FI68095B - Tvaettanordning foer traemassa - Google Patents

Description

rBl (11 KUULUTUSJULKAISU s O rs Q c Ή&Γα l J (11) UTI.ÄGGNINGSSKRIFT 0 00^5 » (45) (51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 D 21 C 9/04 S U O M I — FI N L A N D (21) Patenttihakemus — Patenunsökning 73332 1 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 01 .11.78 (FI) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 01.11.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 28.08 79 ' (44) Nahtavaksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - - 29 03 85

Patent- OCh registersiyreisen Ansökan utlagd och utl.skriftcn publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 27.02.78 USA(US) 881725 171) Oeorq i a-Pac i f ie Corporation, 900 S.W. Fifth Avenue, Portland Oregon 97204, USA(US) (72) Eric 0. Ericsson, Beilingham, Washington, USA(US) (7l0 Le i tz i nger Oy (54) Puumassan pesulaite - Tvättanordning för trämassa

Keksinnön kohteena on puumassan pesulaite käytetyn massa 1ίuoksen kanssa sekoitetun puumassan pesemiseksi, joka puumassa on jaettu liikkuvalle, rei'itetylle hihnalle, jota ohjataan kuvun alla ja useiden päältä avoimien astioiden päällä, jolloin astiat ja kupuosasto ovat oleellisesti ilmatiiviitä hihnan suhteen ja jolloin astioiden ja kuvun välillä ylläpidetään riittävää paine-eroa käytetyn massaliuoksen ja pesuliuoksen vetämiseksi astioihin. Lisäksi keksinnön kohteena on menetelmä puumassan pesemiseksi, joka massa on saatu sulkemalla puu-lastut se 11. uka 11 i 1 aan massal i uoksen kanssa, jolloin käytetyn massal iuoksen vetelä puumassa syötetään puumassan pesulaitteen paine 1 aatik koon lietteen jakamiseksi tasaisesti rei'itetylle hihnalle, joka liikkuu oleellisesti vaakasuorasti sitä ympäröivässä kotelossa, ja jolloin liikkuvalla hihnalla olevasta vetelästä puumassasta poistetaan käytetty massa 1 iuos ja lopuksi hihna puumassoineen ohjataan ulos kotelosta ja pesty puumassa poistetaan liikkuvalta hihnalta.

Paperinvalmistuksessa käytetyn seiluloosamassan valmistuksessa puu-lastut keitetään yli 54°C' lämpötiloissa erilaisilla massa 1 iuoks i 1 la . Tässä prosessissa ainesosia sitovat sei luloosakindut. liukenevat massa-liuokseen. Tästä syystä käytetty massaliuos sisältää liuenneita puu- 68095 aineksia ja käytettyjä kemikaaleja. Sen väri on tumma ja se otetaan talteen lisäkäsittelyä varten lämpöarvojen, keittokemikaalien ja/tai myyntiin sopivien sivutuotteiden talteen saamiseksi. Käytetty liuos pitää yleensä poistaa massakuiduista. On edullista ottaa käytetty liuos talteen siten, että siinä on mahdollisimman paljon kiinteitä aineita, koska lisäkäsittelyssä yleensä ensimmäinen vaihe on liuoksen väkevöiminen haihduttamalla. On edullista käyttää mahdollisimman vähäinen määrä pesuvettä halutun pesutehon aikaansaamiseksi, koska pesuvesi laimentaa talteenotett.ua liuosta ja lisää haihdutuskustannuksia .

Erotettaessa käytetty massaliuos selluloosasta ja pestäessä selluloosa törmätään moniin ongelmiin, joista muutamia on esitetty USA-patentissa 4,046,621. Esimerkiksi sulfaatti- ja aikaiimassaprosessissa muodostuu haisevia kaasuja ja höyryjä, jolloin massaseoksen purkautuessa nämä höyryt ja kaasut pitää saada talteen. Sulfiittimassaprosessissa liuoksesta vapautuu rikkidioksidia, joka samoin pitää ottaa talteen eikä päästää purkautumaan ilmakehään. Suojakuvuilla varustettuja tyhjö- ja painepesulaitteita on esitetty eri patenteissa, esimerkiksi IJSA-paten-teissa 1,648,111; 2,352,304 ja 3,454,970. Vaahtoamista esiintyy myös, koska massaliuoksi11 a on pinta-aktiivisia ominaisuuksia. HSA-paten-tissa 2,431,009 on esitetty mekaanisten vaahdon estävien ja suurino-peuksisten virtausten käyttö tämän ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi voi esiintyä sakkautumista erityisesti suoritetun kalsiumsulfiitti-1iuosprosessin yhteydessä, jossa kalsiumsulfaatti saostuu esiin. Lisäksi massan pesulaitteen pitää toimia laajalla kuormauskapasiteet-tialueella kuormitusten vaihdellessa mahdollisesti 6-kertaisiksi tai sitäkin suuremmiksi.

Tästä syystä esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan jatkuvatoiminen, nopeussäätöinen massan pesulaite, joka toimii tehokkaasti laajalla massa- ja vesikapasiteettialueella. Edelleen tarkoituksena on saada aikaan pesulaite, joka käyttää suhteellisen vähän pesuvettä tai nestettä. Lisäksi tarkoituksena on saada aikaan pesu-laite, joka pystyy toimimaan valvotuissa olosuhteissa höyrypoistuman, vaahtoamisen ja pintasaostumisen minimoimiseksi. Lisäksi tarkoituksena on saada aikaan pesulaite, jossa käytetään useita laakeita astioita käytetyn liuoksen ja pesuveden poistamiseksi massasta, jolloin suoritetaan myös kaasujen ja höyryjen välinen erottaminen nesteestä. Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan massan pesulaite, jossa höyryt ja kaasut kierrätetään uudelleen pesulaitteen ilman valvomiseksi, jolloin järjestelmään tuleva ilmamäärä ja järjestelmästä poispur- il 3 68095 kautuva kaasu- ja höyrymäärä saadaan minimoiduksi. Lisätarkoituksena on saada aikaan pesulaite, jolle on tunnusomaista käynnistyksen, käytön, huollon ja sammutuksen helppous.

Yllä kuvatut ja muut tarkoitukset saadaan keksinnön avulla täytetyiksi muodostamalla pesulaite siten, että astioissa on tasatut yläpinnat, että astiat ovat pituussuunnassaan poikittain hihnaan nähden ja niiden pituus ylittää hihnan ja kuvun leveyden, ja että kupu on tuettu itse astioiden päälle tai niiden päälle asennetun tiivisteen päälle.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle puumassan pesemiseksi on tunnusomaista se, että syötetyn vetelän puumassan massapitoistius käytetyssä massaliuoksessa on 1-8 paino-% ja syötön määrä on sellainen, että massan paksuus hihnalla veden poistamisen jälkeen on välillä 1Π -150 mm, että hihna liikkuu nopeudelle 3-90 m/min. kotelon lävitse useiden hihnan alapuolen kanssa kosketuksessa olevien suljettujen astioiden päällä, että käytetystä massaliuoksesta vapautettu massa pestään tietyllä määrällä pesunestettä vastavirtaan siten, että hihnalla liikkuva massa samalla kun se kulkee kotelon lävitse joutuu useisiin nesteen ylivirtaus- ja vedenpoistovaiheisiin, jolloin ylivir-tausvaiheet suoritetaan poistamalla nestekerros massan pinnalta ja vedenpoistovaiheet suoritetaan poistamalla neste massasta astioihin, että astioissa neste erotetaan kaasuista ja höyryistä, jotka ovat tulleet astioihin kotelosta tai sen kuvusta yhdessä nesteen kanssa, että kaasut ja höyryt vedetään ulos astioista ja riittävä osa kaasuista ja höyryistä johdetaan takaisin koteloon tai sen kupuun, jotta aikaansaataisiin paine-ero kuvun sisäosan ja astioiden välillä suuruudeltaan 25 - 100 mm Hg, että nestetaso sen vuoksi että nestettä otetaan astioista ohjattuja määriä asettuu tiettyyn arvoon, joka varmistaa riittävän suuren alan kaasujen ja höyryjen virtaukselle säiliöissä nestepinnan yläpuolella, jolloin massan vastavirtapesu saadaan siten, että kotelossa liikkuvalla hihnalla oleva saatetaan kosketuksiin ennalta määrätyn pesunestemäärän kanssa, minkä jälkeen massasta poistetaan pesuneste ja saatu pesuneste käytetään seuraavissa ylivirtaus- ja vedenpoistovaiheissa sen hihnalla olevan massa joka on kauimpana pisteestä jossa hihna poistuu kotelosta saattamiseksi kosketuksiin pesunesteen kanssa kunnes juuri käytetystä massaliuoksesta poistettu massa tulee kosketuksiin pesunesteen kanssa.

Keksintö ja sen tarkoitukset selviävät paremmin seuraavasta yksityiskohtaisesta keksinnön selityksestä ja oheisista piirustuksista, joissa: 4 68095

Kuvio 1 on kaaviomainen sivukuva, joka esittää keksinnön mukaista laitejärjestelyä, johon kuuluu lämmönvaihtimet pesunesteen lämpötilan säätämiseksi.

Kuvio 2 on sivukuva keksinnön mukaisesta massan pesulaitteesta.

Kuvio 3 on päästä esitetty poikki 1eikkauskuva pesulaitteesta kuvion 2 viivalla 3-3 esitettyä tasoa pitkin.

Kuvio 4 esittää pesulaitteessa käytettyjä laakeita astioita ylhäältäpäin .

Kuvio 5 on poikki leikkauskuva laakeista astioista pitkin kuvion 4 viivaa 5-5.

Kuvio 6 on poikki leikkauskuva, joka esittää laakeiden astioiden kytkentää tai liitosta toisiinsa sekä pesulaitteen toiseen päähän sijoitettua nesteen sulkulaatikkoa.

Kuvio 7 on poikkileikkauskuva poistolaatikosta.

Piirustusten kuviossa 1 laitteesen kuuluu esimerkiksi Fourdrinier-viiran muodostama rei'itetty nihna 21, joka on sijoitettu nopeus-säätöisen käyttöelimen (ei esitetty) käyttämiin käyttöruliin 22 ja päätyrullaan 23, jolloin hihna kulkee useiden laakeiden astioiden 24 yli, joita peittää yleisesti ottaen viitenumerolla 26 esitetty irroitettava kupu. Esitetyssä kuvussa on kolme osastoa 27, 28 ja 29, jotka muodostaa kuvussa olevat väliseinät 31 ja 32. Viiran yläpuolelle suojakuvun sisääntulopäähän osastoon 27 on sijoitettu painelaa-tikko 33 ja pöistolaatikko 34. Poistolaatikko 36 sijaitsee osastojen 27 ja 28 välissä väliseinässä 31. Osastossa 28 on poistolaatikko 37, ja poistolaatikko 38 sijaitsee osastojen 28 ja 29 välisessä väliseinässä 32. Poistolaatikko 39 sijaitsee osastossa 29. NeSte-sulkulaatikko 40 sijaitsee suojakuvun ulkopuolella kuvun poistopään 41 vieressä silloin, kun on edullista vetelöittää massa uudelleen lisäkäsittelyä varten. Tällöin hihnan poistuessa kuvusta sille levitetään jatkuva nestekerros, joka muodostaa nestesulun hihnan ja kuvun poistopään 41 väliin. Tarvittaessa kiinteämpää massaa ei li 68095 3 kuitenkaan käytetä sulkuiaätikkoa 40, vaan käytetään joitakin muita sulkuelimiä. Voidaan käyttää esimerkiksi puristusteloja, jotka sulun muodostamisen lisäksi poistavat edelleen vettä massasta.

koteloon yhteydessä olevaan osastoon 27 on esitetyllä tavalla sijoitettu kahdeksan iaakeaa astiaa. Kahta ensimmäistä laakeaa astiaa 43 ja 44 käytetään alkuvedenpois toon tai käytetyn raassaliuoksen poistamiseen vetelästä massasta levitettäessä sitä viirahihnalle. Näistä astioista tuleva käytetty massaliuos kerätään syöksysäiliöön 45 putken 46 läpi. Searaavia kolmea astiaa 48, 43 ja 50 käytetään käytetyn massa li uoksen poistamiseen ja loput kolme laakeata astiaa 51, 52 ja 53 poistavat massasta poistolaatikosta 43 purkautuneen pesunesteen. Astiat 48, 49 ja 50 ja poistolaatikosta 34 purkautuneen pesunesteen poistavat kolme astiaa on esitetty yhdisetyksi toisiinsa nestephtkella 54, jolloin niistä kukin on pohjasta kiinnitetty putkeen, joka on yhdistetty pumppuun 55 kanavalla 56.

Kuvun osastoon 27 yhteydessä olevat kahdeksan laakeata astiaa on yhdistetty toisiinsa kaasuputkella 57. Putki 57 on kiinnitetty kunkin laakean astian kaasunpoistoaukkoon, joka sijaitsee astian kannessa ja päästää kaasut ja höyryt ulos laakeista astioista putken läpi kanavaan 58 sekä kaasu-neste-erottimen 59 läpi mukana olevan nesteen poistamiseksi ennen kaasujen ja höyryjen saapumista punaltimeen 61, joka kierrättää ne takaisin osastoon 27 putken 62 kautta.

Käytetty kaasu-neste-erotin voi olla sykloni tyyppinen erotin tai jokin muu tunnetuntyyppinen erotin, joita käytetään kaasuvirroissa mukana olevan nesteen poistamiseksi.

Osastossa 28 käytetään kolmea laakeata astiaa pesunesteen poistamiseksi massasta, joka pesuneste on valunut kummastakin poistolaatikosta 36 ja 37. Poistolaatikosta 36 tulevan pesuliuoksen poistavat laakeat astiat on yhdistetty toisiinsa nesteputkella 63, joka on yhdistetty kanavalla 65 pumppuun 64. Poistolaatikosta 37 tulleen pesunesteen poistaa kolme astiaa, jotka liittää toisiinsa nesteputki 66. Neste-putki liittyy pumppuun 67 kanavan 68 ävulla. Nämä kuusi astiaa ovat yhteydessä kuvun osastoon 28 ja toisiinsa liitettyjä kaasuputkella 61, joka on kytketty putkella 71 neste-kaasuerottimeen 72 ja puhal-timeen 73. Punallin 73 vetää höyryt ja kaasut astioista putken 71 6 68095 ja erottimen 72 läpi ja kierrättää ne takaisin osastoon 28 putken 74 läpi.

Samalla tavoin käytetään osastossa 29 kutakin kolmesta astiasta poistolaatikoista 38 ja 39 tulleen pesunesteen poistamiseen. Poistolaatikosta 38 tulleen pesunesteen poistavat kolme astiaa on yhdistetty nesteputkeen 76, joka liittyy pumppuun 77 kanavan 78 kautta, ja poistolaatikosta 39 tulleen pesunesteen poistaa kolme astiaa, jotka liittyvät toisiinsa nesteputkella 79, joka on kytketty pumppuun 81 kanavan 82 kautta ja johtaa poistolaatikkoon 38. Samoinkuin muissakin osastoissa osastoon 29 yhteydessä olevat laakeat astiat liittyvät yläpäistään toisiinsa kaasuputken 83 avulla, jonka putken läpi näistä kuudesta laakeasta astiasta tulevat kaasut ja nöyryt puhallin 87 vetää putken 84 ja kaasu-neste-erottimen 86 läpi ennenkuin kaasut ja höyryt kierrätetään uudelleen osastoon putken 88 kautta.

Kuviossa 1 esitettyjä lisälaitteita tarkastellaan yksityiskohtaisesti seuraavassa selityksessä, joka käsittelee kuvion 1 mukaisen pesulaitteen toimintaa. Pesulaite toimii siten, että kuvussa olevan osaston ja osastoon yhteydessä olevien laakeiden astioiden välillä pidetään paine-ero. Paine-ero on yleensä alueella 25 - 100 elohopea-mm, josta seuraa se, että neste, kaasut ja höyryt kulkevat maton läpi sunteellisen alhaisilla nopeuksilla. Pesulaitteen toimiessa keittokattilasta tuleva, tavallisesti 1 - 8 % massaa käytetyssä massaliuoksessa sisältävä vetelä massa purkautuu painelaatikkoon 33 putken 42 läpi. Keittokattilassa olevan vetelän massan massan tiiviys on yleensä suurempi kuin 8 %, joten keittokattilamassaa voiuaan laimentaa lisäämällä käytettyä massaliuosta tai käytetyn massaliuoksen ja pesulaitteesta poistuvan pesunesteen seosta. Paine-laatikossa vetelä massa jakaantuu tasaisesti hihnalle 21, joka kulkee päätyrullan 23 ympäri ja jota käyttörullat 22 ajavat nopeudella 3-90 rn/min. Kierrettyään päätyrullan 23 ja ennen saapumistaan kupuun viira tai hihna kulkee nesteensyöttölaatikon 89 yli, jossa viira peittyy käytetyllä massaliuoksella tai väkevöidyllä pesunesteellä, joka toimii ilmatiivisteenä ja täyttää hihnan aukot liuoksella ilman poistamiseksi. Viiran kastelu ja vetelän massan tasainen purkautuminen viiralle muodostaa tehokkaan ilmatiivisteen ja minimoi 7 68095 sen ilmamäärän, joka siirtyy kupuun viiran työntyessä siihen. Syötettäessä vetelää massaa liikkuvalle hihnalle kulkee joitakin massakuituja hihnan läpi, kunnes muodostuu massakuitumatto. Tällöin alunperin saatu käytetty massaliuos, joka sisältää rajoitetun määrän puukuitua, joutuu laakeisiin astioihin 41 ja 44 ja syöksysäiliöön 45, josta yleensä neste voidaan kierrättää uuaelleen pumppaamalla piirustuksessa esitetyllä tavalla putken 91 läpi, jolloin se sekoittuu syöttölietteeseen ja sitä käytetään laimennettaessa keittokatti-lan lietemassaa halutun tiiviyden aikaansaamiseksi pesulaitteeseen tapahtuvaa syöttöä varten. Samalla tavoin osa tätä käytettyä massa-liuosta voiaaan kuljettaa nestesulkulaatikon 89 läpi putken 92 avulla, jolloin ylivirtaus palaa putkeen 46 putken 93 kautta.

Lisää käytettyä massaliuosta , ja väkevöityä pesunestettä voidaan lisätä syöksysäiliöön 45 putkesta 54 putken 94 avulla riittävän liuosmäärän pitämiseksi syöksysäiliössä 45. Sen jälkeen kun rajoitettu määrä käytettyä massaliuosta on alunperin otettu talteen astioihin 43 ja 44, jäljellä oleva käytetty massaliuos joutuu laakeisiin astioihin 48, 49 ja 50 vetelän massan siirtyessä viiralle näiden astioiden päällä. Sen jälkeen kun vapaana oleva käytetty massaliuos on poistettu massasta, saadaan paksuudeltaan 12 - 150 mm oleva massamatto, joka tämän jälkeen kulkee poistolaatikon 34 ali, jossa siihen leviää pesunestettä ja neste poistuu siitä maton kulkiessa kuvun osastossa 27 olevien kolmen muun laakean astian 51, 52 ja 53 yli. Sen jälkeen kun väkevöity pesuneste on poistettu siitä tällä tavoin, massa kulkee kuvussa olevaan osastoon 28, jossa poistolaatikot 36 ja 37 kastelevat sen. Kunkin kastelun jälkeen massasta poistetaan neste sen siirtyessä kolmen laakean astian päältä. Viirahinnalla kulkevan massan kastelee poistolaatikko 38 sen saapuessa kuvun osastoon 29, jossa massasta poistetaan neste ja kastellaan uudelleen poistolaatikolla 39, poistetaan neste uudelleen ennen sulkulaatikon 40 suorittamaa kastelua massan poistuessa kuvusta. Poistuessaan kuvusta massassa on sulkulaatikosta 40 tullutta vettä tai nestettä, jonka jälkeen massa irtoaa hihnasta uudelleen kuiduttajaan 95, jossa massa vetelöite tään uudelleen tarvittaessa alhaisempaa tiiviyttä lisäkäsittelyä varten, esimerkiksi seulontaa tai valkaisua tai jotakin muuta käyttöä silmälläpitäen.

Massan pesussa käytetty pesuneste voi olla vettä tai jotakin poistuma-nestettä, kuten kiertovettä seulonnasta, valkaisusta tai paperikonees-tai se voi olla jokin muu nestevirta, joka on käytettävissä selluja paperitehtaissa. Kuten piirustuksessa on esitetty, pesuneste työn 8 68095 tyy pesulaitteeseen putken 96 läpi, jolloin osa nestettä virtaa poistosulkulaatikkoon 40 ja loput poistolaatikkoon 39. Poistosulku-laatikossa 40 ei ole välttämätöntä käyttää pesunestettä massan kastelemiseksi ennen uudelleenkuidutusta. Toisinaan voi olla esimerkiksi edullista käyttää suikulaatikossa 40 vettä uuael.leenkuidutusta varten sekä käyttää £>oistolaatikossa 39 sellu- tai paperitehtaan jostakin muusta osasta saatua virtaa pesun suorittamiseksi tai päinvastoin. Siimoin sulkulaatikkoa 40 voidaan käyttää massan saattamiseksi kosketukseen jonkin tietyn nesteen tai liuoksen kanssa ensimmäisenä käsittelyvaiheena massan jälkikäsittelemiseksi, esimerkiksi valkaisemiseksi.

Sen jälkeen kun uusi pesuneste on kastellut massan sen työntyessä poistolaatikosta 39, kulkee tämä pesuneste massalevyn tai maton läpi laakeisiin astioinin ja pumppu 81 pumppaa sen poistolaatikkoon 38 kuviossa 1 esittämättä jätetyn putken läpi. Se pesuneste, joka saadaan kuivattaessa massaa sen jälkeen, kun massa kasteltiin poistolaatikosta 38 tulleella pesunesteellä, siirtyy laakeista astioista pumppuun 77, josta se pumpataan osastossa 28 olevaan poistolaatikkoon 37 ja käytetään siis pesemään massa toistuvasti ja vastavirtaisesti massan hihnalla tapahtuvaan liikkeeseen nähden. Samalla! tavoin se pesuneste, joka saadaan talteen kuivattaessa massa sen jälkeen, kun se on kasteltu poistolaatikosta 37 tulleella pesunesteellä, pumpataan poistolaatikkoon 36 ja kuivattaessa massa poistolaatikosta 36 tapahtuneen kastelun jälkeen pesuliuos purkautuu poistolaatikkoon 34, jossa sitä käytetään massan ensipesuun, josta massasta vapaana oleva käytetty massaliuos on poistettu. Se väke-vöity pesuneste, joka saadaan kuivattaessa poistolaatikon 34 ja käytetyn massaliuoksen kastelema massamatto, poistuu esitetyllä tavalla pumppuun 55 ja säiliöön 97 varastoon ennen lisäkäsjttelyä. Toisinaan voi olla edullista pitää väkevöity pesuliuos erillään käytetystä massaliuoksesta, jossa tapauksessa laakeista astioista 48, 49 ja 50 tuleva käytetty massaliuos poistuisi pesulaitteen tal-teenottosäiliöön 97, ja astioista 51, 52 ja 53 tuJ.eva väkevöity pesuliuös pumpattaisiin muualle varastoon.

Vaikka kunkin kastelun jälkeen tapahtuvasta massan kuivauksesta saatu pesuneste voidaan kuljettaa lämmönvaihtimen läpi nesteen lämmittämiseksi tai jäähdyttämiseksi ennen sen kuljettamista seuraavaan 68095 9 poistolaatikkoon, on yleensä edullista ainoastaan valvoa kuhunkin tiettyyn osastoon tulevan pesunesteen lämpötilaa. Tällöin pumpuista 64 ja 77 tulevat pesunesteet on esitetty kuviossa 1 lämpövaihdetuiksi lämpövaihtimista 70 ja 30 ennen näiden pesunesteiden siirtymistä seuraavaan osastoon. Läriimönvaihtimissa voidaan käyttää mitä tahansa lämmitys- tai jäänoytysainetta; yleensä kuitenkin pesuneste lämpö-vaihdetaan jotakin toista pesulaitteen virtaa vasten.

Pesunesteen lämpötilan valvomisen ja säätämisen lisäksi valvotaan kussakin osastossa olevaa ilmakehää käyttämällä puhaltimia 61, 73 ja 87 kaasujen ja höyryjen vetämiseksi pois niiden laakeiden astioiden kannesta, jotka astiat ovat yhteydessä kuvun tiettyyn osastoon ja näiden höyryjen ja kaasujen kierrättämiseksi takaisin osastoon. Kuvun kussakin osastossa olevaa painetta voidaan säätää haluttaessa välittömästi purkamalla kuormitus vastaavasta puhaltamasta putkeen 98, tai yhden osaston painetta voidaan ohjata ja muiden osastojen paine päästää asettumaan lähelle ohjattua painetta normaalilla vuotomenetelmällä tai käyttämällä paineensäätöreikiä osastojen välisissä väliseinissä. Purkautuneet kaasut ja höyryt siirtyvät muihin käsittely-yksiköihin puhaltimen 99 avulla.

Ohjaamalla painetta ja kierrättämällä kaasut ja höyryt uudelleen kuvun kussakin osastossa saadaan aikaan suhteellisen vakio ilmakehä kuhunkin osastoon, joka ilmakehä on olennaisesti tasapainossa osastossa olevan nesteen kanssa.

Pesulaitteen ja sen toiminnan muut yksityiskohdat selviävät tarkastelemalla laitetta piirustusten muiden kuvioiden yhteydessä. Kuviossa 2 esitetty sivukuva pesuiaitteesta esittää niiden eri yksiköiden rakennetta ja kokoonpanoa, jötka muodostavat, pesulaitteen Pesulaitteen eräs päärakenneosa on palkki 202, joka lepää kahdella päätypylväällä ja keskituilla 208. Keskituet 203 on varustettu irroitettaväliä osalla 204, joka voidaan irroittaa hihnan 21 asentamiseksi tai poistamiseksi silloin, kun hihna ei ole "niitti-saumaviira". Laakeat astiat 24 on sijoitettu lähelle toisiaan ja niitä tukee palkki 202. Suojakuvun 26 pöhjarakenneosa 206 lepää laakeiden astioiden yläpinnalla, mikä muodostaa tuen suojakuvulle. Kuvun päissä olevia nostolaitteita 207 käytetään nostamaan kupu silloin, kun reikähihna tai Foururinier-viira pitää asentaa tai vaihtaa. Kuvun sivuissa on ovet 208 kuvussa oleviin osastoihin pääsyä varten. Sivulasti 209 on myös järjestetty mukaan, jotta osas- 10 68095 toissa tapahtuvia toimintoja voidaan tarkastella ulkopuolelta. Pesunesteen putkijohdot on esitetty työntyviksi kupuun ylhäältäpäin, ja ne on yhdistetty pois tolaatikoihin suojakuvussa. Kaasuputket uuaelleenkierrätettyjen kaasujen ja höyryjen purkamiseksi kuvun osastoihin on niinikään esitetty. Hihnan pesulaite 212 voi olla värähtelevä suurpaineinen vesisuihku, ja sitä käytetään hihnan tai viiran puhdistamiseksi sen kulkiessa laakeiden astioiden ja tukipalkin 202 ali ennen siirtymistään painelaatikon alle vetelän lisäinassan levitystä varten. Pesulaite poistaa viiraan mahdollisesti tarttuvat massakuidut, ja pesulaitteen neste voi samoin sisältää sopivaa liuotinta tai pesuainetta viiralle mahdollisesti saostuneiden epäpuhtauksien poistamiseksi. Pesun jälkeen hihna tai viira kulkee kuivaajan 214 päältä, joka kuivaaja voi olla ilmavirta tai esimerkiksi tyhjölaatikko suurimman osaksi poistamiseksi viiraan mahdollisesti tarttuvasta vedestä. Vaikka veden läsnäolo mahdollisesti ei haittaisikaan toimintaa, se laimentaa saatuja massaliuok-sia, jotka tämän jälkeen pitää poistaa haihduttamalla käsiteltäessä pesunestettä ja käytettyä massaliuosta.

Kuvio 3 on päästä nähty poikkileikkauskuva pesuläitteesta ja se esittää suojakuvun suhdetta laakeisiin astioihin 24. Laakeat astiat on sijoitettu palkille 202 ja palkille 202a tuen 302 avulla. Esitetyllä tavalla laakeat astiat ulottuvat suojakupua leveämmälle, jolloin kuvun sivut 303 ja 304 lepäävät astioiden yläpinnalla.

Tiiviste 306 on yleensä sijoitettu suojakuvun ja laakeiden astioiden yläpinnan väliin tiivistyksen muodostamiseksi kuvun ja astioiden väliin. Tiiviste on yleensä joustavaa materiaalia, jolloin kuvun paino riittää muuttamaan tiivisteen muotoa olennaisesti ilmatiiviin tiivistyksen muodostamiseksi tarvitsematta pultata kupua paikalleen. Suojakuvun sivuista työntyvät sisäänpäin pystylevyt 307, joita kuvun sivuista tukee konsolit 308. Pystylevyt muodostavat alueen, joka rajoittaa massaa hihnan tai viiran pinnalla. Nämä levyt ovat yleensä kestävää metallia, johon voidaan kiinnittää joustava kaistale polymeerimateriaalia, joka'tulee kosketukseen nauhan 21 kanssa.

Poistolaatikko 39 on kiinnitetty kuvun sivuihin ja niitä tukee siinä laipat 309.

Jatkamalla laakeiden astioiden pituutta riittävän matkaa yli kuvun leveyden kupu voidaan asettaa tai istuttaa laakeiden astioiden päälle, 11 11 68095 mikä yksinkertaistaa valmistusta ja asennusta ja mahdollistaa astioiden helpon irroittamisen huoltoa varten. Vaikka laakeat astiat voivat olia lyhempiä ja kupu voidaan sijoittaa tai tukea välittömästi palkkien 202 ja 202a avulla tai joillakin muilla tukielimilla sekä järjestää muilla tavoin tiivistys kuvun ja astioiden yläpinnan väliin, on selvää, että valmistus ja huolto muodostuisivat hankalammiksi. Yleensä laakeat astiat eivät ainoastaan ulotu riittävästi viiraa tai hihnaa leveämmälle kuvun tukemiseksi, vaan astian toinen pää, tässä tapauksessa pää 316, ulottuu vielä pidemmälle. Koska kaasumaisten ainesosien ja nesteen välinen erotus tapahtuu olennaisesti näissä astioissa, astioiden jatkettu mitta antaa lisää pinta-alaa ja aikaa kaasumaisten ainesosien erottamiseksi nesteestä ennen niiden poistumista astioista. Tällöin astioita voidaan jatkaa siinä määrin kuin vaahtoarnisen valvonnan kannalta on välttämätöntä. Käytännön syistä jatke rajoittuu yleensä 50 %:iin hihnan tai viiran reunojen välisestä etäisyydestä. Vaikka mahdollisesti ei olisi tarvetta astioiden pidentämiseen lisätilan ja ajan aikaansaamiseksi kaasujen ja höyryjen erottamiseksi nesteestä, pää 316 työntyy riittävän matkan, tavallisesti ainakin 60 - 120 cm, irti kuvun sivusta 303, jotta höyryn ja kaasun sekä nesteen poistoihin käytetyt putket ja kanavat sijoittuvat riittävän välimatkan päähän pesulaitteen muista osista rakenteen ja huollon yksinkertaistamiseksi. Järjestämällä kaasun ja höyryn sekä nesteen poistokohdat välimatkan päähän pesulaitteen pääosasta voidaan astiat liittää toisiinsa tavanomaisilla putkilla ja putkiliitännöillä kokoojaputkistojen muodostamiseksi kaasujen ja höyryjen poistamiseksi astioiden kannesta tai yläosasta käsin ja nesteen poistamiseksi pohjasta tai alaosasta häiritsemättä pesulaitteen muita osia tai tarvitsematta valmistaa erityiskokoojaputkia. Lisätilaa ja aikaa kaasumaisten ainesosien erottamiseksi nesteestä voidaan järjestää erityiskokoojiin, mutta tällaisilla kokoojilla varustettujen astioiden valmistus on tavallisesti kalliimpaa kuin pelkästään jatkaa laakeita astioita piirustuksessa esitetyllä tavalla.

Laakeiden astioiden 24 yksityiskohdat esiintyvät selvimmin kuvioissa 4 ja 5, jotka esittävät'astioita ylhäältäpäin ja poikkileikkauksena vastaavassa järjestyksessä. Kuvion 4 esittämässä pintakuvannossa näkyy kaasun poistokanava^402 astian toisessa päässä. Korvakkeet 403 on kiinnitetty laakeiden astioiden yläpintaan ja ne toimivat ohjaimina sijoitettaessa kupu astioiden päälle. Korvakkeet tarttuvat 12 68095 kuvun sivuihin päästäen sitä alaspäin tietyn määrän tiivisteeseen koskettamista varten ja lisäksi korvakkeet auttavat pitämään tasa-pinta-astioiaen ja kuvun välistä tiivistystä varten käytetyn tiivisteen paikallaan. Astian yläpinta vastaa viirahihnan leveyttä ja avautuu suurimmalta osaltaan lukuunottamatta metalliverkkoa 404, joka on valmistettu metallitangoista tuen muodostamiseksi uritetulle kannelle 405, joka on yleensä muovi- tai keraamista materiaalia, jolla on astioiden päältä kulkevaan viiraan alhainen kitkakerroin. Tuki 302, joka asettaa astiat tukipaikille 202, on esitetty työntyväksi ylöspäin astian sivuja pitkin ja siten avustavan pesulaitteen kuvun tukemisessa. Astiat voidaan rakentaa siten, että ne kannattavat kuvun tai erillisten konsolien tai muiden kuvun tukemiseen käytettyjen elimien painon, mikäli kuvun ja astioiden kannen väliin on järjestetty tiiviste. Astioiden sisällä on pystylaipat 406, jotka työntyvät sisäänpäin sivuista, jotka on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 5. Kuvion 5 mukaisesti laippoihin on järjestetty kolot tai aukot 407, jotta jouduttaessa mahdollisesti voimakkaasti vaahtoaviin olosuhteisiin voidaan tarvittaessa asentaa ohjauslevyt 408. Ohjauslevyt voidaan asentaa joihinkin astioinin vain astioiden avattujen yläosien alapuolelle tai ainoastaan astioiden poistumispäähän kaasun poisto-aukon ja nesteen poistoaukon väliin sellaisissa astioissa, joissa höyryjen ja kaasujen virtausnopeudet ovat mahdollisesti suuremmat.

Koska nesteen sekä nöyryjen ja kaasujen välinen erotus suoritetaan astioissa, astioiden syvyys on suurempi kuin tyhjöiaatikoiden tai kattiloiden, joita tavallisesti käytetään pesulaitteiden tai Fourdrinier-paperikoneiden yhteyuessä. Jälkimmäisessä tapauksessa neste, höyryt ja kaasut vedetään tyhjökattilan läpi ja putken tai kanavan läpi tyhjennettyihin erotussäiliöihin, joissa nesteen sekä nöyryjen ja kaasujen välinen erotus suoritetaan. Tässä mielessä tynjökattilat tai laatikot toimivat ainoastaan kanavan päänä, joka on suurennettu kattamaan suurempi ala. Suoritettaessa nesteen sekä höyryjen ja kaasujen välinen erotus astiassa neste pysyy astiassa ja sen pintaa astiassa säädetään sen matkan pienentämiseksi, jonka astiaan vedettävän nesteen pitää pudota ennen saapumistaan astiassa jo olevaan nesteeseen, ja samalla astiassa olevalle höyrylle ja kaasulle järjestetään riittävästi tilaa, jotta astiassa olevat

II

68095 13 kaasumaiset materiaalit saavuttavat hyväksyttävä: nopeudet, esimerkiksi korkeintaan 6 m/sek. liiallisen pyörteisyyden välttämiseksi. Vaikka astioissa ylläpidetty nestepinta riippuu tietyssä määrin pesulaitteessa olevien höyryjen ja kaasujen kuormituksesta, astioiden nestepintaa säädetään yleensä siten, 'että nesteen putoama matka on noin 10 - 38 cm lähellä pesulaitteen sisääntuiopäätä ia korkeintaan noin 60 cm pesulaitteen purkausosassa. Kaasujen ja nöyryjen nopeus astioissa on yleensä noin 1,5 ~ 4,5 m/sek. ja voi olla 30 cm/sek. tai alhaisempi tietyissä edullisissa olosuhteis~ sa, kun astioihin vedetään ainoastaan nestettä. Nestenopeudet ovat yleensä alle noin 1,5 m/sek. ja useimmiten alle noin 60 cm/sek. Pesulaitteen toimiessa pienennetyllä kapasiteetilla voidaan säiliöissä pitää alhaisempia nestepintoja, koska säiliöihin voidaan vetää enemmän kaasuja ja höyryjä, jotka lisäävät kaasukuorml-tuksia. Nesteen suhteellisen vähäinen putoamisraatka astioissa ja suhteellisen hitaat nopeudet, joilla neste, höyryt ja kaasut vedetään massamaton tai massalevyn läpi ja joilla ne siirtyvät astioihin saattavat vaahdon muodostuksen mahdollisimman vähäiseksi. Yllä mainitut seikat yhdistettynä astioiden suureen pinta-alaan, joka on muodostettu kaasujen ja höyryjen vaahtoerottamiseksi nesteestä eliminoivat vaahtoamisen siinä määrin, entä pesulaitetta voidaan käyttää sulfiittimassan pesemiseen käyttämättä vaahdonesto-aineita tai laitteita. Lisäksi säätämällä nestepintaa astiassa pysyy astioissa yleensä riitävästi nestettä pesulaitteen toiminnassa tapahtuvien normaalien nestevirran muutosten käsittelemiseksi ilman syöksysäiliöi tä.

Kuvion 6 mukaisesti tasapinta-astiat 24 on yhdistetty yläpinnastaan olennaisesti tasaisen ilmatiiviin pinnan muodostamiseksi astioiden ainakin siihen osaan, jonka suojakupu peittää. Sopiva menetdImä astioiden liittämiseksi yhteen on esitetty kaviossa 5, josta havaitaan, että astioiden reunojen yläosa on lovettu uran 411 muodostamiseksi, johon voidaan työntää tasainen levy, joka tämän jälkeen on samassa tasossa laatikon ja metalliverkon pinnan kanssa. Tasainen levy voidaan kiinnittää irroitettavasti kahteen vierekkäiseen astiaan esimerkiksi ruuveilla tai muulla tavoin. Muovikannen 405 peittämien astian osien päällä voidaan tasaisen levyn sijasta käyttää I-palkkityyppistä osaa 412. I-palkin 412 yläreuna 413 tarttuu muovikannessa olevaan uraan 414. Kuvio 6 on poikkileikkaus- 14 68095 kuva nesteen sulkulaatikosta 89, jossa samalla tavoin on muovia tai muuta alhaisen kitkakertoimen omaavaa materiaalia oleva kansi 416 sulkulaatikon 89 ja sulkulaatikon 89 väliseinän 417 päällä, Sulkulaatikon toimiessa käytetty massaliuos syötetään kammioon 418 sille tasolle, että käytetty massaliuos virtaa väliseinän 417 ja väliseinän 417 päällä olevan kannen 416 yli kammioon 419, josta se valuu pois ja lähtee kiertämään uudelleen putken 93 läpi (ei esitetty kuviossa 6). Tällöin kammion 418 yli kulkevan viiran kastelee käytetty massaliuos poistaen ilman suojakupuun tulevasta viirasta ja toimien myös ilmatiivisteenä.

Poistolaatikot voivat olla rakenteeltaan hyvinkin erilaisia, mikäli vain tarvittavan suuri määrä pesunestettä voidaan levittää tasaisesti häiriten massamattoa ainoastaan rajoitetusti. Kuviossa 7 on esitetty poikkileikkauskuva ylisyöttötyyppisestä, rakenteeltaan erityisestä poisto- tai purkauslaatikosta. Purkauslaatikko on ylhäältä avoin kouru, jolloin pesunesteputki 440 on kiinnitetty kourun pohja-levyyn levyllä 441, jolloin pesunesteputki yhdessä levyn kanssa toimivat kourun korkeana sivuna. Kourun ylisyöksysivu 442 on päältä pyöristetty ja ulottuu alaspäin muodostaen yläpäästään pyöristetyn padon 443, jonka yli pesuneste virtaa. Sivu, levy ja pesunesteputki on kiinnitetty tasaisiin päätylevyihin 444, jotka mudostavat tietyn pituisen kourun päät, joka kouru sijoitetaan suojakupuun reunojen väliin. Rei'itetty levy 446 on kiinnitetty kourun pohja levyyn ylivirtaussivun ja putken 440 väliin pesunesteen virtauksen vakauttamiseksi. Pesuneste saapuu kouruun putkesta 440 purkautuen putkesta kouruun useiden putkessa 440 olevien, putken alaosaan sijoitettujen mittareikien 451 läpi. Mittarei1istä purkautunut pesuneste täyttää kourun ja virtaa pyöristetyn paaon 443 yli. Kuvion 3 mukaisesti purkauslaatikko on tuettuna suojakuvussa laippojen 309 avulla. Käytettyjen purkaus laatikoiden määrä voi vaihdella riippuen halutusta kastelu- ja kosketusvaiheiden määrästä. Tarvittaessa suuria kastelumääriä voidaan käyttää modifioituja purkauslaatikoita, joissa on kaksi ylivirtauspatoa yksi pesuneste-putken 44GLkummallakin puolella. Laatikot voidaan sijoittaa suoja-kupuun liikkuvasti ja purkulaatikko voidaan sijoittaa osastojen väliseiniin. Väliseinässä olevasta purkulaatikosta tapahtuva ylivirtaus Voi toimia osastojen välisenä sulkuna silloin, kun osastot toimivat olennaisesti samassa paineessa.

i

It 15 68095

Useita yksittäisiä astioita on esitetty käytettäväksi käytetyn massaliuoksen poistamisessa massasta ja massan kuivaamiseksi pesunesteellä tapahtuvan kastelun jälkeen kutakin purkulaatikkoa varten. Käyttämällä useita yksittäisiä astioita kutakin purkulaatikkoa varten yksittäiset astiat ovat pienempiä ja siis helpompia valmistaa ja käsitellä erityisesti suurikapasiteettisiin laitteisiin.

Yhden koon astioita voidaan valmistaa ja niitä voidaan käyttää yksin tai ryhmitettynä kahden, kolmen, neljän tai useamman astian ryhmiin kutakin purkulaatikkoa kohti halutun vedenpoiston tai kuivauksen aikaansaamiseksi. Höyryjen ja kaasujen suhde astioihin vedettyyn nesteeseen voi vaihdella. On edullista vetää ainoastaan pesunestettä massamaton läpi astioihin. Kaikkein tehokkaimmassa toiminnassa hihnan nopeus ja suojakuvun osastojen ja astioiden välinen paine-ero pitäisi säätää suhteessa kunnollisen pesun aikaansaamiseksi käytettyyn pesunestemäärään paksuudeltaan ja tasaisuudeltaan sellaisen massamaton aikaansaamiseksi, että kastelun jälkeen maton päällä oleva vapaa pesuneste poistuu muodostaen "uivan linjan" juuri ennenkuin matto kastellaan jälleen pesunesteellä, joka tulee seuraavasta purkulaatikosta. Tätä on kuitenkin vaikeata ylläpitää erityisesti käytettäessä pesulaitetta muuttuvissa olosuhteissa.

Tämän seurauksena lähimpänä purkulaatikoita tai kastelukohtia olevissa astioissa pesuneste saattaa pääasiallisesti virrata laatikkoon, kun taas kauimpana purkulaatikosta oleva astia voi toisinaan vetää sisään enemmän kaasuja ja höyryjä.

Ei ole välttämätöntä ylläpitää samaa paine-eroa kussakin tiettyyn osastoon yhteydessä olevassa tasapinta-astiassa. Vaikka tätä ei olekaan esitetty piirustuksissa, voidaan astioista tuleviin kaasuputkiin asentaa paineenvalvontaventtiilit, jolloin kaasuputket johtavat kaasun kokoojaputkiin siten, että tiettyihin tasapinta-astioihin sovellettu differentiaalipaine voidaan muuttaa haluttaessa ja tällä tavoin säätää tietyssä määrin kuhunkin astiaan vedettyjen materiaalien määrää. Esimerkiksi osastossa 27 saattaa olla tietyissä olosuhteissa edullista pitää yllä suurempaa differentiaalipainetta suojakuvun ja astioiden 51, 52 ja 53 välillä, jotka astiat ottavat talteen pesunesteen, kuin se differentiaalipaine, joka vallitsee muissa osastoon yhteydessä olevissa, käytetyn massaliuoksen talteen-ottavissa astioissa. Tämä voidaan saaaa aikaan asentamalla paineen- 16 68095 ohjausventtiilit (ei esitetty) oikeisiin kohtiin kaasun kokoojaput-keen 57 tai astioista tuleviin, kaasun kokoojaputkeen yhteydessä oleviin kaasu- ja höyryputkiin.

On selvää, että pesulaitteeseen voidaan tehdä moniakin muutoksia irtautumatta keksinnön piiristä. Esimerkiksi käyttämällä useampia kuin yhtä yksittäistä astiaa purkulaatikosta syötetyn pesunesteen kuivaamiseksi ei ole välttämätöntä käyttää juuri kolmea samankokoista tasapinta-astiaa, kuten piirustuksessa on esitetty purkulaatikon kasteleman massan kuivaamiseksi. Haluttaessa voidaan käyttää yhtä, kahta, neljää tai useampia samankokoisia tai erikokoisia astioita riippuen käytetyn nestemäärän määrästä, virtausnopeudesta ja viiralla tai hihnalla olevan massamaton paksuudesta. Luonnollisesti astioita ei tarvitse valmistaa yksikappaleisina yksikköinä, vaan ne voidaan valmistaa yksiköinä tai kokoonpanoina, joihin kuuluu useampia kuin yksi osa, tai ne voidaan valmistaa jakamalla yksi suuri säiliö tai yksikkö osiin. Samein eri purkulaatikoihin käytetyt kastelunopeuaet sekä eri purkulaatikoista syötetyn pesunesteen kuivaamiseen käytettyjen astioiden kokoa ja määrää voidaan vaihdella. Voidaan esimerkiksi käyttää tietty määrä uutta pesunestettä viimeiseen pesuvaiheeseen ja tämän jälkeen käyttää muihin vaiheisiin yhtä tai useampaa muista massa- tai paperitehtaan käsittely-yksiköistä tulevaa poistovirtaa, tai näitä virtoja voidaan käyttää lisäpesu-nesteenä ynaistämällä nämä virrat viimeisestä vaiheesta tulevaan pesunesteeseen muita vaineita varten. Vaikka pesulaitteessa on esitetty käytettäväksi viita pesuvaihetta, vaiheiden määrää voidaan haluttaessa vaihdella yhdestä yhtä tai useampaa purkulaatikkoa käyttävästä vaiheesta aina kuuteen, kahdeksaan tai useampaankin vaiheeseen.

Ei myöskään oie välttämätöntä varustaa suojakupua kolmella osastolla, kuten on esitetty. Moniosastoinen kupu on erityisen edullinen sulfiit-timenetelmäpesussa rikkidioksidin ja vesihöyrypitoisuuksien valvomiseksi vaiheittain. Alkali- tai sulfaattimassaprosessissa saattaa yksiosastoinen kupu riittää aikaansaamaan kuvussa olevan ilmakehän tarvittavan valvonnan tai säädön. Tietyissä olosuhteissa saattaa sulfiittiprosessimassapesuun riittää kaksi osastoa, ja ajoittain voi olla edullista muodostaa neljä tai useampia osastoja. Moniosas-toisen kuvun pääasiallinen etu on se, että kussakin osastossa keskimääräinen kaasutaasi-nestefaasitasapaino voidaan saattaa ja pitää li 68095 17 ennalta määrätyissä rajoissa, jolloin lämpöhukka, vaahtoaminen, kuorrettuminen ja muut tavalliset ongelmat vähenevät. Käytettäessä yksiosastoista pesulaitetta sulfiittimassan yhteydessä pesulaittees'.a poistuvassa massassa olisi esimerkiksi lämpöä ja rikkidioksidia. Lisäksi suojakuvun ei tarvitse kattaa kaikkia pesuvaiheita.

Viimeinen pesuvaihe tai se vaihe, jossa uusi pesuneste saapuu massaan, voi olla suojakuvun ulkopuolella, jolloin käytetään erillistä puhallinta tarvittavan tyhjön aikaansaamiseksi astioihin tässä vaiheessa. Viimeksi mainittua järjestelyä voidaan sopivasti käyttää siiloin, kun viimeksi mainitut pesuvaiheet yhdistetään poistovirroista tapahtuvaan kuidun talteenottotoimintaan, jotka poistovirrat voivat olla esimerkiksi seulahuoneesta tulevia kierto-vesivirtoja tai muita paperitentaan virtoja, jotka sisältävät pieniä määriä dispergoitunutta kuitua, joka pitää ottaa talteen ennen hävittämistä tai lisäkäyttöä. Nämä virrat voivat kulkea massamaton läpi kuidun taiteenottamiseksi ja niitä voidaan siis käyttää massan pesemiseksi joko siten, että massa lisäksi pestään tai huuhdellaan täi ilman tällaista lisähuuhtelua. Kuidun talteenoton jälkeen osa suodatettuja virtoja voidaan kuljettaa haluttaessa suojakuvussa oleviin edeltäviin purkulaatikoihin nesteen käyttämiseksi sinänsä tai sen yhdistämiseksi lisäpesunesteeseen käytettäväksi edeltävissä pesuvaiheissa.

Vaikka tässä keksinnön selityksessä ajoittain viitataan rei'itetyn nihnan kohdalla Fourarinier-viiraan tai yleensä vain viiraan, on selvää, että rei'itettyä hihnaa ei tarvitse valmistaa metalli-viirasta, vaan se voidaan valmistaa useista materiaaleista, tavaJ Insesti polymeerimateriaalista.

Kuten yllä esitettiin, pesulaite voi haluttaessa toimia korotetussa tai alennetussa paineessa, jolloin yksittäisissä kupuosastoissa oleva paine eroaa tai on sama. Suurta painetta voidaan käyttää korkeissa lämpötiloissa toimivissa osastoissa tai painetta voidaan ohjata tai säätää yhdessä osastossa, jolloin muiden osastojen paineen sallitaan asettuvan sen mukaan. Kierrättämällä kaasut ja höyryt uudelleen kuhunkin osastoon saadaan kuvun kuhunkin osastoon olennaisesti vakio ilmakenä. Kussakin osastossa olevat kaasut ja höyryt ovat lähellä suhteellista tasapainoa kuvussa olevaan nesteeseen nähden. Tämä minimoi tai eliminoi kuorettumisen ja muut ongelmat 18 68095 sekä vähentää tiettyjen ainesosien haihtumista ja poistumista pesunesteestä tai massaliuoksesta, esimerkkinä mainittakoon rikkidioksidin poistuminen käytetystä sulfiittiliuoksesta.

Osastojen tiivistäminen liikkuvaan hihnaan ja hihnalla olevaan massamattoon nähden voidaan saada aikaan yksinkertaisesti käyttämällä virtaavaa nesteverhoa, kun paineet kaikissa osastoissa ovat suunnilleen samat eivätkä vaihtele olennaisesti. Hihnan saapuessa osastoon 27 vetelän massan purkautuminen hihnalle muodostaa käytetyn massaliuoksen virtaavan verhon tai levyn, joka toimii tiivisteenä. Samalla tavoin saadaan liikkuvan maton ja osastojen väliseinien välinen tiivistys aikaan sijoittamalla yksi purku-laatikko osaston seinään ja antamalla massamatolle syötetyn pesu-nestevernon toimia tiivisteenä. Tätä menetelmää käytetään myös tiivisteen muodostamiseksi siihen kohtaan, jossa viirahihnalla liikkuva massa poistuu kuvusta. Muita varmempiakin tiivistysmenetelmiä voidaan käyttää ja ne voivat olla edullisiakin, jos suoja-kuvun ja ilmakenän välillä tai osastojen välillä ylläpidetään huomattavia paine-eroja. Voidaan esimerkiksi käyttää tiivistysrullia tai mahdollisesti voidaan sijoittaa joustavaa polymeerimateriaalia väliseiniin ja ulosmeno- ja sisääntulokohtiin, jolloin materiaali on kosketuksessa massamaton pintaan. Sijoittamalla joustava polymeerimateriaali suurempipaineiseen osastoon tai painepuolelle auttaa paine-ero materiaalin pitämisessä kosketuksessa massamaton pintaan.

Ei ole välttämätöntä järjestää ilmatiiviitä tiivistyksiä kuvussa olevien osastojen väliin tai ulkopuolelle erityisesti silloin, kun suojakupu toimii hieman ilmanpainetta alhaisemmassa paineessa tai silloin, kun epäedullisia kaasuja tai höyryjä ei pääse pakenemaan ilmakehään. Jonkin verran virtausta osastojen välillä ja ilmakehästä suojakupuun voidaan sallia, koska suuri määrä kaasuja ja höyryjä kierrätetään uudelleen suojakuvussa. Tavallisesti osa kaasusta ja höyrystä purkautuu uudelleenkiertovirrasta siten, että olennaisesti vakio ilmakehä voidaan ylläpitää suojakuvun kussakin osassa ilman, että joudutaan vaikeuksiin huomattavan suuren sisään- tai ulosvirtauksen kanssa.

Claims (19)

68095 19

1. Puumassan pesulaite käytetyn massaliuoksen kanssa sekoitetun puumassan pesemiseksi, joka puumassa on jaettu liikkuvalle, rei'itetylle hihnalle (21), jota ohjataan kuvun (26) alla ja useiden päältä avoimien astioiden (24) päällä, jolloin astiat ja kupuosasto ovat oleellisesti ilmatiiviitä hihnan suhteen ja jolloin astioiden ja kuvun välillä ylläpidetään riittävää paine-eroa käytetyn massaliuoksen ja pesuliuoksen vetämiseksi astioihin, tunnettu siitä, että astioissa (24) on tasatut yläpinnat, että astiat ovat pituussuunnassaan poikittain hihnaan (21) nähden ja niiden pituus ylittää hihnan (21) ja kuvun (26) leveyden, ja että kupu (26) on tuettu itse astioiden (24) päälle tai niiden päälle asennetun tiivisteen (306) päälle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puumassan pesulaite, tunnettu siitä, että astioiden (24) ainakin toinen pää (316) ulottuu kuvun (26) ja hihnan (21) leveyden yli ja että kaasunpoistoelimet (57, 69, 89) ja nesteenpoistoelimet (46, 54, 63, 66, 76, 79) on yhdistetty astioiden (24) mainitun pään (316) kanssa kaasun poistamiseksi astioiden yläosasista ja nesteen poistamiseksi astioiden alaosista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puumassan pesulaite, tunnettu siitä, että kuvun (26) sivuseinät (303, 304) ovat olennaisesti ilmatiiviisti kiinni yläpinnoiltaan tasattujen astioiden (24) kanssa ja että on järjestetty rajoitinelimet (33, 89, 40. hihnan (21) ja kuvun (26) välisen kulkutien rajoittamiseksi kohdassa, jossa hihna (21) tulee kupuun (26) ja poistuu kuvusta (26) .

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen puumassan pesulaite, tunnettu siitä, että paineenmuodostuselimet johtavat takaisin osan kaasuista ja höyryistä, jotka kaasunpoisto-elimet (57, 69, 83) ovat vetäneet pois astioista (24), kuvun (26) osastoon siten, että kuvun (26) osaston ja astioiden (24) välille muodostuu paine-ero, joka riittää vetämään käytetyn massaliuoksen ja pesunesteen vetelästä massasta astioihin (24). 20 6 8 0 9 5

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen puumassa pesulaite, tunnettu siitä, että kupu (26) on jaettu useisiin osastoihin (27-29), jotka osastot on erotettu toisistaan väliseinillä (31, 32).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen puumassan pesulaite, t u n n e t t u siitä, että on järjestetty rajcitinelimet (36, 38. hihnan (21) ja väliseinien (31, 32) välisen kulkutien rajot-tamise ks i .

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen puumassan pesulaite, tunnettu siitä, että kuvun (26) kuhunkin osastoväliseinään (31, 32) ja kuvun (26) poistopäähän on järjestetty purkaus laat. i kko (36, 38, 40), ja että purkauslaatikko (36, 38, 40) antaa jatkuvan nestevirran massan päälle, joka nestevirta muodostaa tehokkaan sulun liikkuvalla hihnalla (21) olevan ja massan kuvun (26) väliseinien (31, 32) tai poistopään välillä.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen puumassan pesulaite, tunnettu siitä, että on järjestetty syöttö-elimet uuden pesunesteen syöttämiseksi siihen purkaus!aitteeseen (39) kuvussa (26), joka on kauimpana painelaatikosta (33) joka syöttää vetelän massan tai käytetyn massaliuoksen kanssa sekoitetun puumassan pesulaitteen liikkuvalle hihnalle, uuden pesunesteen purkamiseksi massamatolle ja että kuljetinelimet (64, 60, 67, 68, 77, 78, 81, 82) kuljettavat astioista (24) poistetun pesunesteen vastavirtaan hihnan (21) liikesuuntaan nähden kulloinkin seuraavana olevaan purkauslaitteeseen (34, 36, 37, 38) kuvussa (26) siten, että nestettä tulee toistuvasti massamatolle.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen puumassan pesulaite, tunnettu siitä, että kupu (26) on järjestetty siten, että se sulkee sisäänsä painelaatikon (33) ja tasattujen astioiden (24) päällä olevan hihnan (21) osan,

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen puumassan pesulaite, tunnettu siitä, että kuhunkin kuvussa (26) n 2i 68095 olevaan pesunesteen purkauslaitteeseen (34, 36, 37, 33, 39) on järjestetty useampi kuin yksi päältä tasattu astia (24).

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen puumassan pesulaite, tunnettu siitä, että päältä tasatuista astioissa (24) on vaakasuorat ohjauslevyt (408), jotka auttavat kaasujen ja höyryjen erottamisessa nesteestä astioissa (24).

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen puumassan pesulaite, tunnettu siitä, että aivan painelaatikon (33) viereen kohtaan jossa hihna (21) tulee kupuun (26) on järjestetty nauhan (21) alle nesteen ylivirtauslaatikko (89) hihnan (21) kastelemiseksi täysin nesteellä, joka työntää ilman pois hihnan (21) aukoista.

13. Menetelmä puumassan pesemiseksi, joka massa on saatu sulkemalla puulastut sei1ukattilaan massaliuoksen kanssa, jolloin käytetyn massaliuoksen vetelä puumassa syötetään puumassan pesu-laitteen pa inelaati kkoon lietteen jakamiseksi tasaisesti revitetylle hihnalle, joka liikkuu oleellisesti vaakasuorasti sitä ympäröivässä kotelossa, ja jolloin liikkuvalla hihnalla olevasta vetelästä puumassasta poistetaan käytetty massaliuos ja lopuksi hihna puumassoineen ohjataan ulos kotelosta ja pesty puumassa poistetaan liikkuvalta hihnalta, tunnettu siitä, että syötetyn vetelän puumassan massapitoisuus käytetyssä massa liuoksessa on 1-8 paino-% ja syötön määrä on sellainen, että massan paksuus hihnalla veden poistamisen jälkeen on välillä 10 - 150 mm, että hihna liikkuu nopeudelle 3-90 m/min. kotelon lävitse useiden hihnan alapuolen kanssa kosketuksessa olevien suljettujen astioiden päällä, että käytetystä massaliuoksesta vapautettu massa pestään tietyllä määrällä pesunestettä vastavirtaan siten, että hihnalla liikkuva massa samalla kun se kulkee kotelon lävitse joutuu useisiin nesteen ylivirtaus- ja vedenpoistovaiheisiin, jolloin yli-virtausvaiheet suoritetaan poistamalla nestekerros massan pinnalta ja vedenpoistovaiheet suoritetaan poistamalla neste massasta astioihin, että astioissa neste erotetaan kaasuista ja höyryistä, jotka ovat tulleet astioihin kotelosta tai sen kuvusta yhdessä nesteen 22 68095 kanssa, että kaasut ja höyryt vedetään ulos astioista ja riittävä osa kaasuista ja höyryistä johdetaan takaisin koteloon tai sen kupuun, jotta aikaansaataisiin paine-ero kuvun sisäosan ja astioiden välillä suuruudeltaan 25 - 100 min Hg, että nestelaso sen vuoksi että nestettä otetaan astioista ohjattuja määriä asettuu tiettyyn arvoon, joka varmistaa riittävän suuren alan kaasujen ja höyryjen virtaukselle säiliöissä nestepinnan yläpuolella, jolloin massan vastavirtapesu saadaan siten, että kotelossa liikkuvalla hihnalla oleva saatetaan kosketuksiin ennalta määrätyn pesunestemäärän kanssa, minkä jälkeen massasta poistetaan pesuneste ja saatu pesuneste käytetään seuraavissa ylivirtaus- ja vedenpoistovai-heissa sen hihnalla olevan massa joka on kauimpana pisteestä jossa hihna poistuu kotelosta saattamiseksi kosketuksiin pesunesteen kanssa kunnes juuri käytetystä massaliuoksesta poistettu massa tulee kosketuksiin pesunesteen kanssa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryt ja kaasut ja astioihin vedetty neste kulkevat astioissa riittävän pitkän matkan poikittain hihnaan nähden, jotta edistettäisiin höyryjen ja kaasujen erottumista nesteestä ennenkuin höyryt ja kaasut ja neste erikseen poistetaan astioista.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään koteloa, jossa on useita osastoja, jolloin kukin osasto on yhteydessä tiettyjen astioiden kanssa, ja että jokaisen osaston kanssa yhteydessä olevista astioista poistetut kaasut ja höyryt palautetaan kyseiseen osastoon paine-eron ohjaamiseksi osaston ja osaston kanssa yhteydessä olevien astioiden välillä.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasujen höyryjen virtaus astioissa nesteen yläpuolella tapahtuu nopeusalueella noin 0,3 - 4,5 m/s.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään koteloa, jossa on kolme osastoa ja läpi-menot osastojen ja liikkuvalla hihnalla olevan massan välillä suljetaan virtaavalla nestekerroksella. Il 23 6 8 0 9 5

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poistokaasu nesteestä massan päälle muodostuu virtaavan neste kerroksen aikaansaamiseksi massan ylivirtauksesta pesunesteen kanssa massaa pestäessä.

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryn ja kaasut johdetaan takaisin kotelon kuhunkin osastoon paineen ohjaamiseksi kussakin osastossa ja atmosfäärin säilyttämiseksi kussakin osastossa sellaisena, että se on oleellisesti tasapainossa osastossa olevan nesteen kanssa. 24 68095