FI65156B - Sporicidal desinfektionskomposition med svag lukt och laog irritationspotential - Google Patents

Description

1 65156

Heikon hajun ja alhaisen ärsytyspotentiaalin omaava itiöidenvastäinen desinfiointikoostumus

Keksintö koskee heikon hajun ja alhaisen ärsytys-5 potentiaalin omaavaa itiöidenvastaista koostumusta, jolle on tunnusomaista, että se käsittää vesiliuoksen, joka sisältää 0,1-3 paino-% tyydyttynyttä dialdehydiä, jossa on 2-6 C-atomia ja 5-25 paino-% diolia tai monosubstituoitua diolia, jonka kaava on R0(CH2CH20)nCH2CH20H, jossa R on 10 h tai CH^ ja n on kokonaisluku 1 - noin 22. Tällä koostumuksella on erinomainen teho itiöitä vastaan.

US-patentissa 3 016 328 (Pepper et ai.) on esitetty itiöidenvastainen desinfiointikoostumus, joka sisältää tyydyttynyttä C2~Cg-dialdehydiä, kuten glutaraldehydiä, ja 15 alkaliseksi tekevää ainetta alkoholi- tai vesiliuoksessa, jonka pH on yli 7,4.

US-patentissa 3 282 775 (Stonehilla) on esitetty itiöidenvastainen desinfiointikoostumus, joka sisältää tyydyttynyttä C2-C6-dialdehydiä, edullisesti glutaralde-20 hydiä, ja kationista pinta-aktiivista ainetta.

US-patentissa 3 697 222 (Sierra) on kuvattu sterilointi saattamalla käsiteltävä laite kosketukseen glutaral-dehydin vesiliuoksen kanssa yli 45°C:n lämpötilassa ja samanaikaisesti käsitellemällä laitetta ultraäänillä.

25 US-patentissa 3 708 263 (Boucher) on kuvattu ste rilointi alle 75°C:n lämpötilassa saattamalla käsiteltävä laite kosketukseen vesipitoisen kemiallisen liuoksen (pH 2,0-8,5) kanssa, joka sisältää glutaraldehydiä ja dimetyylisulfoksidia ja samalla käsittelemällä ultra-30 äänillä.

US-patentelssa 3 912 450, 3 968 248 ja 3 968 250 (Boucher) on kuvattu desifiointi- ja sterilointikoostumuk-sia, jotka sisältävät ei-ionisia ja anionisia pinta-aktii-visia aineita sekä glutaraldehydin vesi- tai alkoholi-35 liuosta. Näitä koostumuksia voidaan käyttää yhdessä ultra-äänikäsittelyn kanssa.

65156 2 US-patentissa 4 093 744 (Winicov et ai.) on esitetty itiöidenvastaisia koostumuksia (pH 6,5-7,4), jotka sisältävät glutaraldehydiä ja mahdollisesti pinta-aktiivista ainetta ja myös monoaldehydiä.

5 US-patentissa 3 983 252 (Buchalter) on kuvattu desinfiointikoostumuksia, jotka sisältävät vesiliuoksessa dialdehydiä ja hiilivetykarboksyylihapon alkalimetalli-suolaa ja haluttaessa korkeintaan 7 hiiliatomia sisältävää alkoholia ja/tai korkeintaan 4 hiiliatomia sisältävää 10 diolia, esim. etyleeniglykolia, propyleeniglykolia tai butyleeniglykolia, ja/tai triolia, kuten glyserolia. Koostumusten ilmoitetaan olevan erittäin pysyviä pH-alueella 6,0-7,4.

Boucher ilmoittaa julkaisussa Respiratory Care, 15 marraskuu 1978, voi. 23, no. 11, sivut 1063-1072 (sivuilla 1066-1067), että glutaraldehydin ja myrkyttömän vesipitoisen glykolin fysikaalisella kompleksilla on vähäisempi haju kuin sen komponenteilla.

Dialdehydiä ja yksinkertaista glykolia sisältävil-20 lä koostumuksilla, jotka ovat tyypiltään sellaisia kuin Buchalter ja Boucher ovat julkaisussa Respiratory Care esittäneet, on todettu olevan olennaisesti alentunut itiöi-denvastainen aktiviteetti verrattuna samoihin koostumuksiin, jotka eivät sisällä glykolia.

25 Nyt on keksitty, että voidaan valmistaa steriloin ti- ja desinfiointikoostumus, joka sisältää 2-6 hiiliatomia sisältävää dialdehydiä, ja jolla on heikko haju ja vähäinen ärsyttävyys, sisällyttämällä tällaiseen koostumukseen diolia tai monosubstituoitua diolia, jolla on 30 kaava R0(CH_CH_0) CH„CHo0H, jossa R on H tai CH- ja n on kokonaisluku 1 - noin 22. Näistä yhdisteistä käytetään tästä lähtien nimitystä diolilisäaine. Näitä koostumuksia käytettäessä ei ole todettu itiönvastaisen aktiviteetin alenemista, kuten samankaltaisilla koostumuksilla, jotka 35 sisältävät muita dioleja, kuten etyleeniglykolia, propyleeniglykolia, butyleeniglykolia, tai trioleja, kuten 3 65156 glyserolia. Keksinnön mukaisia desinfiointikoostumuksia käytetään vesiliuoksina, koska diolilisäaineen molekyyli-paino on sellainen, että diolilisäaine on vesiliukoinen.

Keksinnön mukaisilla koostumuksilla todettu merkit-5 tävästi parempi itiöidenvastainen aktiviteetti verrattuna tunnettujen koostumusten vastaavaan aktiviteettiin voidaan selittää mahdollisesti johtuvan diolilisäaineen eri rakenneosien ja dialdehydin, erityisesti glutaraldehydin karbonyylifunktion välisistä kemiallisista reaktioista.

10 Yhdisteet, joissa on hydroksyyliryhmiä 1,2- tai 1,3-ase- missa, kuten etyleeniglykoli tai propyleeniglykoli, muodostavat pysyviä syklisiä asetaaleja pH-arvoissa esim. 3,0-6. Nämä asetaalit ovat pysyviä myös korkeammassa pH:ssa eivätkä vapauta aldehydiä. Asetaalimuodostustuksesta johtuu 15 alentunut glutaraldehydin höyryyntyminen ja siten alentunut itiönvastainen aktiviteetti.

O O

n ·· H-C-CH2-CH2-CH2-C-H + HO-CH2“CH2-OH -> 20 CH2 XCH2 \ / O H H o \ \ / C-CH„-CH„-CH0- C / 2 2 2 v.

O O

ca2 >:h2 25 0 9 H-C-CH2-CH2“CH2-C-H + HO-CH2-CH2-ch2-oh /CÖ2\ / CH2v

30 / ^ O HH O X

/ X / \ / X

CH2 /C-CH2-CH2-CH2-CC CH

\ / 2 CH2 CH2

Asetaali 35 4 65156

Polyetyleeniglykoliyhdisteet alentavat olennaisesti glutaraldehydin höyryyntymistä, mutta eivät heikennä glu-taraldehydiä sisältävän liuoksen itiöidenvastaista aktiviteettia. Näissä yhdisteissä on hydroksyyliryhmiä, jot-5 ka voivat muodostaa hemiasetaaleja glutaraldehydin kanssa; niillä ei kuitenkaan ole sopivaa rakennetta 5- tai 6-jäse-nisen syklisen asetaalin muodostamiseen. Esimerkiksi: 0 0 h-c-ch2-ch2-ch2-c-h + ho-ch2-ch2-o-ch2-ch2-oh

10 O OH

Μ I

H-OCH2-CH2-CH2-C-0-CH2-CH2-0-CH2-CH2-0H

H Hemiasetaali 15 Hemiasetaalin muodostus ei näytä vaikuttavan liuok sen itiönvastaiseen aktiviteettiin, koska hemiasetaali on pysymätön pH-arvossa 7,5 ja on tasapainossa vapaan alde-hydin ja glykolin kanssa. Näissä systeemeissä ei todennäköisesti esiinny asetaalin muodostusta johtuen glykolin 20 ja hemiasetaalin välisestä steerisestä estymisestä (inter-molekylaarinen asetaalinmuodostus) ja/tai intramolekylaa-risessa asetaalinmuodostuksessa saadun 8-jäsenisen renkaan huonosta pysyvyydestä.

O OH

25 h-c-ch2-ch2-ch2-c-o-ch2-ch2-o-ch2-ch2-oh +

H

h-o-ch2-ch2-o-ch2-ch2-oh 1 2 3 4 5 6 o 0^ CH Intramolekylaa- 2 H-C-CH0-CH0-CH0-Crinen asetaalin- 3 Z Z Z / \ / 4 / CH muodostus 5 H 2 ^CUf 6 5 651 56 ^ CHo-CH_-0-CHo-CH -OH 22 22 ^ Intramolekylaa-

H-C-CH -CH -CH -C

222 rinen asetaa- 0 linmuodostus 5 ^ch2-ch2-o-ch2-ch2-oh

Seuraavien esimerkkien perusteella on myös selvää, että diolilisäaineen molekyylin rungossa olevalla happi-10 atomilla on merkitsevä vaikutus keksinnön mukaisten koostumusten tehokkuuteen. Esimerkiksi dietyleeniglykoli, HOCH2CH2OCH2CH2OH, ei alenna dialdehydin itiöidenvastaista aktiviteettia, kun sensijaan 1,4-butaanidioli HOCH2-CH2~ CH2-CH2OH ja 1,5 pentadioli HOCH2-CH2CH2CH2CH2OH alenta-15 vat dialdehydin itiöidenvastaista aktiviteettia.

Diolimolekyylin runkoon liittyneet metyyliryhmät alentavat saunoin koostumuksessa aldehydin itiöidenvastaista aktiviteettia. Dipropyleeniglykoli ja tripropyleeniglykoli alentavat siten itiöidenvastaista aktiviteettia, mutta 20 dietyleeniglykoli ja trietyleeniglykoli eivät alenna.

Keksinnön mukaisia koostumuksia käytetään vesi-liuoksina, jotka sisältävät tyydyttynyttä dialdehydiä ja diolilisäainetta sekä myös muita aineosia, kuten PH-pusku-reita, korroosionestoaineita, stabilointiaineita, hajus-25 teitä, väriaineita ja pinta-aktiivisia aineita.

Itiöidenvastaista aktiviteettia tiedetään olevan seuraavilla tyydyttyneillä dialdehydeillä: malonaldehydi, sukkinaldehydi, glutaraldehydi, adipaldehydi ja oksalde-hydi. Edullinen dialdehydi on glutaraldehydi. Esillä ole-30 van keksinnön mukaiset koostumukset voivat sisältää edellä mainittujen aldehydien seoksia. Dialdehydien lisäksi koostumukset voivat sisältää myös monoaldehydiä, kuten formaldehydi tai asetaladehydiä. Monoaldehydejä, vaikka niillä onkin tehokas itiöidenvastainen aktiviteetti, ei ole paljoa 35 käytetty desinfiointi- ja sterilointiliuoksissa johtuen niiden vahvasta hajusta ja ärsyttävyydestä. Keksinnön mu- 6 651 56 kaisissa koostumuksissa monoaldehydejä voidaan käyttää pieninä määrinä, koska niiden haju- ja ärsytyshaitat alenevat näissä koostumuksissa olennaisesti. Lopullisessa koostumuksessa , so. käyttäjän käyttämässä koostumuksessa dialdehydin 5 konsentraatio voi olla noin 0,3-3 paino-% koko liuoksen painosta. Edullinen konsentraatio on 2-3 %.

Keksinnön mukaiset koostumukset voidaan formuloida kahdeksi tai useammaksi osakoostumukseksi, jotka välittömästi ennen käyttöä yhdistetään. Koostumuksen formulointi 10 useammaksi osaksi lisää sen varastointikestävyyttä.

Dialdehydit ovat tehokkaampia bakteeri-itiöiden vastaisia aineita alkalisella pH-alueella. Dialdehydeillä on kuitenkin taipumus alkalisella pH-alueella autopolymeroitua, jolloin niiden tehokas konsentraatio koostumuksessa alenee. 15 Dialdehydin vesiliuos voidaan valmistaa happameksi ja tehdä alkaliseksi (pH muuttuu alkaliselle alueelle) alkalisoi-valla aineella vasta välittömästi ennen käyttöä. Tämä menettely on esitetty aikaisemmin mainitussa US-patentissa 3 016 329 (Pepper).

20 Keksinnön mukaisella diolilisäaineella on kaava ROtCHjC^O^C^CH^OH, jossa R on H tai CHj ja n on kokonaisluku 1 - noin 22. Erityisiä tämän kaavan mukaisia yhdisteitä ovat dietyleeniglykoli, trietyleeniglykoli, polyety-leeniglykoli ja metoksipolyetyleeniglykoli· Keksinnön 25 mukaisessa vesipitoisessa koostumuksessa käytettävän dio-lin on oltava vesiliukoinen. Polyetyleeniglykolit, joiden molekyylipaino on alle 1000 (edellä olevassa kaavassa n = 22), ovat vesiliukoisia.

Diolilisäainetta käytetään keksinnön mukaisessa 30 vesiliuoksessa noin 5 - noin 25 paino-% liuoksen koko painosta, jolloin 20 % on edullinen konsentraatio. 25 % ylittäviä määriä voidaan käyttää, mutta niillä ei saavuteta mitään lisäetua.

Koostumuksessa voidaan käyttää alkaliseksi tekevää 35 suolaa puskurina sopivan pH:n saamiseksi koostumusta käytettäessä. Alkaliseksi tekevä suola voi olla sentyyppinen, 7 65156 jollaisia on esitetty US-patentissa 3 016 328 (Pepper), so. alkalimetallikarbonaatti tai -bikarbonaatti, esim. natriumbikarbonaatti tai kaliumbikarbonaatti, tai se voi olla fosfaatti tai kovan veden kanssa käytettäväksi sopi-5 va boraatti. Puskuri voi olla myös orgaaninen karboksy-laatti, kuten natriumsitraatti, natriumasetaatti, kalium-sitraatti tai kaliumasetaatti. Halutun pH:n saamiseksi suolaa tai suolaseosta on liuoksessa 0,6-2,5 paino-% koko liuoksen painosta. Optimiantimikrobinen aktiviteetti 10 saavutetaan huoneen lämpötilassa koostumuksen pH-arvolla 7,0-9,0.

Koostumus voi sisältää myös muita aineosia, kuten pinta-aktiivista ainetta, korroosionestoainetta, aldehydin polymeroitumista estävää stabilointiainetta, antioksidant-15 tia ja väriä tai hajusteita.

Tyypillisessä koostumuksessa on esimerkiksi seuraa-vat aineosat: Prosentit ovat paino-%:eja ja koostumuksen koko painosta.

Glutaradelhydi 2,5 % 20 Polyetyleeniglykoli (mol. p. 200) 20 %

Dikaliumfosfaatti 0,6 %

Ei-ioninen aktiivinen aine 0,1 % Väri D&C vihreä no. 8 0,001 % 25 Tislattu vesi ad 100 %

Keksinnön mukaisilla koostumuksilla on muihin sterilointi- ja desinfiointikooetumuksiin verrattuna monia etuja. Näitä ovat: a) keksinnön mukaisten koostumusten haju- ja ärsytys-30 haitat ovat merkittävästi vähäisemmät kuin tunnettujen koostumusten ; b) itiöidenvastainen aktiviteetti ei ole alentunut; c) koostumuksia voidaan käyttää vesiliuoksina; d) koostumukset ovat tehokkaita ilman hajuhaittaa 35 huoneen lämpötilassa 25°C:ssa ja korotetussa lämpötilassa, 30-50°C:ssa; a 65156 e) koostumukset ovat tehokkaita erittäin laajalla pH-alueella: pH 3-9.

Esimerkeissä käytetyt koemenetelmät höyrystyneen al-dehydipitoisuuden ja itiöidenvastaisen aktiviteetin mittaa-5 miseksi esitetään seuraavassa.

Aldehydipitoisuuden mittaamiseen käytetyt reagenssit

Analyysin suorituspäivänä valmistettiin tuore 0,05" %-inen 3-metyyli-2-bentsotiatsolinonihydratsonihydroklori-din (MBTH) vesiliuos.

10 MBTH-liuosten hapetusreagnessina käytettiin 1,6 % sulfamiinihappoa ja 1,0 % ferrikloridia sisältävää vesi-liuosta.

2,4-dinitrofenyylihydratsiinista (2,4-DNP) valmistettiin 2-n kloorivetyhappoon kyllästetty liuos.

15 Kromotropiinihapporeagenssi valmistettiin liuotta malla 0,33 g kromotropiinihappoa 100 ml:aan väkevää rikkihappoa .

Menetelmät glutaraldehydi- tai formaldehydihöyryn analysoimiseksi MBTH:11a 20 Tätä menetelmää käytettiin huoneen lämpötilaolosuh teissa (25°C, 55 %:n kosteus, normaalipaine, so. 759-766 mmHg) höyrystyvän aldehydin pitoisuuden määrittämiseksi. Näytteen otto suoritettiin seuraavasti: ulkoilma johdettiin hiilisuodattimen lävitse kiinteiden aineiden ja karbonyylien 25 poistamiseksi. Ilmavirta johdettiin septumilla tai seerumi-hoikilla suljetun injektio-T-kappaleen kautta, jonka lävitse oli injektoitu 20 yul:n näyte. Glutaraldehydipitoinen ilma johdettiin kahden peräkkäisen hiotulla lasitulpalla varustetun pesupullon kautta, jotka sisälsivät vastaavasti 75 ml ja 30 15 ml 0,05-%:ista MBTH-liuosta. Toisen pesupullon jälkeen ilmavirran tilavuus mitattiin märkämittalaitteella, jonka perään oli kytketty etukäteen virtausnopeudelle 1,0 1/min säädetty ilmapumppu. Kun 60 1 ilmaa oli pesty, pumppu pysäytettiin ja pesuliuokset siirrettiin kumpikin erikseen 35 sopiviin mittapulloihin ja laimennettiin 0,05-%:isella MBTH-liuoksella täyteen tilavuuteen. Tunnin kuluttua 15 ml 9 65156 kummastakin liuoksesta hapetettiin 2,0 ml:11a ferrikloridi (1,0 %)-sulfamiinihappo(l,6 %) liuoksella, 30 minuutin kuluttua liuosten absorbanssit mitattiin aaltopituuksilla 600 nm (glutaraldehydi) ja 625 nm (formaldehydi) käyttäen 5 nollakokeena liuosta, joka sisälsi 15,0 ml 0,05-%:ista MBTH-liuosta ja 2,0 ml hapetinreagenssia. Absorbansseja verrattiin standardiliuosten absorbansseihin, jotka liuokset sisälsivät 0,2-2 ppm aldehydiä. Tulokset ilmoitettiin pg:oina höyrystynyttä aldehydiä. Injektoidusta aldehydin 10 kokonaismäärästä saatiin talteen 95 % tai enemmän. Talteen-ottoteho oli hyvä, sillä 95 % aldehydistä tai enemmän kertyi ensimmäiseen pesupulloon.

Kun laboratorion lämpötila- ja kosteusolosuhteet pidettiin vakioina, analyysitarkkuus oli - 10 %.

15 40°C:ssa höyrystyneen glutaraldehydin määrittämiseksi koko laitteisto lukuunottamatta märkämittalaitetta ja pumppua pantiin uuniin, jonka lämpötila pidettiin 40°C:ssa. Pumppu käynnistettiin ja systeemin annettiin saavuttaa tasapaino ennen näytteen injektoimista, ajoa ja analyysiä.

20 Menetelmät glutaraldehydiä ja formaldehydiä sisältävien höyryseosten analysoimiseksi

Koelaitteisto oli muuten sama kuin edellä, paitsi että peräkkäisten pesupullojen määrä oli lisätty kolmeksi. Kussakin pesupullossa oli 20 ml tislattua vettä. Näytettä 25 injektoitiin 20 ^ul ja pumpun avulla johdettiin ilmaa 60 1. Liuokset poistettiin pesupulloista ja niiden tilavuudet säädettiin tislatulla vedellä alkuperäiseksi 20 ml:ksi.

Glutaraldehydikonsentraation määrittämiseksi 10 ml:aan kutakin pesuliuosta lisättiin 3,0 ml 2,4-DNP-reagenssia.

30 Liuoksia sekoitettiin, sitten niiden annettiin lasketua 3 minuutin ajan ja liuosten sameus mitattiin aaltopituudella 640 nm 2,4-DNP-reagenssin suhteen käyttäen vertailuun stan-dardiliuoksia, jotka sisälsivät 2-10 ppm gluataraldehydiä. Ensimmäisen pesupullon jälkeen ei glutaraldehydiä esiinty-35 nyt. Tulokset ilmoitettiin ^ug:oina höyrystynyttä glutaraldehydiä.

10 6 51 5 6

Formaldehydikonsentraation määrittämiseksi liuoksesta 5 ml:aan koeliuosta lisättiin 5,0 ml kromotropiini-happoreagenssia hyvin sekoittaen. Värin annettiin kehittyä 8 minuutin ajan sekoittaen vortex-tyyppisellä sekoitta-5 jalla, sitten absorbanssi luettiin nollakoetta vastaan, joka oli valmistettu 5,0 mlssta tislattua vettä ja 5,0 mlssta kromotropiinihappoa. Absorbansseja verrattiin standardeihin, jotka sisälsivät 0,2-3 ppm formaldehydiä. Vähän alle 95 % formaldehydistä kertyi ensimmäiseen pesupulloon. Tulok-10 set ilmoitettiin yug soina höyrystynyttä formaldehydiä. Tal-teensaatu injektoidun formaldehydin ja glutaraldehydin määrä oli 88 % ja yli.

Itiöidenvastainen aktiviteetti

Esimerkeissä käytetty itiöidenvastaisen aktiviteetin 15 määritys suoritettiin käyttäen teoksessa Official Methods of Analysis, Association of Official Analytical Chemists (AOAC), 13.painos, 1980, osat 4,015-4,017, esitettyä A.O.A.C. sporisidaalikoetta.

Esimerkki 1 20 Valmistettiin sarja liuoksia, jotka sisälsivät 2,5 paino-% glutaraldehydiä, 20 paino-S taulukossa I esitettyä yhdistettä ja vettä, ja liuoksia pidettiin 40°C:ssa 7 vrk. Jokainen näyte aktivoitiin pH-arvoon 7,5 lisäämällä 0,6 % dikaliumfosfaattia ja 1,7 % kaliumasetaattia. Näille akti-25 voiduille liuoksille suoritettiin edellä kuvatulla tavalla glutaraldehydin höyrystymiskoe. Tulokset on ilmoitettu glutaraldehydin suhteellisina höyrystymis-%seinä, jotka laskettiin seuraavasti: 2,5-%:isesta glutaraldehydiliuok-sesta, joka sisältää 20 % ilmoitettua yhdistettä, höyrysty-30 nyt glutaraldehydimäärä jaetaan 2,5-%:isesta glutaralde-hydiliuoksesta, joka ei sisällä toista ainetta, haihtuneella määrällä ja kerrotaan 100:11a.

11 65156

Taulukko I

Lisäaineiden vaikutus glutaraldehydin höyrystymiseen 5 Yhdiste Glutaraldehydin höyrysty minen %:eina

Ei lisäystä 100

Metanoli 81 10 Etanoli 107 n-propanoli 103

Etyleeniglykoli 12 1.2- propyleeniglykoli 15 1.3- propyleeniglykoli 4 15 1,2-butaanidioli 3 1.3- butaanidioli 1 1.4- butaanidioli 6 1.5- pentaanidioli 12

Glyseroli 8 20 Sorbitoli 4

Dietyleeniglykoli 11

Trietyleeniglykoli 18

Polyetyleeniglykoli mol. p. 200 16

Polyetyleeniglykoli mol.p. 400 31 25 Polyetyleeniglykoli mol. p. 600 29

Polyetyleeniglykoli mol,p. 1000 31

Metoksipolyetyleeniglykoli, mol p. 350 28

Metoksipolyetyleeniglykoli, mol.p. 550 28

Tetraglyymi 81 30 Dipropyleeniglykoli 13

Tripolyleeniglykoli 31

Polypropyleeniglykoli, mol.p. 425 76 12 65156

Esimerkki 2

Taulukossa I olevista koostumuksista sellaisia, joista glutaraldehydin haihtuminen oli alhainen, kokeiltiin A.O.A. C. sporisidaalikokeessa itiöiden-5 vastaisen aktiviteetin määrittämiseksi silkkisutuu-reilla olevia B.subtilis itiöitä vastaan. Glutaraldehydin konsentraatiot ja lisänä oleva yhdiste olivat samat kuin esimerkissä 1. Kutakin näytettä seisotettiin ennen koetta 40°C:ssa 7 vrk, ja näytteet aktivoitiin 10 ennen koetta säätämällä pH-arvo 7,5:ksi lisäämällä

0,6 % dikaliumfosfaattia. Tulokset nähdään taulukossa II

65156 13

Taulukko II

Molekyylirakenteen vaikutus itiöldenvastaiseen aktiviteettiin ^ Yhdiste Itiöidenvastainen ak tiviteetti epäonnistuneiden kokeiden luku /kokeiden luku

Ei lisäystä 0/30 10 Etyleeniglykoli 16/30 1.2 - propyleeniglykoli 11/30 1.3 - propyleeniglykoli 30/30 1.2 - butaanidioli 30/30 1.3 - butaanidioli 30/30 15 1,4 - butaanidioli 8/30 1,5 - pentaanidioli 6/30

Glyseroli 29/30

Sorbitoli 30/30

Dietyleeniglykoli 0/30 20 Trietyleeniglykoli 0/30

Polyetyleeniglykoli, mol.p. 200 0/30

Polyetyleeniglykoli, mol.p.400 0/30

Polyetyleeniglykoli, mol. p. 600 0/30

Polyetyleeniglykoli, mol. p. 1000 0/30 25 Metoksipolyetyleeniglykoli, mol.p. 350 0/30

Metoksipolyethyleeniglykoli. mo. p. 550 0/30

Dipropyleeniglykoli 5/30

Tripropyleeniglykoli 3/30 14 651 56

Esimerkki 3 2,5-%:inen glutaraldehydiliuos vanhennettiin ja aktivoitiin samoin kuin esimerkissä 1 ja sen gluta-raldehydin höyrystymistä kokeiltiin erilaisilla diolilisä-5 aine-%teillä. Glutaraldehydin höyrystyminen aleni jO 5 %:n diolilisäyksellä. Kun diolia lisättiin aina 30 %:iin asti, ei glutaraldehydin höyrystyminen merkitsevästi alentunut enää 20 %:n diolilisäyksen jälkeen. Tulokset nähdään taulukossa III.

10

Taulukko III

Lisäaine Glutaraldehydin höyrystyminen % teinä Lisäaine 15 0,0 % 5% 10% 20% 30%

Polyetyleeniglykoli, mol. p. 200 100 51 23 16 17

Metoksipolyetyleeniglykoli mol.p. 550 100 — 54 28 38 20

Esimerkki 4 Tämä esimerkki osoittaa, että keksinnön mukaisissa koostumuksissa käytetyt lisäaineet alentavat tehok-25 kaasti glutaraldehydin höyrystymistä sekä alkalisella että happamella pH-alueella. Glutaraldehydiliuos vanhennettiin ja aktivoitiin samoin kuin esimerkissä 1. Yhteen liuoserään lisättiin polyetyleeniglykolia, jonka molekyyli-paino oli 200, ja kustakin liuoserästä kokeiltiin glutaral-30 dehydin höyrystyminen. Koetulokset nähdään taulukossa IV.

l!

Taulukko IV

15 651 56 pH:n vaikutus glutaraldehydin höyrystymiseen

Liuos Glutaraldehydin höyrystyminen %:eina_ 5 pH 4,0 pH 7,5 2.5 S glutaraldehydiä 99 100 2.5 * glutaraldehydiä + 20 % polyetyleeniglytolia 17 16 10

Esimerkki 5

Glutaraldehydin höyrystyminen taulukossa IV esitetyistä liuoksista kokeiltiin 25°C:ssa ja 40°C:ssa. Tulokset on esitetty taulukossa V. Tulokset osoittavat, 15 että keksinnön mukaiset lisäaineet alentavat tehokkaasti glutaraldehydin höyrystymistä sekä korotetussa lämpötilassa että huoneen lämpötilassa.

Taulukko V

20 Lämpötilan vaikutus glutaraldehydin höyrystymiseen

Liuos % Glutaraldehydin höyrys tyminen % teinä Lämpötila

25 25°C 40°C

2,5% glutaraldehydiä 100 149 2,5% glutaraldehydiä + 20 % polyetyleeniglykolia 16 48 30 Esimerkki 6 Tämä esimerkki osoittaa, että keksinnön mukaiset diolit alentavat aldehydin höyrystymistä, joko pelkästään formaldehydin tai sen ja dialdehydin yhdistelmän höyrystymistä. (Formaldehydin höyrystymiskoe on sama kuin 16 65156 glutaraldehydin höyrystymiskoe). Valmistettiin sarja vesiliukoksia, jotka sisälsivät aldehydiä ja diolia, siten kuin taulukossa VI on esitetty. Kutakin liuosta vanhennettiin 7 vrk 40°C:ssa ennen aktivointia säätämällä pH 7,5:ksi l,7-%:isella kaliumasetaatilla ja o,6-%:isella 5 dikaliumfosfaatilla. Liuosten aldehydihöyrystyminen ko keiltiin, tulokset nähdään taulukossa VI.

Taulukko VI

Aldehydityypin vaikutus 10

Liuos Aldehydin höyrystyminen %:eina_

Formaldehydi Glutaraldehydi 15 (%) (%) 2.5 % formaldehydiä 100 2.5 formaldehydiä + 20 % 20 polyetyleeniglykoli, mol.p. 200 49 — 2,£% formaldehydiä + 2j5% glutaraldehydiä 100 100 2,5% formaldehydiä + 25 2.5 % glutaraldehydiä + 20 % polyetyleeniglykoliä,mol.p. 200 60 16 Tämän kokeen tulokset osoittavat, että polyetyleeniglykoli (1) alentaa olennaisesti erittäin haihtuvan formaldehydin höyrystymistä, ja (2) alentaa glu-taraldehydin ja formaldehydin seoksen höyrystymistä.

li 17 651 56

Esimerkki 7

Sarja liuoksia, jotka sisälsivät 0,2 ja 0,4 paino-% glutaraldehydiä liuoksen kokonaispainosta, yhdistettiin liuosten kanssa, jotka sisälsivät 5,10 ja 5 20 paino-% polyetyleeniglykolia (molekyylipaino 200).

Valmistettiin myös kontrolliliuos, joka ei sisältänyt glutaraldehydiä. Jokainen liuos sisälsi 1,7 % kalium-asetaattia ja 0,6 % dikaliumfosfaattia. Koostumusten pH-arvot vaihtelivat välillä 7,57-7,9. Koostumuksia 10 kokeiltiin A.O.C. käyttö-laimennuskokee11a organismeja Staphylococcus aureus, Pseudomonas aeruginosa ja Salmonella cholraesuis vastaan käyttäen 30 rinnak-kaiskoetta. Aliviljelmä ja sen aliviljelmä suoritettiin Letheen-liemellä. Kaikissa kokeissa vaikutusaika 15 oli 10 minuuttia 20°C:ssa. Tulokset on esitetty taulukossa VII.

Taulukko VII

Bakteriidinen aktiviteetti epäcmistuneiden/kokeiden luku 20

Koostu- Kokeillut S- S.Choler- 1UUS Kmoorent.it_ Aurgis aesms- ^ 0,2% glutaraldehydiä 5 % diolia 2/30 1/30 0/30 25 2 0,2% glutaraldehydiä, 10 % diolia 2/30 4/30 2/30 3 0,2 % glutaraldehydiä, 20 % diolia 0/30 V30 1/30 4 0,2 % glutaraldehydiä, 30 ei diolia 1/30 0/30 0/30 5 0,4 % glutaraldehydiä, 5 % diolia 0/30 0/30 0/30 6 0,4% glutaraldehydiä, 10% diolia 0/30 1/30 0/30 35 7 0,4 % glutaraldehydiä, 20 % diolia 0/30 0/30 2/30 ie 65156 8 0,4 % glutaraldehydiä, ei. diolia 1/30 1/30 1/30 9 ei glutaraldehydiä, 20 % diolia 30/30 30/30 30/30 5 Taulukon VII tulokset osoittavat, etteivät bakte- risidiset aktiviteetit ilmoitetuilla glutaraldehydi-ja polyetyleeniglykolitasoilla olennaisesti eroa toisistaan. Kontrolli osoitti, ettei polyetyleeniglykolilla ollut antimikrobista aktiivisuutta.

li

Claims (10)

19 651 56

1. Heikon hajun ja alhaisen ärsytyspotentiaalin omaava itiöiden vastainen koostumus, tunnettu siitä, että se käsittää vesiliuoksen, joka sisältää 0,1- 3 paino-% tyydyttynyttä dialdehydiä, jossa on 2-6 C-atomia, 5 ja 5-25 paino-% diolia tai monosubstituoitua diolia, jonka kaava on RO(CH-CH^O) CH„CH_OH, jossa R on H tai CH0, ja n on kokonaisluku 1 - noin 22.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunne t t u siitä, että sen pH on 7-9 ja että R on H.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen koostumus, tun nettu siitä, että se sisältää 2-3 paino-% dialdehydiä, laskettuna liuoksen painosta, ja 10-20 paino-% diolia, laskettuna liuoksen painosta.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen koostumus, t u n -15 n e t t u siitä, että liuos lisäksi sisältää 0,1-3 paino-% formaldehydiä, laskettuna liuoksen painosta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että tyydyttynyt dialdehydi on glutar-aldehydi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tun nettu siitä, että R on H ja n on 3.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että R on CH^.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, t u n -25 n e t t u siitä, että se sisältää 0,6-2,5 paino-% pH-pus- kurisuolaa, joka on alkalimetallikarbonaattia, alkalime-tallibikarbonaattia, alkalimetallifosfaattia,alkalimetalli-boraattia, orgaanista karboksylaattisuolaa tai näiden seosta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, t u n -30 n e t t u siitä, että diolin tai substituoidun diolin mo- lekyylipaino on 200-600.

10. Patenttivaatimuksen 5 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että R on H ja diolin molekyylipaino on 200.