FI78139B - Vaevd filt speciellt foer pappersindustrin. - Google Patents

Description

78139

Kudottu huopa erityisesti käytettäväksi paperiteollisuudessa - Vävd filt speciellt för pappersindustrin Tämä keksintö liittyy kudottuun huopaan, joka koostuu n kudetasosta ja on tarkoitettu erityisesti käytettäväksi paperiteollisuudessa ja joka käsittää kudelangat ja loimi-langat, joiden päät on taitettu ja painettu alas, sekä joka mainittu huopa lisäksi käsittää silmukat taitosten yhteydessä huovan yhteenliittämiseksi ja muodostuu taitosten viereisessä vyöhykkeessä m kudetasosta.

Silmukoiden toisiinsa liittämisessä voidaan käyttää puikkoa, joka pujotetaan toistensa lomiin työnnettyjen silmukoiden lävitse, tai sitten käytetään kierrejousia, jotka on ensin pujotettu silmukoiden läpi ja sitten liitetty toisiinsa puikoilla.

Tällaisia huopia käytetään erityisesti paperiteollisuudessa, varsinkin kuivaushuopina.

Huopa viedään paperikoneen kuivaussylintereiden ympäri ja sitten sen päät yhdistetään.

Julkaisusta US-A-4250822 on tunnettu tämän tyyppinen kudottu kuivaushuopa, missä taitetut osat on kiinnitetty ompelemalla .

Nämä ompeleet osoittautuvat kuitenkin melko hauraiksi ja kulumiselle alttiiksi. Lisäksi ne saattavat jättää jälkiä paperiin.

Keksinnön mukainen kudottu huopa, jossa voidaan välttää ommelten käyttö, on tunnettu siitä, että taitoksen viereinen vyöhyke käsittää kutakin loimilankojen muodostamaa osa-loimea kohti ensimmäisen loimilankojen ryhmän, joka muodostaa p kudetasoa käsittävän alemman kerroksen (m>p>l), sekä ylemmän kerroksen, joka on painettu alempaan kerrokseen, jossa on m-p kudetasoa, sekä toisen loimilankojen ryhmän, joka muodostaa q kudetasoa käsittävän alemman ker- 2 78139 roksen (Kq<p) sekä ylemmän kerroksen, joka on painettu alempaan kerrokseen ja käsittää m-q kudetasoa, minkä lisäksi ainakin eräät loimilangat muodostavat silmukat taitoksen kohdalla.

Koska p on suurempi kuin q, on kudetasoja (p-q), joista ainakin yksi kudetaso on yhteinen ensimmäisen lankaryhmän alemman kerroksen kanssa, mikä samoin on yhteinen toisen lankaryhmän ylemmän kerroksen kanssa, mikä takaa taitekohdan viereisten kahden vyöhykkeen keskinäisen sidoksen.

Keksinnön erään toteutusmuodon mukaan taitekohdan viereinen vyöhyke on paksumpi kuin varsinainen huopa ilman taaksepäin kudontaa (m>n). Näinollen voidaan käyttää huovan vahvuutta korkeampia silmukoita, ylittämättä tietenkään taitekohdan läheisen vyöhykkeen paksuutta, ettei paperiin syntyisi jälkiä ja etteivät silmukat kuluisi.

Taitekohdan läheisen alueen liikavahvuuden takia voidaan myös pujottaa silmukoihin kierrejousia, joiden vahvuus on suurempi kuin itse huovan, ylittämättä kuitenkaan taitekohdan läheisen vyöhykkeen vahvuutta. Sen jälkeen kun molempien jousien kierteet on työnnetty toistensa lomiin, ne yhdistetään puikoilla.

Kun p valitaan yhtä suureksi kuin n, ja kun n on suurempi kuin 1, on edullista siirtymiskohdan parantamiseksi suunnitella varsinaisen huopaosan viereinen vyöhyke siten, että tässä vyöhykkeessä huovan ensimmäinen loimilankaryhmä muodostuu ainoastaan alemmasta kerroksesta ja jossa toisen loimilankaryhmän alempi kerros käsittää r kudetasoa, kun taas ylempi kerros käsittää (n-r) kudetasoa, toisen ryhmän lankojen päättyessä tässä vyöhykkeessä.

Keksinnön erään toisen toteutusmuodon mukaan n on suurempi kuin 2 ja taitekohdan viereinen vyöhyke on saman vahvuinen kuin itse kudos (m=n).

Il 3 78139

On muuten huomattava, että keksinnön mukaisesti kudotussa huovassa päälle kudotut loimilangat eivät ole vähän tai ollenkaan ahdettuja alempiin kerroksiin, mikä seikka estää sisäiset jännitykset, jotka ovat syynä muodonmuutoksiin sekä myös ilmanläpäisevyyden huononemiseen ahdetuilla alueilla, aiheuttaen veden haihtumisnopeuden pienenemistä kuivattavassa aineskerroksessa.

Lisäksi silmukoita voi olla hyvin tiheässä. Itseasiassa jokainen silmukka on tehty alas käännetystä loimilangasta niin että se on kudelankoihin nähden kohtisuorassa tasossa .

Silmukat ovat siten vähän tilaa vieviä sivusuunnassa, ja silmukoita muodostamaan voidaan käyttää 50 prosenttia tai enemmänkin loimilangoista.

Toisaalta kunkin ryhmän lankojen lukumäärän kussakin osa-loimessa olisi mieluimmin oltava sama, rasituksien mahdollisimman edullisen jakaantumisen vuoksi kudoksessa.

Keksintö selostetaan nyt yksityiskohtaisemmin eräiden määrättyjen toteutusmuotojen valossa, jotka oheisessa piirustuksessa on esitetty ei-rajoittavana esimerkkinä.

Kuva 1 esittää tunnettua tyyppiä olevan kudotun huovan.

Kuva 2 esittää keksinnön mukaisesti kudotun huovan pään, jolla on liikavahvuutta.

Kuvat 3-6 esittävät huovan valmistusmahdollisuutta ennen sen käsittelyjä pujontakoneessa.

Kuva 7 esittää keksinnön mukaisesti kudotun huovan päätä, jolla ei ole liikavahvuutta.

4 78139

Kudottu huopa kuvassa 1 on julkaisussa US-A-4250822 selostettua tyyppiä.

Huovan 12 päät 11 on taitettu taaksepäin, painettu alas ja kiinnitetty ompeleilla 13. Silmukat 14 ovat taitosten 15 yhteydessä, ja kun kahden pään silmukat työnnetään toistensa lomiin, voidaan päiden liitos lukita puikoilla.

Kuvassa 2 on esitetty keksinnön mukaisen huovan pää.

Huovassa on kaksi kudetasoa a ja b (n=2). Kudelangat on kuvattu pisteinä. Huovan pää on jaettu neljään vyöhykkeeseen A, B, C, D silmukoiden kuuluessa vyöhykkeeseen D. Kukin loimilankojen muodostama osaloimi käsittää ensimmäisen ryhmän Gl, mikä koostuu neljästä loimilangasta 1, 2, 3, 4 sekä toisesta ryhmästä G2, mikä koostuu neljästä loimilangasta 5, 6, 7, 8. Vyöhykkeen C kokonaisvahvuus on kolme kudetasoa a, b, c (m=3).

Ensimmäisen ryhmän Gl rakenne on esitetty etummaisessa tasossa, ja toisen ryhmän G2 taaemmassa tasossa.

Ensimmäisen ryhmän loimilangat 1, 2, 3, 4 kulkevat kahdessa kudetasossa a, b (p=2) vyöhykkeissä A ja B, samoin vyöhykkeessä C, missä ne muodostavat alemman kerroksen 20. Loimilangat 1, 2, 3, 4 kulkevat tason a kahden kudelangan alitse ja sitten tason b yhden kudelangan ylitse, ja niin edespäin. Vyöhyke A esittää varsinaista huopaa. Vyöhykkeessä D langat 1 ja 3 muodostavat kaksi silmukkaa, kun taas langat 2 ja 4 on taitettu välittömästi kudelankoja vasten.

Langat 1, 2, 3, 4 muodostavat ylemmän kerroksen 20', joka on painettu alempaa kerrosta 20 vasten antaen huovan nurjalle puolelle liikavahvuutta. Ylempi kerros 20' sijaitsee vain vyöhykkeessä C, ja langat 1, 2, 3, 4 kulkevat yhdessä n 5 781 39 tasossa c (m-p=l). Kukin loimilanka 1, 2, 3, 4 kulkee jaksoittain ensin kahden kudelangan ylitse ja sitten kahden kudelangan alitse. Langat 1-4 päättyvät vyöhykkeen C loppuun.

Loimilangat 5, 6, 7, 8 jotka kulkevat kahden tason a, b väliä vyöhykkeessä A, muodostavat alemman kerroksen 21 vyöhykkeessä B yksinkertaisena kerroksena tasossa a, sekä alemman kerroksen 22 vyöhykkeessä C niinikään yksinkertaisena kerroksena tasossa a (q=l). Langat 5, 6, 7, 8 kulkevat jaksottaisesti ensin kahden kudelangan alitse sekä sitten kahden kudelangan ylitse.

Vyöhykkeessä D langat 5 ja 7 muodostavat kaksi silmukkaa, kun taas langat 6 ja 8 on taitettu välittömästi kudelanko-ja vasten muodostamatta silmukoita. Langat 5-8 muodostavat ylemmän kerroksen 22' vyöhykkeessä C kulkien kahdessa tasossa b ja c (m-q=2); ne kulkevat ensin yhden kudelangan alitse tasossa b, sitten kahden kudelangan ylitse tasossa c.

Vyöhykkeessä B langat 5-8 muodostavat ylemmän kerroksen 21' kulkien tasossa b.

Ne kulkevat jaksoittaisesti yhden kudelangan ylitse, sitten kolmen kudelangan alitse j.n.e., ja lopuksi menevät ulos nurjalle puolelle, missä ne katkaistaan perättäises-ti .

Täten vyöhykkeen C kudetaso b on yhteinen ensimmäisen ryhmän G1 alemmalle kerrokselle 20 ja toisen ryhmän G2 ylemmälle kerrokselle 22'.

Vyöhykkeessä B kudetaso b on yhteinen kerrokselle, minkä muodostavat ryhmän G1 langat sekä ylemmälle kerrokselle 21', minkä muodostavat ryhmän G2 langat.

6 781 39

On ilmeistä, että jos vyöhykkeessä C olisi neljä kudeta-soa, voitaisiin lisätä vyöhykkeiden B ja C väliin vyöhyke C, missä olisi kolme kudetasoa muistuttaen kuvan 2 vyöhykettä C.

Kukin osaloimi käsittää kaksi ryhmää G1, G2, mutta niitä voisi olla kolme tai useampiakin.

Jotta rasitukset olisivat sopivasti jakaantuneet vyöhykkeessä C, on suositeltavaa, että ryhmissä G1 ja G2 on sama lankaluku.

Liitosvyöhykkeen BCD toteuttamiseksi huovan kummassakin päässä voidaan joko lähteä huovasta, jonka kumpikin pää on kuten vyöhyke A, jolloin langat muokataan vyöhykkeissä B ja C pujontakoneessa (kone, joka kutoo uudelleen kudoksen kohtisuorassa suunnassa alkuperäistä kudontasuuntaa vastaan), tai voidaan noudattaa päiden kudonnassa kuvan esittämää tapaa.

Huovan alkupäässä kudotaan:

Langat 1-4, (kuva 3): - kudos yhdessä kudetasossa - kudos yhdessä kudetasossa (kerros 20') - kudos kahdessa tasossa (vyöhykkeet C ja B) - lopuksi kudos A.

Langat 5-8, (kuva 4): - kudos kahdessa tasossa (kerros 22') ja kerros 21' muunnoksen jälkeen.

- kudos yhdessä tasossa (kerros 22 ja 21) - lopuksi kudos A.

li 7 781 39

Huovan loppupäässä (symmetrinen alkupään kanssa) kudotaan:

Langat 1-4, (kuva 5): - kudos kahdessa kulkutasossa - kudos yhdessä tasossa

Langat 5-8, (kuva 6): - kudos yhdessä tasossa (vyöhykkeet B ja C) - kudos kahdessa tasossa (vyöhyke C ylempi kerros ja vyöhyke B)

Kuvassa 7 on esitetty kudottu huopa, missä ei ole liika-vahvuutta vyöhykkeessä C silmukoiden läheisyydessä (m=n).

Loimilangat 5 - 8 on katkaistu vyöhykkeen C lopussa.

Silmukoita on tehty 50 prosentista loimilankoja, mutta olisi mahdollista vielä kasvattaa silmukkatiheyttä.

Huopa (vyöhyke A) käsittää kolme kudetasoa a, b, c, ja vyöhyke C muistuttaa kuvassa 2 olevaa vastaavaa vyöhykettä (m=n=3). Ryhmän G1 langat muodostavat alemman kerroksen 20 kahdessa tasossa (p=2) sekä ylemmän kerroksen 20' yhdessä tasossa (m-p=l).

Ryhmän G2 langat muodostavat alemman kerroksen 22 yhdessä tasossa (q=l) sekä ylemmän kerroksen 22' kahdessa tasossa (m-q=2).

Vyöhykkeessä B ryhmän G1 langat muodostavat alemman kerroksen 23 kahdessa tasossa sekä ylemmän kerroksen 23' yhdessä tasossa. Ryhmän G2 langat muodostavat yhden ainoan kerroksen kolmessa tasossa kuten huopa A.

Kuvissa 2 ja 7 ei ole näytetty kuin yksi huovan pää, mutta on selvää, että toinen pää on rakennettu samaan tapaan, jotta silmukkavyöhykkeet soveltuisivat parhaimmalla tavalla huovan liittämiseen.

Claims (6)

8 781 39

1. Kudottu huopa, joka koostuu n kudetasosta (a, b) ja on tarkoitettu erityisesti käytettäväksi paperiteollisuudessa ja joka käsittää kudelangat (17) ja loimilangat (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8), joiden päät on taitettu ja painettu alas, sekä joka mainittu huopa lisäksi käsittää silmukat (14) taitosten (15) yhteydessä huovan yhteenliittämiseksi ja muodostuu taitosten viereisessä vyöhykkeessä (C) m kudetasosta (a, b, c), tunnettu siitä, että taitoksen (15) viereinen vyöhyke (C) käsittää kutakin loimilankojen muodostamaa osaloimea kohti ensimmäisen loimilankojen (1, 2, 3, 4) ryhmän (Gl), joka muodostaa p kudetasoa käsittävän alemman kerroksen (20) (m>p>l), sekä ylemmän kerroksen (20‘), joka on painettu alempaan kerrokseen (20), jossa on m-p kudetasoa, sekä toisen loimilankojen (5, 6, 7, 8) ryhmän (G2), joka muodostaa q kudetasoa käsittävän alemman kerroksen (22) (l<q<p) sekä ylemmän kerroksen (22'), joka on painettu alempaan kerrokseen (22) ja käsittää m-q kude-tasoa, minkä lisäksi ainakin eräät loimilangat (1, 3, 5, 7. muodostavat silmukat (14) taitoksen (15) kohdalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kudottu huopa, tunnettu siitä, että vyöhyke (C) taitosten (15) vieressä on paksumpi kuin varsinainen huopa (A) ilman päällekudon-taa (m>n).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kudottu huopa, tunnettu siitä, että p on valittu yhtä suureksi kuin n, jolloin n>l.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kudottu huopa, tunnettu siitä, että se käsittää vyöhykkeen (B), joka on - viereinen huovalle (A) ilman päällekudontaa, ja jossa en simmäinen loimilankaryhmä (Gl) muodostaa ainoastaan alemman kerroksen ja jossa toisen loimilankaryhmän (G2) alempi kerros (21) käsittää r kudetasoa, kun taas ylempi kerros 9 781 39 (21') käsittää n-r kudetasoa, jolloin toisen ryhmän (G2) langat päättyvät tässä vyöhykkeessä (B).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainne kudottu huopa» tunnettu siitä, että n on suurempi kuin 2 ja että vyöhykkeellä (C) taitosten vieressä on sama paksuus kuin huovalla (A) ilman päällekudontaa (m=n).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksista mukainen kudottu huopa, tunnettu siitä, että jokainen ryhmä (Gl, G2) käsittää saman määrän loimilankoja.