetään niin, että siinä olevat pentoosi- ja heksoosisokerit käytetään. Alkoholi valmistetaan sitten käytetyistä heksoosi- ja pentoosisoke-reista.

35 Happohydrolyysi- ja alkaliuuttoparametrit, kun nii- 6 81844 tä käytetään edellä kuvatussa alkoholinvalmistusmenetel-mässä, saattavat erota vähän niistä. Jolta käytetään, kun päämääränä on sulfaattisellun valmistus. Esim. happokon-sentraatio voi olla noin 0,3 - 2 % H2S04:a tai sille ekvi-5 valenttinen määrä, ja alkallkonsentraatio voi olla noin 1,5 - 6 % NaOH:a tai sille ekvivalenttinen määrä. Hydro-lyysiolosuhteet voivat olla noin 105°C - 135°C, jolloin noin 120eC on edullinen lämpötila, kun taas uuttolämpöti-laolosuhteet voivat olla noin 60°C - 120°C.

10 Kyseessä olevan keksinnön ensisijaisena kohteena on saada aikaan jauhetun selluloosakuitumateriaalin käsittelymenetelmä hiilihydraattimateriaalin poiston maksimoimiseksi tästä kuitumateriaalista, samalla kun edullisesti samanaikaisesti materiaalia pidetään olosuhteissa, jotka 15 soveltuvat sen sulfaattikeittoon sellaisen sulfaattisellun tuottamiseksi, jolla on tyydyttävät (ja joidenkin parametrien suhteen vieläpä paremmat) lujuusominaisuudet. Tämä ja muut keksinnön kohteet käyvät ilmi keksinnön yksityiskohtaisesta selityksestä sekä patenttivaatimuksista.

20 Kuvio 1 on kaaviomainen esitys kyseessä olevan kek sinnön mukaisesta esimerkkilaitteistosta hiilihydraattimateriaalin ja sulfaattimassan valmistamiseksi jauhetusta selluloosakuitumateriaalista.

λ.' Kuvio 2 on kaaviomainen esitys, joka kuvaa kuvion 1 25 mukaisesta laitteistosta saadun hydrolysaatin myöhempää käsittelyä alkoholin lopulliseksi valmistamiseksi hydro-lysaatista.

Kuvio 3 on kaaviomainen esitys kuvion 1 mukaisen laitteiston muunnoksesta, joka koskee esihydrolyysivai-30 hetta varten suoritettavaa hapon syöttämismekanismia.

Kuvio 4 on kaaviomainen esitys esimerkkilaitteistosta kuvion 1 mukaisesta keittimestä poistetun sulfaattimassan myöhempää käsittelyä varten, erityisesti siitä hapen avulla suoritettavaa ligniinin poistamista varten. 35 Kuvio 5 on kaaviomainen esitys esimerkkiisitteis- ii 7 81844 tosta keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi, jossa alkoholin valmistusta varten maksimaalinen määrä hiilihydraattia ja ligniiniä poistetaan jauhetusta ja lietetystä biomassasta.

5 Kyseessä olevan keksinnön mukainen esimerkkilait- teisto on kuvattu kaaviomaisesti kuviossa 1. Esimerkki-laitteistoa käyttämällä on mahdollista valmistaa hiili-hydraattimateriaalia hydrolysaatin muodossa, jota saatetaan edelleen käyttää alkoholin, kuten esim. etanolin, 10 butaanidiolin tai butanolin valmistukseen. Laitteistoa hydrolysaatin käsittelemiseksi kuvataan kaaviomaisesti kuviossa 2. Kuvion 1 mukaisella laitteistolla voidaan edelleen valmistaa sulfaattisellua, josta edelleen voidaan poistaa ligniiniä hapen avulla tai jota voidaan muuten 15 käsitellä monien korkealuokkaisten paperituotteiden valmistamiseksi .

Kuvion 1 mukaisen laitteiston tavanomaisiin osiin kuuluu hakesäiliö 10, johon pannaan haketta, kuten esim. lehtipuusta saatua (esim. vaahtera) tai havupuusta saatua 20 (esim. mänty) haketta (tikkuhake mukaanluettuna sekä vas-taavanlaatuisest pienikokoiset puun komponentit), sahanpurut ym. Hake syötetään hakemittarin 11 sekä matalapai-nesyöttölaitteen 12 kautta vaakasuoraan höyrytysastiaan 13 johdettavaksi lopuksi sisäänmenoputkeen 14, joka johtaa 25 suurpainesyöttäjään 15. Vaihtoehtoisesti voisi olla yhdistetty säiliö-höyrytyslaite, josta on syöttö suoraan putkeen 14. Matalapainekierrätysputki 16 suurpainesyöttäjästä 15 palauttaa suurpainesyöttäjästä 15 nestettä sisäänjohto-putkeen 14, josta ylijuoksu menee putken 17 kautta tasaus-30 säiliöön 18. Kiertävän nesteen paine suurpainesyöttöput-kessa 19 säädetään pumpun 20 avulla ja syötetään suurpai-nepoistoputken 21 kautta ensimmäisen käsittelyastian 22 yläosaan, josta palautetaan nestettä putkeen 19.

Ensimmäinen astia 22 on pystysuora astia, joka voi-35 daan paineistaa ja jossa suoritetaan hakkeen lievä happo- β 81844 esihydrolyysi ja lievä alkalinen esiuutto. Hapan esihydro-lyysi tapahtuu hapon ja hakkeen välisenä rinnakkaisvir-tauksena astian 22 yläosassa 23. Kuviossa 1 esitetyssä suoritusmuodossa happo lisätään hakkeeseen rinnakkaisvir-5 tausta varten tasaussäiliöön 18 sisäänmenoputken 24 kautta. Tasaussäiliössä 18 sijaitsevan nesteen happokonsent-raatio voidaan säätää tarkkaan, ja neste, jolla on toivottu happokonsentraatio, syötetään säiliöstä 18 putken 25 kautta astiasta 22 johtavaan palautusputkeen 19. Laimea 10 happo pitää suurpainesyöttäjän 15 vapaana suuremmasta määrästä epäpuhtauksia, ja pitkä hapon virtausmatka, jolloin happo on kosketuksissa hakkeen kanssa (suurpainesyöttäjäs-tä 15 astian 22 yläosaan) sekä rinnakkaisvirtaus astian 22 yläosassa 23, saa aikaan hakkeen happamen esihydrolyy-15 sin.

Tyypilliset esihydrolyysiolosuhteet, joita käytetään keksinnön käytännön sovellutuksessa, ovat noin 0,2 -- 0,5 % H2S04:a tai sille ekvivalenttinen happokonsentraatio sekä noin 120eC:n tai sitä alhaisempi (esim. noin 20 105°C - 120°C) lämpötila. Lämpötilan ylläpitämiseksi ha panta esihydrolyysiä varten halutulla tasolla, astian 22 esihydrolyysivyöhykkeen 23 pohjaosassa oleva neste poistetaan pumpun 28 avulla lajittimen 27 lävitse ja kuumennetaan sitten kuumentimessa 29 (joka voi olla vesihöyry-25 kuumennin), ennen kuin se lopullisesti siirtyy palautus- putkeen 19. Esihydrolyysivyöhykkeessä 23 paineen tulisi olla tavallisesti noin 1378,95 kPa (200 psig).

Astiassa 22 on myös alempi vyöhyke 31, jossa tapahtuu vastavirta-alkaliesiuutto. Alkaliliuos lisätään 30 keskiputken 32 kautta ja se virtaa ylöspäin pohjalajit-timen 33 alueelta happamen esihydrolyysivyöhykkeen 23 rajapintaa kohti. Alkaliliuoksen ylimäärä poistetaan poh-jalajittimen 33 lävitse pumpun 34 kautta, ja se läpäisee jäähdyttäjän 35 palatakseen keskisisäänmenoputkiputkeen 35 32. Täydennysalkali lisätään tähän virtaukseen putken 36

II

9 81844 kautta. Virtaus ja lisäysnopeudet, astian mitoitus jne. on suunniteltu siten, että alkali on oleellisesti käytetty siihen mennessä, jolloin se saapuu keskuslajittimen 38 alueelle. Keskuslajitin 38 sijaitsee rinnakkaisvirtaushap-5 poesihydrolyysivyöhykkeen 23 ja vastavirta-alkaliesiuut-tovyöhykkeen 31 välisellä rajapinta-alueella. Sekä happo-esihydrolyysin että alkaliesiuuton aikana valmistunut hyd-rolysaatti virtaa keskuslajittimen 38 kautta hydrolysaatin poistoputkeen 40. Hydrolysaattia voidaan sitten käsitellä 10 sopivalla tavalla, kuten esim. käyttämällä kuviossa 2 esitettyä laitteistoa.

Tyypilliset olosuhteet, joita käytetään lievään alkaliseen esiuuttoon, ovat noin 0,5 - 4 % NaOH:a tai sille ekvivalenttinen alkalikonsentraatio ja noin 60 -15 90°C:n lämpötila. Koska lämpötila alkalisessa esiuutto- vyöhykkeessä 31 on oleellisesti alhaisempi kuin happamessa esihydrolyysivyöhykkeessä 23, käytetään jäähdyttäjää 35. Alkalisessa esiuuttovyöhykkeessä 31 vallitseva paine ei ole erityisen ratkaiseva, mutta sen tulisi olla noin 20 1516,85 kPa:n (220 psig:n) luokkaa. Viipymisaikoja vyöhyk keissä 23, 31 voidaan tarpeen mukaan säätää, riippuen hakkeen laadusta, käsittelyä seuraavan keittimen kapasiteetista jne, mutta normaalisti tulisi viipymisajan olla noin 60 minuuttia kummassakin vyöhykkeessä.

25 Esihydrolysoitu, esiuutettu hake poistetaan astian 22 pöhjavyöhykkeestä 42 putkeen 43. Poistumisen helpottamiseksi tälle alueelle voidaan sijoittaa pyörivä kaavin 44. Putki 43 johtaa tavanomaisen jatkuvatoimisen keittimen 45 yläosaan, josta nestettä palautetaan putken 46 kautta 30 astian 22 pohjavyöhykkeeseen 42. Valkolipeän lisäys tapahtuu putkeen 46, kuten on esitetty viivalla 47, ja lisäksi liuosta kuumennetaan esim. kuumentimella 48 siten, että se on lähellä kiehumislämpötilaa, kun se viedään keittimen 45 yläosaan. Tämä on erityisen toivottavaa, koska alkalisen 35 esiuuttovyöhykkeen 31 pohjalla hakemassalla tulee olemaan 10 81 844 suhteellisen alhainen lämpötila (esim. 60 - 90eC:n luokkaa) .

Kuviossa 3 kuvattu laitteisto on oleellisesti identtinen kuviossa 1 esitetyn laitteiston kanssa ja samat 5 viitenumerot tarkoittavat samoja komponentteja. Kuvion 3 mukaisen laitteiston ainoa ero on erityisessä tavassa, jolla happo lisätään esihydrolyysiin. Tässä tapauksessa, sen sijaan että happo lisätään tasaussäiliöön 18, se lisätään kierrätysputkeen 30, joka johtaa keskiputkeen 37, ja 10 kuumentimeen 29 on järjestetty kierrätys. Tässä esimerkissä putkeen 40 poistettua hydrolysaattia poistetaan sekä lajittimesta 27 että 38.

Jatkuvatoimisen keittimen 45 yläosassa 50 hakkeelle suoritetaan sulfaattikeitto, (ts kemiallinen sulfaatti-15 keittomenettely). Yleensä käytetään tavanomaisia keitto-olosuhteita (esim. 165eC, 90 minuutin viipymisaika, 1516,85 kPa:n (220 psig:n) paine). Kuitenkin esihydrolyy-sin ja alkalisen esiuuton avulla tapahtuvan orgaanisen aineen poiston vuoksi voidaan vyöhykkeessä 50 käyttää pie-20 nempää aktiivista alkalierää. Tavanomainen vastavirtapesu tapahtuu vyöhykkeessä 52, jolloin pesuliuos poistetaan putken 53 kautta ja kuumennetaan kuumentimella 54 ja lopuksi sulfaattisellua poistetaan astian 45 pohjasta putken 55 kautta. Sellu, joka on poistettu putken 55 kautta, on 25 todellista sulfaattisellua, jonka lujuusominaisuudet ovat verrattavissa tavanomaisissa keittimissä valmistettuun sulfaattiselluun, jolloin esihydrolyysiä ja esiuuttoa ei ole käytetty. Itse asiassa keksinnön mukaisesti valmistetulla massalla on suurempi viskositeetti sekä suurempi 30 repäisylujuus kuin tavanomaisella sulfaattimassalla, vaikka muut lujuusparametrit ovat tavanomaisia hieman alhaisemmat (vaikka vielä hyväksyttävissä rajoissa). Keksintöä täten toteutettaessa on mahdollista valmistaa sulfaatti-sellua siten, että saantoon ja lujuuteen vaikutetaan mah-35 dollisimman vähän, kun samanaikaisesti saadaan hydroly-

II

11 81844 saatti, joka soveltuu käytettäväksi alkoholin valmistukseen. Hakkeen määrätystä tilavuudesta saadaan siten suurin mahdollinen määrä korkealaatuista tuotetta, kun samalla jätteen tai huonolaatuisen tuotteen määrä on hyvin pieni.

5 Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä saata vissa olevat esimerkkitulokset tavanomaisiin tuloksiin verrattuina on esitetty taulukoissa I ja II. Käytetty lehtipuu oli vaahtera. Lehtipuuerä A oli 31 % yli 7 mm paksua, erä B ei ollut yhtään yli 7 mm paksua, kun taas erä C 10 oli vähän yli 7 mm paksua. Käytetty havupuu oli mäntyha-ketta. Lukuunottamatta keittoa numero 8, neste-puusuhteet esihydrolyysi- ja alkalivyöhykkeissä olivat 2,0 ja 2,5. Erää numero 8 koskevat suhteet olivat vastaavasti 3,7 ja 3,5. Kaikkia keittoja koskien, lukuunottamatta eriä 1 ja 15 2, neste-puu -suhde sulfaattikeittovyöhykkeessä oli 3,2.

Keitoille 1 ja 2 suhde oli 4,0. Mitään välivaihepesua ei käytetty. Paine pidettiin happoesihydrolyysivaiheessa arvossa noin 1378,95 kPa (220 psig), kun se muissa vaiheissa oli noin 1516,85 kPa (220 psig).

20 12 81 844

Taulukko I Lehtipuukeitot

Keitto no. 12345678

5 Lehtipuu erä ACB CCCCC

Esihydrolyysi ei ei ei H2S04-liuos, % 1 ® Lämpötila, °C 399 120 90 90 120 10 Aika, min 60 60 90 60 60

Kiintoaineen 1,6 1,-1 0„9 0,8 0,85 kok.pit. %

Lopullinen pH 1,5 2,0 1,7 1,7 1,7

Alkaliuutto ei ei ei 15 NaCH, % puusta 1,5 1,5 2,0 3,0 4,0 Lämpöt., °C 60 60 60 60 90

Aika, min 60 60 60 60 90

Kiintoaineen 1,1 1,2 1,3 1,8 2,6 kok.pit. %

Lopullinen pH 9,4 8,8 8,7 9,9 9,2 20

Uutettujen kiin-·. teiden aineiden poisto (% puusta) .· Esihydrolyysi- 1,® 0,6 0,4 2,2 . vaihe .

‘i 25 Uuttovaihe *·’9 ^,1 2,6 5 = 8 yhteensä !’9 3>9 °>7 M · 30 Sulfaatti vaihe AA, % 15,5 15,5 16 14 14 14 13,2 12,8

Maks. lämpöt.,°C 163 163 157 162 162 162 161 159

Aika lämpö ti- 90 90 60 80 80 80 80 80 f. lassa, min.

35 Jäännösalkali, g/1 7,0 9, 3 3,7 5,4 7,0 6,8 8,4 "·. K-luku 15,6 15,2 16,2 15,4 11,5 12,8 14,2 11,9

Kokonaissaanto % 51 52,5 47,8 52,6 48,8 50,4 51,0 46,3

II

13 81 844

Taulukko I (jatkuu)

Kokonaisrejekti % ^ 0,9 0,4 0,5 ^

Viskositeetti 53 59,5 122 59,2 73 66,7 66 76,7 (cPl

Pentosaani, % 21·2 22· 3 ».5 20,5 22,5 14,0 5

Paperin cminaisuu-det 400 CSF_ PFI revs 300 200 550 300 200 100 150

Puhkaisulujuus 28 30 32 31 31 28 32 10

Repäisylujuus 68 84 67 86 94 94 89

Vetolujuus 6,4 6,4 6,4 7,2 7,0 6,2 6,8 tod**1 1,64 1,60 1,49 1,56 1,53 1,58 1,52 » 14 81844

Taulukko II Mäntykeitot

Keitto no. 9 10 11 12 13 U

^ Esihydrolyysi ei ei ei H2S04-liuos, % 1Ό 0,3 0,5 Lämpötila, °C 105 120 120

Aika, min. 45 60 60

Kiintoain. koko- 1,2 1,3 1,9

naispit., % . , , Q

Lopullinen pH -5

Alkaliuutto ei ei ei

NaCH, % puusta 1,5 1,5 1,9 Lämpötila, °C 60 60 120 15 Aika, min. 60 60 60

Neste: puu 3.,0 2,0 1,8

Lopullinen pH 1,3 8,4 6,1

Arvioitu kiinteiden aineiden poisto 20 (% hapen kulutus puusta)_ ’· Esihydrolyysi- 2,2 3,2

I vaihe Q

: Uuttovaihe 1,7 2,5 2,9

Yhteensä ^»^· ! 25 Sulfaatti vaihe A A, % 17,2 18 15,5 14 14 14

Maks. lämpöt.°C i70 171,5 170 170 170 170 lämpökin. 90 90 90 90 90 90 Jäännös AA, g/1 9,6 8,5 6,0 9,5 30 K-luku 21,3 2,8 23,8 27,0 23,7 22,2

Kokonaissaanto % 46 ,9 47,6 44,7 49,2 45,1 43,4 ; : Kokonaisrejekti % 05 18 07 07 06 09 !\ Viskositeetti (cP) 40,7 38,6 61,4 47,2 48,7 46,3 1

II

• · 15 81 844

Taulukko II (jatkoa) 9 10 11 12 13 14 5 V/K 1,9 1,7 2,6 1,7 2,1 2,1

Pentosaanit, % 8,2 6,9 5,8 7,6 5,8 4,6

Paperin ominaisuudet 400 CSF

10 PFT revs 8300 9100 6500 8300 7000 B000

Puhkaisulujuus 66 70 63 65 63 61

Repäisylujuus 218 212 233 228 225 217

Vetolujuus 8,4 9,5 8,9 8,7 8,8 7,8

Bulkki 1,71 1,72 1,60 1,78 1,68 1,68 » * « * 1 • .

» · » 1 16 81 844

Koska keksinnön mukaista hapanta esihydrolyysiä ja alkalista esiuuttoa käytettäessä keiton jälkeen saadun sulfaattisellun viskositeetti oli korkea ja kappaluku alhainen, on mahdollista suorittaa happivalkaisu (tai muu 5 hapella suoritettava ligniinin poisto) alempaan kappalu-kuun käyttämällä vähemmän peräkkäisiä valkaisuvaiheita samalla kun yhä säilytetään sopiva massan lujuus. Tämä voidaan suorittaa käyttämällä kuviossa 4 kuvattua laitteistoa, jossa on massan poisto 55 ja suodoksen syöttöput-10 ket 57 kuvion 1 laitteistosta yhdistettyinä vastaaviin putkiin kuviossa 4.

Putkessa 55 oleva massa voidaan johtaa tavanomaiseen diffuusiopesulaitteeseen 59 ja sitten panna varasto-säiliöön 60 ja se voidaan lopuksi johtaa lajitteluyksikön 15 61 kautta pesusuodattimeen 62, höyrysekoittimeen 63 sekä suurtiheyspumppuun 64, ennen kuin siihen lisätään happea ja alkalia putkessa 65 juuri ennen suurnopeussekoittajaa 66. Happivalkaisu tai ligniinin poisto tapahtuu sitten reaktioastiassa 67. Kuvatun laitteiston suhteen saatetaan 20 käyttää monia tavanomaisia konstruktioita, ja massaa voidaan käsitellä keskisuuressa sakeudessa (esim. noin 8-12 %, joka on sakeus, kun massa poistetaan keittimestä 45), tai se voidaan saattaa reagoimaan hieman korkeammassa sakeudessa. Massa, josta ligniini on poistettu, johdetaan 25 sitten toiseen diffuusiopesulaitteeseen 68 ja sitten hypo-kloriittivalkaisuastiaan 69 tai vastaavanlaiseen laitteeseen ja lopuksi se poistetaan putken 70 kautta paperikoneeseen. Seuraavien valkaisuvaiheiden lukumäärä on rajoitettu mahdollisimman pieneksi ainoastaan yhden vaiheen 69, 30 joka on kuvattu kuviossa 4, ollessa välttämätön ja joissakin olosuhteissa tämäkään vaihe el ole välttämätön.

Taulukoissa III ja IV esitetyt tulokset koskevat hapen avulla suoritetun ligniinin poistosta ja sitä seu-raavasta massan valkaisusta saatuja tuloksia, joka massa 35 on saatu joistakin taulukoissa I ja II esitetyistä kei-

II

17 81 844 toista, ja ne osoittavat keksinnön avulla saavutettavat edut. Esimerkiksi ero kappaluvussa samoissa valkaisuolo-suhteissa keitoille 2 ja 3 on 4,7:n ja 4,0:n välillä. Tämä voisi merkitä noin 30 %:n eroa valkaisuun tarvittavassa 5 C102:n määrässä, kun yhdessä vaiheessa valkaistaan vaaleus- asteeseen 91 + . Tämä voisi merkitä eroa siinä, tarvitaanko myöhempää peroksidivaihetta vai ei. Nämä valkaisutulokset osoittavat myös, että sulfaattimassan lujuusominaisuudet säilyvät myöhempien hapen avulla suoritettavien ligniinin 10 poistamismenetelmien aikana.

18 81 844

Taulukko III - lehtipuulle hapen avulla suorit-tavan ligniinin poiston ja valkaisun tulokset Näyte 2 _ _ .7 3 5 Kappaluku (40 ml) 15»2 14,2 15,5

Viskositeetti 59,5 66 122 (0,5 % CED)

Happivaihe: 689,476 kPa, (10U psig) 22 % Cs NäOH, % 1,8 3,5 3,8 2,5 3,5 2,9 10 Lämpötila, °C 115 120 125 115 120 115

Aika, min 60 60 60 60 60 50

Kappaluku 5,9 4,7 4,6 4,8 4,0 4,6

Viskositeetti (cP) 27,8 15, 4 12,8 20,8 16,3 20,7 15 V/K 4,7 3,3 2,8 4,3 4,1 4,2

Saanto, % (arvioitu) 93.6 95,7 94,5

Vaaleus, SCAN 67,1 C102: 72°C, 150 min 20 C102, % 1,45 1,45 1,15

NaOH - puskuri, % 0,73 0,87 0,52

Lopullinen pH 4,2 4,8 4,6 Jäännös g/l»keskim. Cl 0»13

Vaaleus, SCAN 89,2 90,8 91,8 • ‘ 25 Viskositeetti (cP) 13,1 15,9 14,4

Peroksidi, 72° C, 90 min H202, % 0,5 0,5

Kokonaisalkalisuus, % 0,8 0,8 30 Lopullinen pH 10,4 10,4 Jäännös, % massasta 0,17 0,17

Vaaleus, SCAN 92,3 93,3 • i·* Viskositeetti (cp) 12,1 13,9

II

19 81 844

Taulukko IV: Viisivaiheista valkaisua koskevat tulokset 5 Näyte 11_3_9_2 Mänty Lehtipuu Mänty Lehtipuu Raaka-aine Kappaluku (40 ml) 23,9 15,5 21,3 15,2

Viskosit. (0,5 %) 61 122 40 7 59 5

Dc D:2 rain 6,33 4,25 fi’,25 4^46 10 Tl: 60 min % C102 (ClO^na) 1,20 0,81 1,19 0,85 20 c, 3,5% es % ci2 3,16 2,12 3,13 2,23 Jäännös (g/1 käy- 50 % korvaus tettävissa oleva q,01 0,01 0,02 0,05 E 60 min. % NaOH 2,5 1,7 2, 5 1,75 15 75°C, 10% . Cs Lopullinen pH 12,2 12,1 12,1 12,1

Kappaluku (25 ml) 3,0 2,2 2,7 1,1

Viskosit. (0,5 %) 50, (68) 40,0 44,4 % Saanto (lask,) 95,5 96,0 95,9 96,2 D 150 min % C102 0,85 0,67 0,78 0,50 20 72°C, 9% Cs % NaOH (puskuri) 0,43 0,29 0,39 0,20

Lopullinen pH (3,8) 4,1 3,5 4,4 : Jäännös (g/1 käytet.

oleva Cl) 0,08 0,11 E 60 min % NaOH 0,35 0,35 0,35 0,35 “ 25 72°C, 10% Cs Lopullinen pH 11,4 11,3 11,6 H, 5 ; D 210 min C102 0,40 0,30 0,40 0,30 72°C, 9% Cs % NaOH (puskuri) 0,12 0,09 0,12 0,08

Lopullinen pH 4,4 5,1 4,3 5,1 Jäännös (g/1 käy- 30 tössä oleva C1) 0,16 0,18 0,17 0,18 E 60 min. Vaaleus (SCAN) 92,0 93,8 92,0 92,7 f: Viskositeetti(0,5%) 37 47 27,5 38,9 V Kokonaissaanto 94,6 94,9 (lask.) 20 81 844

Kuvio 2 kuvaa esimerkkilaitteistoa, joka putken 40 kautta suoritetun hydrolysaatin poistamisen jälkeen toimii alkoholin valmistamiseksi. Hydrolysaatti kulkee sekoitus-säiliöön 70, jossa se neutraloidaan, siirtyy selkeyttämis-5 laitteeseen 71 ja sitten tavanomaiseen käymisastiaan 72. Käymisastiasta 72 poistettu "olut" kulkee tavanomaisen hiivalaitteiston 73 kautta putken 74 läpi tislaustorniin 75, siten että tislaukseen tarvittava vesihöyry johdetaan putken 76 kautta. Osa hiivanerotusasemasta 73 saadusta 10 erotetusta aineesta kulkee putken 77 kautta takaisin käymisastiaan 72, kun taas toinen osa siirtyy putken 78 läpi polttokattilaan 79, jossa se voidaan polttaa vesihöyryn valmistamiseksi. Vesihöyry voidaan käyttää kohdassa 76 suoritettavaan lisäämiseen ja/tai turbiinin 80 käyttämi-15 seen yms.

Käymisastiassa 71 käytetään hyväksi sopivia mikro-organismeja hydrolysaatissa olevien pentoosi- ja heksoosi-sokereiden käymisen suorittamiseen. Joitakin esimerkkejä tätä tarkoitusta varten yleisesti saatavissa olevista mik- 20 ro-organismeista ovat: Auburn Universityssä sijaitseva mikro-organismi, joka on luokiteltu AU-l-D3:na; Fusarium-sienten kantoja, jotka Argone National Laboratory on kehittänyt; sekä Bacillus Macerans, jonka on kehittänyt The University of California Berkelyssä sekä Lawrence Berkeley 25 Laboratory.

Kuvio 5 kuvaa laitteistoa, joka on käyttökelpoinen kyseessä olevan keksinnön mukaisessa alkoholin valmistusmenetelmässä käytettäessä biomassaa, joka ei ole riittävän korkealaatuista sulfaattisellun valmistukseen käytettäväk-30 si. Tässä suoritusmuodossa laitteet, jotka vastaavat muissa kuvissa esitettyjä laitteita, on esitetty samoilla viittausnumeroilla. Kuvion 5 mukaiseen laitteistoon syötetty biomassa olisi tyypillisesti bagassia tai muuta senkaltaista biomassaa, joka sisältää hiilihydraattia ja lig-35 niiniä, ja keksinnön mukainen menettely saisi aikaan hemi-

II

21 81844 selluloosan hydrolyysin biomassassa, jolloin pentoosi-ja heksoosisokerit erottuvat siitä hydrolysaattiin. Erottaminen suoritettaisiin siten, että hydrolysaatissa on riittämätön furfuraalimäärä estämään oleellisesti käymis-5 mikro-organismin kasvua. Esimerkiksi, kun käytetään hyväksi mikro-organismeja AU-1-D3, furfuraalikonsentraation tulisi rajoittua noin 0,18 %:iin (tai vähempään).

Kun käytetään kuvassa 5 esitettyä laitteistoa, toivomuksena on maksimoida hydrolysaatissa esiintyvän materi-10 aalin poiston määrää koska astiasta 22 poistettu biomassa poltetaan tai se käytetään tarkoituksiin, joissa hyväksytään huonolaatuinen materiaali. Kuten kuviossa 5 kuvataan, putkea 43 pitkin poistettu aine kulkee puhallusventtiilin 82 läpi, siirtyy puskupönttoon 83 sekä painepesulaittee-15 seen 84, josta saatu suodos siirtyy suodossäiliöön 85 sekä palaa lopuksi putken 86 kautta astian 22 pohjaan. Jäljelle jäävä biomassa, josta vesi on poistettu, kulkee poistoput-ken 87 läpi polttokattilaan 88 käytettäväksi vesihöyryn yms. valmistamiseen.

20 Happohydrolyysi- ja alkaliuutto-olosuhteet kuvion 5 mukaista laitteistoa käytettäessä voivat olla vähän voimakkaammat kuin kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa, koska tarkoituksena on maksimoida materiaalin talteenottoa hydrolysaatissa, eikä kysymyksessä ole putken 43 kautta 25 poistetun aineen lujuus. Täten happohydrolyysi voidaan suorittaa 0,3 - 2 % H2S04:n tai sille ekvivalenttisessa happokonsentraatiossa sekä noin 105 - 135°C:n lämpötilassa. Alkalluuttovalhe voidaan suorittaa 1,5 - 6 % NaOH:n konsentraatiossa ja 60 - 120eC:n lämpötilassa. Kussakin 30 tapauksessa viipymlsaika olisi noin 60 minuuttia ja pai-neolosuhteet astiassa 22 olisivat suunnilleen samat kuin kuviossa 1 esitetyssä suoritusmuodossa. Putkessa 40 poistettua hydrolysaattia käsiteltäisiin pääasiassa samalla tavalla kuin on kuvattu kuviossa 2, paitsi että hiivalait-35 teestä 73 poistettu massa siirtyy sentrlfugiin 90 ja sent- 22 81 844 rifugilla poistetut kiinteät aineet kulkevat putken 91 kautta polttokattilaan 88, samalla kun liuos siirtyy putken 92 läpi käytettäväksi lopuksi pesuvetenä painepesu-laitteessa 84.

5 Täten on nähtävissä, että kyseessä olevan keksinnön mukaan saadaan menetelmä ja laitteisto, joilla on mahdollista poistaa korkealaatuista hiilihydraattimateriaalia (joka soveltuu alkoholin valmistukseen) hakkeesta (erityisesti lehtipuuhakkeesta), samalla kun lopputuotteena saa-10 dun sulfaattisellun saantoon ja lujuuteen vaikutetaan erittäin vähän (tosiasiassa sellun viskositeetti ja repäi-sylujuus vieläpä kasvavat). Keksinnön erään toisen piirteen mukaisesti havaitaan, että maksimaalinen määrä hiilihydraattimateriaalia voidaan poistaa käytettävästä biomas-15 sasta, erityisesti pentoosi- ja heksoosisokerit, samalla kun alkoholia valmistetaan energiaa säästäen.

Il

Claims

23 81 844

1. Menetelmä hiilihydraattimateriaalin ja sulfaat-timassan valmistamiseksi jauhetun selluloosakuituaineen 5 nestemäisestä lietteestä, tunnettu siitä, että suoritetaan seuraavat valheet jatkuvasti: a) jauhetun selluloosakultumateriaalin nestemäiselle lietteelle suoritetaan lievä happoesihydrolyysi, happo-konsentraation ollessa noin 0,2-0,5% H2S04 tai sille ek- 10 vivalenttinen happokonsentraatio, noin 120°C:ssa tai sitä alhaisemmassa lämpötilassa. b) esihydrolysoidun, jauhetun selluloosakuituaineen lietteelle suoritetaan lievä alkalinen esiuutto, alkali-konsentraation ollessa noin 0,5-4,0 % NaOH:a tai sille 15 ekvivalenttinen aikaiikonsentraatio, noin 60-90eC:ssa, c) hiilihydraattimateriaalin sisältävä hydrolysaat-ti poistetaan jauhetusta selluloosamateriaalista, samalla kun jatkuvasti suoritetaan vaiheita (a) ja (b) ja d) esihydrolysoidun, esiuutetun, jauhetun selluloo- 20 sakuituaineen sulfaattikeitto suoritetaan sulfaattimassan valmistamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheet a) - c) suoritetaan siten, että hydrolysaatilla on riittävän alhainen furfu- 25 raalipitoisuus, jotta hydrolysaatti on käyttökelpoinen alkoholin valmistuksen lähtöaineena.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydrolysaatin neutralointi-, kirkastus-, käymis- ja tislausvaiheiden avulla valmis- 30 tetaan alkoholia.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe a) toteutetaan käyttämällä rinnakkaista jauhetun selluloosamateriaalin ja hapon virtausta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä. 24 8 1 8 4 4 tunnettu siitä, että vaihe c) toteutetaan käyttämällä jauhetun selluloosakuituaineen ja alkalin vastavir-tausta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että vaiheessa e) suoritetaan hapen avulla ligniinin poisto sulfaattimassasta ja että vaiheet a) - e) toteutetaan siten, että valmistetulla sulfaatti-massalla, josta ligniini on poistettu, on alhaisempi kap-paluku kuin massalla, joka on valmistettu samasta jauhe-10 tusta selluloosakuituaineesta ja oleellisesti samoissa selluloosamassan keitto-olosuhteissa ja hapella suoritettavan ligniinin poiston olosuhteissa, mutta ilman esihyd-rolyysiä ja esiuuttoa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että vaiheet a) - c) toteutetaan ensimmäisessä pystysuorassa astiassa ja vaihe d) toteutetaan seuraavassa pystysuorassa astiassa, joka on erilainen kuin ensimmäinen astia.

8. Laitteisto hiilihydraattimateriaalin ja sulfaat- 20 timassan valmistamiseksi jauhetusta selluloosakuitumate- riaalista, jolloin laitteisto käsittää: suurpainesyöttö-laitteen (15), jossa on sisäänmenoputki (14) ja suurpaine-poistoputki (21); ja välineet jauhetun selluloosakuituma-teriaalilietteen syöttämiseksi mainittuun suurpainesyöttä-25 jään (15), jotta se kuljetetaan syöttäjän poistoputkeen (21),tunnettu siitä, että ensimmäisessä pystysuorassa astiassa (22) on yläosassaan jauhetun selluloosakuituaineen sisääntulo (21), rinnakkaisvirtauskäsittelyvyöhy-ke (23) astian yläosassa ja nesteen poistovälineet, jotka 30 ulottuvat ensimmäisen astian (22) yläosasta sisääntuloon, joka johtaa suurpainesyöttäjään (15); ja astiaan (22) kuuluu pohjaosa, jossa on vastavirtauskäslttelyvyöhyke (31) ja välineet poistaa ja jäähdyttää astian pohjaosan pohjan vieressä sijaitseva neste ja syöttää neste uudelleen poh-35 jaosaan; sekä hydrolysaatin poistovälineet asetettuna en- II 25 81 844 simmäisen astian (22) ylä- ja pohjaosien väliseen rajapintaan; toinen pystysuora-astia käsittäen jatkuvatoimisen keittimen (45), sekä poistoputki (43) ensimmäisen astian pohjasta toisen astian yläosaan, sekä nesteen uudelleen-5 kierrätysputki (46), joka ulottuu toisen astian yläosasta takaisin ensimmäisen astian pohjaan.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että nesteenpoistovälineet ensimmäisen astian (22) yläosasta käsittävät lajittimen (27), 10 joka on asetettu yläosan pohjalle, putken, joka ulottuu lajittimesta suurpainesyöttäjän (15) sisääntuloon, sekä pumpun (28) ja kuumentimen (29), jotka on sijoitettu mainittuun putkeen, sekä hapon syöttövälineet, jotka on sijoitettu suurpainesyöttäjään (15) johtavaan sisääntuloput- 15 keen (19).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että välineet ensimmäisen astian (22) yläosasta suoritettavaa poistoa varten käsittävät putken (30), joka lähtee mainitun astian yläosan keskeltä 20 ja joka on varustettu mainittuun putkeen sijoitetulla pumpulla sekä kuumentimella (29), ja keskiputken (37), joka on sijoitettu ensimmäisen astian yläosaan, johon putki (30) on yhdistetty.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, 25 tunnettu siitä, että siinä on kuumennin (48) ja sulfaattikeiton valkolipeän lisäysputki (47), jotka on asetettu toiminnallisesti yhteen jatkuvatoimisesta keitti-mestä (45) ensimmäisen astian (22) pohjaan johtavan palautus johdon (46) kanssa.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että siinä on neutralointi- Ja kir-kastusvälineet, käymisastia (72) sekä tislausvälineet alkoholin valmistamiseksi hydrolysaatista, jotka on sijoitettu toiminnallisesti yhteen hydrolysaatin poistoputken 35 (40) kanssa. 26 81 844