FI69137C - Skivraffinoer - Google Patents

Description

691 37

KIEKKOOAtJtUN -..SKiyBAPFINOB

Kun nopeasti. pyörivän kiekko jauhimen teräroM>on syötetään puuhakkeen tai pinj.kiiitujen ja veden, seosta, syntyy massan ohella z^unsaasti.' höyryä, Jotta kuidun mekaaninen käsittely teräharjojen avulla tapahtuisi perusteellisesti, on syntyneen höyryn Ja massan säteettäistä ulosvirtausta ja siten teräraon täyttöastetta pystyttävä hidastamaan. Tämä tapahtuu tavallisesti terapinnan urien ja itse Jauhinteräraon muotoilun avulla. Tulos voi olla tyydyttävä terän ollessa uusi, mutta muuttuu terän kuluessa epäedulliseen suuntaan.

Tunnetaan myös kiekkojauhimia, joissa teräkiekkojen kehän ulkopuolelle on asennettu virtausta hidastavia laitteita.

Nämä laitteet eivät monimutkaisuutensa takia ole kuitenkaan tulleet yleiseen käyttöön.

Keksinnön kohteena on täten kiekkojauhin, jossa jauhinrakoa rajoittaa kaksi teräkiekkoa, joista ainakin toinen on pyörivä ja joissa on toisiaan kohti suunnatuissa teräpinnoissa suunnilleen säteettäisiä teräharjoja ja näiden välissä teräuria sekä joiden kehä on muodostettu sellaiseksi, että teräpinto-jen välissä tapahtuva säteettäinen virtaus hidastuu.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen kiekko-jauhin, jossa sateettäisen virtauksen hidastaminen tapahtuu hyvin yksinkertaisella tavalla. Keksinnölle on tunnusomaista se, että ainakin toisessa teräpinnassa on teräharjojen ulkopuolella ainakin yksi kehän suuntainen hidastusura, jonka syvyys on suurempi kuin teräurien syvyys,

Hidastusuran johdosta virtaus pakotetaan kääntymään, jolloin syntyy pyörreliike, Joka hidastaa massan virtausta säteen suunnassa» Vaikutus tehostuu, mikäli molemmissa teräpinnoissa on yksi tai useampia hidastusuria säteen suunnassa peräkkäin, 691 37 2

Keksinnön epä.än edullisen sgysllutusjjuQdgn JDDttkgi's,elle kiekkgjay hJLffe.lle, jgnkg mplehmissä jayhijipiinngiss.g gn ainakin yksi" B.idas.tysura^, gn tynnysomgista ae^ e.ttä fudgstysyrgt eri jag bin pin noissa ovgt siirtyneinä säteen s.y.unngssa tgisii.nsa nähden, Hidgstusgrat sijaitsevat siis 1 qjci11ai'n niin, että virtays pakotetaan kääntymään sen siirtyessä urasta toiseen, Samalla pyörreliike voimistuu, mikä edelleen hidastaa virtausta ,

Keksinnön eräälle toiselle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että teräharja-alueen halkaisijat vastakkain toimivissa jauhinkiekoissa ovat erisuuret ja että hidas-tusurat sijaitsevat välittömästi teräharja-alueen ulkopuolella, Täten pyörivien teräharjojen väleistä suurella nopeudella purkautuva kuituhöypyseos törmää suuremman teräharja-alueen teräharjojen päihin paistuttuaan pienemmän teräharja-alueen vaikutuskentästä. Tämä edistää edelleen tavoiteltua hidastus-vai kutusta.

Keksinnön eräälle edulliselle sovellutusmuodolle on edelleen tunnusomaista se, että toisen teräkiekon ulkohalkaisija on pienempi kuin vastakkaisessa teräkiekossa olevan hidastusuran u1koha 1 kaisija niin, että ensiksi mainitun teräkiekon ulkoreuna voi teräharjojen kuluessa tunkeutua vastakkaisessa teräkiekossa olevaan hidastusuraan. Tällöin ei ole olemassa vaaraa, että ulkoreunat koskettaisivat toisiaan, vaikka teräkiekot olisivat hyvinkin kuluneita. Totta virtauspoikkipinta teräkiek-kojen ulkoreunassa ei muuttuisi teräharjojen kuluessa, ovat pienemmän teräkiekon ulkokehä ja vastakkaisessa teräkiekossa oleygn hidastusuran ulkokehä akselin suuntaiset, Hidastusvai-kutys on näin ollen riippumaton teräharjapintojen kuluneisuudesta | li 69137

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

Kuv. 1 esittää toista teräkiekkoa aksonometrisesti terä-pinnan puolelta katsottuna.

Kuv. 2 esittää teräkiekon reunaosaa suurempaan mittakaavaan siirrettynä.

Kuv. 3 esittää aksiaa1ileikkauksessa kahden vastakkaisen teräkiekon reunaosia tilanteessa, jossa teräharjat eivät vielä ole kuluneet.

Kuv. 4 vastaa kuviota 3 ja esittää tilannetta, jossa terä-harjat ovat jo kuluneet.

Piirustuksessa viittausnumero 1 tarkoittaa toista terä-kiekkoa, joka on koottu teräsektoreista 14. Jokaisen teräsektorin 14 teräpinta on varustettu teräharjoi1la 3 ja näiden välissä sijaitsevilla teräurilla 4, kuten parhaiten nähdään kuviosta 2. Teräharjojen 3 suunta on suunnilleen säteettäinen, mutta voi poiketa tästä runsaastikin, kuten kuviosta 1 nähdään. Käytännössä on olemassa hyvin suuri määrä erilaisia teräpintakuvioita.

Kuvion 3 mukaan on kummankin teräkiekon 1, 2 teräpinnassa teräharjojen 3 ja 5 ulkopuolella yksi kehän suuntainen hidastusura 6 ja 7, jonka syvyys on suurempi kuin terä-urien 4 ja Θ syvyys. Hidastusurat 6 ja 7 eivät sijaitse täsmälleen vastapäätä toisiaan, vaan ovat siirtyneinä säteen suunnassa toisiinsa nähden niin, että hidastusuran 6 halkaisija on suurempi kuin hidastusuran 7 halkaisija. Kumpikin hidastusura 6 ja 7 sijaitsee välittömästi terä-harja-alueen u1kopuole 1la . Täten jauhinkiekossa 1 on suurempi teräharja-alue kuin jauhinkiekossa 2.

4 691 37

Teräkiekon 2 ulkohalkaisija on pienempi kuin teräkiekossa 1 olevan hidastusuran 6 ulkohalkaisija. Täten teräkiekon 2 ulkoreuna 9 voi teräharjojen 3 ja 5 kuluessa tunkeutua vastakkaisessa teräkiekossa 2 olevaan hidastusuraan 6, kuten kuviossa 4 on esitetty. Pienemmän teräkiekon 2 ulkokehä 9 ja vastakkaisessa teräkiekossa 1 olevan hidastusuran 6 ulkokehä 10 ovat teräkiekkojen akselin suuntaiset. Täten näiden kehien välisen raon 11 poikkipinta-ala on muuttumaton riippumatta teräharjojen 3 ja 5 kulumis-as tees ta.

Kuitumassan purkautuessa suurella nopeudella säteettäises-ti ulos teräpintojen välisestä raosta 12 se joutuu voimakkaiden pyörreliikkeiden alaiseksi. Pyörreliikkeitä aiheuttavat teräharjojen 3 vapaat päät 13, hidastusura 7 ja hidastusura 6. Kaikki nämä pyörreliikkeet hidastavat voimakkaasti kuitumassan virtausta säteen suunnassa terä-kiekkojen 1 ja 2 välissä.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimu sten puitteissa. Niinpä hidastusuria voi olla ainoastaan yksi, joka sijaitsee jommassa kummassa teräpinnassa. Toisaalta hidastusuria voi olla kummassakin teräpinnassa useita peräkkäin.

n

Claims (5)

69137 PATENTTXVAATIÖDKSET

1, Kiekkojauhin, jossa jauhinrakoa (12) rajoittaa kaksi teräkiekkoa (1,2), joista ainakin toinen on pyörivä ja joissa on toisiaan kohti suunnatuissa teräpinnoissa suunnilleen säteettäisiä teräharjoja (3,5) ja näiden välissä teräuria (4,6) sekä joiden kehä on muodostettu sellaiseksi, että terä-pintojen välissä tapahtuva säteettäinen virtaus hidastuu, tunnettu siitä, että ainakin toisessa teräpinnassa on teräharjojen (3,5) ulkopuolella ainakin yksi kehän suuntainen hidastusura (6,7), jonka syvyys on suurempi kuin teräurien (4,8) syvyys.

2, Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiekkojauhin, jonka molemmissa jauhinpinnoissa on ainakin yksi hidastusura (6,7), tu nnettu siitä, että hidastusurat (6,7) eri jauhinpin-noissg ovat siirtyneinä sateen suunnassa toisiinsa nähden,

3, Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kiekkojauhin, tunnettu siitä, että teräharja-alueen halkaisijat vastakkain toimivissa jauhinkiekoissa (1,2) ovat erisuuret ja että hidastusurat (6,7) sijaitsevat välittömästi teräharja-alueen ulkopuolella,

4, Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen kiekkojauhin, tunnettu siitä, että toisen teräkiekon (2) ulkohalkai-sija on pienempi kuin vastakkaisessa teräkiekossa (1) olevan hidastysuran (6) ulkohalkaisija niin, että ensiksi mainitun teräkiekon ulkoreuna (9) voi teräharjojen (3,5) kuluessa tunkeutua vastakkaisessa teräkiekossa olevaan hidastusuraan,

5, Patenttivaatimuksen 4 mukainen kiekkojauhin, tunnettu siitä, että pienemmän teräkiekon (2) ulkokehä (9) ja vastakkaisessa teräkiekossa (JJ olevan hidastysuran (6) ulkokehä ovat akselin suuntaiset,