FI61822B - Ventilanordning foer tryckluftsslagverk - Google Patents

Description

I- -::--.1 Γβ1 ,,,. KU ULUTUSJULKAISU , . Λ Ä 1¾¾¾ [B] (11) UTLAGG N INGSSKRI FT 61822 ajSpXJgj c Patentti myönnetty 11 10 1932 (^Äitent meddelat "* (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 B 25 D 9/16 -l . ' (21) P»tenttlh»kemu* — Pstuitamttknlng 772117 (22) H»k«mit|>ilvt — Aittöknliigsdag 06.07. 7 7 (Fl) (23) Alkupllvi—Glltlghetsd·! θβ. 07· 77 (41) Tullut luikituksi — Blivlt off«ntll| 08.01.7 8

Patentti- ja rekisterihallitut (44) Nihtlvikslpanon ja kuuL|ulkal»un pvm. — 30.06.82

Patent- och registerstyrelsen ' Antökan utlagd och utl.ikriftun publkerad (32)(33)(31) Pyy^«tcy «tuoikuui —&«jird prlorltet 07.07. 76 USSR(SU) 2391708 (71) Institut Gornogo Dela Sibirskogo Otdelenia Akademii Nauk SSSR,

Krasny prospekt 5^, Novosibirsk, USSR(SU) (72) Viktor Alexandrovich Gaun, Novosibirsk, Anatoly Vasilievich Belousov, Novosibirsk, Vadim Dmitrievich Petukhov, Novosibirsk, Gennady Ilich Suxov, Novosibirsk, Nikolai Alexandrovich Belyaev, Novosibirsk,

Vitaly Kirillovich Alyabiev, Novosibirsk, Klimenty Eronovich Rassomakhin, Novosibirsk, USSR(SU) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Venttiililaite paineilmajunttaa varten - Ventilanordning för trycklufts-slagverk Tämän keksinnön kohteena on venttiililaite paineilmajunttaa varten, joka koostuu rengaselementiksi muodostetusta venttiilistä ja venttiilinistukanrungosta, jossa on paineilman sisäänvirtausta varten työiskukammioon säteettäiset aukot, joiden säteettäisesti ulommat päät päättyvät istukanmuotoisiin syvennyksiin, jolloin venttiili ympäröi aukkoja ja syvennyksiä.

US-patenttijulkaisusta 1 931 042 tunnetaan venttiililaite, jossa on sylinterimäiseksi renkaaksi muodostettu rengaselementti, joka on siten sijoitettu sylinterimäisen venttiilirungon epäkeski-seen syvennykseen, että se kulloinkin sulkee toisen kahdesta vastakkain sovitetusta venttiiliaukosta ja samanaikaisesti avaa toisen, so. kommutoi paineteknisesti virtauksen kahden aukon välillä.

Myös tunnetaan esim. DE-kuulutusjulkaisusta 1 450 671 taka-iskuventtiili, jossa on rengasmainen sulkukappale, joka paineen-laskun puuttuessa tai sen ollessa pieni rungon sisäontelon ja runkoa ulkopuolelta ympäröivän tilan välillä, sulkee rengasuran tii- 2 61822 viisti, kun taas paineenlaskun lisääntyessä rengasmainen joustava venttiilinsulkukappale laajenee ja avaa rengasuran. Samoin tunnetaan US-patenttijulkaisusta 1 770 676 venttiilimekanismeja, joissa on useita kaarevia venttiilinosia venttiilipesässä, jotka osat liikkuvat edestakaisin vastakkain sijaitsevien käyrien vent-tiilipesän tukipintojen välissä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on antaa käyttöön edellä esitettyä lajia oleva venttiililaite paineilmajunttaa varten, joka mahdollistaa puuttuvan tai vähäisen paine-eron ollessa kyseessä paineaineen nopea sisäänvirtauksen, kun taas suuremman paine-eron esiintyessä joustava rengaselementti sulkee kyseisen sisääntulo-aukon .

Tämä saavutetaan keksinnön mukaisesti siten, että rengas-elementti on joustavaa ainetta ja on sovitettu pingottaen venttii-linistukanrungon ympäri ja että syvennykset ovat akselin suunnassa avoinna ulospäin rengaselementin akselikorkeuden yläpuolelle.

Edullisesti on venttiilinistukanrunko muodostettu jakolait-teeksi. Myös on edullista, että rengaselementtiin, venttiilinis-tukanrungon säteettäisiä aukkoja vastapäätä olevalle alueelle, on sovitettu olakkeen muotoisia vahvikkeita. Syvennykset, joihin säteettäiset aukot päättyvät, edullisesti muodostuvat rengasele-menttien pitkittäiskoverruksista. Venttiililaitteelle on myös eduksi, että jakolaitteen pinnalla on ulokkeita, jotka kiinnittävät rengaselementin akselin suunnassa. Edullisessa suoritusmuodossa on rengaselementti lovettu ja on lovetuista päistään kiinnitetty venttiilinistukanrunkoon vast, jakolaitteeseen.

Keksintöä kuvataan seuraavassa sen sopivimpien suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 on pituusleikkaus paineilmajuntasta keksinnön mukaisine venttiililaitteineen, kuvio 2 on poikkileikkaus kammion tuloaukosta, joka kuuluu keksinnön suoritusmuotoon, jossa venttiilissä on useita tuloaukko-3a' kuvio 3 on poikkileikkaus kammion tuloaukosta, joka kuuluu venttiilin toiseen suoritusmuotoon, jossa joustavan venttiilieli-men sisäpinnassa olevat pitkittäisurat muodostavat tulotiehyet, kuvio 4 on pituusleikkaus venttiilistä, jossa jakolaitteen sylinterimäisen reiän pinta muodostaa kotelon sylinterimäisen si- 3 61822 sätilan jatkon, kuvio 5 on poikkileikkaus kuvion 4 linjaa V-V pitkin, kuvio 6 on pituusleikkaus venttiilistä, jossa joustava ren-gaselementti säätää paineisen työaineen syöttöä työiskukammioon ja joutokäyntikammioon, kuvio 7 on poikkileikkaus kammion tuloaukosta, joka kuuluu kahdella sivutiehyellä varustetun venttiilin suoritusmuotoon, kuvio 8 on poikkileikkaus kuvion 7 linjaa VIII-VIII pitkin, kuvio 9 on pituusleikkaus venttiilistä, jossa rengaselement-tinä on avoin rengas, kuvio 10 on poikkileikkaus kuvion 9 linjaa X-X pitkin, kuvio 11 pn poikkileikkaus kammion tuloaukosta, joka kuuluu venttiilin edelleen erilaiseen suoritusmuotoon, kuvio 12 on pituusleikkaus, kuvion 13 linjaa XII-XII pitkin, venttiilistä, jossa yhteen paineilmajuntan kammioista paineainet-ta syöttävän jakolaitteen tuloaukot on sijoitettu toisiinsa nähden vastakkain, kuvio 13 on poikkileikkaus kuvion 12 linjaa XIII-XIII pitkin, ja kuvio 14 on poikkileikkaus kuvion 13 linjaa XIV-XIV pitkin. Syvien räjäytysreikien poraamiseen tarkoitettuun paineilma-poraan voi kuulua tämän keksinnön mukainen, kuviossa 1 esitetty venttiililaite, joka lisää poran tehoa.

Onton kotelon 1 (kuvio 1) sisässä on edestakaisin liikkuva mäntä 2, joka jakaa kotelon 1 sisätilan työiskukammioon 3 ia joutokäyntikammioon 4. Kotelossa 1 on venttiili-istukalla 6 varustettu jakolaite 5 sekä liitäntä 7, jolla paineilmajuntta yhdistetään paineistetun työaineen syöttöön (syöttölaitetta ei ole esitetty oheisissa kuvioissa). Kotelon 1 vapaassa päässä on aukko 8, johon kiinnitetään työkalu 9. Kotelon 1 keskiosassa on läpimenevät poistoaukot 10 ja 11, joiden kautta käytetty työaine poistuu edellämainituista kammioista 3 ja 4. Männässä 2 on sen läpi menevä akselinsuuntainen reikä 12, joka laajenee keskiosaltaan tilaksi 13. Männän 2 akselireikään 12 tulee jakolaitteeseen 5 kiinnitetty jakotanko 14, jonka aksiaalisen umpireiän 15 toinen pää avautuu jakolaitteen 5 syöttötilaan 16 ja jonka umpipää on säteis-aukon 17 kautta yhteydessä männän 2 sisätilaan 13. Jakotangon 14 4 61822 vapaassa päässä on kara 18, joka sulkee männän 2 reiän 12. Jako-tangon 14 keskiosassa on uranmuotoinen ulkotiehyt 19, joka yhdistää työiskukammion 3 ja tilan 13 männän 2 ollessa etäisimmillään työkalusta 9. Kotelon 1 ja jakolaitteen 5 väliin muodostuu vent-tiilitila 20, joka on poikkitiehyen 21 kautta yhteydessä syöttötilan 16 kanssa. Jakolaitteen 5 sivupinnassa on pitkittäisurat 22, mm. tvöiskukammioon 3 avautuvat tuloaukot. Jakolaitteen 5 näitä tuloaukkoja 23 vastapäätä oleva sivupinta ottaa vastaan tiukasti sopivan, joustavasta aineesta olevan rengaselementin 24, joka muodostaa yhdessä urien 22 kanssa molemmilta puoliltaan vent-tiilitilaan 20 ja keskiosastaan tuloaukkoihin 23 avautuvat tulo-tiehyet 25. Tulotiehyeiden 25 sijoittaminen joustavan rengaselementin 24 molempiin päihin lisää venttiilin kokonaisvirtauspinta-alaa. Joustavan rengaselementin 24 ulkopinnassa on tuloaukkojen 23 kohdalla paksunnokset 26, jotka estävät elementin 24 liiallisen painumisen tuloaukkoihin 23 toiminnan aikana. Joustavan rengaselementin 24 pitkittäissiirtymä on estetty jakolaitteen 5 pinnassa olevilla ulokkeilla 27. Rengaselementti voidaan valmistaa yleisesti saatavilla olevista öljynkestävistä kumeista.

Keksinnön eräässä sopivassa suoritusmuodossa (kuvio 2) ja-kolaitteessa 5' on useita tuloaukkoja 23, jotka on sopivimmin sijoitettu toisiaan vastapäätä, kuten kuviossa 2 on esitetty. Tämä lisää joustavan rengaselementin 24 toiminnan stabiilisuutta.

Tämän keksinnön mukaisissa, suhteellisen lyhyitä käyttöaikoja varten suunnitelluissa juntissa (kuvio 3) paineista työainetta jakolaitteen 5" tuloaukkoihin 23 syöttävissä tulotiehyissä 25 on sopivimmin pituusurat 28 joustavan rengaselementin 29 sisäpinnan aukkoja 23 vastapäätä olevissa kohdissa. Tämä yksinkertaistaa jakolaitteen 5" ja koko juntan rakennetta. Tällöin rengaselementti 29 estetään siirtymästä jakolaitteeseen 5" nähden.

Kun juntta kytketään liitännän 7 (kuvio 1) kautta paineisen työaineen syöttöön, aine täyttää syöttötilan 16 ja virtaa sitten poikkitiehyeen 21, venttiilitilan 20, tulotiehyeiden 25, tuloaukkojen 23, työiskukammion 3 ja poistoaukon 10 kautta ympäröivään ilmaan ja aksiaalireiän 15, säteisaukon 17 ja tilan 13 kautta reikään 12. Venttiilitilan 20 ja työiskukammion 3 välisestä paine-erosta johtuen joustavan rengaselementin 24 aukkoja 23 vastapäätä ‘1 61822 r 5 ί;

Ij olevat osat muuttavat muotoaan siten, että ne sulkevat tulotie- 3 hyet 25. Tällöin paineisen aineen syöttö työiskukammioon 3 lak- [ kaa, ja kammioon 3 päässyt työaine poistuu aukon 10 kautta.

Tällöin paineinen työaine on päässyt männän 2 reiästä 12 männän l 2 ja työkalun 9 välisten aukkojen kautta joutokäyntikammioon 4 ja täyttänyt sen. Mäntä 2 irtoaa nyt työkalusta 9, ja sen aksi-aalireikä 12 tulee täysin avoimeksi. Joutokäyntikammion 4 paine kasvaa nopeasti, ja mäntä 2 suorittaa joutokäynnin. Kun kara 18 sulkee reiän 12, työaineen pääsy joutokäyntikammioon 4 estyy ja mäntä 2 avaa liikkuessaan edelleen poistoaukon 11, jolloin käytetty työaine poistuu ympäröivään ilmaan. Männän 2 liikkuessa edelleen sen sisätila 13 joutuu yhteyteen ulkotiehyen 19 kautta työiskukammioon 3, jolloin työaine täyttää kammion 3. Venttiiliti-lan 20 ja työiskukammion 3 välinen paine-ero laskee, ja kun se on laskenut määrättyyn arvoon, aukkoja 23 vastaan puristuksissa ollut joustavan rengaselementin 24 osa suoristuu oman sisäisen joustavuutensa ansiosta, jolloin tulotiehyet 25 avautuvat. Työiskukammion 3 paine nousee nopeasti samaksi kuin syöttötilan 16 paine, jolloin mäntä 2 ensin pysähtyy ja suorittaa sitten työiskun. Kun ulkoinen tiehyt 19 sulkee männän 2 sisätilan 13 ohi, työiskukammio 3 jää yhteyteen syöttötilan 16 kanssa ainoastaan männän kautta, ja tulotiehyeiden 25 suuri virtauspinta-ala aiheuttaa työiskukammioon suuren työpaineen. Kun sulkukara 18 on lähtenyt reiästä 12, työaine alkaa täyttää joutokäyntikammiota 4, ja käytännöllisesti katsoen samalla hetkellä mäntä 2 alkaa avata poistoaukkoa 10. Tulotiehyeiden 25 kautta virtaavan työaineen virtausnopeus kasvaa kriittiseen arvoon, joustavan rengaselementin 24 tila tulee epästabiiliksi, ja tästä aiheutuva pieni paineen lasku työkam-miossa 3 aiheuttaa äkillisen paine-eron nousun venttiilitilan 20 ja kammion 3 välillä. Tämä selittyy sillä, että tällöin työpai-neen virtaus venttiilitilaan 20 tulee suuremmaksi kuin aineen virtaus tulotiehyeiden 25 kautta, jolloin venttiilitilassa 20 vallitseva paine tulee samaksi kuin syöttötilan 16 paine. Joustavan rengaselementin 24 pieni massa ja suhteellisen suuri pinta-ala, johon kyseinen paine-ero vaikuttaa, saavat aikaan sen että elementin 24 sulkee nopeasti tulotiehyet 25. Käytetty työaine poistuu tällöin poistoaukon 10 kautta, ja mäntä 2 iskee työkaluun 9 ja 61822 6 suorittaa sitten joutokäynnin.

Mäntä 2 suorittaa tämän jälkeen jatkuvasti edellä kuvatun kaltaisia työjaksoja.

Tätä keksintöä on käytetty kuvioiden 4 ja 5 esittämässä venttiilissä. Tämä suoritusmuoto on erityisen sopiva paineilmakäyt-töisiin piikkauslaitteisiin ja kivihakkuihin.

Kotelon 30 (kuvio 4) poistoaukoilla 31 ja 32 varustetussa sisätilassa on edestakaisin liikkuva mäntä 33, joka jakaa tämän työiskukammioon 34 ja joutokäyntikammioon 35.

Kotelossa 30 on joutokäyntikammion 35 vieressä työkalu 37, ja kotelon 30 työiskukammion 34 puoleinen pää on suljettu kannella 38 (kuviot 4 ja 5), jossa on liitäntä 39 mekanismin kytkemiseksi paineistetun työaineen syöttöön (ei-esitetty). Kannessa 38 on työiskukammion 34 (kuvio 4) vieressä jakoputki 41, jossa on aksi-aalireikä 42, poikkisäteisreikä 43, ulkotiehyt 44 sekä kara 45.

Kotelon 30 ja kannen 38 välissä on jakolaite 46, jonka päällä on aukkoja 47 vastapäätä pyöreä, esim. kumista valmistettu joustava rengaselementti 48. Jakolaite 46 muodostaa yhdessä kannen 38 kanssa jako- eli syöttötilan 49, joka on tiehyen 50 kannessa 38 olevan kautta yhteydessä jakotangon 41 aksiaalireiän 42 kanssa, ja syöttötila on lisäksi yhteydessä liitäntään 39.

Jakolaitteen 46 sylinterimäisen reiän läpimitta on hieman suurempi kuin männän 35 läpimitta, joten mäntä tulee jakolaitteen 46 sisälle joutokäynnin lopussa. Joissakin muunnoksissa saattaa olla rakenteellisesti suositeltavaa tehdä jakolaite 46 ja kotelo 30 yhdestä kappaleesta.

Venttiilin edellä kuvattu yleinen järjestely tekee mahdolliseksi sen kokonaispituuden lyhentämisen ja rakenteen yksinkertaistamisen .

Tässä kuvatun juntan toiminta on samanlainen kuin kuvion 1 juntan, eikä sitä toisteta tässä.

Suhteellisen pitkää männän iskua ja rajoitettua työaineen kulutusta vaativissa sovellutuksissa saattaa olla tarkoituksenmukaista käyttää kuvion 6 esittämää junttaa, joka on tämän keksinnön eräs suoritusmuoto.

Tässä juntassa jakolaitteen 53 sisältävään onttoon koteloon 52 (kuvio 6) tulee edestakaisin liikkuva mäntä, joka jakaa kotelon 7 61822 52 sisätilan työiskukammioon 55 ja joutokäyntikammioon 56. Kotelossa 52 on aukko 57 työkalua 58 varten sekä poistoaukot 59 ja 60. Kotelon 52 seinässä saattaa olla joko kaksi sivutiehyttä 61 ja 62 (kuvio 7) tai yksi tiehyt 61 (kuvio 6) paineisen työaineen joutokäyntikammioon 56 syöttöä varten. Kotelon 52 ja jakolaitteen 53 väliin muodostuu venttiilitila 63, joka on aukkojen 64 kautta yhteydessä syöttötilaan 65. Jakolaitteessa 53 on ventriili-istukat 66 sekä liitäntä 67, jolla juntta kytketään paineisen työaineen syöttöön (ei-esitetty). Tässä suoritusmuodossa jakolaitteen 53 pinnassa on joko yksi pitkittäisura 68 tai useita tällaisia uria 68, 69, 70 (kuvio 7), joista uran 68 syvyys on hieman pienempi kuin uran 69. Uriin 68 ja 69 aukeaa tuloaukot 71, joista syötetään paineista työainetta työiskukammioon 55 (kuvio 6), kun taas urissa 70 (kuviot 7 ja 8) ei ole tällaista tuloaukkoa. Kotelon 52 sisäpinnassa on pitkittäisura 72, joka on yhteydessä sivutie-hyen 62 kanssa. Jakolaitteen 53 sivupinnalle tulee tiehyen 61 tuloaukkoa ja kammion 55 tuloaukkoa tai -aukkoja vastapäätä tiukka joustava rengaselementti 73 (kuvio 6) taikka elementti 74, joka muodostaa yhdessä vastaavien tuloaukkojen kanssa tulotiehyen 75 (kuvio 6) taikka useita tällaisia tiehyitä 75, 76, 77 (kuvio 7), jotka avautuvat molemmista päistään venttiilitilaan 63. Rengas-elementin 73 (kuvio 6) tai 74 (kuvio 7) ulkopinnassa oleva pit-kittäiskolo tai ura muodostaa vielä yhden tulotiehyen 78 vastapäätä tiehyen 61 tuloaukkoa. Rengaselementin 74 painuminen tiehyen 62 tuloaukkoon on estetty kololla 79, jonka tulo on saman muotoinen kuin tiehyen 62 tuloaukon, joskin hieman suurempi. Jakolaitteen 53 ulokkeet 80 estävät rengaselementin 73 (kuvio 6) pitkittäissiirtymisen.

Tämän suoritusmuodon joustavan rengaselementin 73 tai 74 (kuviot 7, 8) materiaali voi olla mitä tahansa yleistä öljynkes-tävää kumia.

Kun tässä kuvattu juntta yhdistetään liitännän 67 (kuvio 6) kautta paineisen työaineen syöttöön, aine virtaa syöttötilan 65 ja aukkojen 64 kautta venttiilitilaan 63, josta se virtaa tulotiehyen 75 kautta työiskukammioon 55 ja poistuu poistoaukon 59 kautta ympäröivään ilmaan, ja lisäksi työaine virtaa joko tulotiehyen 78 ja sivutiehyen 61 taikka tulotiehyiden 77, 78 ja sivutietyiden 8 61 822 61, 62 (kuvio 7) kautta joutokäyntikammioon 56 (kuvio 6). Vent-tiilitilan 63 ja työiskukammion 55 välisestä paine-erosta johtuen tuloaukkoa 71 vastapäätä oleva joustavan rengaselementin 73 osa muuttaa muotoaan ja sulkee tulotiehyen 75, jolloin tulotiehyen 78 virtauspinta-ala kasvaa. Tämän suoritusmuodon muunnos, jossa on sivutiehyillä 61 ja 62 varustettu jakolaite 53 sekä rengaselement-ti 74 (kuviot 7 ja 8), toimii samalla tavalla, joten sen toiminta kuvataan tässä yhdessä kuvion 6 esittämän mekanismin toiminnan kanssa. Joutokäyntikammiossa 56 olevan työaineen paine painaa männän 54 suorittamaan joutokäynnin, jolloin kammion 56 paine laskee nopeasti. Tässä välin työiskukammion 55 paine kasvaa, koska työaine puristuu kokoon sen sisällä. Kun työiskukammion 55 ja tulotiehyen 78 välinen paine-ero saavuttaa määrätyn arvon, tiehyen 78 muodostava rengaselementin 73 osa siirtyy sivutiehyen 61 tulo-aukkoon päin sulkien sen ja avaten samalla tulotiehyen 75, jonka kautta paineista työainetta alkaa virrata työiskukammioon 55. Työaineen syöttö joutokäyntikammioon 56 siis loppuu, ja käytetty työaine poistuu kammiosta 56 ympäröivään ilmaan.

Samaan aikaan työiskukammion 55 paine nousee, kun taas vent-tiilitilan 63 ja kammion 55 välinen paine-ero laskee.

Kun tämä paine-ero on laskenut määrättyyn arvoon, koloja 68 (kuvio 7) vastaan painuneet joustavan rengaselementin 73 osat suoristuvat oman sisäisen joustavuutensa ansiosta ja avaavat siis tiehyet 76. Työiskukammion 55 (kuvio 6) paine kasvaa nopeasti. Mäntä 54 pysähtyy ensin ja suorittaa sitten työiskun. Sillä hetkellä kun mäntä 54 alkaa avata poistoaukkoja 59 tulotiehyiden 79 kautta tapahtuvan työaineen virtauksen nopeus saavuttaa kriittisen arvon, jolloin nämä tiehyet sulkeutuvat nopeasti. Työiskukammio 55 jää yhteyteen venttiilitilan 63 kanssa tulotiehyen 75 välityksellä, ja kammion paine laskee nopeasti. Tällä välin joutokäynti-kammion 56 paine kasvaa, koska liikkuva mäntä 54 on puristanut siellä olevan aineen kokoon, jolloin pitkittäisuraa 68 vastapäätä oleva joustavan rengaselementin 73 osa siirtyy ja sulkee tiehyen 75 ja avaa tulotiehyen 78. Joutokäyntikammion 56 paine kasvaa nopeasti. Mäntä iskee työkaluun ja suorittaa sitten paluuiskun.

Tämän jälkeen mäntä suorittaa toistuvasti edellä kuvatun kaltaisia työjaksoja.

9 61 822

Keksinnön tässä kuvatun suoritusmuodon muunnoksen (kuvio 7) toiminnan erityisen kiinnostava piirre on se, että joustavan rengaselementin 74 yksi osa, se osa, joka määrittää tiehyet 75 ja 78, joiden virtauspinta-ala on suhteellisen pieni, ohjaa elimen 74 toisen osan toimintaa, ja tämä toinen osa määrää tulotie-hyet 76, joiden virtauspinta-ala, siis poikkileikkauspinta, on olennaisesti suurempi. Tämä tekee mahdolliseksi juntan tehon kasvattamisen kohtuullisella työaineen kulutuksella.

Keksinnön eräs suoritusmuoto on esitetty kuviossa 9. Tämän muunnoksen yleinen järjestely sopii erityisen hyvin käsikäyttöisiin paineilmalla toimiviin junttiin, esim. piikkauslaitteisiin.

Jakolaitteen 82 sisältävä ontto kotelo 81 on suljettu kannella 83, ja kotelon sisälle tulee edestakaisin liikkuva mäntä 84, joka jakaa kotelon 81 sisätilan työiskukammioon 85 ja jouto-käyntikammioon 86. Kotelon 81 läpi kulkevat poistoaukot 87 ja 88, joiden kautta käytetty työaine poistuu kammiosta, ja lisäksi siinä on aukko 89 työkalua 90 varten. Männässä 84 on etuosa 91 ja takaosa 92 sekä aksiaalinen umpireikä 93, joka avautuu takaosan 92 sivupintaan poikkisäteistiehyen 94 kautta ja tuo työainetta joutokäyntikammioon 86. Männän 84 takaosan 92 pinnassa on ulkoinen tiehyt 95, joka tuo paineista työainetta työiskukammioon 85 männän 84 ollessa etäisimmillään työkalusta 90. Kannessa 83 on liitäntä, joka mekanismi kytketään paineistetun työaineen syöttöön (ei-esitetty) ja joka muodostaa yhdessä jakolaitteen 82 kanssa syöttötilan 96. Jakolaitteessa on keskusreikä 97, johon tulee männän 84 takaosa 92. Tämän reiän sisäseinässä on pyöreä taso-upotus 98, joka avautuu syöttötilaan 96 tiehyen 99 kautta. Jako-laitteen 82 keskusreikä 97 ja työiskukammio ovat yhteydessä toisiinsa pitkittäistiehyen 100 välityksellä.

Jakolaitteen 82 ulkosivupinnassa on useita venttiili-istu-koita, jotka ovat pitkittäisuria 101, sekä tuloaukot 102, jotka avautuvat pitkittaistiehyisiin 100. Jakolaitteen 82 ulkosivu-pinnalla on joustava rengaselementti 103, joka on levitetty tiukalle ja on avoin rengas, jonka päät on kiinnitetty jakolaittee-seen 82. Joustavan rengaselementin materiaali voi olla mitä tahansa tavallista sopivaa öljynkestävää kumia. Elementti 103 muodostaa pitkittäisurien 101 kanssa tulotiehyet 104. Joustavan 618 2 2 10 elementin 103 pitkittäissiirtyminen on estetty korvakkeilla 105. Joustavan rengaselementin 103 päät voidaan kiinnittää esim. tapeilla 106 (kuvio 10), jotka ovat elementin 103 päissä ja asetetaan yhdessä laajenevien tappien 107 kanssa jakolaitteessa 82 tätä tarkoitusta varten oleviin reikiin 108. Toinen joustavan rengaselementin kiinnitystäpä on esitetty kuviossa 11, jossa joustavassa rengaselementissä 103 on korvakkeet 109, jotka sopivat jakolaitteen 82 rungon pitkittäisuriin 110.

Kun tämän suoritusmuodon iskumekanismi yhdistetään paineisen työaineen syöttöön, aine virtaa syöttötilaan 96 (kuvio 9) ja sieltä edelleen tulotiehyiden 104, tuloaukkojen 102, pitkittäis-tiehyiden 100, työiskukammion 85 ja poistoaukon 87 kautta ympäröivään ilmaan ja tiehyen 99, pyöreän tasoupotuksen 98 ja säteis-tiehyen 94 kautta aksiaalireikään 93. Syöttötilan 96 ja työiskukammion 85 välinen paine-ero aiheuttaa sen, että joustavan vent-tiilielimen 103 tuloaukkojen 102 kohdalla olevat osat muuttavat muotoaan ja sulkevat tulotiehyet 104. Tällöin työaineen syöttö työiskukammioon 85 lakkaa, ja tähän kammioon jo virrannut työaine poistuu ympäröivään ilmaan poistoaukon 87 kautta. Aksiaalireiäs-sä 93 olevan paineisen työaineen ansiosta mäntä 84 irtoaa työkalusta 90, jolloin tämä reikä aukeaa kokonaan ja syöttää työaineen joutokäyntikammioon 86. Mäntä suorittaa joutokäynnin. Kun männän 84 takaosa 92 sulkee tasoupotuksen 98, työaineen syöttö kammioon 86 lakkaa, ja männän 84 liikkuessa edelleen sen etuosa 91 avaa poistoaukon 88, jolloin käytetty työaine poistuu joutokäyntikam-miosta 86 ympäröivään ilmaan. Kun ulkoinen tiehyt 95 on pyöreän tasoupotuksen 98 kohdalla, työainetta tulee työiskukammioon 85 ja keskusreikään 97. Syöttötilan 96 ja kammion 85 välinen paine-ero pienenee, ja joustavan rengaselementin 103 tuloaukkoja 102 vastapäätä olevat osat suoristuvat sisäisen joustavuutensa ansiosta ja avaavat tulotiehyet 104. Työiskukammion 85 ja keskusreiän 97 paine nousee nopeasti. Mäntä 84 pysähtyy ensin ja suorittaa sitten työiskun. Kun ulkoinen tiehyt 95 kulkee tasoupotuksen 98 ohi, työiskukammio 85 ja keskusreikä 97 jäävät yhteyteen syöttötilan 96 kanssa ainoastaan venttiilin välityksellä. Sillä hetkellä, kun männän 84 etuosa 91 alkaa avata poistoaukkoa 87, työaineen virtaus tulotiehyeiden kautta saavuttaa kriittisen arvon ja 11 61822 seurauksena männän 84 pieni siirtymä aiheuttaa joustavaan rengas-elementtiin vaikuttavan paine-eron nopean kasvun, jolloin elementti 103 sulkee nopeasti tulotiehyet 104. Tällöin työaineen syöttö työiskukammioon 85 ja keskusreikään 97 lakkaa, ja käytetty työ-aine poistuu poistoaukon 87 kautta. Kun säteistiehyt 94 on pyöreän tasoupotuksen 98 kohdalla, työainetta tulee joutokäyntikam-mioon 86. Mäntä iskee työkaluun 90 ja suorittaa sitten joutokäynnin, jonka jälkeen edellä kuvattua jaksoa toistetaan.

Kuviossa 12 on esitetty keksinnön eräs erilainen suoritusmuoto. Tämän venttiilin yleinen järjestely sopii erityisen hyvin metallinleikkaus- ja niittausvasaroihin.

Onttoon koteloon 111 (kuvio 12) tulee edestakaisin liikkuva mäntä 112, joka jakaa kotelon 111 sisätilan työiskukammioon 113 ja joutokäyntikammioon 114. Kotelon 111 seinän läpi kulkevat poistoaukot 115 ja 116, jotka poistavat käytetyn työaineen näistä kammioista, ja kotelossa 111 on lisäksi liitäntä 117 työkalua 118 varten. Edelleen kotelossa 111 on sivutiehyet 119, jotka tuovat paineista työainetta joutokäyntikammioon 114. Kotelon 111 työiskukammion 113 puoleinen pää on suljettu kannella 120, jossa on liitäntä 121 iskumekanismin paineisen työaineen syöttöön (ei esitetty) kytkemistä varten. Kotelon 111 sisällä on jakolaite 123, jossa on tuloaukot 124 ja 125. Tuloaukot 124, joita on kaksi kappaletta, sijaitsevat toisiaan vastapäätä ja avautuvat työiskukammioon 113, ja toiset kaksi tuloaukkoa 125 sijaitsevat myös toisiaan vastapäätä mutta aukeavat sivutiehyisiin 119, ja tuloaukko-jen 124 ja 125 akselit ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa. Jako-laitteen 123 ulkopuolelle on asennettu irrotettavilla kiinnitys-laitteilla 126 (kuvio 13) joustava rengaselementti 127, joka muodostaa jakolaitteen 123 kanssa tulotiehyet 128 ja 129. Kiinnitys-laitteissa 126 on korvakkeet 130 (kuvio 14), jotka estävät rengas-elementin 127 pitkittäissiirtymisen. Venttiilin joissakin muunnoksissa saattaa olla edullista tehdä irrotettavat kiinnityslait-teet pyöriviksi kappaleiksi. Tässä kuvatun suoritusmuodon rengas-elementin materiaali voi olla jousiterästä, tiettyä pronssilaatua tai lujaa muovia (esim. "Kapralonia"). Luotettavuuden lisäämiseksi rengaselementin ulkopinta on sopivinta päällystää joustavalla materiaalilla, esim. kumilla.

618 2 2 12

Kun juntta yhdistetään liitännän 121 (kuvio 12) kautta paineisen työaineen syöttöön, aine virtaa syöttötilaan 122 ja sieltä edelleen tulotiehyisiin 128, tuloaukkoihin 124, työiskukammioon 113 ja poistoaukkoon 115 sekä edelleen ympäröivään ilmaan ja myös tulotiehyiden 129, tuloaukkojen 125 ja sivutiehyiden 119 kautta joutokäyntikammioon 114. Paine-ero saa joustavan rengas-elementin 127 (kuvio 13) tuloaukkojen 124 kohdalla olevat osat muuttamaan muotoaan ja painumaan tiukasti näihin aukkoihin. Koska aukot 124 sijaitsevat toisiaan vastapäät, ja rengaselementin materiaali on suhteellisen jäykkää, tämä muodonmuutos tekee joustavan elimen 127 elliptiseksi.

Rengaselementin 127 aukkojen 125 kohdalla olevat osat siirtyvät siis koteloon 111 päin, jolloin tiehyiden 129 virtauspinta kasvaa. Joutokäyntikammiossa 114 (kuvio 12) vallitseva paine työntää männän 112 joutokäyntiin. Sillä hetkellä, kun mäntä 112 alkaa avata poistoaukkoa 116, työaineen virtaus tiehyiden 129 kautta saavuttaa kriittisen arvon, ja tästä seuraava männän 112 pieni siirtymä aiheuttaa joustavan rengaselementin 127 aukkojen 125 (kuvio 13) kohdalla oleviin osiin vaikuttavan paine-eron äkillisen kasvun, jolloin elementin 127 nämä osat muuttavat muotoaan ja painuvat tiukasti aukkoihin 125. Samalla elementin 127 aukkoihin 124 painuneet osat avaavat nämä aukot elementin 127 sisäisen joustavuuden ja työiskukammiossa 113 olevan paineisen työaineen paineen johdosta, koska liikkuva mänät 112 on puristanut työaineen kokoon, ja tiehyet 128 aukeavat. Työiskukammion 113 (kuvio 12) paine kasvaa, ja käytetty työaine poistuu joutokäyntikammiosta ympäröivään ilmaan. Mäntä 112 pysähtyy ensin ja suorittaa sitten työiskun. Sillä hetkellä, kun mäntä 112 alkaa avata poistoaukkoa 115, tiehyiden 128 kautta kulkeva virtaus saavuttaa kriittisen arvon, ja tästä johtuva männän 112 pieni lisäliike aiheuttaa rengaselementin 127 aukkojen 124 (kuvio 13) kohdalla oleviin osiin vaikuttavan paine-eron äkillisen kasvun. Elementin 127 nämä osat muuttavat muotoaan ja painuvat tiukasti aukkoihin 124. Samalla hetkellä aukkoihin 125 painuneina olleet elementin 127 osat vapauttavat nämä aukot elementin 127 sisäisen joustavuuden ja joutokäyntikammiossa 114 olevan työpaineen paineen johdosta. Joutokäyntikammiossa vaikuttava paine kasvaa, ja käytetty työaine poistuu 618 2 2 1 3 työiskukammiosta 113 poistoaukon 115 kautta. Kun mäntä 112 on iskenyt työkaluun 118, se suorittaa joutokäynnin. Tämän jälkeen mäntä 112 suorittaa toistuvasti edellä kuvatun kaltaisia työjaksoja .

Venttiilin viimeksi kuvattu rakenne tekee mahdolliseksi käyttää hyväksi joustavan rengaselementin 127 sisäistä joustavuutta takaisinkytkennän aikaansaamiseksi paineisen työaineen työisku-kammioon 113 tulevan syötön ja joutokäyntikammioon 114 tulevan syötön välille. Tämä lisää venttiilin luotettavuutta ja ajoittaa näihin kammioihin tulevan työaineen syötön lopettamisen.

Claims (6)

618 2 2 14

1. Venttiililaite paineilmajunttaa varten, joka koostuu rengaselementiksi muodostetusta venttiilistä ja venttiilinistu-kanrungosta, jossa on paineilman sisäänvirtausta varten työisku-kammioon säteettäiset aukot, joiden säteettäisesti ulommat päät päättyvät istukanmuotoisiin syvennyksiin, jolloin venttiili ympäröi aukkoja ja syvennyksiä, tunnettu siitä, että rengas-elementti (24, 29, 48, 73, 74, 103, 103a, 127) on joustavaa ainetta ja on sovitettu pingottaen venttiilinistukanrungon (5, 5', 5", 46, 53, 82, 123) ympäri ja että syvennykset (6, 28, 68, 69, 70, 104, 128, 129) ovat akselin suunnassa avoinna ulospäin rengas-elementin akselikorkeuden yläpuolelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiililaite, tunnettu siitä, että venttiilinistukanrunko on muodostettu jako-laitteeksi (5, 46, 53 82, 123).

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen venttiili-laite, tunnettu siitä, että rengaselementtiin (24), venttiilinistukanrungon (5) säteettäisiä aukkoja (23) vastapäätä olevalle alueelle, on sovitettu olakkeen (26) muotoisia vahvikkeita.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen venttiili-laite, tunnettu siitä, että syvennykset, joihin säteettäiset aukot päättyvät, muodostuvat rengaselementtien (29) pitkittäis-koverruksista (28).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen venttiili-laite, tunnettu siitä, että jakolaitteen (5) pinnalla on ulokkeita (27), jotka kiinnittävät rengaselementin (24) akselin suunnassa.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen venttiili-laite, tunnettu siitä, että rengaselementti (103, 103a) on lovettu ja on lovetuista päistään kiinnitetty venttiilinistu-kanrunkoon vast, jakolaitteeseen (82).