FI69513B - Foerfarande foer att kondensera aonga i en vaermevaexlare och vaermevaexlare - Google Patents

Description

I ·Ί KUULUTUSjULKAISU r QM7 ®ΐ8πΙ B 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 070 ' 0 C Patentti »Työnnetty

^ i>-''-ten'fc rc-ldelat 10 C~ 1D?C

(51) Kv.lk.*/lnt.Cl.4 F 28 D 5/02, F 28 B 1/02 (21) Patenttihakemus — Patentansökning 782066 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 28.06.78 (23) Alkupäivä — Giltighctsdag 28.06.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 31.12.78

Patentti- ia rekisterihallitus Nähtäviksipä™* ja kuul.julkaisun pvm.- „ o.

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad -5 * 1 u *°3 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus— Begärd prioritet 30.06.77 USA(US) 811615 (71) Rosenblad Corporation, P.O.Box 2325, Princeton, New Jersey 085**0, USA(US) (72) Axel E. Rosenblad, Highlands, New Jersey, USA(US) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Menetelmä höyryn tiivistämiseksi lämmönvaihtimessa ja 1ämmönvaihdin -Förfarande för att kondensera änga i en värmeväxlare och värmeväxlare

Keksinnön kohteina ovat menetelmä höyryn tiivistämiseksi alasvaluvan kalvon avulla toimivassa lämmönvaihtimessa, menetelmän käsittäessä tiivistettävän höyryn johtamisen alasvaluvan kalvon avulla toimiviin levymäisiin lämmönsiirtoelementteihin, joissa on olennaisesti pystysuorat ulkopinnat, sekä jäähdytysnesteen saattamisen virtaamaan alas-valuvana kalvona pitkin mainittuja ulkopintoja höyryn jäähdyttämiseksi ja tiivistämiseksi, sekä alasvaluvan kalvon avulla toimiva lämmönvaih-din, joka käsittää vaipan, useita vaipan sisällä sijaitsevia levymäisiä lämmönvaihtoelementtejä, joissa on olennaisesti pystysuorat pinnat, välineen tiivistettävän höyryn johtamiseksi elementteihin ja välineen tiivistymän poistamiseksi elementeistä, välineen tii-vistymättömien kaasujen poistamiseksi elementeistä sekä välineen jäähdytysnesteen jakamiseksi mainituille olennaisesti pystysuorille elementinpinnoille virtaamaan alasvaluvana kalvona niiden päällä.

Alasvaluvan kalvon avulla toimivat levytyyppiä olevat lämmönvaihti-met ovat erittäin tehokkaita, ja niitä käytetään laajalti teollisuuden eri aloilla. Tämäntyyppisiä lämmönvaihtimia on selostettu US-patenteissa n:ot 3 332 469, 3 351 119, 3 366 158 ja 3 371 709.

6951 3 Lämmönvaihtoelementtejä, jotka on tehty levypareista kiinnittämällä levyt reunoistaan yhteen ja varustamalla ne vastakkaisilla kuopilla elementtien lujittamiseksi muodonmuutoksia vastaan, on selostettu US-patentissa n:o 3 512 239, jossa on esitetty tällaisten elementtien valmistusmenetelmä.

Alasvaluvan kalvon avulla toimivia lämmönvaihtimia käytetään haih-duttimina höyrystämään kalvona virtaavaa nestettä tai tiivistiminä nesteyttämään vesi- tai muuta höyryä siirtämällä siitä lämpöä valuvaan nestekaIvoon. Haihduttimessa nesteen kuumeneminen on haluttu lopputulos. Tiivistimessä nesteen kuumeneminen on väistämätön seuraus lämmön siirtymisestä siihen tiivistyvästä höyrystä. Jäähdytys-nesteen kuumenemista tiivistimissä ja siitä johtuvaa jäähdytyskyvyn heikkenemistä on suvaittu aina tähän saakka.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä höyryn tiivistämiseksi, jolla ei ole tunnettujen ratkaisujen haittoja. Tämä aikaansaadaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyllä menetelmällä. Keksinnön mukaisen parannetun lämmönvaihtimen tunnusmerkit selviävät patenttivaatimuksesta 4. Muut edulliset suoritusmuodot selviävät alivaatimuksista.

Alasvaluvan kalvon vastaanottaessa lämpöä, joka siirtyy siihen läm-mönvaihtoelementin sisällä tiivistettävästä höyrystä, itse nestettä jäähdytetään haihduttaen sitä johtamalla jäähdytysilmaa nesteen ulkopinnan ohi. Täten alasvaluva nestekalvo toimii lämmönvaihto-väliaineena tiivistettävän höyryn suhteen ja alasvaluvan kalvon ohi virtaava ilma toimii lämmönvaihtoväliaineena nesteen jäähdyttämiseksi.

Useita lämmönvaihtoelementtejä on sijoitettu rinnakkain erilleen toisistaan vaipan muodostaman kammion sisään. Kukin lämmönvaihtoele-mentti on muodostettu kahdesta erillään toisistaan olevasta litteäs-tä levystä, jotka on liitetty reunoistaan yhteen. Lämmönvaihtoele-menttien yläpäässä on aukot, jotka ovat yhteydessä jako- tai kokoo-japutkeen höyryn sisäänvientiä tai poistoa varten, ja niiden ala- 3 6951 3 päässä aukot, jotka ovat yhteydessä tiivistymänpoistoputkeen. Keksinnön muunnetussa sovellutusmuodossa lämmönvaihtoelementit on sijoitettu säteittäisesti, ts. että pystysuorat lämmönvaihtoelementit suuntautuvat ulospäin kuten pyörän puolat.

Elementtien ollessa rinnakkain sijoitettuina jäähdytysneste saapuu kammion sisään putkesta, joka johtaa lämmönvaihtoelementtien yläpuolella sijaitsevassa jakelualtaassa olevaan ylivirtausaltaaseen. Nesteen täytettyä ylivirtausaltaan se virtaa rei'itetylle levylle, joka jakaa nesteen tasaisesti lämmönvaihtoelementtien ylle muodostaen alaspäin valuvan kalvon elementtien pinnoille. Kammion eli vaipan alapää on varustettu nesteenpoistoaukolla.

Lähellä kammion pohjaa voi olla aukko jäähdytysilman sisäänjohta-mista varten, ilman kohdatessa lämmönvaihtoelementtien alapäistä suihkuina virtaavan jäähdytysnesteen, siten jäähdyttäen nestettä.

Sen jälkeen ilma kulkee ylöspäin lämmönvaihtoelementtien välitse jäähdytysnesteen virtauksen suhteen vastakkaiseen suuntaan, ja lämmennyt kyllästetty ilma poistuu kammion sisältä lämmönvaihtoelementtien yläpäiden yläpuolella sijaitsevasta kohdasta.

6951 3

Vaihtoehtoisesti jäähdytysilma voidaan johtaa sisään kammion sivuilta joko läheltä kammion pohjaa tai yläpäätä, ilman virratessa joko vastakkaiseen tai samaan suuntaan kuin jäähdytysneste.

Tiivistämatön höyry ja sen mukana tiivistymättömät kaasut voidaan poistaa lämmönvaihtoelementtien sisältä joko yhdessä tiivistymän kanssa tai erikseen. Jos kaasut on poistettava yhdessä tiivistymän kanssa, tiivistettävä höyry johdetaan sisään ylemmän jakoputken kautta. Jos poistokaasut on erotettava tiivistymästä, tiivistettävä höyry johdetaan lämmönvaihtoelementtien sisälle alaosassa sijaitsevan jakoputken kautta, joka jakoputki on yhteydessä kunkin elementin alapäähän tai alapään lähelle, niin että höyry tulee kulkemaan ylöspäin vastakkaiseen suuntaan kuin jäähdytysnestevirta, ja tiivistymättömät kaasut poistetaan elementtien yläpäiden lähellä sijaitsevan kokoojaputken kautta.

On luultavaa, että keksinnön mukaisen järjestelmän yleisimpänä käyttönä tulee olemaan vesihöyryn tiivistäminen käyttäen vettä jäähdytysnesteenä ja ilmaa vedenjäähdytysvällaineena, mutta on selvää, että myös muita kaasuja ja nesteitä voidaan tiivistää ja käyttää jäähdytykseen. Höyryn sisältäessä vahingollisia aineosia, tällaisia vahingollisia aineita sisältävien tiivistymättömien kaasujen erillinen poisto tekee mahdolliseksi puhtaamman tiivistymän saannin ja helpottaa poistokaasujen jatkokäsittelyä.

Samoin kuin rinnakkain sijaitsevien lämmönvaihtoelementtien tapauksessa lämmönvaihtoelementtien säteittäinen sijoitus tekee mahdolliseksi höyryn, jäähdytysnesteen ja jäähdytysilman virtauksen joko vastakkaisiin suuntiin tai samaan suuntaan, vaikka on tosin otettava huomioon, että jäähdytysnesteen on aina virrattava alaspäin elementtien lämmönvaihtopintojen yli alasvaluvana kalvona.

Joissakin keksinnön sovellutuksissa on edullista käyttää tuuletinta jäähdytysilmavirran pakottamiseksi kulkemaan lämmönvaihtoelementtien ohi kosketuksessa pitkin lämmönvaihtopintoja alasvaluvan jäähdytysnesteen kanssa.

Edullisia sovituksia jäähdytysnesteen jakelemiseksi valumaan ohuena kalvona alas pitkin lämmönvaihtoelementtien pintoja keksinnön mukaisissa tiivistimissä on selostettu seuraavassa, sovitusten ollessa rei1itettyä putki- tai levytyyppiä.

6951 3 Nämä ja muut tämän keksinnön mukaiset sovellutukset ja edut selviävät parhaiten seuraavasta edullisten sovellutusmuotojen yksityiskohtaisesta selostuksesta, erikoisesti oheisen piirustuksen yhteydessä.

Piirustuksessa, jossa samat viitenumerot merkitsevät kauttaaltaan samoja osia, kuvio 1 esittää sivuttaista leikkausta keksinnön mukaisesta tiivistys järjestelmästä, joka käsittää alapään sivulla sijaitsevan ilman-tuloaukon, alapään sivulla sijaitsevan höyryntuloputken ja yläpään sivulla sijaitsevan ilmanpoistoaukon, kuvio 2 on päittäinen poikkileikkaus kohtisuoraan kuviossa 1 esitetyn tiivistimen kuvan tasoa vastaan, kuvio 3 on samanlainen kuva kuin kuviossa 1 tiivistysjärjestelmästä, joka on muuten samanlainen kuin kuvioissa 1 ja 2 esitetty paitsi että ilmantuloaukko on sijoitettu lämmönvaihtoelementtien alapään yläpuolelle, kuvio 4 on poikkileikkaus kuvion 3 mukaisesta järjestelmästä kohtisuoraan kuvion 3 kuvan tasoa vastaan, kuvio 5 on isometrinen kuva minkä tahansa kuvioiden 1-4 mukaisen järjestelmän osasta joidenkin järjestelmän osien ollessa poistettuna sisärakenteen esittämiseksi, kuvio 6 on sivuttainen poikkileikkaus keksinnön mukaisesta tiivistys järjestelmästä , jossa jäähdytysilman poistoaukko sijaitsee järjestelmän yläpäässä sekä myös jäähdytysnesteen jakeluputkisto, kuvio 7 on poikkileikkaus kuvion 6 mukaisesta järjestelmästä kohtisuoraan kuvion 6 kuvan tasoa vastaan, kuvio 8 on isometrinen kuvioiden 6 ja 7 mukaisen järjestelmän osasta vaipan ollessa poistettuna, kuvio 9 on sivuttainen poikkileikkaus tiivistysjärjestelmästä, jossa lämmönvaihtoelementit on sijoitettu säteittäisesti ja joka käsittää yläpään sivulla sijaitsevan höyryntuloputken sekä alapäässä sijaitsevan kokoojaputken tiivistymää ja poistokaasuja varten, jotka johdetaan ulos vastaavasti joko järjestelmän alapäästä tai sen yläpäästä, kuvio 10 on kuva päältäpäin kuvion 9 mukaisesta säteittäisestä järjestelmästä, kuvio 11 on sivuttainen poikkileikkaus säteittäisestä tiivistys-järjestelmästä, joka käsittää rei'itetyn levyn muodostaman jakelu- 6 69513 välineen jäähdytysnestettä varten ja alaosassa sijaitsevan höyryn-sisäänvientivälineen, kuvio 12 on yksityiskohtakuva esittäen putkijärjestelmän jäähdytys-nesteen jakelemiseksi jäähdytysilman poistamista varten järjestelmän yläpäästä, kuvio 13 on yksityiskohtakuva esittäen revitetyllä levyllä varustetun jäähdytysnesteenjakelujärjestelmän käytettäväksi keksinnön mukaisissa järjestelmissä, joissa ilma poistuu järjestelmän sivusta.

Piirustuksen eri kuviot esittävät alasvaluvan kalvon avulla toimivan levylämmönvaihtimen tällä hetkellä parhaimpia sovellutusmuotoja, jotka ovat erittäin tehokkaita höyryntiivistimiä. Nuolet kuvioissa osoittavat höyryn, jäähdytysilman ja jäähdytysveden sisääntulokoh-tia sekä poistokaasujen, tiivistymän ja veden ulosmenokohtia. Niinpä kuvioissa 1 ja 2 tiivistettävä höyry saapuu järjestelmän alaosaan, johon myös jäähdytysilma johdetaan, kun taas poistokaasut ja ilma lähtevät läheltä yläpäätä ja tiivistymä poistetaan järjestelmän pohjaosasta. Järjestely kuvioissa 6 ja 7 eroaa edellisistä siinä suhteessa, että tiivistettävä höyry saapuu lähelle järjestelmän yläpäätä ja tiivistymä sekä poistokaasut poistetaan yhdessä pohjan läheltä, toisin sanoen höyryn ja jäähdytysveden virtaukset ovat yhdensuuntaisia. Kummallakin järjestelmätyypillä on omat etunsa.

On huomattava, että myös muuta höyryä kuin vesihöyryä voidaan tiivistää keksinnön mukaisella menetelmällä.

Käsittelemme seuraavassa yksityiskohtaisemmin kuvioissa 1 ja 2 kuvattua sovellutusmuotoa. Nähdään, että yleisesti viitteellä 10 merkitty tiivistin käsittää joukon erillisiä, pystysuoria yhdensuuntaisia lämmönvaihtoelementtejä 11, joista kunkin muodostaa kaksi erillään olevaa yhdensuuntaista leveää levyä 1?, jotka on liitetty yhteen pitkin levynreunoja hitsaamalla tai muulla tavalla suljettujen tilojen muodostamiseksi elementteihin 11. Kuumennuselementit 11 on suljettu yleisesti viitteellä 14 merkityn vaipan sisään, jossa vaipassa on sivuseinämät 15 ja päätyseinämät 16.

Lammönvaihtoelementit 11 voivat olla sellaista tyyppiä kuin on selostettu US-patentissa n:o 3 512 239, jossa on esitetty menetelmä tällaisten elementtien valmistamiseksi.

Lämmönvaihtoelementit 11 sijaitsevat vaipan 14 sisällä sen keski- 7 6951 3 tilassa. Lämmönvaihtoelementtien 11 yläpuolella ovat välineet jäähdytysveden (tai muun jäähdytysnesteen) johtamiseksi virtaamaan alas pitkin levyjen 12 pystysuoria pintoja ohuena kalvona. Tätä tarkoitusta varten on vaipan yläosaan sijoitettu rei'itetty lautas-levy 18, päältä avonainen allas 19 levyn 18 yläpuolelle sekä vaipan seinämän 16 läpäisevä vedentuloputki 20 jäähdytysveden sisäänjohtamista varten.

Jäähdytysvesi johdetaan altaaseen 19, jonka avonaisen yläosan reunojen yli se virtaa ulos, niin että vesi jakaantuu tasaisemmin rei'itetylle levylle 18 kuin jos vesi yksinkertaisesti juoksutettaisiin suoraan putkesta 20 levylle 18. Sen jälkeen vesi virtaa rei'itetyn levyn lävitse jakaantuen levyjen 12 ylle valuen alas pitkin levyjen 12 pintoja ohuena kalvona painovoiman vaikutuksesta. Vesi putoaa lämmönvaihtoelementtien 11 alapäästä suihkuna. Vaipan 14 alaosassa on sisään- ja alaspäin kaartuvat seinämät 23 jäähdytysveden keräämiseksi, jotka seinämät päättyvät käytetyn veden poisto-suuttimeen 24.

Kuten kuviosta 1 ilmenee, vaipan 14 muodostaman kammion kaartuvassa pohjaseinämässä 23 on jäähdytysilman tuloaukko 25. Saavuttuaan kammion sisälle jäähdytysilma kulkee elementeistä 11 valuvien vesisuihkujen läpi ja sen jälkeen elementtien 11 välitse ylös vastakkaiseen suuntaan alaspäin valuvan vesikalvon virtauksen suhteen. Elementtien 11 pitää tietenkin olla riittävän etäällä toisistaan vesikalvon ja jäähdytysilman vapaata virtausta varten. Kun jäähdytys-ilma on kulkenut elementtien 11 pystysuoran pituuden verran kuljettaen jonkin verran höyrystynyttä vettä mukanaan, se poistuu kanavasta 26, joka läpäisee kammionseinämän vedenjakelulevyn 18 alapuolella elementtien 11 yläpäiden lähellä.

Edellä on selostettu kammion 14 rakennetta lämmönvaihtoelementtien 11 ulkopuolella ja seuraavassa tarkastellaan virtausta elementtien 11 sisällä, jossa tiivistyminen tapahtuu.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa sovellutusmuodossa höyry saapuu lämmönvaihtoelementtien 11 sisään kunkin elementin 11 alapäästä yleisesti viitteellä 27 merkityn, kammion 14 alaosassa vastapäätä ilmantulo-aukkoa 25 sijaitsevan jakoputken kautta. Nimitystä "sivu" on tässä selityksessä sekä oheisissa patenttivaatimuksissa käytetty tarkoit- 8 6951 3 tanaan erikoisesti kammion sivuseinämiä 15 ja yleisemmin kaikkia pystysuoria seinämiä 15 ja 16, erotukseksi järjestelmän ala- tai yläpäistä. Kammion alaosassa sijaitsevaan jakoputkeen johdetaan höyryä putken 28 kautta, ja se jakaa höyryn useitten rakomaisten aukkojen 29 kautta lämmönvaihtoelementtien 11 sisään, kuten näkyy parhaiten kuviosta 5, josta ilmenee, että olennaisesti V-muotoinen aukko sijaitsee kunkin elementin 11 alareunassa, jossa levyt 12 eivät ole liitetty yhteen kuten muualla pitkin elementtien laitoja. Elementtien 11 yläkulmissa ovat samanlaiset avoimet reunaosat 30, jotka avautuvat kaasunpoistokanavaan 32 johtavaan kokoojaputkeen 31. Höyry virtaa siis ylöspäin elementtien 11 sisälle muodostetuissa tiloissa.

Kokoojaputki 31 voi sijaita vastakkaisella puolella kammiota kuin jakoputki 27, ts. nämä putket voivat avautua elementtien 11 diago-naalisesti vastakkaisiin kulmiin sen sijaan, että ne olisivat elementtien 11 samalla puolella kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty.

Elementtien 11 sisällä nouseva kuuma höyry tiivistyy (tai jäähtyy ja tiivistyy, jos se on liikakuumennettua) levyjen 12 kautta tapahtuvan lämmönsiirron vaikutuksesta, jäähdytysveden virratessa alas pitkin levyjen 12 ulkopintoja. Höyryn tiivistyessä levyjen 12 sisäpintoihin tiivistymät virtaavat alas näitä pintoja pitkin. Levyjen vastakkaisten sisäpintojen välillä pitää tietysti olla riittävästi avointa tilaa, jotta höyry voi kulkea ylöspäin tiivistymän virratessa alas.

Höyryä sekä sen mukana jonkin verran tiivistymättömiä kaasuja purkautuu ulos kokoojaputken 31 ja poistokanavan 32 kautta käsiteltäväksi edelleen siten kuin on tarpeellista tai suotavaa. Tiivistymä poistetaan elementtien 11 alapäästä.

Alaosassa sijaitseva poikittainen höyrynjakoputki 27 toimii myös laskuputkena tiivistymän poistamiseksi, ja kuvioista näkyy, että osa siitä ulottuu elementtien 11 alapäiden alapuolelle. Tiivistymän poisjuoksuttamista varten jakoputki 27 on yhdistetty pystysuoraan putkeen 35, joka ulkonee alaspäin pois kammiosta 14, kuten näkyy kuvioista 1 ja 5. Tiivistymä saapuu jakoputkeen 27 höyryntulo-rakojen 29 kautta.

9 69513

On selvää, että höyryn tiivistyessään luovuttama lämpö siirtyy levyjen 12 ulkopinnalla alasvaluvaan vesikalvoon. Jonkin verran vettä höyrystyy kulkeutuen ulos kanavan 26 kautta. Niinpä kammion alapäähän saapuva ilma on omiaan jäähdyttämään vettä tehokkaasti sekä lisäämään veden kykyä jäähdyttää ja tiivistää höyryä elementtien 11 sisällä. Veden lämpötila vaihtelee pitkin levyn 12 korkeutta ja riippuu jäähdytysiiman kosteudesta. Niinpä vesi on viileämpää elementtien 11 alapäässä ilmantuloaukon sijaitessa alaosassa kuten kuvioissa 1 ja 2, koska ilma lähellä elementtien yläpäätä tulee olemaan vesihöyryllä melkein kyllästettyä tällaisessa järjestelmässä.

Kuvioissa 3 ja 4 esitetty tiivistysjärjestelmä on periaatteessa samanlainen kuin kuvioissa 1 ja 2 esitetty, ja itse asiassa kuvio 5 voi esittää sekä kuvioiden 1 ja 2 että kuvioiden 3 ja 4 mukaisen sovellutusmuodon osittaista isometristä kuvaa. Ainoa eri kuvioiden 3 ja 4 sekä kuvioiden 1 ja 2 mukaisten sovellutusmuotojen välillä on se, että ilmantulokanava 25a kuvioiden 3 ja 4 mukaisessa sovel-lutusmuodossa sijaitsee lähellä elementtien 11 alapäitä eikä elementtien 11 alapäitten alapuolella, mikä on omiaan vähentämään tiivistimen kokonaiskorkeutta, joten tarvitaan vähemmän energiaa veden pumppuamiseksi järjestelmän yläpäähän. Kuvioiden 3 ja 4 mukaisessa sovituksessa kanavasta 25a saapuva ilma ei kohtaa jäähdytys-vesisuihkuja kuten kuvioissa 1 ja 2, niin että menetetään jonkin verran lämmönsiirtokykyä, joka menetys voidaan korvata käyttämällä useampia lämmönvaihtoelementtejä 11.

Isometrinen kuva kuviossa 5 osoittaa, että alaosassa sijaitseva jakoputki 27 on riittävän suuri, jotta se tekee mahdolliseksi sekä suuttimen 28 kautta saapuvan höyryn virtauksen että tiivistymän valumisen ulos elementtien 11 sisältä höyryntuloaukkojen 29 kautta ja poistumisen järjestelmästä laskuputkea 35 pitkin. Kuvio 5 esittää myös jäähdytysvedenjakelujärjestelmän jonkin verran suurempina yksityiskohtina kuin edelliset kuviot. Voidaan havaita, että jake-lulevyssä 18 on joukko reikiä 40 sijoitettuna yhdensuuntaisiksi riveiksi lämmönvaihtoelementtien 11 keskiviivojen yläpuolelle.

Reiät 40 on esitetty pyöreinä, ja ne voidaan muodostaa poraamalla, mutta suorakulmaiset reiät toimivat myös hyvin, ovat vähemmän herkkiä virheelliselle suuntaukselle, ja ne voidaan meistää halvalla standardityökalujen avulla. Nähdään myös, että ylivirtausallas 19 edullisesti käsittää pystyseinämissään lovet 41 vesivirran jakele- miseksi reikiin 40 putkesta 20 saapuvan veden virratessa lovien 41 kautta.

10 6951 3

Kuvioissa 6 ja 7 yleisesti viitteellä 50 merkitty tiivistysjärjestelmä eroaa huomattavasti kuvioiden 1-5 mukaisesta järjestelmästä siinä suhteessa, että kuumentunut jäähdytysilma poistuu järjestelmän yläpäästä eikä sen sivulta kuten kuvioissa 1-4. Kuvioiden 6 ja 7 mukaisessa järjestelmässä on kammio 54, joka käsittää olennaisesti pystysuorat seinämät 55 ja 56 sekä kaarevan pohjan 53 käytetyn jäähdytysveden johtamiseksi poistosuuttimeen 54, mitkä osat ovat samanlaisia kuin vastaavat osat kuvioiden 1-5 mukaisessa järjestelmässä. Toisin kuin kuvioiden 1-5 mukaisessa sovellutusmuodossa höyryä ei kuitenkaan johdeta sisään laitteen alaosasta vaan läheltä sen yläpäätä, niin että höyry virtaa pääasiassa alaspäin samalla tiivistyen.

Kuten kuvioista 5 ja 6 näkyy, jäähdytysilmaa johdetaan järjestelmään aukon 57 kautta, joka aukko voi sijaita joko lämmönvaihtoele-menttien 51 alapäiden kohdalla samoin kuin aukko 25a kuviossa 3 tai lämmönvaihtoelementtien 51 alapäiden alapuolella kuten kuviossa 1 esitetyssä sovellutusmuodossa, tällöin käyttäen hyväksi sitä jäähdytysvaikutusta, jonka ilman kulku lämmönvaihtoelementeistä 51 lähtevien vesisuihkujen lävitse aiheuttaa.

Kuvioiden 6 ja 7 mukaisen sovellutusmuodon lämmönvaihtoelementit 51 ovat olennaisesti samanlaiset kuin kuvioiden 1-5 elementit 11 ja kukin niistä on tehty kahdesta levystä, jotka on reunoistaan liitetty yhteen muodostelmaan suljetun tilan höyryn tiivistämistä varten elementtien 51 sisällä sekä ulkopinnat jäähdytysnesteen valuttamista varten niitä pitkin ohuena kalvona. Ainoa aukko kunkin elementin 51 alapäässä on kokoojaputkeen 58 avautuva aukko poistokaasujen ja tiivistymän johtamiseksi kokoojaputken 58 kautta vastaavasti kaasunpurkaussuuttimeen 59 ja tiivistynänlaskuputkeen 60, kuten ilmenee myös kuviosta 8.

Tiivistettävän höyryn syöttö lämmönvaihtoelementtien 51 sisään tapahtuu höyryntuloputkeen 63 yhdistetyn jakoputken 62 avulla. Jako-putki 62 ja sen aukot elementteihin 51 ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin kuvioiden 1-5 mukaisen sovellutusmuodon yhteydessä selostetussa jakoputkessa 27, paitsi että jakoputki 62 on sijoitettu 6951 3 elementtien 51 yläpäitten lähelle höyryn syöttämiseksi kunkin ele mentin 51 yläpäästä.

Niinpä kuvioissa 6 ja 7 esitetyssä sovellutusmuodossa höyry kulkee alaspäin elementtien 51 lävitse virraten samaan suuntaan kuin ve-sikalvo kunkin elementin 51 ulkopinnalla. Samoin kuin edellä selostetussa sovellutusmuodossa lämmönvaihto höyrystä ohueen vesikalvoon tiivistää kunkin elementin 51 sisällä olevan höyryn, tiivistymän kerääntyessä elementtien 51 levyjen sisäpintoihin. Tiivistymä virtaa alaspäin elementtien 51 sisällä poistuen elementtien alapäästä kokoojaputken 58 ja putken 60 kautta. Tässä tapauksessa tiivisty-mättömät aineet ja kaikki tiivistymätön höyry poistuvat myös kokoo-japitken 58 kautta ja edelleen ulos poistokanavasta 59.

Kuvioiden 6 ja 7 mukainen järjestelmä on samanlainen kuin muut aikaisemmin selostetut sovellutusmuodot siinä suhteessa, että käytetään ilmajäähdytystä. Elementtien 51 tai 11 ulkopuolella tapahtuvat samat prosessit tämän keksinnön molemmissa sovellutusmuodoissa. Kammion pohjaseinämän 53 läpi kohdassa 57 sisääjohdettu ilma jäähdyttää haihduttamalla alasvaluvaa vettä, jonka se kohtaa virratessaan ylöspäin vastakkaiseen suuntaan. Ilmavirran poistuessa järjestelmästä kuljettuaan järjestelmän lävitse se on osaltaan lisännyt veden jäähdytyskykyä jäähdyttämällä vettä.

Koska kuvioiden 6 ja 7 mukainen järjestelmä käsittää jäähdytysilman poiston laitteen yläpään kautta eikä sen sivulta kuten aikaisemmin selostetuissa sovellutusmuodoissa, ei rei'itettyä levyä käytetä jäähdytysveden jakeluun, koska se estäisi ilman vapaan läpikulun. Kuvioiden 6 ja 7 mukaisessa järjestelmässä on lämmönvaihtoelement-tien 51 yläpäiden yläpuolelle rei'itetyn levyn sijasta sijoitettu j joukko revitettyjä putkia 65. Jäähdytysvesi saapuu jakoputken 66 kautta jakaantuen tasaisesti kaikkiin putkiin 65. Sen jälkeen jäähdytysvesi virtaa putkissa 65 olevien erillisten reikien 67 läpi muodostaen pitkin elementtien 51 ulkopintoja valuvan kalvon. Täl-kaista jäähdytysnesteen jakelumenetelmää käytettäessä ilma pääsee vapaasti kulkemaan ulos tiivistysjärjestelmän 50 yläpäästä. Hitaasti pyörivää suuritehoista tuuletinta 68, jossa on napa 69 ja siivet 70 ja jota sähkömoottori 71 käyttää vaihdepyörästöön 73 yhdistetyn akselin 72 välityksellä, on edullista käyttää imemään ilmaa ylöspäin tiivistysjärjestelmän lävitse. Tiivistysjärjestelmän 50 ylä 12 6951 3 pää on sopivimmin muodostettu ylöspäin laajenevaksi hajottavaksi poistoputkeksi ilmanvirtauksen edistämiseksi.

Käyttömoottori 71 on esitetty sijaitsevaksi hajottavan poistoputken 74 ulkopuolella moottorin suojaamiseksi poistoilman sisältämältä kosteudelta, joka on höyrystynyt vedestä, jota ilma on jäähdyttänyt kulkiessaan ylöspäin tiivistimen lävitse.

On huomattava, että kuvioiden 6 ja 7 mukaisessa sovellutusmuodossa höyryntuloputki sijaitsee sivulla lähellä lämmönvaihtoelementtien 51 yläpäätä höyryn ja jäähdytysveden johtamiseksi yhdensuuntaisina, kun sen sijaan kuvioissa 1-5 on esitetty höyryn ja veden virtaavan vastakkaisiin suuntiin. Kummassakin sovellutusmuodossa ovat kuitenkin mahdollisia mitkä tahansa vaihtelut ilman, veden ja höyryn virtauksen suunnan suhteen, edellyttäen että jäähdytysvesi virtaa alasvaluvana kalvona. Tämä järjestelmän joustavuus tekee käyttäjälle mahdolliseksi sovittaa rakenne melkein minkä tahansa vaatimusten mukaiseksi, säilyttäen järjestelmän rakenteelliset peruselementit olennaisesti muuttumattomina. Niinpä höyryn johtaminen lämmönvaihtoelementtien sisälle voi tapahtua elementtien sivuilta niiden ylä-tai alapäistä tai elementtien alareunoista, ja ilmanpoisto voi tapahtua sivusta läheltä yläpäätä tai yläpään kautta kuten kuvioissa 6 ja 7, tai ilma voidaan johtaa alaspäin järjestelmän läpi samaan suuntaan kuin jäähdytysvesivirta sekä poistaa tiivistimen pohjasta tai läheltä sitä. Kaikissa näissä menetelmissä voidaan haluttaessa käyttää tuuletinta ilman pakottamiseksi virtaamaan järjestelmän lävitse.

Kuvio 8, samoin kuin kuvio 5, esittää niin sanottua "elementti-pakettia", ts. osittain valmiiksi kokoonpantua tiivistysjärjestel-mää, joka voidaan lähettää käyttäjälle ja sen jälkeen asentaa vaipan sisään. Kuviossa 8 esitetty laite on itse asiassa samanlainen kuin kuvioiden 6 ja 7 yhteydessä selostettu, paitsi moottorin sijainnin suhteen. Viitteellä 71a merkitty moottori on nimittäin kuviossa 8 esitetty asennetuksi höyrynjakoputken 62 päälle. Tällä on tarkoitus kuvata sitä, että moottori 71 voidaan sijoittaa mihin tahansa tuulettimen käyttöakselin 72 tasossa huollon helpottamiseksi sekä rakenteellisia vaatimuksia vastaavaksi. Voidaan myös todeta, että veden pääjakeluputki 66 on kuvattu poikkipinnaltaan huomattavasti suuremmaksi kuin siitä lähtevät jakeluputket 65, mikä is 6951 3 varmistaa jäähdytysveden tasaisen jakaantumisen kaikkiin putkiin 65.

Kuvioiden 9, 10 ja 11 esittämät sovellutusmuodot poikkeavat aikaisemmin selostetuista, rinnakkaisten lämmönvaihtoelementtien muodostaman rakenteen käsittävistä sovellutusmuodoista siinä suhteessa, että elementit, jotka kukin erikseen ovat täysin samanlaisia kuin edellä selostetut elementit 11 ja 51, on sijoitettu säteittäiseen muotoon.

Samoin kuin kuvioiden 6 ja 7 mukaisessa sovellutusmuodossa kuvioissa 9 ja 10 esitetyssä laitteessa jäähdytysilman poisto tapahtuu järjestelmän yläpäästä. Kuvioiden 9 ja 10 mukainen tiivistin, joka on yleisesti merkitty viitenumerolla 80, käsittää useita lämmön-vaihtoelementtejä 81, joista kukin on muodostettu kahdesta reunoistaan yhteenliitetystä suorakulmaisesta levystä, samoin kuin edellä selostetut lämmönvaihtoelemntit 11 ja 51. Tiivistysjärjestelmää 80 ympäröivä vaippa 82 on olennaisesti sylinterimäinen, alaspäin koveran kiekkomaisen pohjan 83 käsittäessä keskeisen poistoaukon 84 lämmönvaihtoelementin 81 pintoja pitkin kalvona valuneen veden poislaskemiseksi.

Vaipan 82 sisällä pystysuorat lämmönvaihtoelementit 81 sijaitsevat säteittäisessä järjestyksessä tasaisin kulmavälein samoin kuin pyörän puolat.

Höyryä johdetaan lämmönvaihtoelementtien 81 sisälle höyrynjako-putkeen 86 yhdistetyn höyryntuloaukon 85 kautta, höyrynjakoputken 86 ulottuessa vaipan 82 kehän ympäri lämmönvaihtoelementtien 81 ylä-päiden lähellä, elementtien käsittäessä jakoputken 86 avautuvat samanlaiset aukot kuin kuviossa 5 esitetyt höyryntuloaukot 29. Lämmönvaihtoelementeissä 81 jäähdytysveteen tapahtuvan lämmönsiirron vaikutuksesta tiivistynyt höyry ja tiivistymättömät kaasut poistuvat elementeistä 81 yhteiseen keskuskammioon 37, johon elementtien 81 alareunat avautuvat. Tiivistymän laskuputki 89 johtaa kammion 87 keskeltä alaspäin ja vaipan 82 ulkopuolelle, kuten on merkitty viitteellä 90 kuviossa 9. Ylöspäin suuntautuva kanava 91 johtaa poistokaasut keskikammiosta 87 elementtien 81 yläpuolella sijaitsevaan kohtaan ja siitä olennaisesti vaakasuoraan vaipan alapuolelle poistoaukkoon 92. Poistokanava 91, 92 kulkee sen alueen 14 6951 3 lävitse, jonka kautta jäähdytysilma virtaa ylöspäin, mutta kanavan suhteellisen pienten mittojen vuoksi se häiritsee hyvin vähän ilmavirtausta.

Jäähdytysilma saapuu sivuilta lämmönvaihtoelementtien 81 järjestelmän alapuolelle, kuten on osoitettu aukoilla 93, joutuen kosketukseen lämmönvaihtopinnoista 81 poisvirtaavan veden kanssa samalla tavalla kuin kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa sovellutusmuodossa, minkä jälkeen ilma kulkee ylöspäin jäähdyttäen alasvaluvaa vesikalvoa sitä haihduttamalla. Hitaasti pyörivä suurikokoinen ja suuritehoinen tuuletin 95 imee jäähdytysilmaa ylöspäin yleensä jonkin verran kartio-maisen hajotusseinämän 96 rajoittamaan tilaan. Tuulettimessa 95 on napa 97 sekä siivet 98, kuten ilmenee kuvioista 9 ja 10.

Tiivistysjärjestelmän 80 keskialueen erottaa alueesta, jonka läpi ilma ja vesi virtaavat lämmönsiirtoelementtien välitse ja päällä, pystysuora sylinterimäinen seinämä 99, joka estää jäähdytysiiman pääsyn järjestelmän keskiosaan, niin että jäähdytysilman on virrattava lämmönvaihtoelementtien 81 välitse.

Koska kuvioiden 9 ja 10 mukaisessa sovellutusmuodossa ilma poistuu laitteen yläpäästä, jäähdytysveden jakelujärjestelmä ei saa estää ilmanvirtausta. Niinpä jäähdytysvesi johdetaan tuloputken 101 kautta väliseinämän 99 yläpään sisäpuolella sijaitsevaan rengasmaiseen jakoputkeen 102, ja vesi jaetaan lämmönvaihtoelementtien pinnoille useitten rei'itettyjen putkien 103 välityksellä, yhden putken 103 ollessa sijoitettuna kunkin elementin 81 yläreunan yläpuolelle olennaisesti samalla tavalla kuin on selostettu kuvioiden 6 ja 7 mukaisen rinnakkaislevysovituksen yhteydessä.

Valuttuaan elementtejä 81 pitkin jäähdytysvesi putoaa suihkuna pohjan 83 muodostamaan keräysaltaaseen, kohdaten samalla sisäänpuhalle-tun ilman. On huomattava, että tiivistymänlaskuputki 89 on saapuvan jäähdytysilman vaikutuksen alaisena, mikä edelleen jäähdyttää siinä olevaa tiivistymää. Haluttaessa putki 89 voidaan varustaa jäähdytysrivoilla tiivistymän jäähdytyksen tehostamiseksi.

On huomattava, että kuvioiden 9 ja 10 mukaisessa säteittäisessä järjestelmässä vierekkäisten lämmönvaihtoelementtien 81 keskinäinen väli suurenee etäisyyden tiivistimen 80 pystysuorasta keskiviivasta 15 6951 3 lisääntyessä, koska elementit 81 ovat olennaisesti tasapaksuja koko leveydeltään sisäreunasta ulkoreunaan saakka. Kuitenkaan ilman virtausnopeuksien erotus lämmönvaihtoelementtien sisä- ja ulkoreunojen välillä ei ole merkittävä keksinnön tämän sovellutusmuodon mukaisessa suuressa tiivistysjärjestelmässä.

Samoin kuin kuvioiden 9 ja 10 mukaisessa järjestelmässä kuvion 11 esittämässä sovellutusmuodossa on säteittäinen yhdistelmä lämmön-vaihtoelementtejä 111, joista kukin on muodostettu kahdesta reunoistaan yhteenliitetystä suorakulmaisesta levystä. Kuvion 11 järjestelmässä on sylinterimäinen ulkovaippa 112, maljamainen vettä keräävä pohjaosa 113 ja jäähdytysveden poistoaukko 114. Toisin kuin kuvioiden 9 ja 10 mukaisessa säteittäisessä laitteessa kuvion 11 tiivistimen alaosassa on höyryn sisäänvientijärjestelmä, jossa tulo-aukosta 115 saapuva tiivistettävä höyry kulkee rengasmaisen höyryn-jakoputken 116 kautta kaikkien lämmönvaihtoelementtien 111 sisään samalla tavoin kuin kuvioissa 1-5 on esitetty. Lämmönvaihtoelemen-teissä 111 muodostunut tiivistymä valuu höyrynjakoputkeen 116 poistuen putkien 117 kautta. Tiivistymättömät kaasut poistuvat lämmönvaihtoelementtien 111 sisältä kehällä sijaitsevan rengasmaisen ko-koojaputken 118 kautta, joka putki on yhteydessä elementtien 111 yläpään ulkoreunoisa olevien aukkojen kanssa samoin kuin kokooja-putki 31 kuviossa 5.

Jäähdytysveden jakelujärjestelmä kuvion 11 sovellutusmuodossa on samanlainen kuin kuvioissa 1-5 sovitettuna lämmönvaihtoelementtien 111 säteittäiseen sijoitukseen. Rengasmainen rei'itetty levy 119 on sijoitettu lämmönvaihtoelementtien 111 yläpäiden yläpuolelle tasaisen vesivirran aikaansaamiseksi elementtien pinnoille reikien 120 kautta. Vettä jaetaan rei'itetylle levylle renkaanmuotoisesta ylivirtausaltaasta 121, joka on muuten olennaisesti samanlainen kuin kuvioiden 1-5 mukaisten sovellutusmuotojen ylivirtausallas 19, paitsi että altaalla 121 on rengasmainen muoto. Vettä syötetään yli-virtausaltaaseen suuttimien 122 kautta.

Jäähdytysvesi virtaa altaan 121 reunoissa olevien lovien kohdalta (ei esitetty kuviossa 11) rei'itetylle levylle 119 ja ulos sen rei'istä 120, jotka sijaitsevat riveittäin lämmönvaihtoelementtien 111 kohdalla. Sen jälkeen jäähdytysvesi valuu alas pitkin elementtejä 111 niiden koko pituudelta ja putoaa niiden alareunoista suih 16 6951 3 kun muodossa maljamaiseen pohjaosaan 113, josta se poistuu lasku-aukon 114 kautta.

Jäähdytysilma saapuu elementtien 111 alapuolella sijaitsevien kanavien 125 kautta kohdaten niissä vesisuihkut. Sen jälkeen ilma imetään ylöspäin elementtien 111 välitse, sen jäähdyttäessä vettä haihdutuksen avulla. Sylinterimäinen sisäseinänä 126, joka ulottuu ylöspäin suurimpaan osaan elementtien 111 korekutta päättyen elementtien 111 yläpäiden alapuolelle, tekee mahdolliseksi ilman imemisen säteittäisesti sisäänpäin sekä ylöspäin tuulettimen 127 avulla, kuten on osoitettu nuolilla piirustuksessa, ilman johtamiseksi ulkoilmaan hajottimen 128 kautta.

Kuviosta näkyy, että sisäseinämä 126 sulkee sisäänsä kammion tuuletinta 127 akselin 130 välityksellä käyttävää moottoria 129 varten. Tuulettimen kannatusrakennelma on merkitty viitteellä 131. Kulkuaukko 132 ja tikkaat 133 antavat henkilökunnalle mahdollisuuden päästä sisäseinämän 126 sisäpuolelle tarkastusta ja huoltoa varten.

Kuvioiden 9-11 mukaiset keksinnön säteittäiset sovellutusmuodot voivat käsittää yhden tai useamman ilmantuloaukon, tiivistymän- ja kaasunpoistoaukon jne. On myös huomattava, että samoin kuin keksinnön toisessa sovellutusmuodossa höyryä voidaan johtaa lämmönvaihto-elementteihin niiden alapäistä tai alapäitten läheltä, niiden sivuilta tai yläpäistä, sekä ilma ja jäähdytysvesi voivat virrata samaan suuntaan tai vastakkaisiin suuntiin, vaikka kaikkia vaihtoehtoja ei olekaan kuvattu piirustuksissa.

Kuvioissa 12 ja 13 on esitetty kaksi edullista vedenjakelumenetel-mää sekä yksityiskohtia lämmönvaihtoelementeistä, jotka on merkitty viitteellä 11 näissä kuvioissa. Elementit 11 on muodostettu kahdesta olennaisesti suorakulmaisesta levystä 12, jotka yleensä ovat terästä ja hitsattu reunoistaan yhteen, kuten yläreunassa on osoitettu, sekä pistehitsattu tietyin välimatkoin kohdissa 141. Elementit 11 voidaan valmistaa aikaisempien US-patenttien 3 512 239 tai 3 736 783 mukaisesti. Kuvion 12 putkessa P, joka voi olla putki 103 kuviossa 9 tai putki 65 kuvioissa 6-8, on erillisiä reikiä veden jakamiseksi putken sisältä elementin 11 yläreunaan 140, josta vesi leviää tasaisesti valuen alas kalvona. Pistehitsauskohtien 141 muodostamat erilliset kuopat estävät vesivirran kanavoitumisen sen valuessa alas pitkin elementin 11 levyjä.

17 6951 3

Kuvion 13 jakelulevyssä D on reikiä jäähdytysveden valuttamiseksi elementin 11 päälle siten kuin kuvioiden 1—5 ja 11 mukaisissa so— vellutusmuodoissa.

On myös selvää, että laitteesta poistetut tiivistymä ja tiivistymät-tömät kaasut voidaan haluttaessa saattaa jatkokäsittelyn alaisiksi sekä poistettu jäähdytysvesi käyttää uudelleen.

Useita erilaisia keksinnön mukaisen tiivistysjärjestelmän muunnoksia ja sovellutuksia, kuten esimerkiksi muiden väliaineiden kuin ilman ja veden käyttö, voi tulla mieleen lämmönvaihtoteknologiaan perehtyneille, ja niiden katsotaan kuuluvan keksinnön suojapiiriin.

Claims (17)

6951 3 18

1. Menetelmä höyryn tiivistämiseksi alasvaluvan kalvon avulla toimivassa lämmönvaihtimessa (10, 50), menetelmän käsittäessä tiivistettävän höyryn johtamisen alasvaluvan kalvon avulla toimiviin levymäisiin lämmönsiirtoelementteihin (11, 51, 81, 111), joissa on olennaisesti pystysuorat ulkopinnat, sekä jäähdytysnesteen saattamisen virtaamaan alasvaluvana kalvona pitkin mainittuja ulkopintoja höyryn jäähdyttämiseksi ja tiivistämiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää ilmavirran saattamisen virtaamaan kosketuksessa nestekalvon kanssa sen jäähdyttämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilma ei ole kalvonesteen höyryn kyllästämää ja että kalvon jäähdytys tapahtuu sen haihdutuksen avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilma virtaa kalvon virtauksen suhteen vastakkaiseen suuntaan.

4. Alasvaluvan kalvon avulla toimiva lämmönvaihdin, joka käsittää vaipan (14, 54, 82, 112), useita vaipan sisällä sijaitsevia levymäisiä lämmönvaihtoelementtejä (11, 51, 81, 111), joissa on olennaisesti pystysuorat pinnat, välineen (27, 62, 86, 116) tiivistettävän höyryn johtamiseksi elementteihin ja välineen tiivistymän poistamiseksi elementeistä (35, 60, 89, 119), välineen (31, 58, 91, 118) tiivistymättömien kaasujen poistamiseksi elementeistä sekä välineen (18, 19, 20; 65, 66, 67; 101, 102, 103; 119, 120, 121) jäähdytysnesteen jakamiseksi mainituille olennaisesti pystysuorille elementinpinnoille virtaamaan alasvaluvana kalvona niiden päällä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää välineen (25, 25a, 51, 93, 125) jäähdytysilmavirran saattamiseksi kulkemaan vaipan sisällä lämmönvaihtoelementtien ohitse ja kohtaamaan alasvaluvan kalvon siten jäähdyttäen jäähdytysnestettä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että väline jäähdytysilmavirran kuljettamiseksi on sijoitettu siten, että jäähdytysilma virtaa vastakkaiseen suuntaan alasvaluvan kalvon suhteen.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lämmönvaihdin, tunnettu 19 6951 3 siitä, että kukin läminönvaihtoeleinentti käsittää kaksi erillään toisistaan olevaa olennaisesti yhdensuuntaista levyä (12), jotka on liitetty tiiviisti yhteen olennaisesti kaikista reunoistaan ja että välineenä tiivistettävän höyryn johtamiseksi elementteihin on poikittainen jakoputki (27, 62, 86, 116), joka avautuu kuhunkin elementeistä.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lämmönvaihdin, tunnettu siitä, että välineenä tiivistettävän höyryn johtamiseksi elementteihin on poikittainen jakoputki (21, 116), joka avautuu kuhunkin elementtiin sen alapäässä tai lähellä sen alapäätä ja että väline (31, 118) tiivistymättömien kaasujen poistamiseksi on yhteydessä kunkin elementin yläpäähän.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lämmönvaihdin, tunnettu siitä, että välineenä tiivistettävän höyryn johtamiseksi elementteihin on poikittainen jakoputki (62, 86), joka avautuu kuhunkin elementtiin sen yläpäässä tai lähellä sen yläpäätä,höyryn tällöin kulkiessa alaspäin elementin lävitse.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että se lisäksi käsittää välineen jäähdytysilmavirran saattamiseksi kulkemaan ylöspäin vaipan muodostaman kammion lävitse kammion pohjassa tai lähellä sen pohjaa sijaitsevasta tuloaukosta (25, 25a, 51, 93, 125) lämmönvaihtoelementtien yläpuolella sijaitsevaan ilmanpoistoaukkoon (26, 74, 96, 128), niin että vesikalvo-virtauksen suhteen vastakkaissuuntainen ilmavirta tulee jäähdyttämään vesikalvoa sitä haihduttamalla.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että kussakin lämmönvaihtoelementissä on höyryntulo-aukko (63) elementin yläpäässä tai lähellä sen yläpäätä sekä tiivistymän poistoaukko (60) ja tiivistymättömien kaasujen poisto-aukko (59) elementin alapäässä tai lähellä sen alapäätä.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että kussakin lämmönvaihtoelementissä on höyryntulo-aukko (27) elementin alapäässä tai lähellä sen alapäätä, tiivistymän poistoaukko (35) elementin alapäässä tai lähellä sen ala-päätä ja tiivistymättömien kaasujen poistoaukko (32) elementin yläpäässä tai lähellä sen yläpäätä. 20 , Λ _ . _ 69 51 3

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että vedenjakeluvälineenä on rei'itetty vaakasuora levy (18, 119), joka on sijoitettu lämmönvaihtoelementtien yläpuolelle ja jonka reiät on järjestetty elementtien kohdalla sijaitseviksi riveiksi veden jakelua varten kalvon muodostamiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että kammiossa on olennaisesti pystysuorat sivusei-nämät (15, 55; 56, 82) ja sisäänpäin viettävät alemmat sivuseinä-mät (23, 53, 113), jotka päättyvät pohjassa olevaan vedenpoisto-aukkoon (24, 54, 89, 114), sekä sivuseinämän läpäisevä jäähdytys-ilman tuloaukko (25, 52, 93, 125) lämmönvaihtoelementtien alapuolella, niin että jäähdytysiiman tulee virtaamaan ylöspäin lämmönvaihtoelementtien koko korkeuden pituudelta.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmönvaihdin, tunnettu siitä, että lämmönvaihtoelementit (11, 51) ovat erillään toisistaan olennaisesti keskenään yhdensuuntaisina.

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että lämmönvaihtoelementit (81, 111) on sijoitettu säteittäisesti yhtä suurin kulmavälein, kammion (82, 112) ollessa olennaisesti sylinterimäinen.

16. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että vedenjakeluvälineenä on joukko putkia (65, 103), jotka sijaitsevat lämmönvaihtoelementtien yläreunojen kohdalla ja joissa on erillisiä reikiä (67) veden jakelemiseksi mainituille levyille.

17. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmönvaihdin, tunnet-t u siitä, että se käsittää tuulettimen (68, 97, 127) ilmavirran pakottamiseksi kulkemaan kammion lävitse. 6951 3 21