FI78746C - Foerfarande och anordning foer urvattning av en vaetskehaltig fibersuspension. - Google Patents

Description

1 78746

Menetelmä ja laite nestepitoisen kuitususpension saostami-seksi - Förfarande ooh anordning för urvattning av en vätskehaltig fibersuspension 5

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laite veden jatkuvaksi poistamiseksi suspensiosta, erityisesti kuitupitoisesta massasta, jolloin massa saatetaan saostumaan ilman, että vesi joutuu suotautumaan paksun huopautuneen 10 massakerroksen läpi.

Kuitumateriaalin, erityisesti selluloosa- ja puukuitumassan käsittely tapahtuu usein laimeana suspensiona. Esimerkiksi lajittelu reikä- tai rakosihdillä suoritetaan 1 - 3 %:n 15 sakeudessa. Lajittelun jälkeen kuitumateriaali seostetaan korkeampaan sakeuteen monista eri syistä. Usein sakeus nostetaan 10 - 15 %:n alueelle esimerkiksi varastointia tai valkaisua varten.

20 Aikaisemmin sovelletuista ratkaisuista ovat yleisimmin käytössä erilaiset imusuodattimet. Näissä massan sakeus saadaan nousemaan imemällä vettä massasta sihtipinnan, esimerkiksi paksun huopautuneen massakerroksen peittämän viirakankaan läpi. Saostettaessa massaa imuvaikutuksen 25 avulla voidaan käyttää n. 0,5 barin paine-eroa, koska voimakkaampi imu saattaisi suodoksen kiehumaan, mikä taas ei ole toivottavaa.

Ongelmana näissä ja myös muun tyyppisissä saostimissa on 30 niiden pyrkimys tukkeutua. Esimerkkinä voidaan mainita mm. tilanne, jossa seostettava suspensio johdettiin saostajaan paineellisena, jolloin periaatteessa voidaan käyttää kuinka suurta paine-eroa tahansa. Laboratoriokokeissa tällainen saostaja tukkeutui sulfaattimassalla noin 10 sekunnissa, 35 minkä jälkeen se täytyi puhdistaa.

P499FI.FIN/8901 2 78746

Ennestään tunnetaan myös monia erilaisia tapoja tukkeutumisen estämiseksi tai tukkeutumien irrottamiseksi sihdistä. Esimerkiksi FI-patenttijulkaisussa 41712 ja US-patenttijulkaisussa 3,455,821 pyritään puhdistamaan sihtipinta värähte-5 lyillä. Kuitenkin kaasu- ja kuitupitoisen paperimassan vaimennuskyky estää värähtelyjen puhdistusvaikutuksen.

Yhtenä tapana on esitetty FI-julkaisun 68005 mukainen kiekkosuotimen puhdistus paineilmaa käyttäen. Tietyssä vai-10 heessa kiekkosektorin kiertoa paineilmaa johdetaan kiekko-sektorin sisälle, jolloin puhallus irrottaa suodatetun massan sektorin ulkopuolelta.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on välttää edellä esi-15 tettyjen ratkaisujen haittapuolet ja aikaansaada uudentyyppinen menetelmä ja laite kuitususpension saostamiseksi jatkuvasti, ilman virtaussuunnan muutostarvetta ja ilman, että neste jouduttaisiin poistamaan paine-eron vaikutuksesta huopautuneen massakerroksen läpi. Sihtilevyt pystyvät 20 poistamaan huomattavasti suurempia nestemääriä, mutta sihtilevyn pinnalle saostuva massa estää tehokkaasti suurempien nestemäärien poiston. Siten suodatuskapasiteettia on mahdollista lisätä huomattavasti, jos pystytään estämään paksun huopautuneen massakerroksen muodostuminen sihtilevyn 25 pinnalle.

Keksinnön pyrkimyksenä on siis saada aikaan laite, jossa sihtipinnalle tuodaan jatkuvana virtana seostettavaa massaa, joka ei missään vaiheessa kiinnity sihtipintaan, vaan virtaa 30 pintaa tai ohuen paksuussäädetyn massakerroksen peittämää pintaa pitkin kohti poistoaukkoa ollen koko ajan voimakkaassa turbulenttisessa tilassa ja ainakin osittain fluidisoi-tuneena niin, ettei ehjää kuituverkostoa pääse syntymään ja saostuen koko ajan. Tätä haluttua toimintaa voidaan 35 edistää käyttämällä jo tunnettuja sihtirumpuja, joiden reikien tai rakojen halkaisija on jopa alle 0,3 mm, jolloin P499FI.FIN/8901 3 78746 massan kuidut eivät enää mene reikälevyn läpi tai vastaavasti rei'ityksen ollessa yli 0.3 mm muodostetaan ohut huopau-tunut massakerros estämään turbulentissa tilassa liikkuvien kuitujen meno sihtipinnan reikien läpi. Järjestämällä näiden 5 reikien tai rakojen tiheys riittävän suureksi saavutetaan tarkoitukseen sopiva avoin pinta-ala.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on ominaista, että sihti-rummun yhteyteen järjestetään seostettavan massan puolella 10 sihtirummun suhteen liikkuva siipiratkaisu, joka ei kuitenkaan mekaanisesti pyyhi sihtirummun pintaa, vaan aiheuttaa liikkuessaan painepulssin sihtirummun pintaan puristaen massaa kohti levyn pintaa ja aiheuttaen jättöpuolelle imua sihtirummun rei'ista sisällepäin, jolloin reikien ja 15 sihtirummun pintaan mahdollisesti tarttuneet kuidut irtoavat. Siipien toisena tehtävänä on pitää massakerros turbulentissa tilassa, joten keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusmerkillistä, että flokkimuodossa olevan kuitusus-pension saostustapahtuma jaetaan toiminnallisesti kahteen 20 vaiheeseen: saostusvaiheeseen, jossa suodatuspinnan läheisyydessä olevasta massakerroksesta poistetaan nestettä, ja sekoitusvaiheeseen, jossa suodatuspinnalle saostusvaiheessa saostuneesta kuitukerroksesta ainakin osa irroitetaan, ja jossa vaiheessa saostustilassa olevassa massassa ylläpide-25 tään turbulenssia, jolla mainittu suodatuspinnasta irroitet-tu saostettu massa sekoitetaan saostustilassa olevaan muuhun massaan, jolla menettelyllä koko saostustilassa olevan kuitususpension sakeus tasoitetaan.

30 Keksinnön mukaisen menetelmän eräälle variaatiolle on ominaista, että käytettäessä avoimessa saostajassa rumpu-maista tai kartiokasta sihtiä muodostetaan saostajän keskiöön kaasukupla, joka ohjaa saostajaan tulevan massan sihtipinnoille. Paineistetussa saostajassa sama efekti 35 saadaan aikaan keskiövaipalla. Keskiövaippaa voidaan luonnollisesti käyttää myös avoimessa saostajassa.

P499FI.FIN/8901 4 7 8 7 4 ό

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle edulliselle suoritusmuodolle on tunnusmerkillistä, että saostustilana on suodos-pinnoilla varustettu putki.

5

Keksinnöllä saavutettavia etuja ovat mm. sakeutustapahtuman nopeutuminen ja saostimen nesteenpoistokyvyn lisääntyminen, koska seostettavaan massaan ei anneta muodostua paksua huo-pamaista pintakerrosta, joka estäisi nesteen kulkeutumisen 10 virtauksen keskeltä suodospinnoille. Muina etuina voidaan mainita suljetulla ratkaisulla se, että saostuksessa ei pääse syntymään hajuhaittoja ja se että laite on joko paineistettavissa tai alipaineistettavissa.

15 Seuraavassa keksintöä esitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää keskisakean selluloosamassan käyttäytymistä putkivirtauksessa virtausnopeuden kasvaessa.

20

Kuvio 2 esittää erästä tapaa massan saattamiseksi turbulenssi tilaan ja tapaa tähän tarvittavan energian mittaamiseksi.

Kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisella laitteistolla mitattua 25 vääntömomenttia roottorin pyörintänopeuden funktiona massan eri sakeuksilla ja puhtaalla vedellä mitattuna.

Kuvioissa 4-8 esitetään erityyppisiä laitevaihtoehtoja keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi.

30

Kuviossa 1 esitetään kuinka selluloosamassa käyttäytyy putkivirtauksessa virtausnopeuden kasvaessa. FI-patenttihakemuksen 865136 mukaisessa ratkaisussa vettä poistetaan massasta silloin, kun massasuspensio virtaa tulppavirtaukse-35 na, ts. kuituverkosto on ehjä. Liikutaan kuviossa 1 alueella A - C, jolloin kuituverkosto vetää mukaansa suodospinnoilla P499FI.FIN/8901 5 78746 olevat kuidut, jotka ovat nekin tiukasti kiinni katuverkostossa. Vaikka tällä menettelyllä varmistetaankin, että suodospinta pysyy puhtaana, on haittapuolena toisaalta suhteellisen hidas saostuminen, koska massan virtausnopeutta 5 saostimessa ei voi nostaa, ja toisaalta se, että nestettä pääsee poistumaan vain kuitutulpan pintakerroksista, jonka jälkeen tulppa on rikottava sakeuden tasoittamiseksi koko suspensiossa samaksi, minkä jälkeen voidaan aloittaa uusi saostusvaihe.

10

Kun virtausnopeutta nostetaan kuvion 1 mukaisesti alueelle D -> H alkaa kuituverkoston muodostaman tulpan pintakerroksesta irrota yhä enemmän kuituja, jotka muodostavat turbu-lenttisen kerroksen tulpan ja putken seinämän välille. Vir-15 tausnopeuden vaikutuksesta pintakitka on kasvanut suuremmaksi kuin kuituverkoston sisäinen kitka. Toisaalta vastaavanlainen turbulenssi voidaan saada aikaan myös syöttämällä suspensioon energiaa tarkoitusta varten kehitetyllä laitteella. Siten kuituverkosto voidaan rikkoa myös esimerkiksi 20 kuvassa 2 esitetyllä roottoriratkaisulla tuomalla suspensioon riittävä määrä energiaa. Kyseisellä alueella D - H massasta ei voida poistaa nestettä enää em. FI-patenttihakemuksen 865136 mukaisella menetelmällä, koska irtonaiset kuidut tukkisivat suodospinnat välittömästi. Kuitenkin on 25 ilmennyt tarve saostaa massaa suuremmilla virtausnopeuksilla, johon tarkoitukseen on kehitetty uusi menetelmä.

Kuvio 2 esittää koelaitetta, jolla voidaan mitata massan sisäisiä leikkausvoimia. Laitteisto koostuu kammiosta 1, 30 joka on täynnä massaa, ja jonka seinämissä on ripoja 2. Kammiossa 1 pyörii roottori 3, jonka kehällä on vastaavasti ripoja 4. Roottorin 3 akselille 5 on järjestetty momenttianturi 6, josta luetaan roottorin pyörimistä vastustava momentti. Roottorin 3 akseli 5 on kytketty 35 kierrosluvultaan säädettävään moottoriin 7.

P499FI.FIN/8901 6 78746

Kuviossa 3 esitetään mainitulla koelaitteella mitattuja tuloksia. Pystyakseli kuvaa momenttia M, vaaka-akseli roottorin pyörintänopeutta N ja käyräparametreinä on massan sakeus. Kuviosta nähdään kuinka roottorin pyörimistä 5 vastustava momentti muuttuu sekä roottorin pyörintänopeuden että massan sakeuden funktiona. Kuviossa on tummennettuna merkitty piste, josta alkaen kunkin sakeuden momenttikäyrä kääntyy veden momenttikäyrän suuntaiseksi. Toisin sanoen massasuspensio käyttäytyy veden tavoin mainitusta pisteestä 10 lähtien. Kuvion antamista tiedoista voidaan myös laskea se teho, mikä tarvitaan massan muuttamiseen jähmeästä kuituver-kostosta veden tavoin virtaavaksi. Saostuksen onnistumisen edellytyksenä on meneminen kuvion 1 alueelle F-H, mutta kuitenkin siten, että ei ylitetä edellä esitettyä turbulens-15 sitasoa, jossa kuidut olisivat irrallaan yksitellen. Siten saostuksen kannalta sopivaksi alueeksi jää täysin turbulenttien alue, jossa suspensio on kauttaaltaan turbulenttisessa tilassa ja kuidut esiintyvät toisiinsa sitoutuneina pieninä flokkeina, jotka eivät pysty tukkimaan suodospinnan aukkoja. 20 Flokkien koko voi edullisesti vaihdella saostimen eri kohdilla esimerkiksi nuppineulan pään kokoisista sormenpään kokoisiin. Mainittu flokkien koko on säädeltävissä suspensioon tuotavan energian määrällä.

25 Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on se, että yhdessä vaiheessa voidaan poistaa suuriakin määriä nestettä. Kuten kuviosta 3 nähdään, voidaan esimerkiksi sakeudeltaan 4 %: seen massasuspensioon syöttää energiaa yli 10 %:sen suspension fluidisointiin tarvittavan määrän nostamalla 30 roottorin aiheuttama turbulenssitaso riittävän korkealle. Tässä tapauksessa roottorin kierrosluku on nostettava tasolle 25 r/s, jotta pystyttäisiin nostamaan sakeus arvosta 4 % arvoon 10 %. Toisin sanoen saostumisen aikana kuitusus-pensioon on syötettävä energiaa sen verran, että kuituflokit 35 eivät pääse saostimen sakeassa päässä muodostumaan liian suuriksi eli ei pääse syntymään tulppavirtausta. Ylärajan P499FI.FIN/8901 7 78746 syötettävälle energialle puolestaan määrää laimean pään suspension sakeus, jonka suspension kuidut eivät saa joutua täysin irralleen syötetyn energian vaikutuksesta, vaan flokkien koon täytyy pysyä sellaisena, että ne eivät tuki 5 suodospinnan aukkoja. Joissakin tapauksissa on edullista antaa ohuen massakerroksen muodostua suodospinnoilla. Kerroksen paksuutta pystytään kuitenkin säätelemään turbulenssi tasoa ja /tai suodospinnan yli vaikuttavaa paine-eroa muuttamalla. Näin tehdään esim. silloin, kun suodospintojen 10 aukot ovat suhteellisen suuria ja varsinaisena suodospintana toimiikin ohut huopautunut massakerros. Lisäksi on syytä huomata, että koska massa on voimakkaasti turbulenttisessa tilassa, massan sakeus tasoittuu jatkuvasti niin, että suodospintojen lähelläkään massan sakeus ei suuresti poikkea 15 keskimääräisestä sakeudesta. Sekä sakeuden nousun määrän että saostetun massan sakeusarvon tasaisuuden suhteen on esillä oleva menetelmä ylivoimainen aiempiin menetelmiin verrattuna.

20 Keksinnön mukaisen menetelmän varjopuoli on se energiankulutus, joka joudutaan käyttämään massan turbulenssitilan aikaansaamiseksi. Sillä käytetäänkö nyt esillä olevaa menetelmää veden poistamiseksi massasta vai FI-patenttihakemuksen 865136 mukaista menetelmää riippuu laite- ja energiahintojen 25 suhteesta. Optimaalinen ratkaisu voi vaihdella tapauksesta toiseen.

Olennaista keksinnön mukaista menetelmää soveltaville laitteille on mm. se, että käytettävän suodospinnan reikien, 30 rakojen tai huokosten koko on riittävän pieni. Kokeissa on todettu, että useimmilla puukuiduilla 0.2 mm:n reikäkoko on riittävän pieni. Kun käytetään näin pientä reikäkokoa, voidaan suodospinnan läpi poistaa nestettä ilman, että suodoksessa olisi häiritsevässä määrin kuituja. Eräässä 35 suoritetussa kokeessa, jossa massan sakeus nostettiin 10 %:sta 15 %:iin, oli suodoksen kuitupitoisuus alle 0.1 %.

P499FI.FIN/8901 _ 78746 o

Mikäli reikäkoko on esimerkiksi 0,5 mm, on ohuen massaker-roksen annettava muodostua suodospinnoille, jolloin tämä massakerros estää kuitujen tunkeutumisen suodoksen mukaan.

5 ESIMERKKI

Massaa pumpataan sakeamassapumpulla ja saatetaan virtaamaan suurella nopeudella suodospinnoilla varustetussa kanavassa. Painehäviö on virtauksen aikana n. 1 bar/m. Virtauskanavan turbulenssi-intensiteetti on niin suuri, että massan sakeus 10 voidaan nostaa 8 - 10 % alueelta 14 - 15 % alueelle yhdessä noin kolme metriä pitkässä suodoskammiossa. Energiaa joudutaan käyttämään noin 3 barin paine-eroa vastaava määrä.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa montaa eri 15 tyyppiä olevissa laitteissa. Yksinkertaisin laite (Fig. 4) on halkaisijaltaan riittävän pieni putki 10, jonka seinämä/ seinämät 11 toimivat suodospintoina. Tällöin riittävään turbulenssitasoon päästään pelkästään pumppaamalla massasuspensio tarpeeksi suurella nopeudella putkeen 20 (30 - 50 m/s). Lähtökohta on tietenkin se, että saostimen poistopäädyn alueella vallitseva turbulenssitaso estää massan flokkautumisen tulppavirtaukseksi ja alkupään turbulenssitaso massan hallitsemattoman huopautumisen suodospinnoille.

25

Toisena laitevariaationa (Fig. 5) on halkaisijaltaan suurempi putki 20, jossa virtaavan suspension turbulenssi-tasoa ei saada riittävän korkeaksi pelkällä virtausnopeuden kasvattamisella. Tällöin putken suodatuspintojen 21 30 kohdalle on järjestettävä turbulenssitasoa nostava elin 22, joka edullisesti on roottori. Roottorin pyörintänopeutta säätämällä saavutetaan haluttu turbulenssitaso.

Seuraavana laiteversiona (Fig. 6) on saostin 30, jonka 35 sihtipintana on rumpu 31, jonka sisäpuolella tai vaihtoehtoisesti ulkopuolella pyörii roottori 32 suhteellisen P499FI.FIN/8901 9 78746 lähellä suodospintaa. Järjestämällä roottorin 32 muoto sellaiseksi, että se kiihdyttää massan riittävän suureen kehänopeuteen, voidaan tälläkin ratkaisulla varmistaa tarpeeksi suuri turbulenssitaso. Toisena vaihtoehtona on tie-5 tenkin saostinrummun järjestäminen pyöriväksi, jolloin vas-tinosan, staattorin, tehtävä on pyrkiä pitämään massa paikallaan tai paremminkin antaa sen virrata saostimen läpi ak-siaalisuunnassa.

10 On tietenkin selvää, että kaikki edellä esitetyt laitteet voidaan sijoittaa käytännöllisesti katsoen mihin asentoon hyvänsä.

Seuraavana versiona (Fig. 7) esitetään saostin 40, joka 15 on ajateltu käytettäväksi edullisimmin vaakasuorassa asennossa. Toisessa laitteessa suodatusrumpu on kiinteä ja rummun sisälle on järjestetty pyörivä roottori 42, joka ylläpitää massan turbulenssitasoa. Ilman syöttämistä varten suodatusrumpua 41 ympäröi tila 43, johon on johdettavissa 20 paineilmaa yhteestä 44, ja josta tilasta myös suodos poistetaan yhteen 45 kautta. Ilma voidaan syöttää joko sykäyksittäin tai jatkuvana virtana, tärkeintä on se, että ilma korvaa massakerroksesta radiaalisuuntaan poistuneen veden.

25

Toisena versiona on ratkaisu, jossa saostinrumpu pyörii ja jollekin rummun sektorille on järjestetty mainittu paineil-mapuhallus. Puhallus voi olla jatkuva, jolloin suodospinnan puhtaanapysyminen varmistuu.

30

Ilman joutumista saostimen sisälle voidaan joissakin tapauksissa hyödyntää siten, että annetaan ilmakuplan kasvaa saostimen keskiössä niin, että tämä kupla säätelee suodospinnan läheisyydessä liikkuvan kuitukerroksen paksuuden. Tällöin 35 roottori kehittää massakerrokseen riittävän turbulenssin saostuksen onnistumiseksi. Tarvittaessa voidaan ilmakupla P499FI.FIN/8901 10 78746 korvata keskiövaipalla, jonka vaipan ja sihtipinnan välissä roottori pyörii.

Viimeisenä tässä käsiteltynä vaihtoehtona on keskipakopumppu 5 50, jossa tarkoitukseen soveltuvat osat muodostuvat suodos- pinnoista. Esimerkiksi keskisakean massan pumppaukseen tarkoitetussa pumpussa, jossa imukanavassa 51 on roottori 52, voi jo imukanavan seinämä olla suodospintana sekä myös itse pumpun kotelon sopivat seinämät 54.

10

Edellä on esitetty vain muutamia edullisia suoritusmuotoja keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteelle, joilla esimerkeillä ei ole tarkoitusta rajoittaa keksinnön suojapiiriä siitä, mikä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

15 P499FI.FIN/8901

Claims (8)

11 78746

1. Menetelmä kuitususpenslon saostamiseksi, jossa menetel-5 mässä kuitususpensio johdetaan ainakin osittain suodospin-noilla varustettuun tilaan, jolloin suspensiosta poistetaan nestettä suodatusplnnan yli vallitsevan paine-eron vaikutuksesta, tunnettu siltä, että flokklmuodossa olevan kuitususpenslon saostustapahtuma jaetaan toiminnallisesti kahteen 10 valheeseen: saostusvalheeseen, jossa suodatusplnnan läheisyydessä olevasta massakerroksesta poistetaan nestettä, ja sekoltusvalheeseen, jossa suodatuspinnalle saostusvalheessa saostuneesta kuitukerroksesta ainakin osa Irroltetaan, ja jossa valheessa saostustilassa olevassa massassa ylläplde-15 tään turbulenssia, jolla mainittu suodatuspinnasta irroitet-tu seostettu massa sekoitetaan saostustilassa olevaan muuhun massaan, jolla menettelyllä koko saostustilassa olevan kuitususpenslon sakeus tasoitetaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että turbulenssia ylläpidetään syöttämällä kuitususpensio suurella virtausnopeudella saostustilaan, jolloin pintakitkan johdosta turbulenssi on suurimmillaan suodatuspinnalla, jolloin suodatuspinnalle saostumaan 25 pyrkivän kuitukerroksen syntyminen estetään ja sakeampi massaosuus sekoitetaan muuhun suspensioon virtaavassa massassa vaikuttavan yleisturbulenssin vaikutuksesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että turbulenssia ylläpidetään erityisen saostustilaan järjestetyn suspensioon energiaa syöttävän elimen avulla, jolla aiheutetaan suodatuspintaan positiivisia ja negatiivisia paineiskuja, joilla saostuneen kuitukerroksen paksuutta säädellään ja jolla elimellä mainittu sakeampi 35 massaosuus sekoitetaan muuhun saostustilassa olevaan suspensioon. P499FI.FIN/8901 i2 78746

4. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukaisen menetelmän toteuttava laite, tunnettu siitä, että saostustilana on suodos-pinnoilla (11) varustettu putki (10). 5

5. Patenttivaatimusten 1 tai 3 mukaisen menetelmän toteuttava laite, tunnettu siitä, että suodospinnoilla (21, 31, 41, 51, 54) varustettuun saostimeen (20, 30, 40, 50) on järjestetty suodospinnalle saostuvan kuitukerroksen paksuutta 10 säätelevä, suspensioon energiaa syöttävä elin (22, 32, 42, 52).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että elin (22, 32, 42, 52) on suodospintojen (21, 31, 41, 15 51, 54) läheisyydessä pyörivä roottori.

7. Patenttivaatimusten 1 tai 3 mukaisen menetelmän toteuttava laite, tunnettu siitä, että suodospinta on liikkuva (esim. pyörivä rumpu) ja suodospinnan läheisyydessä on 20 massan liikettä suodospinnan mukana haittaava elin, esim. staattori.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että saostimena toimii keskipakopumppu (50), jonka suspensi- 25 on kanssa kosketuksissa olevista pinnoista (53, 54) ainakin yksi toimii suodospintana. P499FI.FIN/8901 13 78746