FI80229C - Fanersvarv. - Google Patents

Description

1 80229

Viilusorvi. - Fanersvarv.

Esillä olevan keksinnön kohteena on parannettu viilusorvi viilu-levyjen leikkaamiseksi tukista.

Tavanomaisessa viilusorvissa käyttövoima siirtyy tukin tyvipäi-hin suoraan tukin tyvipäihin tarttuvan karan kiinnityslaitteiden tai istukoiden kautta. Koska istukan halkaisija on pienempi kuin tukin halkaisija, tällaisessa viilusorvissa tukin kiinnitysot-teessa olevat tyvipäät eivät kestä leikkausterän tukkiin kohdistamaa leikkausvastusta, joten kiinnityksessä olevat tyvipäät kiertyvät irti tai murtuvat usein. Tällaisella tavanomaisella viilusorvilla on siis se haittapuoli, että useimpia tukkeja ei kyetä leikkaamaan aiottuun halkaisijaan (tavallisesti 100 mm yhden metrin pituisella tukilla).

Esillä olevan keksinnön hakija kehitti ja esitteli uuden viilu-sorvin, jollainen on esitetty japanilaisessa patenttijulkaisussa no 56-167729 tavanomaisten viilusorvien mainitun haittapuolen poistamiseksi. Esillä olevan keksinnön hakijan esittämään uuteen viilusorviin kuuluu pyörivä valssi tai rumpu, jossa on useita rengasmaisia käyttöosia ja niissä kussakin useita osien kehälle järjestettyjä piikkejä, jolloin mainitut käyttöosat on kiinnitetty valssiin tai rumpuun sopivin välein pyörivän valssin aksiaali-suuntaan ja jolloin mainittu pyörivä valssi on sovitettu olennaisesti yhdensuuntaisesti leikkaustyökalun terän kanssa siten, että piikit pääsevät työntymään tukin kehäpintaan lähellä leikkaus-veitsen terää, käyttöyksikkö pyörivän valssin ja puristusosan , esim. kiinteän kiskon tai valssin käyttämiseksi, joka käyttöyksikkö on sovitettu kunkin käyttöosan ainakin toiselle puolelle sijoitettavaksi joihinkin niistä monista väleistä, jotka muodostuvat pyörivän valssin käyttöosien väliin.

Koska käyttövoima kohdistuu tukkiin sen kehällä lähellä leikkaus-veitsen terää pyörivän valssin käyttöosien kautta leikattaessa tukkia yllämainitussa uudessa viilusorvissa, tukin vahingoittumista kiinni tarttuneeseen päähän keskittyneestä rasituksesta 2 80229 johtuen, jota usein tapahtuu leikattaessa tukkia tavanomaisessa viilusorvissa, tapahtuu hyvin vähän. Lisäksi saadaan eliminoiduksi se haitta, että vieraat ainekset, kuten tukkien kuori ja puupalat tukkivat puristinosien välisen tilan ja tukki juuttuu kiinni, josta seuraa tukkien vahingoittuminen, jolloin uudella laitteella lähes kaikki tukit voidaan leikata tavanomaiseen aiottuun halkaisijaan ja valmistaa siten entistä parempia viilule-vyjä siten, että monet tukit saadaan leikatuiksi viilulevyiksi huomattavan tehokkaasti verrattuna tukkien leikkaamiseen tai työstämiseen tavanomaisissa viilusorveissa.

Pituudeltaan yhden metrin mittaisessa tukissa oli paljaan ytimen edullinen ulkohalkaisija noin 100 mm siihen aikaan kun halkaisijaltaan verraten suuria tukkeja oli saatavissa verraten helposti. Kuitenkaan tämä ulkohalkaisija ei ole ollut riittävän pieni viime vuosina kun halkaisijaltaan suuria tukkeja ei ole helposti saatavissa, ja tämä seikka korostuu huomattavasti tulevaisuudessa kun käytettävissä olevien tukkien halkaisija pienenee edelleen ja tästä syystä paljaan ytimen ulkohalkaisijän pienentäminen edelleen käy välttämättömäksi.

Kuten hyvin tiedetään, puun jäykkyys yleensä on huomattavan alhainen verrattuna metalleihin, ja sylinterimäisen kappaleen taipuma muuttuu suhteessa halkaisijan neljännen potenssin ja pituuden kolmannen potenssin funktioon.

Tästä syystä kun paljaan ytimen ulkohalkaisija pienenee alle 100 mm, jäykkyys vähenee jyrkästi sillä seurauksella, että tukki hajoaa tai muodostuu käyttökelvoton, paksuudeltaan epätasainen vii-lulevy johtuen tukin huomattavasti lisääntyneestä taipumasta. Edelleen käyttöosan piikkien pitää työntyä syvemmälle tukin pintaan, jotta tukin pinnan ja pyörivän valssin käyttöosien välinen kiinnitys ei äkillisesti irtoaisi tai löystyisi tukkien halkaisijan pienentyessä. Jännityksen aiheuttamien ja ytimestä (tukin sydän) säteilevien halkeamien läsnäolo vahingoittaa edelleen tukkeja. Tästä syystä jopa yllämainittu uusi viilusorvi ei kykene helposti työstämään tukkia pienempään halkaisijaan vain pienentä- 3 80229 mällä karojen ulkohalkaisijaa, josta syystä sekään laite ei kykene mukautumaan odotettavissa oleviin vaikeuksiin sopivien tukkien löytämisessä.

Esillä oleva keksintö parantaa yllämainittua uutta viilusorvia edelleen siten, että viilusorvi kykenee työstämään tai leikkaamaan tukin vielä pienempään halkaisijaan ja keksinnön avulla saadaan aikaan viilusorvi, joka kykenee työstämään tehokkaasti tukkeja nykyisissä tukinsaantiolosuhteissa ja joka pysyy ajan tasalla myös tulevaisuuden tukinsaantiolosuhteissa, jolloin saatavissa on vain halkaisijaltaan pienempiä tukkeja.

Keksintöä selvitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on osittainen pystykuva keksinnön eräästä suoritusmuodosta;

Kuvio 2 on sivukuva kuvion 1 mukaisesta viilusorvista;

Kuviot 3-10 kuvaavat kaaviomaisesti tukkia ja karoja tukkiin muodostettujen keskiporausten ja karojen välisen kiinnityksen eri tapojen selittämiseksi;

Kuvio 11 on perspektiivikuva viilusorvissa olevasta rullapukista;

Kuvio 12 on osittainen pystykuva viilusorvissa olevasta kiinteästä pukista;

Kuvio 13 on osittainen pystykuva pyörivän valssin eräästä edullisesta suoritusmuodosta;

Kuviot 14-17 ovat osittaisia perspektiivikuvia keksinnön mukaisten karojen eri suoritusmuodoista;

Kuvio 18 on osittainen pystykuva keksinnön eräästä toisesta suoritusmuodosta ; 4 80229

Kuvio 19 on sivukuva kuvion 18 mukaisesta viilusorvista;

Kuvio 20 esittää osittaisesta ylhäältä päin kuvioiden 18 ja 19 suoritusmuodossa käytettyä porausmekanismia;

Kuvio 21 on sivukuva kuvion 20 mukaisesta porausmekanismista;

Kuvio 22 on osittaiskuva keksinnön eräästä lisäsuoritusmuodosta ,· ja

Kuvio 23 on sivukuva kuviosta 22.

Keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukainen viilusorvi on tarkoitettu työstämään tukkeja, joista kuhunkin on etukäteen muodostettu keskiporaus tai -poraukset pitkin tukin keskiakselia sopivaan kohtaan ja rakenteeltaan viilusorvi on sellainen, että se tukee tukkia karojen ollessa työnnettyinä keskiporaukseen, kun taas keksinnön toisen suoritusmuodon mukainen viilusorvi on rakenteeltaan sellainen, että se poraa keskiporauksen tai -poraukset tukin keskiakselia pitkin ja samanaikaisesti tukee tukkia karojen ollessa työnnettyinä keskiporaukseen tai keskiporauksiin. Kumpikin keksinnön mukainen viilusorvi siis tukee varmasti tukkia siten, että karat ovat kiinnittyneet tukkiin muodostettuun keskiporaukseen tai keskiporauksiin. Karojen yksityiskohtaisia rakenteita selvitetään tarkemmin jäljempänä.

On mahdollista muodostaa erilaisia kiinnityksiä karojen ja tukin keskiporauksen tai keskiporausten välille, jolloin esimerkiksi porauksiin työnnetään karat 2a, joiden kummankin halkaisija sopii vastaavaan keskiporaukseen 13, joka on porattu keskiakselia pitkin tukin läpi keskiporaukseen 13 kuvioissa 3 ja 9 esitetyllä tavalla, työnnetään paikalleen karat 2a, joiden kummankin halkaisija sopii tukkiin pitkin sen keskiakselia muodostettuun, pohjalla varustettuun keskiporaukseen 13 kuvion 4 mukaisesti, työnnetään paikalleen karat 2b, jotka kumpikin ovat niin pitkiä, että ne saavuttavat tukkiin pitkin sen keskiakselia muodostetun vastaavan pohjalla varustetun keskiporauksen 13 pohjapinnan kuviossa 5 esitetyllä tavalla sekä työntämällä paikalleen karat 2, joiden

II

5 80229 kummankin halkaisija sopii vastaavaan pohjalla varustettuun keskiporaukseen, joka on muodostettu tukkiin 1 pitkin sen keskiakse-lia ja kummankin karan pituus on sellainen, että se saavuttaa mainitun pohjalla varustetun keskiporauksen pohjapinnan kuvioissa 6 ja 8 esitetyllä tavalla. Kummassakin tapauksessa saadaan aikaan tukille varma ja sopiva tuki käyttämällä karoja, joista kummankin halkaisija ja/tai pituus sopii tukkiin muodostettuun keskiporaukseen, jolloin nämä tukimenetelmät muodostavat esillä olevan keksinnön periaatteen.

Kuvio 1 on osittaiskuva keksinnön eräästä suoritusmuodosta. Kuvio 2 on sivukuva kuvion 1 mukaisesta viilusorvista esittäen varsinaisen tukin työstön esimerkin muodossa. Kuvioissa 1 ja 2 on viitenumerolla 3 esitetty jyrsin tai leikkuri kiinnitetty pitimi-neen 12 työkalutukeen 11, joka on sovitettu liikkumaan kohti karojen 2 (2a, 2b) tukeman tukin 1 keskiakselia, jolloin mainitut karat on työnnetty tukin 1 keskiporaukseen tukin 1 kääntyessä viilulevyn 9 työstämiseksi irti tukista 1 ja siitä erilleen. Jaetut kiinteät pukit 4 on sovitettu pyörivän valssin 5 rengasmaisten käyttöosien 7 väliin muodostuneiden tilojen 8 väliin, jolloin mainittu valssi kuvataan jäljempänä ja mainitut pukit on tarkoitettu painamaan tukin 1 ja viilulevyn 9 välistä rajakohtaa. Pyörivä valssi 5 on muodostettu kiinnittämällä useita rengasmaisia käyttöosia 7 siihen, joissa osissa on useita piikkejä 7a, jotka on järjestetty osien kehälle akselille 6 sopivin aksiaalisin välein tilojen 8 muodostamiseksi puristusosien, esim. kiinteiden pukkien 4 vastaanottamiseksi. Pyörivä valssi 5 on tuettu laakereihin 17, jotka on kiinteästi sovitettu puristus-pukin pitimeen 10 käytännöllisesti katsoen yhdensuuntaisesti leikkurin 3 terän kanssa piikkien 7a päästämiseksi työntymään tukin pintaan lähellä leikkurin 3 terää työstövaiheen aikana ja lisäksi pyörivää valssia käytetään voimanlähteenä, kuten esittämättä jätetyllä moottorilla ketjupyörän 18 tai vastaavan välityksellä tukin pinnan työntämiseksi lähelle leikkurin 3 terää.

Keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukainen viilusorvi on rakenteeltaan ylläkuvatun kaltainen. Laitetta käytettäessä syöte- 6 80229 tään viilusorviin tukki, johon on etukäteen pitkin sen keskiak-selia muodostettu keskiporaukset, jonka jälkeen karat työnnetään keskiporauksiin tukin kannattamiseksi ja. tämän jälkeen tukki leikataan tai työstetään peräkkäisesti halutun paksuisiksi vii-lulevyiksi siirtämällä leikkuri- tai jyrsintyökalu tukkia kohti ja pyörittämällä tukkia pyörivällä valssilla. Koska leikkuuterän ja puristinosien vastuksen vaikutusviiva on lähellä vastavaikut-tavan käyttövoiman vaikutusviivaa, nämä vastakkaiset voimat ovat hyvin tasapainotetut. Tästä syystä rasituksen keskittymisestä johtuva tukin vahingoittuminen saadaan estetyksi. Lisäksi koska tukin sydämessä olleet rasitushalkeamat saadaan osittain tai kokonaan poistetuiksi poraamalla keskiporaukset, näistä halkeamista johtuva tukin vahingoittuminen saadaan estetyksi tai huomattavasti vähennetyksi. Edelleen koska tukki on tuettuna tukkiin muodostettuihin keskiporauksiin työnnetyillä karoilla, tukin taipuma pienenee verrattuna tavanomaisissa viilusorveissa olevien tukkien taipumaan. Tästä syystä vältetään tukin särkyminen tai viilulevyjen välisen paksuuden epäsäännöllisyys ja piikit pääsevät tyhjentymään tukin pintaan johtuen tukin lisääntyneestä jäykkyydestä tukin pyörittämiseksi varmalla tavalla. Tästä syystä tukki kyetään työstämään siinä määrin pieneen halkaisijaan, että tämä on ollut mahdotonta tavanomaisissa viilusorveissa ja tästä syystä saadaan valmistetuksi hyvänlaatuisia viilulevyjä.

Eräässä leikkaus- tai työstökokeessa järjestettiin noin yhden metrin mittainen lehtikuusitukki työstettäväksi viilusorvissa, jonka vastakkaisissa päissä oli halkaisijaltaan 5 cm:n karat ja tukki tuettiin kuviossa 6 esitetyllä tavalla, jolloin tukin vastakkaisiin päihin oli muodostettu halkaisijaltaan 5 cm ja syvyydeltään 20 cm keskiporaukset. Tukki saatiin työstetyksi noin 6 cm halkaisijaan ja tällöin saatiin halutun paksuisia hyviä viilulevyjä.

Kun esillä olevan keksinnön mukaiseen viilusorviin syötetty tukki on kuorittu ja hiottu olennaisesti säännölliseen sylinterimäiseer muotoon, tukkia voidaan pyörittää työstön alkaessa vain pyörivällä valssilla sillä seurauksella, että käyttömekanismi karojen il 7 80229 työntämiseksi voidaan jättää pois. Tavallisesti tukkien ulkomuodot ovat kuitenkin epäsäännölliset ja tästä syystä on erittäin vaikeata pyörittää tukkia ainoastaan pyörivällä valssilla tukkia työstettäessä. Tästä syystä on edullista ottaa mukaan käyttöme-kanismi, kuten moottori tukin pyörittämiseksi joutokäynnillä valmistauduttaessa leikkuriterän suorittamaan työstöön. Luonnollisesti tukkia voidaan pyörittää suoraan karojen avulla. Kuitenkin koska pääasiallinen käyttöelin on joka tapauksessa pyörivä valssi, on edullista saattaa pyörivä valssi ja karat sopusointuun pyörittämällä pyörivää valssia suuremmalla nopeudella kuin karoja tai tarvittaessa sijoittamalla tasoitusmekanismi, kuten va-paakäynnin kytkin pyörivän valssin ja käyttöyksikön väliin tai sijoittamalla karojen ja käyttöyksikön väliin tasoitusmekanismi, kuten vääntömomentin rajoitin.

Tukki saadaan vakavasti tuetuksi työntämällä vastaaviin keski-porauksiin sekä oikean- että vasemmanpuoliset karat, kuten on esitetty esim. kuvioissa 3-9. Oikean- ja vasemmanpuoleisten karojen muodot eivät kuitenkaan välttämättä ole keskenään samanlaiset, kuten kuviossa 7 on esitetty. Vaikka tämä seikka ei olekaan välttämätön, voi joko oikean- tai vasemmanpuoleinen kara olla tavanomainen kara 15, jota kuviossa 10 esitetyllä tavalla ei työnnetä keskiporaukseen. Edelleen voidaan tarvittaessa käyttää kuviossa 8 esitettyä tunnettua kaksoiskaramekanismia, jossa suurempi kara 14 on sovitettu karan 2 (2a, 2b) päälle tukin tukemiseksi ja tukkia voidaan pyörittää myös suuremmalla karalla kunnes ajoitus on sopiva.

Tukkiin muodostettuun keskiporaukseen työnnetyn karan muoto on periaatteessa sylinterimäinen, kuten kuviossa 14 on esitetty. Muoto ei kuitenkaan rajoitu halkaisijaltaan yhtenäiseen säännölliseen sylinteriin, vaan kyseessä voi olla sylinteri, jonka päässä on kuvion 15 esittämällä tavalla useita sopivan muotoisia teräviä ulokkeita 19, sylinteri jonka kehällä on useita sopivan muotoisia ulokkeita 21 kuvion 16 esittämällä tavalla tai kuviossa 17 esitetty sylinteri, jonka päässä on useita sopivan muotoisia teräviä ulokkeita 19 ja kehällä useita sopivan muotoisia ulokkeita 21. Tällaiset erimuotoiset karat estävät tehokkaasti karan ja 8 80229 tukin välisen luiston ja varmistavat lisäksi karan ja tukin välisen kiinnityksen siten, että karat pystyvät tehokkaasti pyörittämään tukkia tilanteen niin vaatiessa.

Luonnollisesti oikeanpuoleinen kara ja vasemmanpuoleinen kara voidaan tarvittaessa liittää yhteen keskiporauksessa, kuten kuviossa 9 on esitetty. Etupäästä kuviossa 15 viitenumerolla 12 esitettyyn sopivaan kohtaan ulottuva irroitettava etupääosa mahdollistaa kuluneiden ulokkeiden vaihdon ja karan halkaisijan muuttamisen. Samalla tavoin mahdollistavat irroitettavat ulokkeet kuluneiden ulokkeiden vaihdon. Sopivasti viistetyllä päällä varustetun ohjainosan 22 mukaanotto helpottaa karan työntöä kes-kiporaukseen. Järjestämällä ulokkeiden 21 reunaan leikkausreuna 23 saadaan estetyksi tukin vahingoittuminen, joka aiheutuisi ulokkeiden puristussovituksesta tukkiin ja jolloin tämä leikkaus-reuna mahdollistaa karan tasaisen ja helpon työnnön keskiporauk-seen. Kummassakaan tapauksessa näiden ulokkeiden muodot eivät rajoitu piirustuksisssa esitettyihin. Karojen halkaisijassa on virhe, joka sallii puun kuitujen elastiset ja plastiset muodonmuutokset mukaanluettuna keskiporauksissa esiintyvä virhe ja jännitykset. Kun ulokkeet on järjestetty karan kehälle, virheto-leranssialue kasvaa edelleen johtuen ulokkeiden puristusvaikutuk-sesta.

Puristusosat eivät rajoitu kuvioissa 1 ja 2 esitettyihin kiinteisiin pukkeihin, vaan ne voivat olla kuviossa 11 esitetyn kaltaisia valssipukkeja, joista kukin on muodostettu jaetusta pitimestä 4a ja jaetun pitimen 4a pyörivästi tukemasta valssista 16 tai kyseessä voi olla myös kuviossa 12 esitetyn kaltainen jakamaton kiinteä pukki 4b, joka on muodostettu kamman muotoiseksi. Joka tapauksessa saadaan aikaan esimerkiksi tukkien kuoren ja puupalo-jen muodostamien vieraiden ainesten helppo poisto ja tukkien paikallisten kovuuserojen absorpoituminen kun puristusosat kiinnitetään puristustukin pitimeen esitetyllä kantilever- menetelmällä, jolloin tästä syystä on puristinosien elastinen deformaatio mahdollinen ja saadaan tehokkaasti aikaan tyydyttävä työstö.

9 80229

Pyörivän valssin käyttöosan muoto ei rajoitu esitettyyn pyörösa-hamuotoon ja erityisesti piikin muoto voi olla esitetty kiila-muoto, mutta mahdollista on käyttää muitakin muotoja, kuten neu-lamaista, kartiomaista ja pyramidimuotoa. Kussakin tapauksessa on sopiva sellainen muoto, joka mahdollistaa piikin työntymisen helposti tukkiin tukin pyörittämiseksi tehokkaasti. Sen sijaan että käyttöosat muodostettaisiin yhtenäisiksi akselin kanssa kuviossa 13 esitetyllä tavalla, voidaan käyttöosat kiinnittää akseliin irroitettavasti, mikä helpottaa pyörivän valssin muodostamista ja kuluneiden käyttöosien vaihtoa sekä vähentää valmistuskustannuksia ja kulumiskustannuksia. Pyörivä valssi voidaan sijoittaa siten, että piikit pääsevät työntymään tukin kehäpintaan vain lähellä leikkuriveitsen terää tai siten, että piikit pääsevät työntymään tukin kehäpintaan lähellä leikkuriveitsen terää ja sen lisäksi työntymään viilulevyyn välittömästi leikkuriveitsen terän jälkeen olevassa asemassa. Edelleen voidaan tarvittaessa ottaa mukaan esittämättä jätetty, sopivan muotoinen erotus-osa viilulevyn ja vieraiden ainesten erottamiseksi varmasti piikeistä, jolloin kyseinen osa voidaan järjestää käyttöosien jäljessä olevaan tilaan.

Tämän jälkeen selvitetään tukkiin poratut keskiporaukset. Keski-porausten sijainti tukissa voidaan määrätä eri menetelmistä valitulla sopivalla menetelmällä, jollainen on esim. porauksen keski-akselin saattaminen samaan linjaan tai kohdakkain tukin ajatellun rajatun sylinterin keskiakselin kanssa, jolloin pääasiallisena tarkoituksena on saada paras mahdollinen saanto jatkuvaa viilule-vyä. Voidaan myös käyttää menetelmää saattaa porauksen keskiak-seli kohdakkain tukin ajatellun kehältä rajoitetun sylinterin keskiakselin kanssa parhaan saantomäärän saavuttamiseksi pääasiallisena tarkoituksena, edelleen tulee kysymykseen menetelmä saattaa porauksen keskiakseli samaan linjaan tukin sydämen keskiakselin kanssa, jolloin pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa viilulevyjen yleisluokitus vesipitoisuuden avulla, ja lisäksi voidaan käyttää menetelmää porauksen kohdan määräämiseksi erityisesti huonontuneen osan poistamiseksi, jollainen voi olla esim. tukin lahonnut osa. Keskiporauksen syvyys voi olla verraten pieni silloin kun karan pituus on riittävän pitkä saavuttaakseen kes- ,0 80229 kiporauksen pohjan, kun taas verraten suuri syvyys on tehokas silloin kun keskiporaukseen työnnetään kara, jonka halkaisija on niin suuri, että kara kiinnittyy porauksen sisäpintaan. Luonnollisesti poraukset voivat muodostua yhdestä tukin läpi työntyvästä läpiporauksesta tai oikeanpuoleisen keskiporauksen ja vasemmanpuoleisen keskiporauksen välinen muoto voi olla erilainen. Joka tapauksessa on edullista, että keskiporausten syvyys on yhtä suuri tai suurempi kuin karan halkaisija. Keskiporausten reunan viistotus helpottaa karan työntöä porauksiin.

Työstettävien tukkien varastointi sen jälkeen kun nämä keskipo-raukset on porattu tukkeihin estää tai vähentää tehokkaasti kuivauksesta seuraavan jännityksen tai kutistuman aiheuttamien halkeamien esiintymistä tai kehittymistä. Toisaalta tällaisessa va-rastointimenetelmässä on kuitenkin sellaisia haittoja, että kes-kiporaukset ja karat pitää keskittää ja kohdistaa uudelleen syötettäessä porattu tukki viilusorviin, mikä on tehotonta toimintaa mikäli poraukset ja karat keskitetään/kohdistetaan mekaanisesti tai käsin sekä että tukkien poraaminen käsin poratyökalul-la, kuten puuporalla varustetulla porakoneella on paitsi tehotonta aiheuttaa myös vaikeuksia, joita ovat esim. virheellinen suuntaus tai virheellinen poraus, jolloin säännöllinen työstö tai leikkaus on mahdotonta johtuen karojen sopimattomasta asettumisesta keskiporauksiin. Tällainen tukkien varastointimenetelmä ei siis ole edullinen.

Esillä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon mukaiseen viilusorviin kuuluu ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen viilusorvin lisäksi porausmekanismi keskiporausten poraamiseksi tukkiin pitkin sen keskiakselia sekä tukin syöttömekanismi keskiporauksilla varustetun tukin syöttämiseksi viilusorvin pääosaan, jolloin sorvi kykenee työstämään tai leikkaamaan tukin erittäin tehokkaasti. Tämän jälkeen selostetaan tämän toisen suoritusmuodon mukaista viilu-sorvia .

Kuvio 18 on osittaiskuva toisesta suoritusmuodosta. Kuvio 19 on sivukuva kuvion 18 mukaisesta viilusorvista. Porausmekanismia

II

n 80229 on esitetty yleisesti ottaen viitemerkillä A. Kuten kuvioissa 20 ja 21 on esimerkin muodossa esitetty, porausmekanismi A on varustettu takaisin vedettävästä puuporalla 24, jota tukee kiila- tai ura-akselin 28 etupäähän kiinnitetty poran istukka 29, jolloin mainittua akselia tukee pyörivästi liukuohjaimia 27 pitkin edestakaisin liikkuva liukurunko 30, joka on tuettu kiskoilla 25 ja 26 sopivan esittämättä jätetyn käyttölaitteen avulla vipujen 31 ja 32 kautta ja sovitettu pyörimään sopivan esittämättä jätetyn käyttölaitteen avulla hihnapyörän 33 ja hihnan 34 välityksellä, jolloin porauslaitteen sekä oikealla että vasemmalla puolella on kohdistuslaite C, joihin kuuluu nostolaitteet 35 ja 37 ja niissä kummassakin hydraulinen sylinteri, nostolaitteella 35 nostettava ja laskettava tukin tuki 36 sekä lisäksi tukin pidike 38, joka on sovitettu nostettavaksi ja laskettavaksi tukin tuen 36 ylös- ja alaspäin suuntautuvan liikkeen mukai -sesti. Porausyksikkö A poraa keskireiän kohdistuslaitteiden C keskittämän ja tukeman tukin 1 keskiakselia pitkin, jolloin mainittu keskiakseli määritetään tukin 1 ulkomuodon perusteella. Kukin syöttölaitteeseen B kuuluu kääntörunko 40, jota käytetään esittämättä jätetyllä käyttölaitteella, johon kuuluu kampimeka-nismi ja hydrauliset sylinterit rungon kääntämiseksi akselilla 39 ja jolloin kääntörungossa on pari tukin syöttölaitteen oikealle ja vasemmalle puolelle sijoitettuja piikkihaaroja 26, joiden pintoihin on järjestetty useita piikkejä 43 tukin vastaanottamiseksi piikkihaarojen ollessa nostettavissa ja laskettavissa ja myös lukittavissa sopivaan asentoon käyttölaitteen 41 avulla, johon jälkimmäiseen kuuluu lukitusmekanismi, joka käsittää väli-asennon lukitusmekanismeilla varustetut hydrauliset sylinterit, jotka on liitetty kääntörungon 40 oikeaan ja vasempaan sivuun. Tukin syöttölaite B kuljettaa eteenpäin tukkia 1, johon porausme-kanismin A avulla on porattu keskireiät pitkin tukin keskiakselia ja kuljetus pysähtyy viilusorvin pääosaan, jolloin syöttölaite pitää tukkia 1 paikallaan piikkihaaroilla piikkien työntyessä tukkiin 1. Toisen suoritusmuodon mukaisen viilusorvin pääosan rakenne on samanlainen kuin ensimmäisen suoritusmuodon mukainen viilusorvi.

12 80229

Esimerkin muodossa ylläkuvattu toisen suoritusmuodon mukainen viilusorvi toimii seuraavasti. Viilusorviin syötettynä tukki 1 kohdistetaan tai keskitetään kohdistuslaitteella C, tämän jälkeen muodostetaan keskiporaukset pitkin tukin keskiakselia po-rausmekanismin A avulla, sen jälkeen tukki 1 siirretään viilusor-vin pääosaan tukin syöttölaitteen B avulla ja tuetaan karoilla 2 (2a, 2b), jonka jälkeen tukki asteittain työstetään.

Kuten ylläolevasta selvityksestä käy ilmi, toisen suoritusmuodon mukaiseen viilusorviin kuuluu ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen viilusorvin lisäksi porausmekanismi keskireikien poraamiseksi tukkiin sen keskiakselia pitkin sekä tukin syöttölaite poratuilla keskirei'illä varustetun tukin kuljettamiseksi viilusorvin pääosaan. Tästä syystä toisen suoritusmuodon mukainen viilu-sorvi kykenee työstämään tukin pienempään halkaisijaan kuin tavanomaisilla saavutettavat halkaisijat ja lisäksi se eliminoi tehokkaasti esimerkiksi virheellisestä suuntauksesta tai virheellisestä porauksesta aiheutuvat ongelmat, joita väkisinkin esiintyy porattaessa keskireiät tukkiin käsin porakoneella, välttää erilaiset haittapuolet, joita ovat esim. tukin vahingoittuminen ja viilulevyn epäsäännöllinen halkaisija ja joita aiheuttaa karojen vääntymä tai karojen taipuma johtuen yllämainituista vaikeuksista, suorittaa tehokkaasti tukin työstön oikealla tavalla ja leik-kaa tai jyrsii tukin huomattavan tehokkaasti verrattuna tukin työstöön siten, että joka kerta otetaan esiin tukki, joka on varastoitu sen jälkeen kun keskireiät on muodostettu pitkin sen keskiakselia ja tukki on jouduttu tukemaan ja kohdistamaan uudelleen .

Piirustuksissa porausmekanismi on esitetty vain esimerkin muodossa eikä keksintö siis rajoitu siihen. Porausmekanismi voi olla poralaite, joka on varustettu sisäänrakennetulla käyttölähteellä, kuten sähköporalla tai paineilmaporalla, joka on järjestetty ta-kaisinvedettävästi ja varustettu poräustyökalulla, kuten puutyös-töporalla. Porausmekanismi voi olennaisesti olla missä tahansa muodossa edellyttäen, että se on varustettu takaisinvedettävästi poraustyökalulla, kuten puuporalla ja kykenee poraamaan keski- is 80229 reiän pitkin kohdistuslaitteella tai tukin syöttömekanismilla tuetun tukin keskiakselia. Porausmekanismit voidaan järjestää viilusorvin molempiin päihin tai tällainen mekanismi voidaan järjestää oikealle tai vasemmalla puolelle viilusorvia sopivasti ja valinnaisesti riippuen viilusorvin pääosan karan tai karojen muodosta. Edelleen kun viilusorvin pääosan kara tai karat on jaettu sopivasta kohdasta siten, että etuosa on vaihdettavissa ja eri etuosia käytetään vaihtoehtoisesti, tarvitsee ainoastaan tehdä poraustyökalun aksiaaliliikkeen pituus ja poraustyökalun paksuus vaihdettaviksi.

Puutyöstöpora on edullinen poraustyökalu, koska puutyöstöpora kykenee tehokkaasti poistamaan lastuja, mutta tästä huolimatta voidaan käyttää myös metallintyöstöporaa. Olennaisesti voidaan todeta, että mitä tahansa poraustyökalua voidaan käyttää edellyttäen, että se pystyy poraamaan halutun muotoisen keskireiän. Luonnollisesti poraustyökalun kärjen ei tarvitse välttämättä olla kohtisuora keskiakseliin nähden.

Kuvioissa 19 ja 20 on tukin syöttömekanismi esitetty esimerkin muodossa eikä se siis rajoitu tähän. Tukin syöttömekanismi voi olla esim. kuvioissa 22 ja 23 esitetty tukin kohdistus- ja syöttömekanismi D, jossa on kaksi paria ylä- ja alaliukuvarsia 46, jotka on liikkuvasti tuettu rungon 44 pyörivästi tukemilla rullilla 45 ja sovitettu kulkemaan edestakaisin porausmekanismin A ja viilusorvin pääosan välillä esittämättä jätetyn, hydraulisen sylinterin käsittävän käyttölaitteen avulla, sekä pari ylä- ja alapidinhaaroja 48, joita nostetaan ja lasketaan sopusoinnussa keskenään nostolaitteella 47, jonka hydrauliset sylinterit 47 on kiinnitetty liukuvarsien 46 vastaavaan etupäähän. Kukin sarja ylä- ja alaliukuvarsia 46 ja ylä- ja alapidinhaaroja 48 on sijoitettu tukin kohdistus ja syöttömekanismin D molemmin puolin. Tukin kohdistus- ja syöttömekanismi D määrittää tukin keskiakse-lin sen ulkomuodon perusteella. Tukin syöttömekanismi voi olla sellainen yksikkö, jossa on pari oikealla ja vasemmalle suuntautuvia piikkivarsia, jotka työntyvät tukin päihin tukin pitämiseksi paikallaan ja jotka on sovitettu liikkumaan edestakaisin po- 14 80229 rausmekanismin A ja viilusorvin pääosan välillä. On mahdollista käyttää millaista tahansa tukin syöttömekanismia edellyttäen, että tukin syöttömekanismiin kuuluu piikkihaarat, pidinhaarat tai piikkivarret, jotka on sovitettu pitämään paikallaan keski-rei'illä varustettu tukki ja liikkumaan edestakaisin ainakin po-rausmekanismin ja viilusorvin pääosan välillä.

Edelleen voidaan todeta, että tukin kohdistusta ja keskireikien poraamista tukkiin ei tarvitse välttämättä suorittaa samassa asennossa, vaan ne voidaan tehdä eri asennoissa. Siinä tapauksessa, että tukin kohdistus ja keskireikien poraus tukkiin suoritetaan eri asennoissa, on edullista muodostaa tukin syöttömekanismi siten, että tukin pidinosat saatetaan liikkumaan kohdistusasen-nosta viilusorvin pääosaan kolmena vaiheena, jotta ei tarvitsisi lisätä laitetta siirtämään tukki kohdistusasennosta porausmeka-nismiin. Mitä tahansa tavanomaista kohdistuslaitetta voidaan käyttää kuvatun kohdistus- tai keskityslaitteen asemesta. Joissain tapauksissa määriteltäessä keskiakseli pitkin tukin sydämen keskiakselia tai määriteltäessä keskiakseli jollakin tietyllä tavalla on esim. edullisempaa määrittää keskiakseli pitämällä tukkia paikallaan käsin, josta syystä kohdistuslaitetta ei välttämättä tarvita. Järjestämällä mukaan sopivan muotoinen erotetun ytimen poistopysäytin, joka mahdollistaa karan etenemisen ja palautuksen ja estää tukin työstetyn ytimen etenemisen ja palautumisen, jolloin mainittu pysäytin sijoitetaan lähelle tukin jompaa kumpaa päätä, mahdollistaa tukin työstetyn ytimen nopean ir-roituksen työstön jälkeen ainoastaan vetämällä kara takaisin. Tällainen järjestelmä parantaa edelleen viilusorvin työstötehok-kuutta.

Yllä esitetyn perusteella on selvää, että keksinnön' mukainen vii-lusorvi kykenee työstämään tukin pienempään halkaisijaan kuin tavanomainen viilusorvi erittäin tehokkaasti ja se on erityisen tehokkaasti sovellettavissa vaneritehtaisiin kun otetaan huomioon vaneriteollisuuden nykytila ja tulevaisuuden näkymät siinä mielessä, että vaneriteollisuuden on pakko käyttää Etelämeren puiden ohuita tukkeja tai vaihtoehtoisesti käyttää halkaisijaltaan pieniä tukkeja johtuen luonnonvarojen hupenemisesta.

Claims (5)

1. Viilusorvi tukin (1) sorvaamiseksi siinä viilulevyn (9) leikkaamiseksi irti tukista yhteistoiminnassa leikkurityökalun (3) kanssa, joka on sovitettu liikkumaan tukkia (1) kohti ja siitä poispäin, jolloin viilusorviin kuuluu pyörivä valssi (5), jossa on useita rengasmaisia käyttöosia (7) ja niissä kussakin useita osien ympäri järjestettyjä puhkaisuelimiä (7a), jolloin rengasmaiset käyttöosat (7) on sovitettu valssin (5) ympäri sopivin välein pitkin pyörivän valssin (5) aksiaalisuuntaa, jolloin pyörivä valssi (5) on sovitettu olennaisesti yhdensuuntaisesti leikkaustyökalun (3) terän kanssa ja siten, että puhkaisuelin (7a) pääsee työntymään tukin (1) kehäpintaan lähellä leikkaustyökalun terää, käyttö-yksikkö (18) pyörivän valssin (5) pyörittämiseksi, puristusosa (4) sovitettuna ainakin toiselle puolelle kutakin käyttöosaa tukin (1) painamiseksi hieman työkalun terän eteen, tunnettu siitä, että mukaan on järjestetty porausmekanismi (A), jossa on takaisinvedettävä poralaite (24) ainakin toisella puolella tukkia (1) vasten tukin päätä keskireiän (13) muodostamiseksi tukkiin (1), elimet (B, C, D) tukin (1) kohdistamiseksi tai keskittämiseksi tukin työstämiseksi mainitulla poralaitteella ja työstetyn tukin syöttämiseksi ennalta määrättyyn asemaan, sekä karaosat (2, 2a, 2b), jotka ulottuvat : tukkiin (1) aksiaalisesti muodostettuun keskireikään (13) tukin tukemiseksi pyörivästi mainittuun ennalta määrättyyn asemaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viilusorvi, tunnettu siitä, että kohdistus- ja syöttöosaan (B, C, D) kuuluu kohdis-tuslaite, joka tukee säädettävästi tukkia (1) takaisinvedet-tävän poralaitteen (24) suhteen sekä tukin syöttölaite, joka on kääntyvästi sovitettu poralaitteen (24) ja mainitun ennalta määrätyn aseman väliin. ie 80229

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viilusorvi, tunnettu siitä, että kohdistus- ja syöttöosaan (B, C, D) kuuluu tukin kohdistus- ja syöttömekanismi, joka on sovitettu tukemaan tukkia (1) säädettävästi takaisinvedettävän poralaitteen (24) suhteen ja liikkumaan edestakaisin sisäänvedettävän pora-laitteen (24) ja mainitun ennalta määrätyn aseman välillä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viilusorvi, tunnettu siitä, että karaosiin (a, 2a, 2b) kuuluu pari karoja, jotka työntyvät keskireikään (13) tukin (1) vastakkaisista päistä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viilusorvi, tunnettu siitä, että karaosiin (a, 2a, 2b kuuluu ensimmäinen kara, joka työntyy keskireikään (13) toisesta päästä ja toinen kara, joka tarttuu tukkiin (1) toisesta päästä. it 80229