FI59656B - Floedesregleringsventil - Google Patents

Description

Ifffr- τ·| r.l KUULUTUSJULKAISU ςΟίζ/ jjHa ™ «"»UTlAOONINOSSKIUfT ^656 C Patentti rayiirnelty 10 00 1031 *Äv3 Patent me.iJela t ^ ^ (51) K».ik?/lotci.3 p 16 K 17/22

SUOMI —FINLAND (21) PM^nlh^MMM-PKancaraOkirini 1315M

(22) Htkwnhpilvft_Aiw&kiitngtdag 29.0U.TU

' * (23) Alkupllvft—Glltlghetadig 29. OU. 7U

(41) Tullut lulklMktl — KltvK offantHg 31.10. TU

(44) NlhtlviksIpttKxi |a kuuL|ulkal«un pvm. —

Palane· och rtgisteratyrtlMn ' ' Anrtfcanutbgd oeh uti.*krift«·puMicwwl 29.05.8l (32)(33)(31) ^nf4«**y nueUwet—i^lrd prtorkut 30.0U.73 USA(US) 3556U2 (71)(72) Eskil A.I. Olsson, Frustunavägen U3, 125 UO Älvsjo, Ruotsi-Sverige(SE) (7U) Berggren Oy Ab (5M Virtauksensäätöventtiili - Flödesregleringsventil

Esillä oleva keksintö kohdistuu kaasu- tai nestejohdossa käytettävään virtauksensäätöventtiiliin paineputouksen rajoittamiseksi venttiilissä ainakin yhdessä virtaussuunnassa etukäteen määrättyyn maksimiarvoon, joka venttiili muodostuu venttiilikotelosta syötöin ja poistoin sekä aksiaalisin sylinteritiloin, jossa on aksiaalisesta siirtyvä venttiilimäntä, jota painetaan vaikutuselimellä suuntaan, joka on virtaussuuntaan nähden vastakkainen ja vasten pysäytintä venttiilin syöttöpäässä.

Virtauksensäätöventtiili on tarkoitettu sekä nesteisiin sekä kaasuihin, ja "paine-erolla” tarkoitetaan venttiilin syöttöpään ja / poistopään välistä paine-erotusta. Venttiilin poistopaine on normaalisti vain merkityksettömästi pienempi kuin venttiilin syöttö-paine minimipaine-eron vallitessa, mutta jos jostain syystä esiintyisi kaasun tai nesteen epänormaalia kulutusta, niin venttiili-päiden välinen paine-ero pyrkii kasvamaan. Keksinnön mukaan vent-tiilipäiden välisen paine-eron annetaan kasvaa siten vain etukäteen määrättyyn maksimiarvoon, minkä jälkeen venttiili rajoittaa lävitseen menevää virtausta tai peräti estää sen kokonaan.

2 59656

Keksintö koskee myös joliojärjestelmää, joka sisältää yhden tai useamman yllämainitunlaisen virtauksensäätöventtiilin. Keksinnön mukaisen virtauksensäätöventtiilin pääasiallisimmat tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Keksinnön eräänä päätarkoituksena on siksi aikaansaada virtauksen-säätöventtiili, joka automaattisesti pienentää tai kokonaan katkaisee virtauksen kulun sellaisen venttiilin sisältävän putken tai johdon sattuessa rikkoontumaan, mikä aiheuttaa nimittäin venttiili-päiden välille paine-eron, joka ylittää yllämainitun, sallitun maksimipaine-eron, tai joka pienentää tai estää nesteen virtauksen jossain johdossa, esim. lämminvesijohdossa, siinä tapauksessa, että saman sekoitushanan lämminvesijohdossa vallitsee korkeampi paine kuin kylmävesijohdossa, jossa tapauksessa lämminvesi pyrkii virtaamaan kylmävesijohtoon suunnassa, joka on vastakkainen kylmä-veden normaalille virtaussuunnalle. Keksinnön mukaista venttiiliä voidaan käyttää lukuisiin muihin tarkoituksiin, joissa katsotaan edulliseksi estää tai pienentää johdon tai johtojärjestelmän läpi menevää kaasu- tai nestevirtausta ja jolloin venttiilin syötön ja poiston välinen paine-ero ylittää etukäteen määrätyn maksimiarvon .

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa venttiili on muodostettu kaksi-tieventtiiliksi, joka voi katkaista nestevirran missä tahansa suunnassa, mikä voi olla edullista esimerkiksi, jos venttiili on kytketty useammasta venttiilistä muodostuvaan venttiilijärjestelmään, jossa ennen rikkoontumiskohtaa sijaitseva venttiili estää kaasun 3 59656 tai nesteen takaisinvirtaamisen jakelukohdista, jolloin kaasun tai nesteen tarpeeton vuotaminen tulee samalla tavalla estetyksi samanaikaisesti, kun johtojen täyttäminen rikkoutuman korjaamisen jälkeen helpottuu.

Keksinnön mukaista venttiiliä voidaan käyttää johtojärjestelmässä, joka sisältää yhden tai useamman sellaisen paineensäätöventtiilin, joka sallii nesteen virtaamisen ainoastaan venttiilipäiden välisen paine-eron ollessa etukäteen määrätyn maksimiarvon alapuolella.

Keksinnön muut tunnusmerkit, edut ja tarkoitukset tulevat ilmenemään seuraavasta kuvauksesta, jossa joukko keksinnön eri suoritusesimerk-kejä tullaan kuvaamaan viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Piirustuksissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen yksiteisen virtauk-sensäätöventtiilin erästä yksinkertaista suoritusmuotoa, kun taas kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaista yksinkertaista kaksitie-venttiiliä, joka on varustettu elimillä venttiilikappaleen venttiili-kotelon sisällä tapahtuvan liikkeen havainnoimiseksi ja/tai rajoittamiseksi. Kuvio 3 esittää samantyyppistä venttiiliä kuin kuvio 1, mutta sitä on muunnettu kahdella eri tavalla tähän verrattuna. Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen virtauksensäätöventti Iin erästä lisäsuo-ritusmuotoa, joka on varustettu sähköisillä laitteilla, joilla vaikutetaan venttiilikappaleeseen joustavasti jommassa kummassa tai molemmissa suunnissa. Kuvio 5 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaisen venttiilin käyttöaluetta, nimittäin vesijohtojärjestelmää, joka sisältää lukuisia sellaisia virtauksensäätöventtiileitä. Kuvio 6 esittää samaten kaaviomaisesti kylmän ja lämpimän nesteen sekoitus-hanaa, jossa keksinnön mukainen virtauksensäätöventtiili on liitetty sekoitushanan lämminvesijohtoon.

Kaikki kuviot 1-4, jotka esittävät kaikki aksiaalisesti leikattuja venttiilejä, ovat kaaviomaisia esityksiä, ja vain ne osat, joilla on merkitystä keksinnön kannalta, selvitetään yksityiskohtaisesti.

On painostettava sitä, että erilaisia muunnelmia ja muutoksia voidaan tehdä alla olevien patenttivaatimusten puitteissa.

Kuviossa 1 esitetään keksinnön mukainen venttiili, joka muodostuu olennaisesti sylinterinmuotoisesta venttiilikotelosta 10, joka sisältää aksiaalisen sylinteritilan 11. Venttiilin syöttöpään 12 ja n 59656 pöistopään 13 väliin on sovitettu tilassa 11 aksiaalisesta siirty-västi · venttiilikappale tai -mäntä 14. Venttiilimäntä 14 voi siirtyä edestakaisin syöttöpään pysäytinrenkaan 15 ja poistopään pysäytin-renkaan 16 välissä, joten nämä renkaat rajoittavat venttiilimännän aksiaaliliikettä. Pysäytinrenkaat 15 ja 16 voivat olla kiinnitetyt venttiilikotelon sisään kierteillä tai jollain muulla tavalla. Vont-tiilimäntä 14 puristetaan syöttöpään pysäytinrengasta 15 vasten spi-raalipuristusjousella 17, joka on pingotettu poistopään pysäytinrenkaan 16 ja venttiilimännän 14 poistopään väliin. Syötön 12 ja poiston 13 välissä kulkee joukko suhteellisen kapeita ohivirtauskanavia, jotka ulottuvat venttiilimännän 14 koko pituudelle ja joista piirustuksessa esitetään kolme kappaletta merkittynä numeroviittauksilla 18, 19 ja 20. Ohivirtauskanavat on sijoitettu venttiilikotelon seinämään, jossa voi tässä tarkoituksessa olla paksunnettu osa 21, ja kanavat avautuvat aksiaalitilaan 11 venttiilimännän 14 molemmille puolille. Kuviossa 1 esitetyssä suoritusmuodossa kaikki kolme esitettyä ohivirtauskanavaa avautuu tilaan 11 samasta aksiaalitasosta syöttöpään pysäytinrenkaan 15 syöttöpuolella, mutta kanavat ovat eripituiset. Tämän seurauksena kanavat avautuvat vastakkaisissa päissään ak-siaalitilaan 11 eri etäisyyksillä syöttöpäästä, jolloin kanava 18 on aksiaalisuunnassa katsottuna lyhin, mistä lähtien kanavien 19 ja 20 pituus lisääntyy asteittain. Syöttöpäässä ja poistopäässä venttiili on varustettu kierteellä tai muokattu muulla tavoin, jotta mahdollistettaisiin venttiilin asentaminen johtoon tai johtojärjes-telmään. Voi olla suotavaa muodostaa poistopään pysäytinrengas 16 ja/tai syöttöpään pysäytinrengas 15 siirrettäviksi sylinteritilassa 11, jotta venttiilimännän 14 asemaa ja spiraalijousen 17 aiheuttamaa jousivoimaa voidaan säätää riippuen eri tarkoituksista ja virtaavan väliaineen eri tyypeistä.

Kun syötössä 12 on painetta, esimerkiksi vesipainetta, tämä paine tasapainotetaan joka hetki jousen 17 voimalla, joka on säädetty venttiilipäiden välisestä, etukäteen määrätystä maksimipaine-erosta riippuvasti. Jos paine on suurempi kuin tietty etukäteen määrätty, venttiilipäiden välinen minimipaine-ero, puristuu venttiilimäntä vasemmalle jousen 17 vaikutusta vastaan, kuten piirustuksessa esitetään. Sitä mukaa kuin paine-ero kasvaa venttiilimäntä 14 siirtyy asteittain vasemmalle, jolloin se tukkii asteittain kanavien 18, 19 ja 20 aukot. Kun viimeinen kanava-aukko on tukossa, kaikki venttiilin kaUtta iuciieVa. Virtaus uli lakannut.

5 59656

Venttiilissä on sen yksinkertaisemmassa muodossa yksi ainoa aksiaalisen uran muodossa oleva ohivirtauskanava, joka avautuu koko pituudeltaan aksiaaliseen sylinteritilaan 11, ja tämän uran tehollinen läpi virtausala pienenee asteittain, sitä mukaa kuin mäntä siirtyy kasvavasta paine-erosta riippuen vasemmalle, kunnes venttiilimäntä tukkii uran, jolloin kaikki venttiilin läpi menevä virtaus lakkaa.

Puristusjousi 17 pitää valita niin tai säätää sillä tavalla, että jousen puristus vastaa sinä hetkenä, kun venttiilimäntä tukkii viimeisen asteittain tukkiutuvista kanavista, yllä mainittua venttiili-päiden välistä maksimipa!ne-eroa, jonka vallitessa virtaus vielä sallitaan.

Vaikka venttiiliä voidaankin käyttää vain yhdellä ohivirtauskanaval-la varustettuna, kuten yllä on selvitetty, on monessa tapauksessa erittäin edullista tai jopa välttämätöntä sijoittaa lukuisia asteittain suljettavia ohivirtauskanavia vieretysten venttiilikotelon kehälle. Lukuisilla ohivirtauskanavilla aikaansaadaan suurempi, tehollinen venttiilin läpivirtausala venttiilin itsensä suuruuden ollessa suhteellisen vähäinen, ja kanavien asteittaiset sulkemiset antavat pehmeän venttiilitoiminnan, joka tapahtuu sysäyksettömästi, ilman häiritsevää ääntä ja ilman, että venttiilimäntään kohdistuu sylinteritilan sisällä palautuvaa liikevaikutusta.

Monissa tapauksissa voi olla suotavaa muodostaa venttiili kaksitie-venttiiliksi, joka toimii molemmissa suunnissa samoilla tai erilaisilla venttiilipäiden välisillä paine-eroilla. Sellaisessa tapauksessa venttiili voi pienentää tai katkaista virtauksen normaaliin virtaussuuntaan, esimerkiksi johdon rikkoontuessa, ja se voi samanaikaisesti tai vaihtoehtoisesti estää johdon rikkoontumiskohdan ala-virran puoleisesta johdosta tai alavirran puoleisista johdoista tulevan paluuvirtauksen.

Eräs tämäntyyppisen venttiilin yksinkertainen suoritusmuoto esitetään kuviossa 2. Venttiili eroaa kuvion 1 venttiilistä pääasiallisesti siten, että se on peilisymmetrinen pystysuoran keskiviivan suhteen, ja että venttiilimäntään 14 vaikuttaa joustavasti kaksi spiraalijousta 17a ja 17b puristaen sitä venttiilin keskikohtaan päin. Pysäytinrenkaat 15 ja 16 on kierretty sylinteritilan 11 sisä-kierteisiin ja ne toimivat niiden kanssa yhdessä niin, että jousi- 6 59656 voimia voidaan säätää säätämällä pysäytinrenkaiden 15 ja 16 asentoa.

Eräässä tämäntyyppisen venttiilin lisäsuoritusmuodossa venttiili on varustettu välineellä, jolla estetään kaikkien ohivirtauskanavlen tukkiutuminen paluuvirtauksen suunnassa, mitä on havainnollistettu katkonuolella. Tämä väline muodostuu vasteesta 22, joka on sijoitettu alavirtaan kanavan 20 normaalin syötön viereen, ja tämä vaste 22 estää sen, että venttiilimäntä 14 siirtyy paluuvirtauksen suunnassa tämän kanavan syötön ohitse. Ohivirtauskanavan 18 poiston vieressä on sähköinen kytkin 23, johon venttiili l4 vaikuttaa, ennenkuin venttiilimäntä sulkee kanavan 18 poiston. Sähköinen kytkin voi olla liitetty esittämättömään hälytysjärjestelmään, joka antaa hälytyksen tai ilmoittaa muulla tavalla, milloin venttiili on sulkeutumassa kokonaan.

Tietyissä tapauksissa voi olla suotavaa kyetä aikaansaamaan havainto venttiilimännän tarkasta sijainnista. Sellaista tietoa voidaan käyttää hyväksi venttiilin läpi menevän virtauksen suuruuden määrittämisessä. Eräs tällainen suoritusmuoto esitetään kaaviomaisesti kuviossa 3, jossa sekä venttiilikotelo että venttiilimäntä on tehty epämag-neettisesta materiaalista. Venttiilimäntä on poistoon päin olevasta päästään varustettu magneettisella renkaalla 24. Ventiilikotelo on sijoitettu sellaisen hylsyn sisään, joka sisältää sähköisen elimen 25, jolla magneettisen renkaan 24 ja siten myös venttiilimännän 14 sijainti havaitaan tarkasti. Sähköinen elin 25 on liitetty esittämättömään rekisteröintiyksikköön, joka ilmoittaa luettavassa muodossa venttiilimännän l4 tärkein aseman.

Männän 14 liikkeen vaimentamiseksi juuri, kun venttiili on sulkeutu-maisillaan täydellisesti, voidaan venttiilimännän 14 poistopää varustaa ulkonemalla, joka on yhteistoiminnassa venttiilikotelon pois-topäässä ja/tai syöttöpäässä olevan, vastaavan muotoisen syvennyksen kanssa. Kuvion 3 vasemmassa osassa esitetään venttiilimännän ulkone-man omaavan parabolisen muodon, kun taas kuvion 3 oikeassa osassa ul-koneman esitetään omaavan kartiomaisen tai sitä vastaavan muodon. Poistonysällä 26 ja syöttönysällä 27 pitää olla suurin piirtein sama kokonaisvirtausala kuin ohivirtauskanavien kokonaisvirtausala, ja tässä mielessä nysiin 26, 27 voi olla tehty lukuisia pieniä kanavia 28, joista kukin ottaa vastaan pienen määrän virtaavaa väliainetta.

Eräässä komoinoiaussa järjestelmässä, jomea taricoituKsena on onjata 7 59656 venttiilimäntää ja vaikuttaa siihen joustavasti tai vastaanottaa informaatiota venttiilimännän tarkasta asemasta, venttiilikotelo on tehty epämagneettisesta materiaalista, kun taas venttiilimäntä muodostaa magneetin tai sisältää magneetin, \fenttiilimäntämagneettiin voidaan vaikuttaa sähkökäämitysten sarjalla, kuten esimerkiksi kuvion 4 käämityksellä 29. Käämitykset voivat olla niin muodostetut ja sijoitetut, että mäntään vaikuttaa keskiasentoon päin suuntautuva voima, kuten kuviossa esitetään, jolloin venttiili toimii yllä kuvion 2 yhteydessä kuvatuntyyppisen kaksitieventtiilin tapaan. Käämitykset voidaan muodostaa sillä tavalla, että ne antavat samanaikaisesti havainnon venttiilimäntämagneetin tarkasta sijainnista. Jotta estettäisiin venttiilimäntää siirtymästä ulos sylinteritilasta 11, on sy-linteritilaan 11 asennettu kaksi vastetta 30 kanavien 18 ja 20 vent-tiilimännästä 14 poispäin olevan pään viereen.

On ilmeistä, että kuvion 3 tai 4 mukaista venttiiliä voidaan käyttää virtausmittarina sen lisäksi, että sitä voidaan käyttää virtausta normalisoivana venttiilinä.

Kuvio 5 esittää johtojärjestelmää, joka sisältää lukuisia keksinnön mukaisia virtauksensäätöventtiilejä. Johtojärjestelmä esittää symbolisesti kolme eri jakelualuetta 31, 32 ja 33- Kukin jakelualue on liitetty pääjohtoon 44, ja tähän pääjohtoon yhdistävän liittymiskoh-dan viereen on liitetty virtauksensäätöventtiilit 34, 35 ja 37-

Jos jossain jakelujohdossa 31, 32 tai 33 syntyy nestevuoto tai vaikkapa vain epänormaali nesteenkulutus, niin vastaavat venttiilit 34, 35 ja 36 vähentävät automaattisesti virtausalaansa ja varmistavat siten sen, että venttiilipäiden välinen paine-ero pysyy etukäteen määrätyn maksimipaine-eron alapuolella. Kun sellaisen venttiilin läpi menevä virtaus vähenee tällä tavoin, niin paine normalisoituu muilla jakelualueilla, ja paine pysyy myös jatkossa normaalina. Venttiili 34 kontrolloi siten jakelulaitetta 31, venttiili 35 aluetta 32 ja venttiili 37 aluetta 33· Samalla tavalla kontrolloivat venttiilit 37, 38, 39 ja 40 jakelualueen 33 eri osia.

Jos kohdassa 42 syntyy johtorikkoontuma, venttiili 41 katkaisee automaattisesti kaiken virtauksen alueille 31 ja 32 mutta ei sen sijaan alueelle 33, jolle siis johdetaan jatkuvasti virtaavaa väliainetta. Sitä mukaa kuin alueiden 31 ja 32 kaasu tai neste pyrkii 8 59656 virtaamaan takaisin ja vuotamaan ulos johtorikkoontuinasta *12, katkaisee venttiili *13 samalla tavalla automaattisesti kaiken 'sellaisen paluuvirtauksen, ja ainoa johtojärjestelmän osa, joka täytyy täyttää johtorikkoontuman korjaamisen jälkeen, on venttiilien *11 ja *0 välinen alue.

Yllä kuvatunlaista virtauksensäätöventtiiliä voidaan käyttää myös sekoitushanassa, esimerkiksi kuvioiden 5 ja 6 venttiili sopii tähän tarkoitukseen. Voi sattua, että lämminvesijohdon H paine on suurempi kuin kylmävesijohdon C paine, ja jos molemmat johdot avataan halutun-lämpöisen nesteen valuttamiseksi, voi sattua, että lämminvesijohdon korkeampi paine aikaansaa sen, että lämminvesi virtaa kylmävesijohtoon kylmävesivirran suuntaa vastaan.

Alan ammattimiehelle on selvää, kuinka ja minne keksinnön mukaiset venttiilit pitää sopivimman sijoittaa joht©järjestelmässä.

Claims (12)

59656 9

1. Kaasu- tai nestejohdossa käytettävä virtauksensäätöventtiilj paineputouksen rajoittamiseksi venttiilissä ainakin yhdessä vir-taussuunnassa etukäteen määrättyyn maksimiarvoon, joka venttiili muodostuu venttiilikotelosta (10) syötöin (12) ja poistoin (li) sekä aksiaalisin sylinteritiloin (11), jossa on aksiaalisesta siirtyvä venttiilimäntä (14), jota painetaan vaikutuselimellä (17) suuntaan, joka on virtaussuuntaan nähden vastakkainen ja vasten pysäytintä (15) venttiilin syöttöpäässä (12), tunnettu siitä, että venttiilikotelo (10) on varustettu useilla ohivirtaus-kanavilla (18, 19, 20) sovitettuina välin päähän toisistaan pitkin venttiilikotelon kehää, jotka kaikki ohivirtauskanavat toisesta päästään avautuvat sylinteritilaan (11) venttiilin syötön (12) kohdalla, ja jotka ulottuvat aksiaalisesti pitkin sylinteritilaa (11) ja toisesta päästään avautuvat venttiilin sylinteritilaan (11), minkä ohella ohivirtauskanavien (18, 19, 20) poistopäät ovat aksi-aalisuunnassa toistensa suhteen siirretyt, niin että paineputouksen sattuessa venttiilissä, joka paineputous on suurempi kuin sen etukäteen määrätty maksimaalinen arvo, venttiilimäntä (14) vähitellen sulkee kasvavan määrän ohituskanavia (18, 19, 20).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtausensäätöventtiili, tunnettu siitä, että ohivirtauskanavat (18-20) ovat aksiaalisesti siirrettyjä toistensa suhteen sekä venttiilisyötössä (12) että venttiilipoistossa (13), ja että venttiilimäntä (14) sijaitsee lepotilassaan venttiilisyötön (12) ja venttiilipoiston (13) välissä, jolloin virtaus voi tapahtua kaikkien ohivirtauskanavien (18-20) kautta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtauksensäätöventtiili , tunnettu siitä, että venttiilimäntä (14) sijaitsee lepotilassaan venttiilin syöttöpään (12) ja poistopään (13) välissä, ja että vaikutuselin (17) on järjestetty vaikuttamaan venttiilimän-tään (14) jompaan kumpaan aksiaalisuuntaan venttiilipäiden välisen paine-eron suunnasta riippuen.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen virtauksensäätöventtiili, tunnettu siitä, että siihen on asennettu väline (15), joka estää ainakin yhden ohivirtauskanavan (20) katkaisemisen, niin että venttiilin läpi voi mennä ainakin pieni virtaus, vaikka venttiili-päiden välillä vallitsee minimipaine-ero. 10 59656

5- Patenttivaatimuksen 2 mukainen virtauksensäätöventtiili, tunnettu siitä, että siihen on asennettu väline (23), joka havainnoi venttiilimännän (14) sijainnin ainakin tämän yhden aseman osalta.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen virtauksensäätöventtiili, tunnettu siitä, että vaikutuselin muodostuu venttiilimännän kummallakin puolella olevasta spiraalipuristusjousesta (17).

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen virtauksensäätöventtiili, tunnettu siitä, että venttiilimäntä (14) muodostaa magneetin, ja että vaikutuselin muodostuu yhdestä tai useammasta sähköisestä käämityksestä (29), jotka pyrkivät pitämään venttiilimännän (14) keskiasennossa, jossa virtaus voi tapahtua kaikkien ohivirtaus-kanavien (18-20) kautta.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtauksensäätöventtiili, tunnettu siitä, että venttiilimäntään (14) on muodostettu aksiaalinen ulkonema, joka on yhteistoiminnassa venttiilikotelokappa-leessa olevan vastaavan syvennyksen kanssa venttiilimännän (14) ak-siaaliliikkeen pehmeäksi vaimentamiseksi venttiilipäiden paine-eron ollessa suuren.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtauksensäätöventtiili, tunnettu siitä, että siihen on asennettu välineet (24, 25), jotka havannoivat tarkasti venttiilimännän (14) sijainnin ja jotka muodostuvat sähköisestä elimestä (23; 25), jotka on asennettu aksi-aalisesti venttiiliä pitkin ja yhteistoimintaan venttiilimännän (14) kanssa sellaisen sähköisen signaalin antamiseksi, jonka sijainti tai voimakkuus muodostaa ilmoituksen venttiilimännän (14) asemasta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen virtauksensäätöventtiili, tunnettu siitä, että sähköinen elin muodostuu sähköisestä kytkimestä (23), joka on asennettu ohivirtauskanavan tai yhden tai useamman ohivirtauskanavan (18-20) poistoaukon viereen ja johon vaikutetaan siten, että venttiilimäntä (14) tulee sen kanssa kosketuksiin .

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen virtauksensäätöventtiili, tunnettu siitä, että sähköinen elin muodostuu sähköisestä tuntoelimestä (25), johon vaikuttaa venttiilimännän (14) magneetti- reti Γ Ä ( p li ^ 11 59656

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen virtauksensäätöventtiili, tunnettu siitä, että aksiaalinen ulkonema tai aksiaaliset ulkonemat ovat kartiomaisia, viistettyjä tai parabolisia ja yhteistoiminnassa venttiilikotelossa (10) olevien vastaavanmuotoisten syvennysten kanssa, jotka on varustettu yhdellä tai useammalla kanavalla virtausväliaineen läpipäästämiseksi.