FI64962B - Foerfarande och anordning foer kontinuerlig belaeggning av ettark saerskilt en papper- eller pappbana - Google Patents

Description

-, η·» Ί·| rft1 KUULUTUSJULKAISU , Λ Λ . Λ ^STa ® i11* utlAggningsskrift 64962 C (45) rr.v' ’ l' - ~ 17:* v»/ I:, 'J - D 21J H 1/10 (51) it».li>.3/htci.3 // B 32 B 29/06, 31/00 SUOMI—FINLAND pi) Ν^ω«ΐΜ-ι^««Ληΐηι δοογοι (22) Hak«ml«pUv·—AmMcnlnc^af 07 · 03.80 ^ ^ (23) AlkupUvi — Glklghatsdig 07-03-80 (41) Tullut JulktMkil — BIWK offamllg 15.09-80

Patentti- ja rekisterihallitut ... - . . , 1 (44) Nihttyikslpanon ja kuuL|ulkabun pvm. — n

Patent· och registerstyrelsan ’ AmMu» utbgd och utl-skrlftMi publkarad 31.10.83 (32)(33)(31) Pnr4*tty t*uotlwu»-B*g«rd prtoritat lh .03-79 15-02.80 Ranska-Frankrike(FR) 7906506, 8003392 Toteennäytetty-Styrkt (71) Centre Technique de 1'Industrie des Papiers, Cartons et Celluloses, B.P. 7110, 38020 Grenoble Cedex, Is£re, Ranska-Frankrike(FR) (72) Pierre Girard, Saint-Ismier, Michel Richard, Le Touvet, Ranska-Frankrike (FR) (7^) Leitzinger Oy (5*0 Menetelmä ja laite arkin, erityisesti paperi- tai pahvirainan jatkuvaksi päällystämiseksi - Förfarande och anordning för kontinuerlig beläggning av ett ark, särskilt en papper- eller pappbana

Esillä olevan keksinnön kohteena on ensisijaisesti uusi jatkuva pinnanpäällystysmenetelihä, jolloin päällystysseoksella päällystetään arkkituote/ joka voi olla paperiraina, pahviraina tai jotakin synteettistä materiaalia. Keksinnön kohteena on myös laite menetelmän suorittami seksi.

Arkkituotteen pintapäällvstys suoritetaan tavallisesti tuotteen laadun parantamiseksi erityisesti silloin/ kun kysymyksessä on paperi tai pahvi. Päällystys suoritetaan tunnetusti levittämällä päällystys·^ seos arkkituotteelle/ jota kuljetetaan rataa pitkin, jonka jälkeen seos levitetään ja tasoitetaan siten, että saadaan mahdollisimman vakiopaksuinen kerros. Levitys ja tasoitus on erityisen tärkeä vaihe ja sitä on tutkittu tarkasti tarkoituksena kehittää menetelmiä saadun tuotteen ulkonäön epämuodostumien eliminoimiseksi.

Esillä olevan keksinnön kohteena on uusi ja aikaisempaa parempi pääl-Ivstysmenetelmä. Itse asiassa on havaittu, että tunnetuista pällys-tvsmenetelmistä seuraa tiettyjä epäedullisia seikkoja arkkituotteen 2 64962 kannalta samoinkuin arkkituotteen näällystysmateiriaalin kerroksen osalta.

Tunnetuissa menetelmissä päällystysseos vedetään arkkituotteelle suhteellisen pitkän välimatkan päässä siitä vyöhykkeestä, jossa tasoitus ja levitys tapahtuu. Tästä syystä päällysseos on vhteydessä arkkituotteeseen suhteellisen pitkän ajan ennenkuin varsinainen tasoitus suoritetaan. Tällöin on havaittu, että seoksen ja arkkituotteen välinen kosketusaika vaihtelee 0,01 sekunnista 1 sekuntiin riippuen siitä, käytetäänkö nopeata vai hidasta päällystvslaitetta. Tästä seuraa se, että käytettäessä nestefaasin muodosssa olevaa päällvstvs-seosta esiintyy nesteen kapillaarisiirtymistä arkkituotteeseen. Ka-pillaarisiirtvmän suuruus seoksen ja arkkituotteen kontaktiaikana ennen päällystystä on käytännöllisesti katsoen sama kuin levitys-vaiheessa tapahtuva, jonka saa aikaan päällystysseokseen kohdistuva paine. Päällystysseoksen nestefaasin osan kanillaarisiirtymästä seuraa: a) arkkituotteen mekaanisen ja/tai kemiallisen rakenteen mahdollinen muuttuminen (mikä vaihtelee arkkituotteen rakenteen funktiona), jolloin seurauksena on vaara arkkituotteen vahingoittumisesta) rikkoutuminen litteyden puutteesta jne.); ja b) päällystysseoksen vastaava muuntuminen, jolloin seoksen viskositeetti levitysalueella on suurempi kuin seoksen alkuviskositeetti, josta saattaa seurata vikoja kerroksen säännöllisvvdessä ja vaikeuksia levitys- ja tasoitusvaiheen valvonnassa.

Yllä mainitut haittapuolet esiintyvät,käytetäänpä mitä hyvänsä päällystystekniikkaa, esimerkiksi rullia tai siipiapplikaattoreita.

Esillä olevan keksinnön mukaisen menetelmän tarkoituksena on eliminoida yllä mainitut haittapuolet lyhentämällä mahdollisimman paljon sitä aikaa, jonka päällvstysseos on kosketuksessa arkkituotteeseen ennen levitys- ja tasoitusvaihetta.

Tässä yhteydessä voidaan välittömästi havaita, että keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää kaiken tyyppisten päällystvsseosten yhteydessä ja erittäin moniin teollisiin käyttötarkoituksiin.

3 64962

Erityisen sopivaa päällystettäessä papeiria vesi- tai liuotinväliai-neella on: a) levittää väripäällvsteitä ulkonäön ja painettavuuden parantamiseksi; ja b) suorittaa liimaus tarkoituksena vahvistaa mekaanisia tai muita ominaisuuksia, jotka ovat ominaisia jollekin tietylle tukiarkille (dielektriset ominaisuudet, johtavuusominaisuudet, irtoavuusomi-naisuudet jne.)· Käytetyt seokset voivat esimerkiksi sisältää tärkkelystä, selluloosajohdannaisia, polvvinyylialkoholia, muovidisper-sioita, esimerkiksi polyvinvyiiasetaattia, stvreenibutadienilateksia tai akryylisekapolymeerejä; dielektrisiä tai eristehartseja, johtavia polymeerejä, silikoneja ja eri lakkatuotteita.

Menetelmää voidaan yhtä hyvin käyttää paperin päällystämiseksi sulassa väliaineessa/ eli lämpösulavien polymeerien, parafiinien, vahojen tai sulatuspinnoitteiden levittämiseksi. Menetelmällä voidaan myös suorittaa pinnoittaminen jauhemaisilla tuotteilla, jotka edelleen kiinnitetään peruskudokseen esimerkiksi uunissa lämmittämällä, mikäli käytetään lämpösulavaa jauhetta. Päällystäminen tai pinnoittaminen voidaan myös suorittaa käyttämällä vaahtoavassa tilassa olevia tuotteita.

Edelleen keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa Dinnoiteseoksen levittämisen arkkituotteen toiselle tai molemmille puolille.

Keksinnön mukainen menetelmä suoritetaan edullisesti tunnetulla pin-noitelaitteella, jöllainen on erityisesti esitetty ranskalaisessa patentissa 2,359,650, jossa arkkituote kuljetetaan kahden elementin väliin, joista ainakin toinen on tasoitusterä, jota jousivoima painaa toista elementtiä kohti, joka voi olla kiinteä reaktioelementti tai tukivalssi, jonka ympärillä arkkituote kulkee tai toinen elementti voi olla myös toinen terä, joka on asetettu ensimmäistä terää vastapäätä .

Tämän tyyppisellä laitteella keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan parhaat tulokset. Voidaan havaita, että tämän tvyppisellä nin-noitelaitteella terä on välimatkan päässä arkkituotteesta lähdettäessä sen ja arkkituotteen väliseltä kontaktivvöhvkkeeltä. Tällä laitteella 64962 keksinnön mukaisessa menetelmässä yleisesti ottaen pinnoiteseos ruiskutetaan suoraan tefän ja arkkituotteen väliin muodostuneeseen kulmaukseen ja mahdollisimman tarkasti terän ja arkkituotteen väliseen kontaktivyöhykkeeseen.

Voidaan havaita, että seoksen ruiskuttaminen välittömästi kontakti-vyöhykkeen läheisyydessä on edullista siinäkin mielessä, että suurin osa pinnoiteseoksesta joutuu hiertotilaan, mikä säilyttää sen juokse-vuuden/ kunnes se siirtyy terän alle, jolloin saadaan aikaan entistä tehokkaampi ja homogeenisempi tasoitus ja tästä syystfi'olennaisesti entistä parempi pinnoitteen laatu.

Edelleen eräs tärkeä keksinnön näkökohta on siinä, että arkkituote kulkee pitkin rataa, josta liikeradasta ainakin osa on olennaisesti pystysuora alhaalta ylös, ja pinnoiteseos ruiskutetaan samalla tavoin alhaalta ylös. Tämä järjestely mahdollistaa sen, että pinnoiteseos kiinnittyy Säännöllisesti arkkituotteen koko leveydeltä poistaen tehokkaasti mahdollisen liian pinnoiteseoksen, jolloin ei muodostu paakkuuntumisvaaraa, kuten asianlaita olisi, jos ruiskutus suoritettaisiin ylhäältä alaspäin ja arkkituote siirtyisi samaan suuntaan.

Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaisesti seos levitetään tunnetulla tavalla injektorilla. Injektorin poistoaukko on keksinnön mukaisesti asetettu arkkituotteen ja tasoitusterän välisen kontakti-tai tasoitusvyöhykkeen tasoon tai välittömästi sen läheisyyteen.

Silloin kun pinnoiteseosta ei voida levittää täsmälleen tasoitusvvö-hykeen tasossa, on edullista sijoittaa injektorin ulostulo, joka normaalisti sijaitsee tämän vyöhykkeen etupuolella arkkituotteen liikesuuntaan nähden, mahdollisimman lyhyen välimatkan päähän terän ulkoreunasta niiden mekaanisten välttämättömyyksien funktiona, jotka ovat seurausta arkkituotteen liikkeestä ja injektorin rakenteesta, jolloin injektorin poistoaukko suunnataan kohti terän ja arkin muodostaman kulman kärkeä.

Esillä olevan keksinnön kohteena on myös arkkituotteen päällvstys-laite, johon tunnetulla tavalla kuuluu arkkituotteen ohjaus- ja sifirtojärjestelmä, elimet pinnoiteseoksen tevittämiseksi ainakin arkkituotteen toiselle puolelle sekä kaksi elementtiä, joiden välissä 5 64962 arkkituote kulkee. Ainakin toinen näistä elementeistä kohdistaa paineen arkkiin, josta seuraa pinnoiteseoksen leviäminen ja tasoittuminen; tällöin mainittu elementti on terä, jonka etupää tulee vasten arkki-tuotetta ja jonka toinen pää on välimatkan päässä siitä. Laite on tunnettu siitä, että elimet pinnoiteseoksen levittämiseksi käsittävät injektorin, jonka poistosuutin on suunnattu arkin ja terän väliin muodostuneen kulman kärkeä kohti. Keksinnön mukaisesti laitteen rakenne voi vaihdella huomattavastikin ja tätä selvitetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa keksinnön selityksessä.

Yksinkertaisesti voidaan havaita,oettä terä on edullisesti taipuisa ja ohut terä, joka muuttaa elastisesta muotoaan ja jonka arkkituotteen kanssa kosketuksessa oleva vapaa pää on yhteydessä paine-elementtiin, mikä varmistaa sen, että arkkiin kosketuksessa oleva terän pää on tasainen ja yhdensuuntainen arkin kanssa.

Paine-elementti voi olla putki, joka sisältää paineenalaista nestettä. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti paine-elementti on kimmoisa vastaterä, joka voi olla jävkempi kuin tasoitusterä ja sijaita tasoitusterän ulkopuolella arkkituotteeseen nähden ja jonka vapaa pää on tuettuna tasoitusterää vasten tasoitusterän ja arkki-tuotteen välisessä kosketuspisteessä.

Seuraavassa selvitetään keksinnön eräitä suoritusmuötoja rajoittamattomana esimerkkinä Viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on kaaviomainen perspektiivikuva keksinnön mukailen laitteen ensimmäisestä^suoritusmuodosta, johon kuuluu tasoitus-terän kanssa yhteistoiminnassa oleva valssi;

Kuvio 2 on kaaviomainen perspektiivikuva pinnoitejärjestelmäasennuk-sesta, jossa käytetään kuvioiden 3-7 mukaista rakennetta.

Kuvio 3 on perspektiivikuva toisesta suoritusmuodosta, joka on kaksi-tfeeiäinen päällystvslaite.

Kuviot 4 ja 5 esittävät kaaviomaisesti poikkileikkauksena päällvstys-laitteen kahta vaihtoehtoista suoritusmuotoa.

Kuvio 6 on pintakuvanto päällystyslaitteen eräästä edullisesta suoritusmuodosta keksinnön toteuttamiseksi.

6 64962

Kuvio 7 on selittävä kaaviomainen kuvio.

Kuviot 8 ja 9 esittävät kaaviomaise&ti pintakuvantona laiteasennuksen, jt»ka mahdollistaa arkki tuotteen kahden nuolen epäsymmetrisen pinnoittamisen.

Kuvio 10 esittää kaaviomaisesti poikkileikkauksen kohtisuoraan keksin-n non mukaisen kaksipuolisen päällystyslaitteen terien reu naan .

Kuviot 11 ja 12 ovat samanlaisia poikkileikkauskuvia kuin’ kuvio 10 vaihtoehtoisesta suoritusmuodosta.

Kuvio 13 on perspektiivikuva kuvion 12 mukaisesta laitteesta.

Esitettyjen suoritusmuotojen selityksen ymmärtämiseksi seuraavassa keksinnön selityksessä oletetaan, että tarkoituksena on pinnoittaa paperiräina ja tästä syystä käytetään termejä "paperiraina", "pin-noiteseos" ja yleisessä mielessä "pinnoitusjärjestelmä".

On kuitenkin selvää, että näitä termejä ei pidä ymmärtää keksintöä rajoittaviksi ja ammattimiehelle on selvää, että muitakin tuotteita kuin paperi, pahvi tai rakenteeltaan kutomattomat arkit voidaan päällystää tai pinnoittaa keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella, jolloin näitä muita tuotteita ovat esimerkiksi muovikelmut tai mahdollisesti kankaat.

Kuvio 1 esittää perspektiivikuvana ja poikkileikkauksena rainan 1 pinnoitelaitteen, joka on tarkoitettu pinnoittamaan vain rainan toinen puoli. Raina 1 saatetaan kulkemaan nuolen suuntaan’tavanomaisella käyttölaitteella, jota ei ole esitetty. Arkki kulkee osittain pyörivän valssin 2 ympäri. Pinnoitelaitetta on esitetty yleisesti ottaen viitenumerolla 3 ja siihen kuuluu säiliö tai kotelo 4, joka on kiinteä ja ontto ja sijaitsee valssin 2 alla välimatkan "e" päässä siitä. Säiliön akseli 4a on olennaisesti yhdensuuntainen valssin akselin kanssa ja ulottuu valssin koko pituudelta. Säiliön sisäkammio 5 on päistään suljettu ja siihen syötetään paineenalaifeta pinnoiteseosta kaaviomaisesti viitenumerolla 6 esitetyllä pumnpujär-jestelmällä, joka on kytketty seoksen sisältävään säiliöön. Säiliöön on järjestetty koko sen pituudelta ulottuva rako 7 valssin 2 lähei- 64962 7 syyteen. Joustavan terän 8 kiinteä pää on kiinnitetty raon toiseen reunaan. Taipuisan terän vapaa pää on elastisesti kuormitettu siten, että se lepää vasten rainaa 1 rainan kulkusuunnassa kiinteän pään takapuolella terän taipumisen ansiosta, jolloin terän kuperuus on kohti valssia 2. Järjestely on sellainen, että terän vapaa pää 9 on valssin kaarevuuden tangentti. Sen seikan varmistamiseksi, että arkkituotteeseen koskettava teränosa 9 on tasainen ja yhtenäinen, on paineilmaputki 10 kiinnitetty säiliöön 4 tuella 10a (joka tukee putkea koko sen mitalta), jolloin putki kohdistaa painetta terän pään 9 koko mitalle. Putki on yhdistetty esimerkiksi paineilmanlähteeseen, jolloin on mahdollista säätää terään tulevaa painetta.

Kuvion 1 mukaisesti terän kiinteä pää on välimatkan päässä arkista ja terä muodostaa kulman tai kulmauksen 11 arkkituotteen kanssa. Edelleen säiliöön järjestetyn raon 7 reunat ovat viistot sisältä ulospäin arkin kulkusuuntaan siten, että ne ohjaavat nuolen 12 suuntaan seosta, joka lähtee paineenalaisena kammiosta 5 terän ja arkin väliin muodostuneen kulman 11 suuntaan. Voidaan havaita, että nuoli 12 on olennaisesti terän ja arkin väliin muodostuneen kulman puolittajan suuntainen. Edelleen voidaan havaita, että mahdollinen liikamäärä pinnoiteseosta voidaan tyhjentää kulmasta 11 nuolen 3 suuntaan pitkin säiliön raon 7 etupuolella olevaa osaa, jolloin tällä tavoin eliminoitu seosmäärä otetaan talteen esimerkiksi säiliön alle sijoitettuun altaaseen 13. Säiliön kärjen ja rainan välinen etäisyys "e" on riittävä päästämään ylimääräisen pinnoiteseoksen läpi välttäen kuitenkin samalla tämän ylimääräisen seoksen ja rainan välisen kosketuksen.

Luonnollisesti on selvää, että säiliön muoto samoinkuin seoksen syöttöjärjestelmä voi vaihdella keksinnön puitteissa. Samoin säiliö voitaisiin asentaa eri tavalla valssiin nähden, kunhan säiliö vain sijoitetaan valssin alemman puolikehän alueelle. Lisäksi jatkuvan raon 7 asemesta voidaan järjestää sarja poistokanavia säiliöön, jotka kanavat ovat toisistaan erillään.

Seuraavassa esitetyillä suoritusmuodoilla saadaan aikaan arkkituotteen molempien puolien samanaikainen pinnoitus.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen pinnoitelaitteen yleisrakenteen.

64962

On tunnettua, että pinnoitelaitetta voidaan käyttää: a) joko aikaisemmin muodostetun arkkituotteen pinnoittamiseksi ja tässä tapauksessa laite voi olla sinänsä itsenäinen laite; tässä tapauksessa on kuitenkin välttämätöntä kelata ja välivarastoida raina; tai b) arkkituotteen pinnoittamiseksi suoraan koneen määrätystä osasta, joka muodostaa itse arkkituotteen.

Tätä toista tapausta selvitetään esimerkin muodossa seuraavassa.

Kuvio 2 esittää paperikoneen pään, joka on varustettu keksinnön mukaisella laitteella.

Tavanomaisen paperikoneen kutvausosan kahden kuivaussvlinteriryhmän 22, 23 ja 32, 33 välissä raina 21 ylittää sarjan valsseja 25, 26, 27, 28 ja 29, jotka pitävät rainan kireällä ja kulkemassa ennalta määrätyllä radalla. Tässä tapauksessa ei ole esitetty paperikoneen kumpaakaan päätä.

Paperiraina kulkee pystysuuntaan valssien 27 ja 28 välissä ja juuri tällä jaksolla se työntyy keksinnön mukaisen pinnoitelaitteen^läpi, jota laitetta on yleisesti ottaen esitetty viitenumerolla 130 ja joka selvitetään yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

Kuviossa 2 esitetyssä tapauksessa pinnoitetaan rainan molemmat puolet, josta syystä rainan pinnoite pitää eSikuivata ennen sen saapumista kosketukseen sylinterien 32 ja 33 kanssa, jotta pinnoite ei olisi enää mäikä tai tuore, koska muussa tapauksessa se saattaisi kiinnittyä sylintereihin ja vahingoittua.

Ensimmäinen esikuivausöiementti 340 on rainan sillä puolella, joka tulee kosketukseen valssin 28 kanssa ja toinen esikuivauselementti 350 on rainan toisella puolella.

Luonnollisesti on selvää, että samoinkuin kuvion 1 tapauksessa keksinnön mukaista laitetta voitaisiin yhtä hyvin käyttää ainoastaan rainan toisen pud>len pinnoittamiseksi, jolloin tässä tapauksessa mukana olisi ainoastaan yksi kuivausjärjestelmä.

li 64962

Kuvion 2 mukaisessa.^suoritusmuodossa arkkituote 21 liikkuu pystysuuntaan alhaalta ylös.

Pinnoitelaite voi olla mikä tahansa jäljempänä kuvatuista suoritusmuodoista .

Kuviossa 3 pinnoitelaitteessa on kaksi säiliövksikköä 30 ja 30a, jotka ovat·samanlaisia kuin’ kuvion 1 mukainen säiliö ja asennettu paperi-rainan 21 molemmille puolille, joka raina kulkee olennaisesti pystysuoraan alhaalta ylös. Esitetyssä suoritusmuodossa nämä kaksi säiliö-yksikköä 30 ja 30a ovat samanlaiset ja symmetriset^ rainan 21 tasoon nähden. Tästä syystä riittää, kun kuvataan ainoastaan toinen säiliö-yksikkö. Samoin kuin kuviossa 1 säiliöön 34 kuuluu sisäkammio 35, jossa paineenalaisena syötetty pinnoiteseos kiertää. Viisto rako 37 (toimii injektorina) on järjestetty säiliöön ja rainasta 21 kauempana olevaa raon seinämää vasten on kiinnitetty joustava terä 38, joka muuttaa elastisesti muotoaan. Säiliöön 34 kiinnitetty pidike 40a tukee putkea 40 sen koko pituudelta. Putki 40 on tävtettv paineenalaisella nesteellä, jolloin paine on säädettävissä.

Kuviossa 3 esitetyssä vaiheessa mainitut kaksi terää 38 on sijoitettu vasten rainan 21 molempia puolia, jolloin niiden vapaat päät ovat täsmälleen vastakkain ja muodostavat kontaktivvöhykkeen rainan kanssa, joka vyöhyke on yhdensuuntainen rainaan nähden pinnoitekerrokehn levittämiseksi ja tasoittamiseksi. Terät pysyvät paineenalaisina toisiaan vasten ja niiden kaarevuus on sellainen, että kupera puoli en kohti rainaa’ 21, jolloin terät on järjestetty välimatkan päähän rainasta siten, että tämä välimatka alkaa niiden vapaasta päästä ja muodostaa kulman 41 rainan kanssa. Nuolella 42 esitettv raon akseli (joka muodostaa myös kulmaan 41 ruiskutetun pinnoiteseoksen virtausradan) on suunnattu olennaisesti terien vapaiden päiden muodostamaa tasoitusvyöhykettä kohti. Seosvirta saavuttaa siis rainan välittömästi tasoitusvyöhvkkeen etupuolella. Ylimääräinen materiaali M virtaa säiliöiden 34 sisäpintoja pitkin koskettamatta rainaa johtuen etäisyydestä "g" rainan ja säiliöiden sisäpintojen välillä.

Tämä ylimääräinen materiaali M otetaan talteen altaaseen 13 ja voidaan kierrättää uudelleen säiliön sisäkammioon esittämättä jätetyn syöttöjärjestelmän kautta.

Kuviossa 4 on esitetty kaaviomaisesti eräs toinen suoritusmuoto, 10 64962 jossa käytetään kahta jäykkää ja symmetristä terää 50 ja 51, joista selvitetään yksityiskohtaisesti ainoastaan terä 50. Tämän jäykän terän kaarevuus on suunnattu rainaa 21 kohti ja siihen on porattu keskikanava 52 pinnoiteseoksen syöttämiseksi rainaan. Kanava 52 on yhtäältä yhteydessä paineenalaisen seoksen lähteeseen, jota ei ole esitetty ja toisaalta avautuu terän vapaassa päässä 53, jossa vapaassa päässä on vyöhyke 54, joka on samassa tasossa ja yhdensuuntainen rainan 21 kanssa ja joka suorittaa pinnoitteen leivtyksen ja tasoituksen. Kiinteään pitimeen (ei esitetty) kiinnitetyt terien alapäät voivat olla nivelletyt siten, että pinnoitekerroksen Daksuut-ta voidaan säätää.

Terien painamiseksi rainaa 21 vasten voidaan muodostaa ibillainen tahansa veto- tai painejärjestelmä, jollainen voi muodostua esimerkiksi paineilmaputkista, jotka on esitetty katkoviivoin viitenumeroilla 55 (nämä putket ovat samaa tyyppiä kuin kuvioiden 1 ja 3 mukaiset putket) .

Kuviossa 4 esitetty esimerkki on ihanteellinen ratkaisu siinä mielessä, että pinnoiteseoksen ruiskutus ja tasoitus tapahtuu samanaikaisesti ja samassa paikassa.

Tätä tilannetta voi kuitenkin olla vaikea käyttää hyväksi ja toteuttaa teollisessa mittakaavassa.

Kuviossa 5 esitetyssä suotitusmuodossa pinnoite- ja tasoituslaite muodostuu kahdesta parista teriä 60, jotka on järjestetty symmetrisesti pystysuuntaisen rainan 21 suhteen ja joista selvitetään yksityiskohtaisesti vain yksi teräpari. Kummankin parin kaksi terää 61 ja 62 ovat taipuisia ja elastisesti muotoaan muuttavia. Edelleen ne on kiinnitetty alapäästään teränpitimeen 63 ruuveilla 64, jolloin ne voidaan irroittaa. Kuvion 5 mukaisesti pidikkeet 63 on järjestetty välimatkan päähän rainan 21 molemmin puolin. Edelleen pidikkeessä mainitut kaksi terää on järjestetty välimatkan päähän toisistaan ontolla putkella 65, joka päästää paineenalaisen pinnoiteseoksen kulkemaan nuolen suuntaan. Putki on yhdistetty pinnoiteseoksen lähteeseen (eiiesitetty). Tämän järjestelyn ansiosta nämä kaksi terää 61 ja 62 ovat päällekkäin ja olennaisesti yhdensuuntaiset. Kuviossa 5 esitetyssä käyttövaiheessa kaksi terää 61 ovat toisiaan vasten paineenalaisina rainan 21 kummallakin puolella ja sama koskee 11 64962 kahta terää 62. Terien paine seuraa pidikkeiden 63 asennosta. Terien 61 ja 62 väliin on järjestetty ruiskutuskanava 66, jonka avulla pinnoiteseos voidaan ruiäkbttaa terien vapaiden päiden 67 ja 68 välistä rainaan 21. Voidaan havaita, että ainakin ylempien terien 61 vapaat päät 67 ovat vasten rainaa siten, että ne ovat samassa tasossa ja yhdensuuntaisia rainan kanssa. Näiden päiden yhtenäisyys ja tasaisuus voidaan säilyttää paineilmaputkella 69 (esitettv katko-viiwbiji) , joka on samanlainen kuin kuvioiden 1-4 mukaiset putket.

Kuviossa 6 esitetty suoritusmuoto vaikuttaa erityisen sopivalta teolliseen käyttöön. Kiinteä rakenne (ei esitetty) on varustettu kahdella kiskolla 70, jotka ovat olennaisesti vaakasuorat ja välimatkan päässä toisistaan ja joiden välissä kulkee pystysuuntaan raina 21, jonka on tarkoitus vastaanottaa pinnoiteseos. Yllä esitettyyn tapaan pinnoitelaite muodostuu kahdesta rainan suhteen symmetrisestä yksiköstä, joista esitetään yksityiskohtaisesti vain toinen.

Kiskoon 70 on kiinnitetty tukirakenne 71, joka pääsee pyörimään kiskon ympärillä ja joka voidaan myös kiinnittää paikalleen asennon-säätömekanismilla (ei esitetty). Tukirakenteessa 71 on ohjainura 72, jossa on teränpidike 73, joka voidaan sulkea ohjainuraan jollakin sopivalla laitteella. Terän 75 alapää 74 on irroitettavasti kiinnitetty pidäkkeeseen esimerkiksi ruuveilla 76, jolloin terä voidaan mahdollisesti vaihtaa.

Terä 75 on taipuisa ja muuttaa elastisesti muotoaan ja kun mainitut kaksi rakennetta 71 ovat kuviossa 6 esitetyssä asennossa, terien vapaat päät 77 painuvat rainaa 21 vasten. Terät pysyvät paineenalai-sina tässä asennossa ja tästä syystä niillä on sellainen kaarevuus, että kupera puoli on kohti rainaa 21.

Voidaan havaita, että terien pidikkeet 73 ovat rainasta 21 välimatkan päässä, jota välimatkaa voidaan säätää rakenteella 71. Tällä tavoin voidaan muutella sitä voimaa, joka painaa terän rainaa vasten ja tästä syystä voidaan vastaavasti pinnoitekerroksen paksuutta säätää.

Kummankin terän vapaa pää 77 on edullisesti yhteydessä paineilma-putkeen 78, joka sisältää paineenalaista nestettä (jonka paine voidaan säätää) ja joka kohdistaa terän päähän paineen, jonka suunta on olen- 12 64962 naisesti kohtisuora rainaan nähden. Tämä paine varmistaa sen, että terän pää pysyy tasaisesti rainalla yhdensuuntaisesti sen kanssa. Kumpaakin paineilmaputkea voidaan tukea koko sen pituudelta esimerkiksi tuella, jonka varret 79 (esitetty katkoviivoin) on kiinnitetty vastaavaan teränpidikkeeseen. Pinnoiteseoksen injektorin 80 muodostaa ontto pitkänomainen nutki, jonka pää 81 on avoin muodostaen suihku-tussuuttimen, jota rakenneli tukee rainan 21 ja kummankin terän 75 väliin.

Putki on kiinnitetty tangoilla 88, joiden toinen pää 82 on yhdistetty säädettävästi rakenteeseen 71, kun taas toinen pää 83 toimii putken 80 kanssa integraalisen akselin 84 laakerina. Putki on alaosastaan yhdistetty putkijohdolla 85 pinnoitemateriaalin tai seoksen lähteeseen, joka on varustettu paineenalaisella syöttöjärjestelmällä (ei esitetty).

Voidaan havaita, että putken asento on säädettävissä rakenteen suhteen kääntämällä tukiakselin 84 ympäri ja että heti, kun putki on oikeassa asennossa, se voidaan lukita siihen jollakin sopivalla lukitusjärjestelmällä (ei esitetty). Kuten kuviosta 6 voidaan havaita, putken suihkutussuutin 81 sijaitsee mahdollisimman lähellä terien päiden 77 väliin muodostunutta tasoitusvyöhykettä. Toiminnan aikana seos suihkutetaan suoraan kunkin terän ja rainan 21 väliin muodostuneeseen kulmaan tai kulmaukseen ja suihkusuubin uppoaa tuotteeseen. Mahdollinen liikatuote poistetaan ruiskutusvvöhvkkeestä pitkin putkean rainaa 21 kohti olevaa pintaa 86, joka irtaantuu progressiivisesti aina kauemmaksi arkista.

Ylimääräinen materiaali kerätään tämän jälkeen altaaseen 87.

Laitteen elementtien paras mafldollinen asetus ja järjestely selvitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla kuvioon 7.

Kuten jo yllä selvitettiin, suihkutussuuttimen ja tasoitusvyöhykkeen välisen etäisyyden pitää olla mahdollisimman pieni.

Tämä etäisyys on riippuvainen seuraavista seikoista: a) suihkutussuuttimen paksuus; ja b) terien kaarevuus, joka on kussakin käyttötarkoituksessa käytetvn geometrian funktio.

li 64962 13

Kuviossa 7 on esitetty: "e" on suihkutussuuttimen paksuus; "d" on optimivälimatka suihkutussuuttimen ja terien vapaan nään reunan välillä; ja "a" on terän päässä oleva kulma.

Edelleen voidaan sopia, että kreikkalainen kirjain esittää tilaa, joka tarvitaan rainan kulkuun hinkautumatta sekä pinnoiteseoksen palauttamiseen samoinkuin mahdollisesti terän ja injektorin väliseksi tilaksi.

Laskut ja kokemukset osoittavat, että injektorin optimiasennon määrää yhtälö: (e + e) - = tangentti a tai d d = (e + ε) kotangentti a ε on yleensä välillä 0 ja 10 mm, mikä on tavallisesti hyväksytty vakiotila rainan kulkuun teollisessa paperikoneessa.

Käytännössä valittu etäisyys "d" on pienenin i kuin käytetyn-terän pi-tuus.

Seuraavassa esitetään joitakin varsinaisia esimerkkejä: a) kun injektorin suuttimen paksuus on 5 mm (e = 5 mm) ja se on sijoitettu 2 mm päähän paperista ja 1 mm päähän terästä (ε = 3 mm ja terä muodostaa kulman a, joka on 12,8 astetta (kotangentti a = 4,4), injektorin optimietäisvys on: d = /5 + (2 + 1)/ x 4,4 = 35,2 mm b) Mikäli samassa rakenteessa halutaan sijoittaa injektori 5 mm päähän paperista: d = /5 + (5 + 1)/ x 4,4 = 48,4 mm 14 64962 c) Mikäli käytetään paksuudeltaan 10 mm injektoria, joka on sijoitettu 10 mm päähän paperista: d = /10 + (10 + 1)/ x 4,4 = 92,4 mm.

Edelleen voidaan havaita se, että keksinnön mukaisella laitteella on mahdollista saada aikaan symmetrisiä pinnoitteita kuvioiden 3-6 tapaan sekä epäsymmetrisiä pinnoitteita, joita esitetään kuvioissa 8 ja 9.

Seuraavista syistä saattaa olla edullista muodostaa arkkituotteen eri puolille epäsymmetrinen pinnoitekerros: a) halattaessa vapaaehtoisesti saada aikaan pinnoitettu paperi, jonka kahden puolen ominaisuudet eroavat toisistaan; tai b) päinvastaisessa tapauksessa oikaista toisen puolen ominaisuudet, jotta saataisiin molemmilta puoliltaan identtinen paperi.

Käytännön kokemukset tähän mennessä osoittavat, että keksinnön mukaisella laitteella voidaan saada aikaan tämä epäsymmetria ainakin kahdella tavalla, kuten kuvioista 8 ja 9 voidaan havaita: a) joko siirtämällä terien akselia toisiinsa nähden, eli porrastamalla kaksi paineilmakammiota samanaikaisesti vaakatasossa (kuvio 8); tai b) laskemalla toista paineilmakammiota (kuvio 9).

Kuviossa 8 keksinnön mukainen laite on esitetty ehjillä viivoilla, jolloin aikaisempien kuvioiden tapaan terät 11 ja 12 ovat symmetriset arkkituotteeseen S nähden. Siirtämällä teränpidikkeitä terien akseli voidaan siirtää paikaltaan ja saattaa epäsymmetriseen asentoon, joka on esitettv katkoviivoilla ja viitemerkeillä Li ja L2; kun symmetrisessä tapauksessa terät muodostavat saman kulman a elementin S suhteen, epäsymmetrisessä suoritusmuodossa terä LI muodostaa kulman a jä terä L2 kulman β elementin S suhteen, β on pienempi kuin a ja terä L2 tasoittaa enemmän.

Kuviossa 9 on terät 14 ja 13 esitetty ehjillä viivoilla symmetrisessä 15 64962 asennossaan (sama kulma a) arkkituotteen S suhteen. Laskemalla paineilmaputkea pystysuunnassa alaspäin matkan "ab" alkuasennostaan, joka on esitetty katkoviivoilla ja viitenmerkinnällä C4 ehjillä viivoilla C'4 esitettyvn-asentoon saadaan aikaan terän 14 siirtyminen kohti katkoviivoilla L4 esitettvä asentoa, jolloin terä muodostaa kulmaa a pienemmän kulman β arkkituotteen S suhteen.

Nämä paineilmakaramioiden siirrot saavat aikaan sen, että pinnoitetta tulee enemmän sille nuolelle, jossa terä tasoittaa enemmän, eli kuviossa 8 terän L2 puolelle ja kuviossa 9 terän L4 puolelle.

Nämä paineilmakammioiden eri asennot ovat mahdollistaneet suhteellisen huomattavien epäsymmetrioiden kehittämisen (esimerkiksi pinnoiteker-ros 8 g/m toiselle puolelle ja 14 g/m toiselle puolelle).

Silloin, kun paine-elementti ei ole paineilmakammio, vaan esimerkiksi vastaterä (kuviot 10 - 13), samat epäsymmetriat saadaan luonnollisesti aikaan siirtämällä vastaterien tukilinjojen asentoa tasoittavilla terillä samoissa olosuhteissa.

Nämä säädöt voidaan suorittaa jatkuvasti vaihtamatta’-pinnoitteiden seosta ja muuntelematta laitteen rakennetta.

Luonnollisesti on olemassa muitakin tapoja tällaisten epäsymmetrioiden muodostamiseksi, kuten esimerkiksi: a) valitaan paksumpi ja tästä syvstä jävkemoi terä toiselle puolelle (tässä tapauksessa kerros pienenee verrattuna taipuisalla terällä saatuun kerrokseen)j ja b) muutetaan toiselle puolelle levitettävää pinnoiteseosta.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että näitä kahta viimeksi mainittua menetelmää on vaikeata käyttää jatkuvassa pinnoiteprosessissa.

Kuvioissa 10 - 13 on esitetty edullinen laite, jonka avulla voidaan kohdistaa painetta tasoitusterään tasoitusterän ja paperin välisellä kontaktivyöhykkeellä. Näissä suoritusmuodoissa naine-elementti on elastinen vastaterä, joka on sijoitettu tasoitusterän ulkopuolelle ja jonka vapaa pää pystyy elastisesta tasoitusterää vasten tasoitus- 16 64962 terän ja arkkituotteen välisssä kontaktipisteessä. Vastakkainen nää on kiinnitettv liikkuvaan pidikkeeseen siten, että paineenalaisena vastaterällä on sellainen kaarevuus, että kupera nuoli on kohti ark-kituotetta. Tämä vastaterä voidaan valmistaa jostakin sonivasta taipuisasta materiaalista, kuten metallista, muovista jne.

Vastaterä voidaan sijoittaa joko samaan suuntaan kuin vastaava tasoi-tusterä tai vastakkaiseen suuntaan. Tasoitusterän ja vastaterän vastaavat kiinnityspisteet ovat tässä jälkimmäisessä tapauksessa sellaiset, että ne sijaitsevat näiden kahden elementin välisen kontakti-vyöhykkeen molemmin puolin.

Seuraavan selityksen selventämiseksi se rajoitetaan suoritusmuotoihin, joissa tasoitusterä ja vastaterä sijoitetaan samaan suuntaan.

Kuvion 10 mukaisesti paperiraina 1 työntyy ylöspäin nuolen suuntaan sopivan koneen läpi. Kaksi pidäkkeiden 73 ja 73' tukemaa tasoitus-terää 75 ja 75' kohdistavat paperirainan molempiin puoliin paineen pisteessä 81 pinnoiteseoskerroksen tasoittamiseksi oanertn kummallekin puolen. Pinnoiteseosta syötetään paperirainan ja terän 75 väliin esittämättä jätetyllä laitteella, joka on edellisissä esimerkeissä kuvatun kaltainen. Terien 75 ja 75' vapaan pään sijoittaminen samaan tasoon (tasoitusvvöhyke) varmistetaan varmistetaan vastaterillä 83 ja 83'. Edullisesti terät 83 ja 83' ovat lvhyemmät kuin terät 75 ja 75', jotka pääsevät edullisesti taipumaan erittäin paljon, mikä edelleen varmistaa'Entistä tasaisemman tasoitusvaikutuksen arkin koko leveydeltä.

Kumpikin vastaterä 83 on kiinnitetty tukeen 84. Esittämättä jätetyillä tavanomaisilla elimillä voidaan pidikkeitä 84 pyörittää ja siirtää pystysuunnassa (ν'-y) ja vaakasuunnassa (x'-x). Tällöin on mahdollista säätää painevoimaaa muuttamalla vastaterän kaarevuutta samalla kun vastateirän vapaa ensimmäinen pää asetetaan tasoitusterän vapaan ensimmäisen pään tai reunan viereen.

Kuviossa 11 laitteeseen kuuluu samat elementit kuin kuviossa 10 sekä paineilmaputkien 78 ja 78' muodossa olevat apulaitteet, jotka voidaan sijoittaa mihin tahansa sopivaan kohtaan vastaterällä., lähelle keskustaa tai lähelle vanaata näätä. Tällöin vöfdaan edelleen säätää neste-painetta paineilmaputkeen ja tämän putken asentoa vastaterällä.

li 64962

Kuvioiden 12 ja 13 mukaisessa laitteessa on kaikki samat elementit kuin kuvion 10 mukaisessa laitteessa samoinkuin painejärjestelmä, joka muodostuu sarjasta puikkosegmenttejä 85, jotka on järjestetty arkin leveydeltä. Nämä puikkosegmentit voidaan asettaa siten, että ne vaikuttavat vastaterään missä tahansa kohdassa vastaterän vapaan pään ja sen kiinnityspisteen välillä. Keksinnön mukaisesti nämä puikot ovat' säädettävissä. Ne voidaan säätää yksitellen tai yhdessä, käsin tai automaattisesti ja niitä voidaan valvoa laitteella, joka on kytketty tuntoelimeen, joka havaitsee epäsäännöllisyvdet pinnoitteessa arkin leveyssuunnassa, jolloin yhden tai useamman puikon aikaansaamaa painetta voidaan muuttaa sen korjauksen funktiona, joka pitää suorittaa puikkojen kohdalla havaittujen vikojen poistamiseksi.

Tasoitusterän leveydeltä vaikuttavaa painetta voidaan siis välittömästi säätää tiettyjen pinnoiteolosuhteiden funktiona (esimerkiksi perusrainan tai rainan leveydeltä ulottuvan pinnoitekerroksen epätasaisuudet) . Samalla tavoin voidaan kompensoida tasoitusterän vahinkodeformaatio tavitsematta välittömästi vaihtaa vahingoittunutta terää.

Puikot voidaan kiinnittää tukeen 86, jossa voi olla kaikki automaattista tai käsisäätöä varten tarvittavat elementit.

Yllä kuvatut (kuviot 10 - 13) paine-elementin suoritusmuodot sopivat erityisen hyvin tasoitusterien tukemiseksi paikalleen suoraan ja erittäin luotettavasti. Teollisessa mittakaavassa niillä voidaan myös yksinkertaisesti ja tarkasti säätää tukilinja, joka on tarkasti määrätty ja helppo havaita.

Näitä suoritusmuotoja voidaan helposti käyttää yllä olevissa esimerkeissä (kuviot 1-9) esitettvjen paineilmaputkien sijasta toispuoleiseen pinnoitukseen samoinkuin rainan molemminpuoliseen pinnoitukseen .

Kun keksintö on nyt selvitetty ja valaistu vksitviskohtaisilla esimerkeillä, hakija varaa itselleen siihen patenttisuojan mahdollistaman yksinbikeuden, jota ei rajoita mikään muu kuin oheiset patehtti-vaatimukset.

Claims (19)

64962 18

1. Menetelmä arkkituotteen jatkuvaksi pinnoittamiseksi, jolloin tuote saatetaan kulkemaan jatkuvasti eteenpäin, pinnoiteseos saatetaan kosketukseen arkkituotteen ainakin toisen puolen kanssa ja ainakin arkkituotteen pinnoitetulle puolelle kohdistetaan painetta, joka varmistaa pinnoitekerroksen leviämisen, jolloin arkkituote kulkee ainakin kahden elementin välistä, joista ainakin toinen on terä, johon kohdistuu voima olennaisesti terän ja arkkituotteen välisessä kontaktipisteessä ja joka voima puristaa terän toista elementtiä vasten, jolloin terä irtaantuu arkkimateriaalista alkaen sen ja arkkimateriaalin välisestä kontaktivyöhykkeestä, ' tunnettu siitä, että pinnoiteseosta ruiskutetaan paineenalaisena terän ja arkkimateriaalin väliin muodostuneeseen kulmaan siten, että seos-suihku kohtaa arkkituotteen mainitun tuotteen kftlkuradan siinä osassa, joka sijaitsee tasoitusterän kiinteän pään ja terän ja arkkituotteen välisen kontaktivyöhykkeen välissä suunnan ollessa olennaisesti sama kuin arkkituotteen suunta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pinnoiteseossuihku suunnataan kohti tasoitusterän ja arkkituotteen välistä kontaktipistettä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että arkkituote kulkee olennaisesti pystysuoraan alhaalta ylöspäin ja pinnoiteseosta suihkutetaan alhaalta ylöspäin.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, jossa seos levitetään injektorilla, tunnettu siitä, että injektorin ulossyöttösuutin sijaitsee arkkituotteen ja tasoitusterän välisen kontaktivyöhykkeen tasossa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, jossa seos levitetään injektorilla, tunnettu siitä, että injektorin ulossyöttösuutin sijaitsee arkkituotteen ja tasoitusterän välisen kontaktivyöhykkeen välittömässä läheisyydessä ja tämän vyöhykkeen etupuolella arkkituotteen liikesuuntaan nähden.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että injektorin suutin sijaitsee välimatkan päässä terän vapaasta 19 64962 päästä, joka on yhteydessä arkkituotteeseen, jolloin tämä välimatka on yhtä suuri kuin injektorin paksuuden ja injektorin ja arkkituot-teen välisen välttämättömän välyksen summa yhtäältä ja toisaalta injektorin ja tasoituslevyn välisen välyksen ja injektorin paksuuden summa kerrottuna tasoitusterän ja arkkituotteen väliin muodostuneen kulman kotangentilla.

7. Laite arkkituotteen (1, 21) jatkuvaksi päällystämiseksi, joka tuote voi olla erityisesti paperiarkki, pahviarkki, muovimateriaalia tai vastaavaa, jolloin päällystys suoritetaan pinnoitusseoksella ja laitteeseen kuuluu: järjestelmä arkkituotteen ohjaamiseksi ja kuljettamiseksi eteenpäin jatkuvasti; laite (3, 30, 50, 60, 80) pinnoiteseoksen kerrostamiseksi ainakin arkkituotteen toiselle puolelle; ja kaksi elementtiä (2, 7, 8; 34; 50, 51; 61, 62; 75, 80), joiden välistä arkkituote kulkee ja joista ainakin toinen kehittää arkki-tuotteeseen vaikuttavan paineen pinnoiteseoksen levittämisen ja tasoittamisen suorittamiseksi, jolloin ainakin toinen näistä elementeistä on terä (8; 38; 50, 51; 61, 62; 75), jonka toinen pää puristuu vasten arkkituotetta ja toinen pää on erotettu siitä, tunnettu siitä, että terä (8; 38; 50, 51; 61, 62; 75) on taipuisa terä, jonka vapaan pään yhteydessä on paine-elementti (10; 40; 55; 69; 78) paineen kohdistamiseksi siihen arkkituotteeseen nähden olennaisesti kohtisuoraan suuntaan siten, että mainittu vapaa pää on olennaisesti tasainen samalla kun terän muu osa on siten kaareva, että sen kupera puoli on kohti arkkituotetta, ja laite pinnoiteseoksen kerrostamiseksi on paineenalainen injektori, jonka ulossyöttösuutin (7; 37; 52; 66; 81) on suunnattu kohti arkkituotteen (1, 21) ja terän väliin muodostuneen kulman kärkeä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, jossa terän (8; 38; 50, 51; 61, 62; 75) arkkituotteesta (1, 21) irti oleva pää on kiinnitetty pidikkeeseen (4; 34; 63; 73), tunnettu siitä, että injektorin ulossyöttösuutin (7; 37; 52; 66; 81) sijaitsee terän kahden pään välissä ja edullisesti sen pään välttämättömässä läheisyydessä, joka on yhteydessä arkkituotteeseen (1, 21). 20 64962

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, joka on tarkoitettu päällystämään ainoastaan arkkituotteen toinen pinta, tunnettu siitä, että teränpidikkeessa (4) on suljettu sisätila (5) pinnoite-seoksen kierrättämiseksi ja ainakin yksi aukko (7) terän (8) sen pään läheisyydessä, joka on kiinnitetty pidikkeeseen (4), jolloin aukko (7) yhdistää sisätilan siihen alueeseen, joka sijaitsee pidik-keen ulkopuolella olevan teräosan (8) ja terää kohti olevan arkki-tuotteen (1) osan välillä, jolloin mukaan on järjestetty elimet (6) pinnoiteseoksen suihkun varmistamiseksi pidikkeen sisätilasta (5) mainittuun alueeseen.

10. Patenttivaatimuksen 7 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että tasoitusterässä (50, 51) on ainakin yksi pinnoiteseoksen syöttökanava (52), joka on tehty sen paksuussuuntaan ja avautuu arkkituotteeseen (21) yhteydessä olevassa teräosassa olevan suutti-men kautta, jolloin mainittu kanava (52) toimii injektorina ja terässä (50, 51) on arkkituotteen liikesuuntaan nähden suuttimen takapuolella tasainen osa (54) , joka puristuu arkkituotetta vasten ja suorittaa tasoituksen.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että injektori muodostuu tilasta, joka on järjestetty kahden päällekkäisen taipuisan terän (61, 62) väliin, joihin kohdistuu jännitys ja jotka ovat olennaisesti yhdensuuntaiset, jolloin molemmat terät on arkkituotteesta (21) irti olevasta päästään kiinnitetty pidikkeeseen (63) ja niiden vapaat päät (67, 68) puristuvat vasten arkkituotetta muodostaen väliinsä raon (66), jonka kautta näiden kahden terän (61, 62) välisessä tilassa kuljetettu pinnoiteseos levitetään arkkituotteeseen, jolloin arkkituotteen liikesuuntaan nähden takapuolella oleva terä (61) muodostaa laitteen tasoitusterän.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että pinnoiteseoksen injektori (80) on asetettu arkkituotteen (21) ja tasoitusterän (75) väliin muodostuneeseen kulmaan (oi) , jolloin injektorin ulossyöttösuutin (81) sijaitsee sellaisen välimatkan (d) päässä tasoitusterän (78) vapaasta reunasta (77) , joka on yhtä suuri kuin yhtäältä injektorin (80) paksuuden (e) ja injektorin ja arkki- 21 6 4962 tuotteen välisen välttämättömän välyksen summa ja toisaalta injek-torin paksuuden ja tasoitusterän välisen välyksen summa kerrottuna tasoitusterän ja arkkituotteen väliin muodostuneen kulman kotangen-tilla.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että paine-elin (3, 30, 55, 69, 78) on taipuisa putki, joka on täytetty paineenalaisella nesteellä.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että paine-elin on elastinen vastaterä (83, 83')» joka sijaitsee tasoitusterän (75, 75') ulkopuolella arkkituotteeseen nähden ja jonka vapaa pää kohdistaa painetta tasoitusterään (75, 75. mainitun terän ja arkkituotteen välisellä kontaktivyöhykkeellä, jolloin paine muodostuu mainitun vastaterän (83, 83') elastisesta taivutusvoimasta.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastaterän (75, 75') taipumisen aiheuttaa mainitun vastaterän kiinnityspisteen (84, 84') siirto arkkituotteeseen (1) nähden ja/tai sen kääntäminen mainitun kiinnityspisteen akselilla.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastaterän (75, 75') taipumisen aiheuttaa paineilmaputki (78, 78'), joka puristuu vasten vastaterää pisteessä, joka sijaitsee kiinnityspisteen (84, 84') ja vastaterän vapaan pään välillä.

17. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastaterän (75, 75') taipumisen aiheuttaa sarja säädettäviä segmenttejä tai puikkoja (85), jotka on järjestetty tasoitusterän koko leveydeltä, jolloin segmentit tai puikot (85) vaikuttavat vastaterään (75, 75') pitkin sen vapaan pään kanssa yhdensuuntaista linjaa, joka linja sijaitsee vastaterän mainitun vapaan pään ja kiinnityspisteen (84, 84') välillä.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 7-17 mukainen laite, joka on tarkoitettu pinnoittamaan samanaikaisesti arkkituotteen molemmat 22 64962 puolet, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kaksi samanlaista laitetta, jotka on järjestetty symmetrisesti arkkituottee-seen nähden.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 7-17 mukainen laite, joka on tarkoitettu pinnoittamaan samanaikaisesti arkkituotteen molemmat puolet, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kaksi samanlaista laitetta, jotka sijaitsevat arkkituotteen (1, 21) vastakkaisilla puolilla, jolloin tasoitusterien (8, 38, 61, 75) vapaat päät sijaitsevat samassa tasossa arkkituotteeseen nähden samalla kun paine-elementtien (10, 40, 55, 69, 78) puristuslinjat on toisella puolella hieman porrastettu toiseen puoleen nähden epäsymmetristen pinnoitusominaisuuksien aikaansaamiseksi arkkituotteen (1, 21) molemmille puolille. li 23 64962