FI78935C - Saett och anordning foer minskning av lukt och reducering av processvavelutslaepp fraon sulfatmassaprocesser. - Google Patents

Description

χ 78935

Tapa ia laite haiun ia prosessirikkipäästöien vähentämiseksi sulfaa ti: imassaprosesseis ta Tämän keksinnön kohteena on parannettu tapa koota ja tehdä vaarattomaksi selluloosamassan sulfaattimenetelmäl-5 lä valmistamiseksi tarkoitetun prosessin haisevia kaasuja. Keksinnön kohteena on myöskin laite tavan toteuttamiseksi.

Valmistettaessa sulfaattiselluloosaa selluloosapuu hajotetaan mm. natriumsulfidin vaikutuksen alaisena emäksisessä liuoksessa, jolloin ligniini hydrolysoituu. Hydro-10 lyysissä muodostuu useita orgaanisia rikkiyhdisteitä, kuten metyylimerkaptaania, dimetyylisulfidia ja dimetyylidi-sulfidia. Nämä yhdisteet ovat kaasumaisia tavallisessa lämpötilassa, ja niillä on hyvin voimakas ja epämiellyttävä haju. Juuri nämä yhdisteet aiheuttavat luonteen-15 omaisen hajun, joka useimmiten voidaan tuntea sulfaatti-selluloosatehtaiden läheisyydessä.

Sulfaattiprosessin hajun ongelma on ollut hyvin tunnettu siitä lähtien, kun prosessi otettiin käyttöön, mutta vasta viime vuosina on todella yritetty suorittaa toi-20 menpiteitä ongelman poistamiseksi, ja viranomaiset ovat rajoittaneet yhä enemmän käyttöluvan antamista kysymyksen ollessa haisevista prosesseista. Jottei aikaisemmin ole tehty näin paljon ongelmalle, johtunee siitä, että haisevia aineita on todettu niin pienissä pitoisuuksissa, että 25 niiden hajuttomiksi muuttamiseen liittyy huomattavia kustannuksia. Niissä pienissä pitoisuuksissa, jotka esiintyvät tehdaslaitosten ympärillä, haisevilla aineilla ei liioin ole mitään ilmeisiä vahingollisia vaikutuksia, vaan ainoastaan haju on yleensä kiusallinen.

30 Niillä menetelmillä, joita käytetään haisevien kaasu jen eli hajukaasujen vaarattomaksi tekemistä, tarkoitetaan useimmiten niiden polttamista, niin että ne muuttuvat rikkioksideiksi, minkä jälkeen nämä sitten lasketaan ulkoilmaan. Koska pahalle haisevia kaasuja muodostuu sel-35 luloosaprosessin useissa vaiheissa, pääasiallisesti selluloosan keiton puhalluksessa, mutta myöskin lipeän haihdutuksessa, tärpätin erotuksessa, y.m. vaiheissa, on tärkeää, että hajukaasut kootaan jokaisessa tällaisessa vai- 2 78935 heessa ja johdetaan sopivassa muodossa hävitettäväksi.

Edelleen on myöskin sopivaa ottaa talteen mahdollisimman paljon hajukaasujen sisältämää rikkiä. Eräs sopiva tapa tämän suorittamiseksi on pestä hajukaasut valko-5 lipeällä, jolloin tämä vastaanottaa sulfidit ja merkap-taanit. Tällä tavalla voidaan säätää lipeän sulfiditeet-tia, samalla kun rikki saadaan takaisin, ja pienempi määrä hajukaasuja kuormittaa hävityslaitteistoa.

Eräässä tunnetussa järjestelmässä hajukaasujen pois-10 tamiseksi ja hävittämiseksi sulfaattikeiton puhalluksen kaasut ja höyry lämpövaihdetaan veteen nähden puhallus-akussa ja tästä lauhde johdetaan höyrystyslaitteeseen, tavallisesti kolonniin, jossa se saatetaan höyrystyksen alaiseksi höyryllä, tavallisesti tuoreella höyryllä. Niis-15 sä tapauksissa, joissa käytetään yhtämittaista keittome-netelmää, keittopaine alennetaan "äkkilasketaan" tavallisella tavalla ja höyry johdetaan myöskin höyrystyskolon-niin. On itsestään selvää, että niissä tapauksissa, joissa suoritetaan yksinomaan jatkuva keitto, ei tarvita mi-20 tään puhallusakkua. Tavallisesti höyrystyskolonniin johdetaan myöskin laitteiston lipeän haihdutuksen epäpuhtain lauhde.

Höyrystyskolonni on varustettu osalauhduttimel],a, josta toisaalta paluuvirtaus palautetaan kolonniin ja toi-25 saalta höyryvaihe johdetaan kaasun hävitykseen. Tämä höyry vaihe yhdistetään puhallusakusta saatujen kaasujen kanssa ja mahdollisesti prosessin toisesta vaiheesta tulevien haisevien kaasujen kanssa ja johdetaan hävitysuuniin, joka esimerkiksi voi olla yhdistetty laitoksen kuorikatti-30 laan. On välttämätöntä laimentaa kaasut suurilla ilma-määrillä, jotta ne eivät ole kaasuseoksen räjähdysaineella, ja lisäksi kaasuseoksella on suuri vesihöyrypitoisuus. Tämän johdosta suuria määriä edistävää polttoainetta (apu-polttoainetta) tarvitaan kaasujen palamisen varmistami-35 seksi ja tarpeeksi korkean lämpötilan saavuttamiseksi kaasujen hävitystä varten. Tämän johdosta menetelmä tulee epätaloudelliseksi, mikä pahenee vielä nykyään öljyn hintojen suuresti noustessa. Edelleen ei ole mahdollista 3 78935 saada takaisin rikkiä pesemällä kaasut valkolipeällä, koska ne sisältävät tärpättiä ja metanolia, joita ei saa johtaa valkolipeäjärjestelmään. Koska laimennetut kaasut ottavat suuren tilavuuden, tarvitaan myöskin suurikokoi-5 nen putkijohtojärjestelmä, mikä vielä lisää kustannuksia.

Erääseen toiseen järjestelmään hajukaasujen poistamiseksi ja hävittämiseksi kuuluu tavallisen tyyppinen pu-hallusakku ja höyrystyskolonni, jossa on osalauhdutin samalla tavalla kuin edellä on esitetty. Panoksittaisessa 10 menetelmässä tarvitaan lisäksi kaasuakku kaasukellon tai sen tapaisen muodossa panoksittain suoritetun keiton puhallusten kaasuvirtojen tasaamiseksi. Hajukaasujen hävitys suoritetaan laitoksen meesauunissa, johon kaasut johdetaan kaasuakusta (panoksittaisessa menetelmässä), lauh-15 duttimesta jatkuvan keiton painetta alennettaessa, höyrys-tyskolonnin lauhduttimesta ja lipeän haihdutuksesta sekä mahdollisesti laitteiston muista hajukaasulähteistä. Rikkiyhdisteitä meesauunissa poltettaessa saadaan kuitenkin rikkidioksidia, jonka kalkki yhdistää suureksi osaksi ja 20 joka palautetaan laitteiston kemikaalijärjestelmään tehottomana painolastina sulfaatin muodossa. Tämä lisää mm. energiakustannuksia.

Tällä keksinnöllä poistetaan edellä esitetyt epäkohdat ja aikaansaadaan tapa ja laitteisto sulfaattiselluloo-25 satehtaan haisevien kaasujen kokoamiseksi ja vaarattomaksi tekemiseksi, jolloin menetelmä voidaan toteuttaa huomattavasti pienemmällä energian kulutuksella ja suuremmalla varmuudella sekä helpommalla säädöllä kuin aikaisemmin. Tämän menetelmän mukaan myöskin rikki voidaan palauttaa 30 paremmin laitteistoon ja sulfiditeettia voidaan ohjata laitteistossa entistä paremmin.

Keksinnön mukaisella tavalla prosessin keitt-o- ja pu-hallusvaiheen höyry sekä lauhde saatetaan höyryllä höyrys-tyksen tai erotuksen alaiseksi, höyrystykser. kaasuvaihe 35 johdetaan lauhduttimen läpi ja kondensoitumattomat kaasut hävitetään polttamalla. Keksinnölle on tunnusomaista se, että höyrystyksestä saatu kaasuvaihe saatetaan pitkälle menevän kondensaation alaiseksi lämpötilaan alle 50°C, 4 78935 niin että kaikki tärpätti ja metanoli kondensoituu ja että tärpätistä ja metanolista vapautetut, kondensoitumatto-mat kaasut pestään emäsliuoksella, sopivimmin tällöin val-kolipeällä, mahdollisesti sen jälkeen, kun ne on yhdistet-5 ty prosessin toisen vaiheen haisevien kaasujen kanssa ja sen jälkeen poltetaan, ja että höyrystyksen kaasuvaiheen pitkällemenevän kondensaation lauhde jaetaan pääasiallisesti tärpätin nestefaasiksi, pääasiallisesti metanclin nestefaasiksi ja kaasuvaiheeksi, sekä että tämä kaasuvai-10 he yhdistetään pitkällemenevässä kondensaatiossa saatujen, kondensoitumattomien kaasujen kanssa ennen niiden pesemistä ja polttamista ja että metanoli ja mahdollisesti myöskin tärpätti korvaavat polttoöljyn apupolttoaineena kaasuja poltettaessa ja että mahdollisesti poltosta poistuvat 15 savukaasut pestään emäksellä, sopivimmin valkolipeällä.

Keksinnön mukaista tapaa voidaan soveltaa yhtä hyvin jatkuviin kuin jaksottaisiin keittomenetelmiin ja myöskin näiden kahden menetelmän yhdistelmiin. Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa panoksittaisen keiton puhalluksen 20 höyry kondensoidaan puhallusakussa, josta lauhde johdetaan höyrystyslaitteeseen eli erottimeen ja puhallusakun kaasu yhdistetään höyrystyslaitteen kaasuvaiheen konden-soimisesta saadun kaasun kanssa.

Höyrystyksen tai erotuksen kaasuvaiheen kondensoimi-25 nen suoritetaan sopivimmin poistuvan kaasun lämpötilassa alle noin 40°C ja sopivimmin alle noin 35°C. Tällöin on sopivaa jakaa lauhdutin ensimmäiseen osalauhduttimeen, josta otetaan paluuvirtaus, joka palaa höyrystyskolonniin, ja päätelauhduttimeen, jossa kaasuvaihe kondensoidaan 30 edellä mainituissa lämpötiloissa.

Keksintöä havainnollistetaan lähemmin oheisessa piirustuksessa, joka muodostaa keksinnön mukaisen tavan toteuttamiseen tarkoitetun laitteiston lohkokaavion. Piirustuksessa esitetään edullisia sovellutusmuotcja käytettäes-35 sä panoksittaisen ja jatkuvan keittomenetelmän yhdistelmää.

Piirustuksen mukaan puhallushöyryä johdetaan jaksottaisen sulfaattikeiton puhalluksesta johtoa 1 pitkin pu-halluspainesäiliöön eli puhallusakkuun 2, jossa se lämpö- 5 78935 vaihdetaan veteen nähden ja jaetaan kaasuvaiheeseen, joka poistuu johdon 3 kautta ja lauhteeseen, joka poistuu johdon 4 kautta. Puhallusakusta 2 tuleva kaasuvaihe voidaan vielä kondensoida pintalauhduttimessa 5 ja johtaa vesilu-5 kon 6 kautta kaasuakkuun 7» joka tavallisesti on tehty kaasukelloksi. Kaasuakun 7 tarkoituksena on tasata kaasun syötössä esiintyviä heilahduksia, jotka aiheutuvat jaksottaisesta keitosta ja puhalluksesta. Sitten kaasu-akusta 7 tuleva kaasu pesutornissa 8 suoritetun pesun jäl-10 keen voidaan johtaa johdon 9 kautta hävitettäväksi.

Puhallusakun 2 lauhde menee johdon 4 kautta höyrystys-laitteeseen tai erottimeen 10, jona useimmiten on tavallisen tyyppinen höyrystyskolonni. Höyrystyskolonniin tai erottimeen 10 johdetaan johdon 11 kautta myöskin jatkuvas-15 sa keitossa paineen alennuksesta peräisin olevaa höyryä ja johdon 12 kautta höyryä, tavallisesti tuoretta höyryä höyrystystä varten. Sisään tuleva epäpuhdas lauhde voidaan lämpövaihtaa lämmönvaihtimessa 13 puhtaaseen lauhteeseen nähden, joka poistuu johdon 14 kautta höyrystyksen 20 jälkeen.

Höyrystyskolonnin 10 kaasuvaihe johdetaan lauhdutti-meen, joka sopivimmin on jaettu osalauhduttimeen 15 ja päätelauhduttimeen 16. Osalauhduttimesta 15 palautus johdetaan johdon 17 kautta takaisin höyrystyskolonniin 10.

25 Päätelauhduttimessa 16 kaasuvaihe kondensoidaan pitkälle-menevästi pääasiallisesti tärpätin, metanolin, veden ja osan liuenneita kaasuja nestefaasiksi sekä "kondensoitu-mattomien" kaasujen kaasuvaiheeksi, siis niiden kaasujen, jotka kondensoituvat alle noin 50°C, sopivasti jo alle 30 noin 4o°C ja sopivimmin alle noin 35°C. Nämä kaasut johdetaan johtoa 18 pitkin vesi lukkoon 19, jossa kaasu pestään ja mahdollisesti sekoitetaan prosessin toisesta vaiheesta tulevien haisevien kaasujen kanssa, kuten puhallus-akusta 2 tulevan kaasun kanssa, joka johdetaan johdon 9 35 kautta ja lipeän haihdutuksesta tulevan kaasun kanssa, joka on merkitty yleisesti viitenumerolla 20, jolloin tämä kaasu johdetaan johdon 21 kautta.

6 78935

Vesilukosta 19 kaasu johdetaan johdon 22 kautta pesu-torniin 23, jossa se pestään valkolipeällä, joka johdetaan valkolipeäsäiliöstä johtoa 24 pitkin ja johdetaan pois johtoa 25 pitkin. Pesutornissa 23 valkolipeä ab-5 sorboi suuren osan kaasun sisältämistä rikkiyhdisteistä, kuten rikkivedyn, merkaptaanin ja sulfidit, ja voidaan palauttaa takaisin prosessiin, jolloin sulfiditeetti myöskin kohoaa.

Nestefaasi johdetaan päätelauhduttimesta 16 johdon 2δ 10 kautta tärpätin dekantointilaitteeseen 29, jossa se jaetaan nestefaasiksi, joka on pääasiallisesti tärpättiä, nestefaasiksi, joka on pääasiallisesti metanolia ja kaasu-vaiheeksi, joka johdon 30 välityksellä yhdistetään johdos- «? sa 18 olevasta päätelauhduttimesta 16 tulevan kaasun kans-15 sa. Tärpätin dekantointilaitteesta saadun kaasuvaiheen lisäksi saadaan kaasuvaihe nestefaasin kaasunpoistosta kohdassa 31 ja kohdassa 32 metanolifaasista, joka johdetaan pois johtoa 33 pitkin.

Saatu metanolifaasi johdetaan johtoa 33 pitkin metano-20 lisäiliöön 34, johon se varastoidaan ja johdetaan sitten polttokammioon 44 kaasujen palamista edistäväksi polttoaineeksi (apupolttoaineeksi). Tärpättifaasi johdetaan johdon 36 kautta talteen ottamiseksi seuraavaa sulfaattitär-pätiksi puhdistusta varten. Jos taloudellisista syistä 25 on edullista, kuitenkin on mahdollista käyttää myöskin tärpättiä apupolttoaineena kaasujen palamista varten. Se johdetaan samalla tavalla kuin metanoli varastosäiliöön (ei esitetty) ja sieltä polttokammioon 2b.

Laitteiston käynnistämiseksi ja kytkemiseksi häiriöi-30 den esiintyessä prosessissa on järjestetty myöskin säiliö 37 polttoöljyä varten, jota johdetaan polttokammioon 44 johtoa 38 pitkin, joka on liitetty metanolijohtoon 35. Polttokammioon päättyvät myöskin johdot 39 ja 40 palamista varten tarvittavaa pää- ja sekundääri-ilmaa varten.

35 Nämä johdot ovat tavallisia johtoja.

Tarvittava kylmä vesi johdetaan lauhduttimiin 5 ja 16, vesilukkoihin 6 ja 19 sekä pesutorniin 41 syöttöjohtoa 4l pitkin. Päätelauhduttimesta 16 voidaan saada lämmintä 7 78935 vettä johdon 42 kautta ja pintalauhduttimesta 5, vesilu-koista 6 ja 19 sekä pesutornista 8 johdetaan saastunut vesi liitäntäjohtojen kautta poistojohtoon 43 ja lauhdevesi-säiliöön. Tämä järjestelmä on rakenteeltaan tavallinen.

5 Sitten vesi voidaan johtaa lauhdevesisäiliöstä höyrystys-kolonniin 10 haisevien epäpuhtauksien erottamiseksi.

Laitteisto on myöskin muutoin varustettu tavallisilla laitteilla neste- ja kaasuvirtojen pumppaamiseksi ja säätämiseksi, virtausten ja lämpötilojen mittaamiseksi, pai-10 neastioiden varoventtiileillä jne. Tällaiset laitteet ovat rakenteeltaan tavallisia, ja ammattimiehelle en selvää, kuinka niitä käytetään ja kuinka ne sovitetaan. Sen vuoksi niitä ei ole esitetty yksityiskohtaisesti piirustuksissa.

15 Kuten edellä on mainittu, piirustuksessa on esitetty laitteisto sekä panoksittaisesta keittomenetelmästä että jatkuvasta keitosta peräisin olevien haisevien kaasujen käsittelemiseksi. Ammattimiehelle on selvää, että jos käytetään ainoastaan yhden tyyppistä keittoa, laitteistoa 20 voidaan vaihdella vastaavassa laajuudessa. Niinpä täysin jatkuvassa menetelmässä puhallusakku 2, pintalauhdutin 5, vesilukko 6, kaasuakku 7 ja pesutorni 8 jätetään pois yhdessä niihin kuuluvien johtojen kanssa. Keiton paineen alennuksesta tuleva lauhde ja höyry menevät suoraan höy-25 rystyskolonniin 10. Pelkästään panoksittaisessa menetelmässä tarvitaan kuitenkin laitteiston useimmat osat, koska höyrystyskolonni on välttämätön kaikissa olosuhteissa.

Keksinnölle on oleellista, että höyrystyskolonnista 10 tulevan kaasuvaiheen lauhdetta käytetään paljon kauem-30 min kuin aikaisemmin ja pyritään kondensoimaan mahdollisimman paljon kaasua. Kondensoimisen ja tärpätin dekan-toimisen jälkeen on toivottavaa, että ainoastaan minimaalisen pieni määrä kaasua on olemassa johdettavaksi valko-lipeäpesutorniin 23» ja mieluimmin tällaisina kaasuina tu-35 levät olemaan ,,kondensoitumattomat,, kaasut, siis sellaiset kaasut, jotka kondensoituvat alle 50°C, sopivasti jo alle 40°C ja sopivimmin alle 35°C.

8 78935 Tärpätin dekantointilaite 29 on välttämätön tärpätin ja metanolin erottamiseksi sen sisältämistä kondensoitu-mattomista kaasuista. Tärpätti ja metanoli eivät saa tulla vesilukkoon 19 tai pesutorniin 23, koska ne voivat muo-5 dostaa ilman kanssa räjähtäviä seoksia. Käyttämällä de-kantointilaitetta saadaan paremmin valvottavat olosuhteet poltettaessa.

Vesilukon 19 tarkoituksena on yhdistää laitteiston eri vaiheista tulevat haisevat kaasut ja pestä ne ennen 10 niiden johtamista valkolipeäpesutorniin 23· Ehdottoman välttämätöntä ei ole käyttää vesilukkoa piirustuksen mukaan, mutta tämä muodostaa erään edullisen sovellutusmuo-don, koska saadaan kaasujen parempi seos ja pr-sessiedel-lytysten parempi valvonta hävitettäessä.

15 Valkolipeäpesutornissa 23 pestään hajukaasut valkoli- peällä, joka saadaan valkolipeän varastosäiliöstä ja palautetaan sen jälkeen takaisin sinne. Tällöin hajukaa-suissa olevan rikin pääosa erotetaan ja palautetaan keit-toprosessiin aktiivisessa muodossa. Tämä aikaansaa mm.

20 pelkistyslämmön säästöä laitteiston soodakattilassa. Edelleen prosessin sulfiditeettia voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Eräänä edellytyksenä tällaisen pesutornin käytölle on, kuten edellä on mainittu, että metanoli ja tärpätti on poistettu kaasusta. Käytännössä käytetään valko-25 lipeää pesunesteenä pesutornissa, koska sitä on saatavissa prosessissa. Kuitenkin juuri se, joka aikaansaa rikki-yhdisteiden absorption, on valkolipeän alkalipitoisuus, ja sen tähden periaatteessa jokainen emäksinen liuos on käyttökelpoinen pesunesteenä rikkiyhdisteiden absorboimi-30 seksi.

Emäksellä pesun jälkeen yhdistetyt haisevat kaasut johdetaan polttokammioon 44, joka voi olla rakenteeltaan tavallinen. Edullista on käyttää liekkipolttokammiota. Polttokammio on yhdistetty rakenteeltaan tavalliseen höy-35 rykattilaan, palamislämmön talteen ottamiseksi. Poltettaessa käytetään dekantointilaitteessa 29 erotettua meta-nolia apupolttoaineena ja hyvin toimivassa järjestelmässä muuttumattomilla edellytyksillä tarvitaan tuskin mitään 9 78935 lisäapupolttoainetta. Kuitenkin tätä tarvitaan laitteistoa käynnistettäessä ja pysäytettäessä samoin kuin myöskin häiriöiden tai vikojen esiintyessä prosessissa, ja sen tähden polttoöljyn säiliö 37 on yhdistetty polttokam-5 mion kanssa. Huomataan, että keksinnön mukaisella tavalla polttoöljyn kulutus pienenee huomattavasti. Aikaisemmin käytetyissä prosesseissa, joissa laimennetut haisevat kaasut poltettiin kuorikattilassa, öljyn kulutukseksi mitattiin noin 150 kg/h, mutta tämän keksinnön mukaisessa 10 prosessissa öljyn kulutus voidaan rajoittaa arvoon noin 25 kg/h samalla tuotannolla.

Erotettu tärpätti johdetaan useimmiten puhdistukseen ja myydään sulfaattitärpättinä, mutta jos tämä ei kannata, tärpätti voidaan polttaa myöskin apupolttoaineena. Tämä 15 aikaansaa luonnollisesti vielä öljyn kulutuksen pienenemistä. Tärpätti ja metanoli voidaan yhdistää tunnetulla tavalla halutuissa suhteissa ennen polttoa.

Rikkipitoisia hajukaasuja poltettaessa muodostuu rik-kioksidia, joka voidaan tehdä vaarattomaksi tunnettua 20 tyyppiä olevalla savukaasujen puhdistuksella. Joskus savukaasut johdetaan tehtaan soodakattilan savukaasujen puhdistukseen, jossa ne saatetaan tavallisen puhdistuksen alaiseksi. Myöskin on mahdollista pestä savukaasujen osa tai koko savukaasumäärä emäksellä, tavallisesti valkoli-25 peällä. Tämän ansiosta voidaan vielä säätää prosessin sulfiditeettia.

Keksinnön mukaisen laitteiston eri laitteiden tekninen sovellutusmuoto on tavallista tyyppiä, ja on selvä alan ammattimiehelle. Myöskin sellaiset pulmat kuin lait-30 teiden ainesten valinta ja mitoitus eri vaiheissa ovat pätevän ammattimiehen ratkaistavissa.

Tällä keksinnöllä saavutetaan monia etuja aikaisemmin tunnettuihin menetelmiin ja laitteisiin nähden hajukaasu-jen talteen ottamiseksi ja vaarattomaksi tekemiseksi. Sen 35 ansiosta, että väkevöidyt kaasut, joita ei ole laimennettu ilmalla tai höyryllä, poltetaan erillisessä uunissa, järjestelmän käyttöhäiriöiden vaara tulee pienemmäksi, koska edellytyksiä voidaan ohjata helpommin. Polttoöljyn 10 78935 käyttöä apupolttoaineena voidaan suuresti vähentää sen ansiosta, että metanolia ja mahdollisesti myöskin tärpättiä käytetään apupolttoaineena. , Tärpätin saanti nestemäisessä muodossa antaa vapauden sen käyttöön nähden, koska se 5 joko voidaan polttaa tai puhdistaa sekä myydä. Metanolin erotussäiliön ansiosta polttoa voidaan myöskin säätää tarkemmin .

Koska rikki voidaan saada takaisin hajukaasuista, menetelmän kokonaistalous paranee, samanaikaisesti kun sullo fiditeettia laitteistossa voidaan ohjata paremmin. Samanaikaisesti poltettava kaasumäärä pienenee, jolloin tulee helpommaksi varmistaa hajukaasujen mahdollisimman pieni ulos pääseminen.

Lopuksi keksinnön mukaisella tavalla ja laitteistolla 15 on myöskin se etu, ettei tarvita yksittäisten osien mitään uusia rakenteita, vaan nämä osat ovat tavallista tyyppiä. Tämä merkitsee huomattavia taloudellisia etuja.

Claims (9)

1. Tapa koota ja tehdä vaarattomaksi haisevia kaasuja selluloosamassan sulfaattivalmistusmenetelmän prosessista, jolloin höyry ja lauhde prosessin keitto- ja puballusvai- 5 heessa höyrystetään tuorehöyryllä, minkä jälkeen höyrystyk-sessä saatu kaasufaasi kondensoidaan ja kondensoimattomat kaasut hävitetään polttamalla, tunnettu siitä, että höyrystyksestä saatu kaasufaasi kondensoidaan pitkä11cmenevä s -ti kaksivaiheisesti ilmekehän paineessa loppuvaiheen lämpöti-10 laan alle 40°C, niin että oleellisesti kaikki tärpätti ja me -tanoli kondensoituvat, että tärpätistä ja metanolista vapautetut, kondensoimattomat kaasut pestään vedellä ja sen jälkeen emäsliuoksella, sopivinmin tällöin valkolipeällä, mahdollisesti sen jälkeep, kun ne on yhdistetty prosessin muiden 15 vaiheiden haisevien kaasujen kanssa, ja sen jälkeen poltetaan, ja että höyrystyksestä tulevan kaasufaasin pitkälle-menevästä kondensoinnista tuleva lauhde jaetaan pääasiallisesti tärpättiä sisältäväksi nestefaasiksi, pääasiallisesti rnetanolia sisältäväksi nestefaasi ksi ja kaasufaas ik.si 20 sekä että tämä kaasufaasi yhdistetään piti alienenevästä kondensoinnista tulevien kondensoitumattemien kaasujen kanssa ennen niiden kaksivaiheista pesemistä ja polttamista ja että metanoli ja mahdollisesti myöskin tärpätti korvaavat polttoöljyn apupolttoaineena kaasuja poltettaessa ja että 25 poltosta poistuvat savukaasut pestään emäksellä, sopivimmin valkolipeällä, jolloin kaasufaasin ja savukaasujen pesusta saatu valkolipeä palautetaan keittovaiheeseen siten, että sulfiditeettia laitteistossa voidaan säätää.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, jossa keittopro-30 sessi suoritetaan eräkeittona, tunnettu siitä, että puhallusvaiheen höyry kondensoidaan puha11ushöyryvaraajassa, : johdetaan lauhde tästä höyrystykseen ja puhallushöyryvaraa jasta tuleva kaasu edelleen kondensoidaan ja vesipesun jälkeen yhdistetään höyrysi yksest ä tulevan kaasufaasin pitkälle-35 menevästä kaksivaiheisesta k uuden soinnist a tulevin kaasun kanssa. 12 78935

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että höyrystyksestä tuleva kaasufaasi kon-densoidaan kaksivaiheisesti loppuvaiheen lämpötilaan, joka on sopivammin alle 35°C. 5 i). Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tapa, tunnettu siitä, että höyrystyksestä tulevan kaasu-faasin pitkä 11emenevästä kaksivaiheisesta kondensoinnista tulevat kaasut, jolloin ne on vapautettu oleellisesti kaikesta tärpätistä ja metanoiista, pestään vedellä enne n emäksellä 10 pesua yhdessä prosessin muiden vaiheiden haisevien kaasujen k a n s s a .

5. Laite selluloosamassan sulfaattivalnirtusmenetel-män prosessin haisevien kaasujen kokoamiseksi ja vaarattomaksi tekemiseksi jonkin patenttivaatimusten 1-^ mukaisel- 15 la tavalla, käsittäen prosessin keitto- ja puhallusvaihees-ta tulevan höyryn ja lauhteen höyrystimen, lauduttimen höyrystimestä tulevaa kaasufaasia varten ja laitteen lauhdut-timesta tulevien haisevien kaasujen polttamiseksi, tunnettu siitä, että lauhdutin on mitoitettu pitkälleme-20 nevästi kaksivaiheisesti kondensoimaan ja jäähdyttämään kaasufaasi loppuvaiheen lämpötilaan alle 40°C ja että laite lisäksi käsittää dekantointilaitteen pitkällemenevästä konden-soinnista tulevan lauhteen jakamiseksi nestefaasiksi, jonka muodostaa pääasiallisesti tärpätti, nestefaasiksi, jonka muo-25 dostaa pääasiallisesti metanoli, ja kaasufaasiksi, sekä pesu-tornin pitkällemenevästä kondensoinnista tulevan kondensoitu-mattoman kaasun ja dekantointilaitteesta tulevan kaasufaasin pesemiseksi emäksellä, sopivammin valkolipeällä, ennekuin yhdistetyt kaasufaasit poltetaan, sekä laitteet metanolin ja 30 mahdollisesti myöskin tärpätin johtamiseksi kaasujen polttoon, sekä pesutornin poltosta poistuvien savukaasujen pesemiseksi emäksellä, erityisesti valkolipeäl1ä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kaksivaiheinen lauhdutinlaitteisto on mitoi- 35 teltu jäähdyttämään höyrystyksestä tuleva kaasufaasi loppuvaiheessa lämpötilaan alle 40°C, ja sopi viiriini n alle 35°C. 13 78935

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite käytettäväksi panoksitta!sessa keittoprosessissa, tunnet-t u siitä, että se käsittää myöskin puhallushöyryvaraajan höyryn kokoamiseksi puhallusvaiheesta ja johdot laubdetta 5 varten puhalluskaasuvaraajasta höyrystimeen ja kaasua varten puhallushöyryvaraajasta lauhduttimen ja vesipesurin kautta tulevien kaasujen yhdistämiseksi lauhdutinlaitteistosta tulevan kaasun kanssa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää myöskin vesi lukon pitkällemenevästä kondensoinnist a tulevien kaasujen, nuhal-lushöyryvaraajasta tulevien kaasujen ja prosessin muista vaiheista tulevien muiden haisevien kaasujen yhdistämiseksi ja pesemiseksi vedellä ennenkuin yhdistetyt kaasut pestään einäk- 15 sellä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen laite tunnettu siitä, että lauhdutinlaitteiston kaksi vaihetta on jaettu esilauhduttimeksi, josta paluuvirtaus palautetaan höyrystimeen, ja päätela uhdut.t imeksi, josta nestefaasi 20 johdetaan dekantointilaitteeseen ja kaasufaasi johdetaan emäksellä pesuun.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää myöskin varasto-säiliön metanolia ja mahdollisesti myöskin tärpättiä var- 25 ten polttoon johdettavan virtauksen tasaamiseksi sekä säiliön lisättävää apupolttoainetta varten ja lisäksi johdot vesilukosta ja pesurista tulevan jäteveden palauttamiseksi puskur isäiliön kautta lauhdut t i a. e e n . 78935