FI78814C - Nollfiber innehaollande foderraoaemne och foder samt foerfarande foer deras framstaellning. - Google Patents

Description

1 78814

NOLLAKUITUA SISÄLTÄVÄ REHURAAKA-AINE JA REHU SEKÄ MENETELMÄT NÄIDEN VALMISTAMISEKSI - NOLLFIBER INNEHÄLLANDE

foderrAämne och foder samt förfarande för deras fram-STÄLLNING 5

Esillä olevan keksinnön kohteena on rehuraa-ka-ainef joka sisältää puunjalostusteollisuuden sivutuotteena saatavaa, pääasiassa selluloosasta koostuvaa ja mahdollisesti ligniiniä sisältävää nollakuitua, 10 seostettavaksi rehuun ja menetelmä ko. rehuraaka-aineen valmistamiseksi. Edelleen keksinnön kohteena on nolla-kuitua sisältävä pääasiassa märehtijöille tarkoitettu rehu ja menetelmä ko. rehun valmistamiseksi.

Pääasiassa lyhytkuituista selluloosaa ja mah 15 dollisesti ligniiniä sisältävän nollakuidun rehuarvo on ollut kauan tunnettu. Nollakuitua on jonkin verran käytetty pieninä määrinä säilörehuissa parantamaan vedenimemiskykyä.

Nollakuidun hyödyntämisen nykyaikaisissa kui-20 vissa täysrehuvalmisteissa on estänyt kuidun hankala käsiteltävyys. Nollakuitu saadaan puunjalostustehtaalta esim. noin 70 % vettä sisältävänä materiaalina. Erittäin hienojakoisesta nollakuidusta tulee kuivauksen jälkeen hienoa kevyttä nöyhtää, jonka käsittely rehuraaka-ai-25 neena on hyvin vaikeaa. Kevyttä, käsittelyssä huonosti juoksevaa nollakuitua on vaikea siirtää prosessissa aiheuttamatta tukkeumia ja räjähdysvaaraa. Lisäksi hienojakoinen kuiva nollakuitu erottuu herkästi muista rehun seoskomponenteista esim. seostus- ja välivarastointivai-30 heissä ennen seostetun rehun rakeistusta.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitetyt epäkohdat. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uudenlainen nollakuitua sisältävä rehuraaka-aine, jota esim. märehtijät voivat 35 täysin hyödyntää.

Edelleen esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä, joka mahdollistaa nollakuitua 2 78814 sisältävän rehuraaka-aineen valmistamisen.

Edelleen keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uudenlainen, nollakuitua sisältävä, pääasiassa märehtijöille tarkoitettu rehu sekä menetelmä sen valmistamisek-5 si.

Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan patenttivaatimuksiin.

Keksinnön mukainen rehuraaka-aine sisältää puunjalostusteollisuuden sivutuotteena saatavaa, pää-10 asiassa selluloosasta koostuvaa ja mahdollisesti lignii niä sisältävää nollakuitua n. 80 - 99 p-%, edullisesti n. 90 p-% kuiva-aineena laskettuna sekä nollakuitua sitovaa sideainetta n. 1 - 20 p-%, edullisesti n. 10 p-%. Rehuraaka-aine on olomuodoltaan rakeista ja sen 15 kosteuspitoisuus on esim. 10 p-%.

Nollakuitu koostuu pääasiassa lyhytkuituisesta selluloosasta. Lisäksi nollakuitu sisältää ligniiniä mahdollisimman vähän, esim. alle 30 p-%, sopivasti alle 20 p-%, edullisesti alle 10 p-%, erilaisia uuteaineita, 20 kuten pihkaa ja hartsia alle 10 p-%, edullisesti alle 5 p-% sekä tuhkaa alle 15 p-%, edullisesti alle 12 p-%.

Rehuraaka-aineesta valmistettava, mm. valkuaisaineita ja hiilihydraatteja sisältävä, pääasiassa märehtijöille tarkoitettu rehu sisältää nollakuitua 25 n. 0,8 - 50 p-%, sopivasti 5-30 p-%, edullisesti n. 9 - 25 p-% kuiva-aineena laskettuna. Rehu on olomuodoltaan rakeista. Täten nollakuidun määrä märehtijöille tarkoitetussa rehussa voi olla suurempi kuin 5 p-%, sopivasti yli 10 p-%, mahdollisesti jopa yli 20 tai 25 p-%.

30 Sideaineen tehtävänä on sitoa hienojakoinen nollakuitu siten, että pääasiassa nollakuidusta koostuva rehuraaka-aine on saatettavissa stabiiliin, rakeiseen olomuotoon. Sideaineena voidaan käyttää mitä tahansa eläimille sopivaa nollakuitua sitovaa ainetta. Erityisen 35 edullinen sideaine on melassi. Melassi toimii teknisenä apuaineena sitoen nollakuidun ja parantaen rehuraaka-aineen käsittelyominaisuuksia, esim. virtausominaisuuksia li 3 78814 rakeistusvaiheen jälkeen. Edelleen melassi muodostaa makua parantavan aineen sekä energialähteen. Myös muita sideaineita voidaan käyttää, esim. tärkkelyssiirappia, natriumglukonaattia, tai mitä tahansa eläimille fysiolo-5 gisesti sopivaa sideainetta. Myös eri sideaineiden seoksia voidaan käyttää.

Sideaine, esim. melassi tai jokin muu sinänsä tunnettu sideaine voidaan lisätä esim. kuivaan tai vesipitoiseen nollakuituun yksin tai muiden rehuraa-10 ka-aineeseen seostettavien aineiden yhteydessä.

Rehuraaka-aineesta valmistettava rehu sisältää sideainetta, esim. melassia, n. 0,01 - 10 p-%, sopivasti 0,5 - 3 p-%, edullisesti 1 - 2,5 p-% rehun kokonaispainosta.

15 Eräässä edullisessa sovellutuksessa rehuraa- ka-aine sisältää hydrolaasientsyymivalmistetta 0,001 -0,5 p-% rehuraaka-aineen kokonaispainosta. Hydrolaasi-entsyymivalmiste sisältää esim. sellulaasia 0,001 - 0,3 p-%, sellobiaasia 0,001 - 0,1 p-% ja/tai hemisellulaasia 20 0,001 - 0,1 p-%, kuten ksylanaasia 0,001 - 0,1 p-% rehuraaka-aineen kokonaispainosta (entsyymien annostus perustuu kaupallisten valmisteiden normaaleihin aktiivisuuksiin) . Entsyymit säilyvät stabiilissa muodossa rakeistetussa rehuraaka-aineessa, ja ne ovat aktivoi-25 tavissa myöhemmin.

Käytettävä entsyymivalmiste voi olla sinänsä tunnettu kaupallinen tai erityisesti valmistettava entsyymivalmiste, esim. suomalaisen patenttihakemuksen n:o 863393 mukainen entsyymisekoite, jossa entsyymi/ent-30 syymit on seostettu kuivaan kantajaan, esim. viljajauhoon ja rakeistettu. Entsyymivalmiste lisätään edullisesti kuivaan nollakuituun ennen rakeistusta esim. sideainelisäyksen yhteydessä. Haluttaessa lisätty entsyymivalmiste voidaan imeyttää muihin aineisiin esim. 35 pitkäaikaisvalmentimessa, esim. 1 - 2 h aikana, jolloin rehuraaka-aineseokseen voidaan kohdistaa myös lämpökäsittely entsyymien aktivoimiseksi.

4 78814

Entsyymivalmiste voidaan lisätä myös vesipitoiseen nollakuituun. Tällöin entsyymit voidaan aktivoida ennen nollakuidun kuivaamista kuidun pilkkomiseksi.

Entsyymejä voidaan lisätä myös rehuraaka-ai-5 neiden joukkoon seostuksen yhteydessä keksinnön mukaista rehua valmistettaessa.

Rehuraaka-aineesta valmistettava rehu voi edelleen sisältää lisättyjä aktiivisia entsyymejä 0,001 - 1 p-%.

10 Entsyymit pilkkovat esim. nollakuitua eläimel le sopivampaan ja sulavampaan muotoon. Tehokkaan pilk-koontumisen aikaansaamiseksi entsyymitoiminta on aktivoitavissa nollakuitua sisältävän rehuraaka-aineen valmistusvaiheessa, ruokinnan yhteydessä keksinnön 15 mukaista rehua esim. veteen sekoitettaessa ja/tai mahdollisesti vielä eläimen ruoansulatuskanavassa.

Nollakuitupitoinen rehuraaka-aine voi tarvittaessa sisältää myös muita aineita, kuten energialähteitä, ravinteita, lisä- ja/tai apuaineita, jotka paranta-20 vat rehuraaka-aineen rehuarvoa tai sen fysikaalisia ominaisuuksia.

Rehuraaka-aineseos voidaan rakeistaa millä tahansa sinänsä tunnetulla tavalla. Rakeistettu tuote kuivataan sopivasti kosteuspitoisuuteen 10 p-%. Saatu 25 rakeinen rehuraaka-aine on seostettavissa rehuun konsen-traatiossa n. 1 - 50 p-%, sopivasti n. 5 - 40 p-%, edullisesti n. 10 - 25 p-% rehun kokonaispainosta.

Nollakuitupitoinen rehuraaka-aine ja rehu ovat hinnaltaan edullisia, sillä puunjalostusteollisuuden 30 sivutuotteena saatava nollakuitu on edullista. Nolla-kuitupitoisella rehuraaka-aineella voidaan korvata tunnettuja kalliimpia hiilihydraattilähteitä.

Rakeisen olomuodon ansiosta rehuraaka-aine on stabiilia, se ei pölise käsiteltäessä eikä se erotu 35 muista rehuraaka-aineista näitä seostettaessa.

Keksinnön mukainen menetelmä ja erityisesti sen yhteydessä tapahtuva rakeistus ja sideaineen käyttö 5 78814 mahdollistavat stabiilin, runsaasti nollakuitua sisältävän rehuraaka-aineen valmistamisen.

Keksinnön mukaisen nollakuitupitoisen rehuraaka-aineen valmistusmenetelmä on yksinkertainen ja voi-5 daan suorittaa rehunvalmistuksen yhteydessä tunnetuilla laitteilla. Menetelmällä aikaansaatu rakeinen nollakui-tupitoinen rehuraaka-aine mahdollistaa nollakuidun käytön rehuteollisuuden raaka-aineena.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskoh-10 taisesti suoritusesimerkkien avulla.

Esimerkki 1

Eräässä keksinnön mukaisessa rehuraaka-aineessa käytettävän nollakuidun koostumus on: 15 ligniini alle 10 % uuteaineet (pihka, hartsi) alle 5 % tuhka alle 12 % (josta hiekkaa) alle 2 % ja loput selluloosaa 20

Nollakuitu toimitetaan puunjalostustehtaalta 70 % vettä sisältävänä puristeena, joka kuivataan läm-minilmakuivurilla, esim. myötävirtaan toimivassa nk. vi-herkuivurissa (Swiss-Combi kaksoisvaippakuivuri) edul-25 lisesti kosteuspitoisuuteen 12 p-%.

Kuivaan nollakuituun lisätään melassia n. 10 p-% valmiin rehuraaka-aineen kokonaispainosta. Mahdollinen entsyymi lisäys voidaan suorittaa sideainelisäyksen yhteydessä. Entsyymejä voidaan lisätä rakeisena esise-30 koitteena tai esim. kaupallisena valmisteena veteen lietettynä tai valmiina vesiliuoksena. Haluttaessa entsyymit voidaan aktivoida nollakuidun pilkkomiseksi eläimille sopivampaan muotoon.

Saatu rehuraaka-aineseos rakeistetaan rakeis-35 tuskoneella (esim. Amandus Kahl leveymatriisikone, matriisin reijän halkaisija on 8 mm, reikäkanavan pituus 10 mm). Mahdollinen entsyymilisäys voidaan suorittaa 6 78814 myös rakeistusvaiheessa suoraan rakeistuskoneeseen.

Rakeistuksen jälkeen esim. veitsikoneistolla voidaan aikaansaada rouhemainen nollakuitupitoinen rehu-raaka-ainemassa, joka on sellaisenaan lisättävissä 5 muiden rehuraaka-aineiden joukkoon.

Esimerkki 2 Täysrehujen vertailu Ay-sonneilla:

Kokeessa verrattiin nollakuitua sisältävän täysrehun tuotantovaikutusta Mulli Maikki-rehuun (Suomen 10 Rehu Oy) teurasmullien kasvatuksessa. Koe kesti 257 vrk ja kokeessa käytettiin 2x8 Ay-sonnia. Vertailuryhmää (1) ruokittiin aluksi Mulli Maikki 1 väkire huila, ja koeryhmää (2) ruokittiin nollakuitua 10 % sisältävällä täysrehulla. Väkirehuja ryhmät saivat 15 kilomääräisesti yhtä paljon. Eläinten elopainon ollessa n. 250 kg rehut vaihdettiin vähemmän valkuaista sisältäviksi Mulli Maikki 2 ja vast, nollakuiturehua 25 %. Karkearehuna molemmilla ryhmillä oli säilörehu, jota eläimet saivat vapaasti. Syötettyjen rehujen laatu ja 20 kulutus on esitetty taulukossa 2. Taulukossa 1 on esitetty koe-eläinten kasvutulokset.

Taulukko 1 Kasvutulokset 25 Ryhmä Keskim. Keskim. Keskim. Teuras paino paino kasvu paino kokeen kokeen koe- kg alussa lopussa aikana kg kg g/vrk 30 (1) Vert. 106,3 429,3 1262 211,6 (2) Koe 106,9 419,0 1213 204,7

F-arvo 12,33X3C

II

7 78814

Taulukko 2

Ruokintakokeessa syötettyjen rehujen laatu ja kulutus Laatutiedot

Rehu ka Tuhka Raakavalk. Raakakuitu 5 % %/ka %/ka %/ka

Mulli Maikki 1 88,3 8,6 24,0 10,4

Mulli Maikki 2 88,2 11,1 17,3 11,3

Nollakuiturehu (10 %) 89,1 10,4 23,8 13,7 10 Nollakuiturehu (25 %) 90,4 10,4 19,3 18,6

Kulutus

Ryhmä 1 Ryhmä 2 15 Rehu kg kg Säilörehu 3732,8 3716,5

Mulli Maikki 1 281,5

Mulli Maikki 2 566,8

Nollakuiturehu (10 %) 281,5 20 Nollakuiturehu (25 %) 566,8

Nollakuitua sisältävä täysrehu osoittautui tässä ruokintakokeessa maittavaksi ja tuotantovaikutukseltaan Mulli Maikin veroiseksi tuotteeksi.

25

Esimerkki 3 Täysrehujen vertailu lihamulleilla;

Kokeessa verrattiin tavallista nollakuitua ja entsymoitua nollakuitua sisältävien täysrehujen tuotantovaikutusta vertailurehuun. Koeaika oli 223 vrk. Ko-30 keessa käytettiin 3 x 10 Ay-sonnia. Vertailuryhmässä (1) väkirehuna oli vertailurehu 1, koeryhmässä (2) nollakuitua 10 % sisältävä koerehu ja koeryhmässä (3) sama määrä entsymoitua nollakuitua sisältävää rehua. Väkirehuja ryhmät saivat kilomääräisesti yhtä paljon. 35 Eläinten elopainon ollessa 289 - 292 kg rehut vaihdettiin valkuaista vähemmän sisältäneiksi rehuiksi: vertailurehu 2, tavallinen nollakuiturehu 25 % ja vast.

β 78814 entsymoitu nollakuiturehu 25 %. Karkearehuna syötiin säilörehua vapaasti. Taulukossa 3 on esitetty kasvutulokset. Rehujen laatua koskevat tiedot ja kulutusmäärät on esitetty taulukossa 4.

5

Taulukko 3

Kasvutulokset ruokintakokeen aikana

Ryhmä Keskim. Keskim. Keskim.

alkupaino loppupaino kasvu 10 kg kg kg g/vrk (19 92,3 364,7 272,4 1221 (2) 92,3 352,6 260,3 1167 (3) 92,4 356,5 264,1 1184 15 Taulukko 4

Ruokintakokeessa syötettyjen rehujen laatu ja kulutus Laatutiedot

Rehu ka Tuhka Raakavalk. Raakakuitu 20 % %/ka %/ka %/ka

Vertailurehu 187,9 8,8 21,5 9,1

Vertailurehu 2 88,3 8,6 18,2 7,1

Nollakuiturehu 10 % (taval.) 89,1 10,4 23,8 13,7 25 Nollakuiturehu 25 % (taval.) 90,4 10,4 19,3 18,6

Nollakuiturehu 10 % (ents.) 88,7 9,4 22,6 14,3

Nollakuiturehu 30 25 % (ents.) 90,4 11,2 21,9 17,0 35

II

9 78814

Kulutus

Rehu {1) kg (2) kg (3) kg Säilörehu 2777,6 2888,3 3103,7

Vertailurehu 1 286,7 5 Vertailurehu 2 392,0

Nollakuiturehu 10 % (taval.) 286,7

Nollakuiturehu 25 % (taval.) 392,0 10 Nollakuiturehu 10 (ents.) 286,7

Nollakuiturehu 25 % (ents.) 392,0

Keskim. kg ka/lisä* 15 kasvukilo 4,31 4,65 4,74

Kaikkien rehujen maittavuus oli hyvä.

Esimerkki 4 Täysrehujen vertailu lihanaudoilla: 20 Ruokintakokeessa verrattiin vertailurehua vertailurehuun 2 ja koerehua, so. 25 % nollakuitua sisältäneen täysrehun tuotantovaikutusta lihamullien kasvatuksessa. Koe kesti 303 vrk. Koe-eläiminä oli 2 x 8 Ay-sonnia. Vertailuryhmälle 1 syötettiin vertailurehua 25 2 ja koeryhmälle ryhmälle (2) koerehua. Heinää syötet tiin 1.0 kg/el/pv ja säilörehua sai vapaasti. Kokeen aikana säilörehua jouduttiin korvaamaan lyhyen ajan vihantarehulla ja heinää koiranheinän oljella. Taulukossa 5 on esitetty kasvutulokset ja taulukossa 6 rehujen 30 laatu ja kulutus.

35 10 7881 4

Taulukko 5 Kasvutulokset

Ryhmä Keskim. Keskim. Kesklm. Teuras- Teuras- alkupaino alkupaino kasvu paino % 5 kg kg g/vrk kg (1) 161,6 486,9 1074 250,75 51,5 (2) Koe- rehu 161,3 485,0 1068 245,2 50,6 10 Taulukko 6

Rehujen laatu

Ka-% Rv-%/ka Raakakuitu-%/ka (1) 89,7 21,1 9,3 (2) 91,7 19,3 17,4 15

Rehujen kulutus (l)/kg (2)/kg (1) 1118,00 (2) 1118,00 20 Säilörehu 3252,90 3286,30

Heinä 241,75 241,75

Vihantarehu 589,12 595,96

Olki 17,63 17,63 25 Ryhmästä 2 jouduttiin poistamaan kokeen aikana kaksi sonnia tapaturmien vuoksi. Nollakuitupitoista väkirehua syöneet sonnit kasvoivat tässä kokeessa yhtä hyvin kuin vertailurehua 2 syöneet.

30 Esimerkki 5 Nollakuidun rehuarvo:

Ruokintakokeessa määritettiin nollakuidun rehuarvo naudanrehuna. Nollakuitua oli lisätty täysre-huun. Vertailurehuna oli ohra, jota täydennettiin rypsi-rouheella niin, että ryhmien väkirehuissa oli sama 35 valkuaistaso. Tavoitteena oli pitää ryhmien elopainot yhtä suurina. Ruokintataso oli 90 g ka/metab.elop. kg ja suhde väkirehu:karkearehu 45:55. Ruokinta oli yk-

II

11 78814 silöllistä eli rehut punnittiin eläinkohtaisesti. Ruo-kintakoetta edelsi kahden viikon totutuskausi.

Tulokset on esitetty taulukossa 7.

5 Taulukko 7

Kasvu- ja teurastustulokset:

Ryhmä Keskim. Keskim. Keskim. Teuras- Teuras- alku loppu kasvu paino % paino kg paino kg g/vrk kg 10 1. 309,2 461,4 1094 220,5 47,7

Ohra + rypsi rouhe 8 eläintä 15 2. 312,1 453,9 1019 48,0 48,0

Nollakuitu-rehu 8 eläintä 20 Taulukossa 8 on esitetty rehun kulutus ruokin- takokeen aikana.

Taulukko 8

Rehu kg/eläin ry/eläin Keskim. lisä- 25 kasvu kg (1) ohra 348,43 295,05 5,27 rypsirouhe 169,12 139,94 säilörehu 2239,00 368,56 (2) nollakuitur. 503,93 409,17~ 5,44 30 säilörehu 2215,65 362,93

Koerehun laskennallinen rehuarvo ilman nolla-kuitua oli 0,884 ry/kg ka. Ruokintakokeesta saatiin nollakuitupitoiselle rehulle rehuarvoksi 0,903 ry/kg ka. 35 Nollakuidun ry-arvo (ka) oli siten 0,96 ja ka:n korvaus-luku 1,04.

Koeryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

i2 7881 4

Esimerkki 6 Väkirehujen vertailukoe lypsylehmillä:

Ruokintakokeessa verrattiin nollakuitua sisältävää koe-täysrehua (Suomen Rehu Oy) tavanomaiseen väkirehuun (1). Koerehussa (2) oli nollakuitua 10 %; 5 väkirehu oli "tavanomaista täysrehua", joka sisälsi kauraa ja Kiri Maikki 23. Karkeana rehuna oli säilörehu ja heinä. Koe kesti 92 vrk. Koe-eläiminä oli 2x6 lehmää. Ruokinta (1) ryhmälle oli säilörehua n. 40 kg/el./pv, heinää n. 2 kg/el./pvf kauraa ja täysrehua 10 suhteessa 1:1 (ka) ja (2) ryhmälle säilörehua n. 40 kg/el./pv, heinää n. 2 kg/el./pv ja koerehua. Ruokinta oli suunniteltu n. 8 maitokilon (4 %) tuottamiseen. Mai-totuotoksen punnitus suoritettiin joka toinen viikko kokeen aikana, ja rasva ja valkuainen määritettiin 15 neljä kertaa kokeen aikana. Tulokset on esitetty taulukossa 9.

Taulukko 9 Maitotuotokset 20 Ryhmä punnitus- maitoa kg 4-% maitoa Maidon Maidon jakso keskim. kg keskim. rasva-% valk.% (1) . 1 25,68 26,04 4,10 2,87 2 26,60 27,04 3 27,35 27,95 4,12 3,03 25 4 27,40 28,05 5 26,23 26,85 4,19 3,02 6 25,85 26,57 7 21,80 22,33 4,19 3,13 (2) 1 26,85 27,07 4,03 3,01 30 2 26,60 26,71 3 24,98 25,05 4,02 3,00 4 26,22 26,10 5 24,48 24,13 3,93 3,02 6 24,15 23,93 35 7 23,73 23,30 3,94 3,15

Taulukossa 10 on esitetty rehujen laatutiedot

II

13 7881 4 ja kulutus.

Taulukko 10 Laatutiedot 5 Rehu Ka-pit. R.valk. %/ka Raakakuitu%/ka (1) 82,02 20,30 11,02

Kaura 75,82 12,10 11,95 (2) 88,8 19,43 15,96 Säilörehu 21,86 17,63 29,70 10 Heinä 85,70 11,50 35,15

Naatti- säilörehu50 16,0 16,5 18,5 x) Syötetty kokeen alussa vain 3 viikon ajan nurmisäilö-15 rehun ohella.

Kulutus kg/ka/el./pv

Ryhmä Kaura Koerehu Tav. täysrehu Yht.

(1) 3,69 3,76 7,45 20 (2) 7,49 7,49

Kuvassa 1 on esitetty graafisesti lehmien maitotuotokset.

Tässä kokeessa syötetyt väkirehut olivat tuo-25 tantovaikutukseltaan täysin samanlaiset ja koerehu vähintään yhtä maittavaa kuin kaura ja tavanomainen täysrehu.

Esimerkki 7 Nollakuitua sisältävä rehu ia energialese 30 lihanaudan ruokinnassa;

Ruokintakokeessa tutkittiin nollakuitua sisältäviä rehuja, joissa oli 25 % nollakuitua, koerehu (1) ja 10 % nollakuitua koerehu (2), energialesettä (3) sekä vertailuryhmällä ohraa (4). Nollakuitua sisältä-35 vissä rehuissa (1) ja (2) laskettiin ry-arvo edelleen nollakuidulle olettaen rehun muiden osien arvot tunnetuiksi. Kokeessa käytettiin 4x7 Ay-sonnia. Kokeessa J4 7881 4 oli 7 neljän viikon jaksoa. Kasvutavoite oli 1000 g/pv. Perusrehuna oli säilörehu. Pyrkimys oli pitää suhde väkirehuikarkearehu vakiona, jotta mahdolliset erot karkearehun syönnissä eivät vaikuttaisi lopputulok 5 seen. Kokeessa eläimet saivat kuiva-ainetta keskimäärin 87 g/kg w°·75. Väkirehua tästä oli keskimäärin 48 %. Vertailuryhmällä väkirehuna oli ohra (4). Vertailuryhmän ja energialeseryhmän (3) väkirehuannos sisälsi 300 g rypsirouhetta ja 100 g peruskivennäistä. Ohran korvaus-10 luku oli 0,99 ja sulavaa raakavalkuaista siinä oli 8,1 % ka. Käytetyn rypsin rasvapitoisuus oli 7,6 %, korvaus-luku 1,11 sulavan raakavalkuaisen pitoisuus 25,8 % ka.

Raakavalkuaisen saanti ryhmittäin oli keskimäärin (g/sry/pv): vertailu (3) 599, koerehu (1) 648, 15 koerehu (2) 674, energialese (4) 601. Taulukossa 11 on esitetty koe-eläimien keskimääräinen lisäkasvu kokeessa ja taulukossa 12 rehujen (1), (2) ja (3) energiaväke-vyydet sekä rehuyksikköarvot ja taulukossa 13 rehujen koostumukset.

20

Taulukko 11

Keskimääräinen lisäkasvu kokeessa (g/pv)

Jakso (4) (1) (2) (3) 1 520 582 638 474 25 2 832 740 781 824 3 1122 1031 1148 949 4 1265 1321 1311 1128 5 1719 1689 1638 1444 6 1250 1036 1128 1194 30 7 1000 892 778 1034 35 is 78814

Taulukko 12 Energiaväkevyys

Ryhmä Keskim. ener- Ry-arvo Korvausluku giaväkevyys (ry/kg, (kg/ry) 5 (ry/kg ka) ka-% 89) (1) 1,087 0,967 1,03 (2) 1,094 0,974 1,03 (3) 1,058 0,942 1,96 10 Taulukko 13

Rehujen koostumus (%) (1) (2) (3)

Ohra 12,465 12,465

Venhälese 2,600 29,700 22,000 15 Melassi 5,000 5,000

Melassileike 12,000 12,000

Rypsirouhe, rasvainen 17,600 10,000

Rankkirehu 9,400 5,200

Maitojauhe 2,600 2,600 20 Kaura 9,700

Kaurankuorijauho 17,000

Viherrae 18,000

Leikeleseseos 22,000

Rasvaseos 7,000 25 Rasvahapposeos 8,000 8,000

Ca-lignosulfonaatti 2,000 2,000 3,000

Kivennäis- ja vitamiinilisäys 3,335 3,035 1,300

Nollakuitu 25,000 10,000 30

Suoritetun kokeen perusteella nollakuituja sisältävät rehut sopivat hyvin lihanaudan ruokintaan.

Edellä esitetyt esimerkit on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan keksintöä rajoittamatta 35 sitä millään tavoin.

Claims (18)

1. Rehuraaka-aine, joka sisältää puunjalostusteollisuuden sivutuotteena saatavaa, pääasiassa sellu- 5 loosasta koostuvaa ja mahdollisesti ligniiniä sisältävää nollakuitua, seostettavaksi rehuun, tunnettu siitä, että rehuraaka-aine sisältää nollakuitua n. 80 - 99 p-%, edullisesti n. 90 p-%, kuiva-aineena laskettuna sekä nollakuitua sitovaa sideainetta n. 1 - 20 10 p-%/ edullisesti n. 10 p-%, ja että rehuraaka-aine on olomuodoltaan rakeinen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rehuraaka-aine, tunnettu siitä, että nollakuitu sisältää ligniiniä alle n. 30 p-% kuiva-aineena laskettuna.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rehuraaka- aine, tunnettu siitä, että nollakuitu sisältää ligniiniä alle 20 p-%, edullisesti alle 10 p-% kuiva-aineena laskettuna.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukai-20 nen rehuraaka-aine, tunnettu siitä, että sideaine sisältää melassia.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen rehu, tunnettu siitä, että rehuraaka-aine sisältää hydrolaasientsyymivalmistetta 0,001 - 0,5 p-%.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen rehuraaka-aine, tunnettu siitä, että rehuraaka-aine sisältää sellulaasia 0,001 - 0,3 p-%, sello-biaasia 0,001 - 0,1 p-% ja/tai hemisellulaasia 0,001 -0,1 p-%.

7. Menetelmä rehuraaka-aineen valmistamiseksi, joka rehuraaka-aine sisältää puunjalostusteollisuuden sivutuotteena saatavaa, pääasiassa selluloosasta koostuvaa ja mahdollisesti ligniiniä sisältävää nollakuitua, tunnettu siitä, että 80 - 99 p-% nollakuitua 35 sisältävään tuotteeseen lisätään nollakuitua sitovaa sideainetta n. 1 - 20 p-%, edullisesti n. 10 p-%, saatu rehuraaka-aineseos rakeistetaan ja mahdollisesti kuiva- II 17 7881 4 taan siten, että rakeinen rehuraaka-aine on seostettavissa rehuun konsentraatiossa n. 1 - 50 p-%.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunn ettu siitä, että saatu rehuraaka-aine on 5 seostettavissa rehuun konsentraatiossa 5-40 p-%, edullisesti n. 10 - 25 p-%.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nollakuituun lisätään pääasiassa melassista koostuvaa sideainetta.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että nollakuituun lisätään hydrolaasientsyymivalmistetta 0,001 - 0,5 p-%, kuten sellulaasia 0,001 - 0,3 p-%, sellobiaasia 0,001 - 0,1 p-%, hemisellulaasia 0,001 - 0,1 p-%. 15

11. Pääasiassa märehtijöille tarkoitettu rehu, joka sisältää mm. valkuaisaineita ja/tai hiilihydraatteja sekä nollakuitua, tunnettu siitä, että rehu sisältää rakeistettua, nollakuitua 80 - 99 p-%, edullisesti n. 90 p-% ja nollakuitua sitovaa sideainetta 20 1-20 p-% sisältävää rehuraaka-ainetta siten, että rehu sisältää nollakuitua n. 0,8 - 50 p-%.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen rehu, tunn ettu siitä, että rehu sisältää nollakuitua 5-30 p-%, edullisesti 9-25 p-% kuiva-aineena lasket- 25 tuna.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen rehu, tunnettu siitä, että rehu sisältää nollakuitua, jonka ligniinipitoisuus on alle n. 30 p-% sekä nollakuidun sideainetta, esim. melassia, n. 0,01- 30 10 p-%.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen rehu, tunnettu siitä, että rehu sisältää nollakuitua, jonka ligniinipitoisuus on alle 20 p-%, edullisesti alle n. 10 p-%, sekä nollakuidun sideainetta, esim. 35 melassia n. 0,5 - 3 p-%, edullisesti n. 1 - 2,5 p-%.

15. Menetelmä valkuaisaineita ja/tai hiilihydraatteja sekä nollakuitua sisältävän, erityisesti is 7881 4 märehtijöille tarkoitetun rehun valmistamiseksi, tunnettu siitä että rehuun lisätään rakeistettua, nollakuitua 80 - 99 p-%, edullisesti n. 90 p-% ja nollakuitua sitovaa sideainetta 1-20 p-% sisältävää 5 rehuraaka-ainetta siten, että rehu sisältää nollakuitua n. 0,8 - 50 p-%.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rehu sisältää nollakuitua n. 5-30 p-%, edullisesti n. 9 - 25 p-% kuiva-aineena 10 laskettuna.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rehuun lisätään rakeistettua nollakuitua, joka sisältää hydrolaasientsyymivalmistetta 0,001 - 0,5 p-%, kuten sellulaasia 0,001 - 0,3 15 p—%, sellobiaasia 0,001 - 0,1 p-%, hemisellulaasia 0,001 - 0,1 p-%.

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rehuun lisätään hydrolaasientsyymivalmistetta 0,001 - 1 p-%. 20 is 78814