FI61006C - Flexibel behaollare foer transport och lagring av massagods - Google Patents

Description

MlVlr-τΙ ΓβΙ «« KUULUTUSJULKAISU &ΛΓ\Γ\£ ^ (11) UTLÄGGN ! NGSSKRIPT ölUUo ^ τ ^ (51) Kv.lk3/kit.CI.3 Β 65 D 88/16 SUOM I — Fl N LAN D (21) P»t.nttlh»k.mu.-p»t«,t»n^knln* TTl68l (22) Htktmltplivl — Amttknlnpdag 26.05-77 ^ ' (23) Alkupllvl —Giltlghttsdig 26.05-77 (41) Tullut julklMktl — Bllvlt offvntlig 29.12.77

Patentti· ja rekisterihallitut .... ΜΜ.

_ . , . . . (44) Nlhtlvlkilpwwn t kuuLulluliun pvm. — „ „ Q

Patent- och ragistarstyralsan ' ' Anutkin utiigd och uti.«krift«n publicmd 29.01.82 (32)(33)(31) Pyydetty «tuoikaui —Begird prlerltet 28. 06.7 6

Norja-Norge(NO) 7^2230 (71) Norsk Hydro a.s, Bygd^y alli 2, Oslo 2, Norja-Norge(NO) (72) Bjarne Omdal, Porsgrunn, Johannes Skaadel, Skien, Norja-Norge(NO) (7k) Oy Kolster Ab (5*0 Taipuisa säiliö massatavaran kuljetusta ja varastointia varten -Flexibel behällare för transport och lagring av massagods Tämä keksintö koskee taipuisaa säiliötä massatavaran, varsinkin jauhe- ja raemaisen aineen, kuljetusta ja varastointia varten.

Säiliötä voi käyttää massatavaraa varten, jonka määrä on noin 100 kilosta useaan tonniin. Sen voi valmistaa kudotusta aineesta, esim. kudotusta polypropeenista, tai laminoidusta muovista tai paperista. Keksinnön mukainen rakenne ei kuitenkaan ole sidottu rakennusaineisiin paitsi sikäli, että aineen on oltava sopiva po. käyttötarkoitukseen. Säiliö on mielutien varustettu sisäsäkillä, joka on tiivistä ainetta, esim. muovia tai paperia. Tämä käsittää pohjaosan, keskiosan ja yläosan, jonka nostosilmukat ovat tarpeeksi vahvat säkin nostamiseksi sisältöineen. Nostosilmukat ovat mieluiten itse säiliön yläosan kanssa yhteen kuuluvia osia, mutta ne voivat myös 2 61006 olla tähän kiinnitettyjä, erillisiä osia.

Säiliön voi valmistaa yhdestä ainekappaleesta, joka taitetaan kokoon poikittain tai pitkittäin ja liitetään yhteen säkin muotoiseksi. Sen voi myös valmistaa yhdestä ainekappaleesta katkaistun letkun muodossa, joka esim. on valmistettu suulakepuristamalla tai ympäri kutomalla. Tämä kappale voidaan sitten liittää yhteen alareunassa ja lukita yläosassa sitomalla nuoralla tms. ja mahdollisesti siihen voidaan kiinnittää nostosilmukat, niin että saadaan säkkimäinen kuljetus-/varastointiyksikkö.

Tänä päivänä käytetään useita tällaisia erilaisia säiliöitä massatavaran kuljettamiseksi. Eräät on tarkoitettu kertakäyttöön ja toiset toistuvaan käyttöön.

Ruotsalaisesta patenttihakemuksesta n:o 7 405 935 tunnetaan taipuisa säiliö, jonka voi nostaa sisältöineen. Tässä säiliössä on erikoinen nostolaite, joka sisältää köyden, joka on kiinnitetty sen yläpäähän ja ulottuu sen keskipisteen läpi ja on kiinnitetty pohjaan, esim. tämän alla olevaan levyyn. Tällä tavalla kuorma jakaantuu säiliötä nostettaessa. Nostolaite on suunniteltu säiliöille, joita käytetään kerran tai toistuvasti. Vaikka tämä laite jakaa kuormituksen hieman paremmin kuin tavallisessa taipuisassa säiliössä, sen rakenne on melko monimutkainen, mikä tekee säiliön valmistuksen kalliimmaksi. Toinen haitta on se, että säiliö valmistetaan niin monista ja erilaisista yksittäisosasista, että aineen kokonaiskulutus säiliötä kohden muodostuu suureksi.

Lisäksi tunnetaan tanskalaisesta patentista n:o 132 877 taipuisa säiliö, jossa on lähes neliömäinen pohjaosa, jossa on tyhjen-nysreikä, jonka peittää irrallinen ainekappale. Tämä leikataan auki tyhjennettäessä, ja seuraavan täytön yhteydessä pannaan sisälle uusi peitekappale. Säiliö on varustettu erikoisilla, ompelemalla kiinnitetyillä nostosilmukoilla, esim. neljällä ja kansimaisella yläosalla, jossa on täyttöreikiä, jotka voi sulkea narulla. Tämä säiliö, jonka monimutkainen rakenne koostuu useista yksittäisosista, jotka on ommeltava yhteen, vaatii monimutkaisen valmistuslaitteen, mikä tekee sen kalliiksi. Siksi se on tarkoitettu toistuvaan käyttöön. Neljä erillistä ommeltua nostosilmukkaa jakavat pystysuoran jännityksen epätasaisesti säiliön kankaassa, joka siksi on tehtävä lujasta ja kalliista laadusta.

Po. keksintö on kehitetty muoto norjalaisen hakemuksen n:o 4350/73 mukaisesta isosta säkistä. Tämä säkki on tehty yhdestä 3 61 006 ainekappleesta, joka on taitettu kaksinkertaiseksi ja ommeltu yhteen sivuissa ja pohjassa. Suunnilleen taittoreunan keskelle on tehty rakomainen leikkaus, joka muodostaa täyttöäukon. Sivureunat on ommeltu yhteen yhdeksi kappaleeksi alas taittoreunasta siten, että muodostuu kaksi nostosilmukkaa, jotka ulottuvat leikkauksesta sivu-saumojen ja taittoreunan suorien jatkoviivojen väliseen leikkaus-kohtaan.

Tämä säkki on osoittautunut hyvin sopivksi massatavaran kuljetukseen ja se on halpa, minkä vuoksi sitä voi käyttää kertakäyttö-säkkinä.

Dynaamisissa murtokokeissa on osoittautunut, että kuormituksen jakaantuminen säkkiä nostettaessa ei ole kaikkein paras johtuen säkin pohjarakenteesta. Po. keksinnön tarkoituksena on siksi parannetun pohjarakenteen kehittäminen, jonka voi sovittaa menestystä saavuttaneen säkin mukaan. Toinen tarkoitus on ollut pohjarakenteen saaminen, joka on myös sopiva samanlaisia taipuisia säiliöitä esim. kuvatunlaisia, varten. Keksinnön eräs tärkeä tarkoitus on myös järkiperäinen ja ainetta säästävä menettelytapa parannetun pohjarakenteen sisältävien taipuisien säiliöiden valmistamiseksi.

Keksijäin on onnistunut rakentaa pohja, jonka ansiosta säiliö kokonaisuutena nähtynä kestää suuremman dynaamisen kuormituksen kuin norjalaisen hakemuksen n:o 4350/73 mukainen iso säkki.

Keksinnön kohteena on siten taipuisa massatavaran kuljetus- ja varastointisäiliö, joka on edullisesti varustettu läpäisemätöntä ainetta olevalla sisäsäkillä ja jonka yläosassa on nostosilmukat ja keskitäyttöaukko ja jonka pohjaosa muodostuu sivuseinien pidennyksestä. Säiliölle on tunnusomaista, että säiliön pohjaosa koostuu vähintään neljästä pareittain yhtä leveästä liuskasta, jotka on muodostettu yhdensuuntaisten lukkojen avulla sivuseinien pidennuksistä ja pareittain liitetty yhteen alareunoistaan, niin että muodostuu joustava pohja toistensa suhteen liikkuvista pohjasilmukoista.

Keksinnön mukainen säiliö valmistetaan mieluiten siten, että ainekappale, joka on esim. kudottua polypropeenia, taitetaan poikittain, liitetään yhteen sivuissa hieman taittoreunan alla, johon tehdään leikkaukset keskellä nostosilmukoiden ja täyttöäukon muodostamiseksi. Tässä menettelyssä on erikoista se, että ainekappaleen alareunassa ja keskellä tehdään leikkaus, jonla pituus on pienempi tai yhtä kuin 1/4 ainekappaleen leveydestä, ja että liitännät sivuissa lopetetaan tätä leikkausta vastaavan välimatkan päässä ainekappaleen alareunasta, minkä jälkeen näin muodostetut neljä liuskaa liitetään yhteen 4 61 006 parittain niin että muodostuvat liitäntäviivat ovat kohtisuorasti suhteessa toisiinsa.

Säiliön parhaana pidetty muoto saadaan kun se muodostetaan yhdestä kaksinkerroin taitetusta ainekappaleesta, jolloin liuskat on muodostettu olennaisesti pystysuorien leikkausten avulla, jotka ulottuvat lähtökohdista ainekappaleen reunaan, joka on kauimpana taitto-reunasta, ja että ristikkäin vastakkaiset liuskat liitetään yhteen pareittain limittäisten pohjasilmukoiden muodostamiseksi.

Keksinnön mukaisella taipuisallasäiliöllä on pohja, jolla on lähes neliömäinen muoto, eikä se ole tiivis, koska liuskat on vain yhdistetty alareunassa. Tämä antaa kuormituksen erityisen hyvän jakaantumisen, koska pohjan limittäisiä osia voidaan siirtää suhteellisesti, mikä antaa kuormituksen paremman jakaantumisen kuin pohja, joka koostuu yhdestä ehjästä kappaleesta. Koska pohja on kaksinkertainen, kohdistuu myös liitäntäsaumoihin puoli kuormitusta.

Taipuisa säiliö, jonka pohja koostuu esim. kuudesta tai kahdeksasta parittain yhtä isosta liuskasta, saa myös liitäntäviivat, jotka leikkaavat toisensa yhdessä pisteessä, jolloin leikkauskulmat ovat vastaavasti 60 ja 45 astetta.

Taipuisan säiliön tiettyjä käyttötarkoituksia varten voi olla käytännöllistä ommella yhteen liuskat myös niiden sivureunoissa taipuisalla tai heikolla langalla, niin että kun säiliö täytetään, voidaan yhdistettyjä liuskoja silti siirtää suhtessa toisiinsa. Näin saadaan tiivis pohja, jolloin sisäsäkkiä ei tarvita.

Taipuisan säiliön rakennetta ja sen valmistusmenettelyä kuvataan seuraavassa lähemmin viitaten piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää taipuisan säiliön lähtöainekappaletta ja kuinka tätä ensin taitetaan poikittain; kuvio 2 esittää valmista taipuisaa säiliötä, joka on tehty kuvion 1 näyttämästä ainekappaleesta; kuvio 3 esittää lähtöainekappaletta, joka ensin on taitettava pitkittäin; kuvio 4 esittää ympärikudottua ainekappaletta katkaistun letkun muodossa, jonka yläaukko muodostaa säiliön täyttöaukon; kuvio 5 esittää ympärikudottua ainekappaletta katkaistun letkun muodossa, jonka aukot on yhdistetty ja muodostavat säiliön sivusaumat; ja kuviot 6-8 esittävät keksinnön mukaisen säiliön yhtä lisäsuo-ritusmuotoa.

5 61006

Kuvio 1 näyttää levitetyn ainekappaleen 1, josta säiliö ommellaan parhaana pidetyn menetelmän mukaisesti. Kappale asetetaan kaksinkerroin taittamalla se näytetyn taittoreunan 2 ympäri. Leikkauksen täyttöaukkoa 3 varten ja liuskojen 4 jakamiseksi alareunoilla a, a', b ja b' tehdään vastaavasti säiliön yläreunassa (taittoreunassa) ja alareunassa ja mieluiten sen jälkeen kun kappale on asetettu kaksinkerroin. Liuskojen 4 näyttämiseksi paremmin kaksi niistä on varjostettu. Jos säiliö on tehtävä esim. kahdeksalla liuskalla eikä neljällä, on leikkaukset tehtävä myöskin pitkin näytettyjä katkoviivoja 5 alareunassa. Kaksi sivureunaa 6 yhdistetään pisteviivoja pitkin ja pohjaliuskat, jotka ovat suoraan vastapäätä toisiaan, yhdistetään pareittain, niin että neljä liuskaa sisältävässä muodossa kiinnitetään a liuskaan a' ja b liuskaan b'.

Säiliön voi vaihtoehtoisesti tehdä kahdesta ainekappaleesta, joiden leveys on yhtä kuin puolet kuvion 1 näyttämästä leveydestä. Nämä liitetään yhteen pitkin sivureunoja d-e ja f-g kuvion 1 mukaisesti ennen kuin ainekappale taitetaan taittoreunan 2 ympäri. Leikkausta ei tarvitse tehdä täyttöaukkoa 3 eikä pohjaliuskoja 4 varten ja säiliö saa neljä pystysuoraa sivusaumaa.

Säiliö voidaan myös kuvioiden 6-8 mukaisesti valmistaa yhdestä pitkästä ainekappaleesta. Tällöin siinä on neljä sivusaumaa, kuten on mainittu edellä, mutta pohjaliuskoja 4 muodostuu vain kaksi, koska kaksi muuta ovat kiinni toisissaan, koska ainekappaletta ei ole jaettu kahtia. Liuskat a ja a' ovat jo kiinni toisissaan. Kuviossa 6 ja 7 poikittaiset yhtenäiset viivat ovat taittoviivoja, kun taas katkoviivat ovat saumausviivoja. Kuviossa 8 viitenumero 8 osoittaa poh-jasaumaa käytettäessä kuvion 6 mukaista ainekappaletta ja 8^ osoittaa pohjasaumaa käytettäessä kuvion 7 mukaista ainekappaletta.

Kuvio 2 esittää perspektiivikuvantoa parhaana pidetystä toteutusmuodosta alhaalta nähtynä vinosti niin että liuskojen leik-kaavat liitäntäviivat 8, 8' näkyvät.

Kuvio 3 näyttää toteutusmuodon, jossa taittoreuna 2 on sijoitettu ainekappaleen yhteen pystysuoraan sivureunaan. Tässä on säiliön yläpää ommeltava yhteen, jolloin sen kantokyky heikke-nee ainekappaleen ja sauman vetolujuuden välisen suhteen osalta verrattuna kuvion 1 näyttämään, parhaana pidettyyn toteutusmuotoon.

6 61006

Kuvio 4 näyttää toteutusmuodon, jossa on tavanomainen avoin yläpää, joka on tehty ympärikudostusta, letkumaisesta ainekappa-leesta, mutta tasaista kangasta, jossa on yksi tai useampia pystysuoria sivusaumoja, voidaan myös käyttää. Näytetty säiliö lukitaan suun kohdalla ja se nostetaan puristuskoukulla, juoksusolmulla varustetulla silmukalla tms., jolloin yläreunaa alastaittamalla muodostettu pallereuna 7 estää ulosliukumisen kytkennästä. Säiliön nostamiseksi voidaan myös käyttää erillisiä nostosilmukoita, jotka ommellaan kiinni säiliön yläpäähän. Tässäkin muodossa yhdistetään liuskat 4 parittain alareunassa, niin että liuska a kiinnitetään liuskaan a' ja liuska b liuskaan b*.

Kuvio 5 näyttää toteutusmuodon, joka on tehty ympärikudotusta ainekappaleesta. Tässä käytetään letkumaista ainekappaletta, jonka leveys aukilevitettynä on yhtä kuin säiliön koko korkeus. Leikkaus täyttöaukkoa 3 varten tehdään yläreunan keskellä ja leikkaukset liuskoja 4 varten alareunassa siten, että a = a* = 1/2 b. Reunoja aja a* pitkin letku leikataan auki, sivureunat 6 liitetään yhteen katkoviivan mukaisesti ja lopuksi yhdistetään näin muodostuneet sivu-liuskat alareunoissa a ja a* kun liuskat on käännetty ulos.

Norjalaisen hakemuksen n:o 4350/73 mukainen taipuisa säiliö ja po. keksinnön mukainen taipuisa säiliö läpikävivät dynaamisen koes-tuksen. Säiliö nostettiin ylös jalustaan kiinnittämällä ketjun koukku nostosilmukoihin. Ketjun ja jalustaan väliin oli kytketty mittauskenno säiliöön kohdistuvan voiman mittaamiseksi. Kokeessa säiliö, joka oli täytetty 800 kg:11a valukelpoisella aineella sai pudota vapaasti matkan verran, joka on ilmoitettu taulukossa suurimpana putoamiskorkeutena ja joka siis vastasi kytketyn ketjun pituutta. Vapaan pudotuksen jälkeen säiliö siis pysähtyi äkkiä ja kuormitus-voiman kulku mitattiin mittauskennolla ja merkittiin muistiin nopealla piirturilla. Säiliötä kokeiltiin, kunnes se alkoi revetä, suurentamalla putoamiskorkeutta kokeesta toiseen, kunnes säiliö repesi.

Taulukossa ilmoitettu suurin putoamiskorkeus ja suurin voima näyttävät putoamiskorkeuden ja vastaavan, rekisteröidyn voiman, joka kohdistui säiliöön ennen sen repeämistä. Lukuunottamatta muutamia harvoja tapauksia, joissa vikaa oli saumoissa, säiliöt rikkoontuivat repeämällä jonkin verran nostosilmukoiden alapuolella. Tämä merkitsee, että nostosilmukat ja pohjarakenne kestävät suuremman kuormituksen kuin itse aine säiliössä. Taipuisat säiliöt oli valmistanut kaksi valmistajaa, jotka ovat taulukossa vastaavasti tyyppi I ja II. Tämä selittää helposti koetulosten hajaantumisen.

61006

Taulukko Säiliötyyppi Valmistaja Koestus Suurin putoamis- Suurin voima korkeus, mm kg ' ._ . .. . 1 160 3040

Norjalainen hakemus j 2 220 4000 4350/73 3 220 4240 4 280 4720 5 205 3360 n 6 250 3840 7 295 4080 8 250 3240

Keskiarvot | 235 3815

Keksinnön 9 325 5360 mukaiset j 10 415 6240 11 295 5480 12 385 4640 τι 13 475 5400 14 415 5360 15 475 5680

Keskiarvot I 397,8 | 5451

Kokeista käy selvästi ilmi, että uusi pohjarakenne tekee mahdolliseksi suuremman kuormituksen kohdistamisen keksinnön mukaiseen täytettyyn taipuisaan säiliöön kuin tunnettuun, norjalaisen hakemuksen n:o 4350/73 mukaiseen säiliöön. Vastaavasti pudotuskorkeuden ja suurimman rekisteröidyn voiman osalta laskettuna uusi säiliö kestää 69,1 % ja 43,1 % suuremman kuormituksen kuin tunnettu taipuisa säiliö.

Keksinnön mukainen taipuisa säiliö ei ole vain vahvempi kuin tunnettu säiliö, vaan se on myös helppo valmistaa, eikä uusi pohjarakenne vaadi enemäpää ainetta valmistuksessa kuin tunnetun säiliön.

Claims (7)

8 61006

1. Taipuisa massatavaran kuljetus- ja varastointisäiliö, joka on edullisesti varustettu läpäisemätöntä ainetta olevalla sisäsäkillä ja jonka yläosassa on nostosilmukat ja keskitäyttöaukko ja jonka pohjaosa muodostuu sivuseinien pidennyksestä, tunnettu siitä, että säiliön pohjaosa koostuu vähintään neljästä pareittain yhtä leveästä liuskasta (4), jotka on muodostettu yhdensuuntaisten aukkojen avulla sivuseinien pidennyksistä ja pareittain liitetty yhteen alareunoistaan, niin että muodostuu joustava pohja toistensa suhteen liikkuvista pöhjasilmukoista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen taipuisa säiliö, tunnet- t u siitä, että se on valmistettu yhdestä kaksinkerroin taitetusta ainekappaleesta ja että liuskat (4) on muodostettu olennaisesti pystysuorien leikkausten avulla, jotka ulottuvat lähtökohdista (d, g) aine-kappaleen reunaan, joka on kauimpana taittoreunasta (2), ja että ris-tikkäin vastakkaiset liuskat (4) (a, a':b, b')(kuvio 1) liitetään yh teen pareittain limittäisten pöhjasilmukoiden muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen säiliö, tunnet-t u siitä, että se on valmistettu kahdesta ainekaistaleesta, jotka on vierekkäin ommeltu yhteen pitkin reunojaan (f-g) ja (e-d) jotka ovat kohtisuorassa taittoreunaan (2) nähden, jolloin saumat päättyvät välimatkan päähän pohjan reunoista vastaten liuskojen (4) pituutta ja jossa yhteenliittämättömät kaistaleen päät muodostavat liuskat (4).

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen säiliö, tunnet-t u siitä, että se on valmistettu yhdestä pitkästä ainekaistaleesta, jonka leveys vastaa liuskojen (4) leveyttä, jolloin kaksi liuskaa on jo liitetty yhteen pitkää ainekaistaletta valmistettaessa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen taipuisa säiliö, tunnettu siitä, että mainittu säiliö koostuu letkumaisesta aineesta ja että liuskat (4) on valmistettu leikkausten avulla, jotka ovat olennaisesti samansuuntaisia kuin letkun pystysuorat sivuviivat ja jotka on jaettu pitkin letkun alakehää, (kuvio 4).

6. Patenttivaatimusten 2-4 mukainen taipuisa säiliö, tunnettu siitä, että täyttöaukon muodostaa leikkaus (3), joka on olennaisesti kohtisuorassa taittoreunaan (2) nähden.

7. Patenttivaatimusten 1-6 mukainen taipuisa säiliö, tunnettu siitä, että pöhjasilmukat on sivureunoistaan liitetty yhteen taipuisien tai heikkojen lankojen avulla. 9 61006