FI59307B - Klockspelsmaskin - Google Patents

Description

R3F*1 ΓβΊ (11) ULUTUSJ ULKAISU CQXnrj

JSa lBJ (11) UTLÄGGNINGSSKIIIFT

C (45) Γ .a t o n t" i ::. y - n:: '.tty ! Ο Γ.7 1'? J1 Patent rr,e-i!elat (51) Kv.lk?/IncCI. ^ G 10 K 1/34 SUOMI—FINLAND (21) PM«nttlhak«mut — Pit«ntuwekiiln( 783302 (22) Hekemlipilv* — AiM4knln|td«g 31 · 10.7Ö * " (23) Alkuptlvt—Glltl|h*ud»| 31-10.78 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt effuntllf 20.06.79

Patentti- ja rakistarlhallltut .. _ .. , - ._ ' . (44) Nlhtlvlkslpunon ja kuuLJulkalsun pvm. —

Patent» ocn ragietantyralean Ansöktn uthfd och uti-skrtftan puUieurud 31-03-81 (32)(33)(31) Pjnrdutty utuoikuus —Bujtrd prlorltat 19.12.77

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2756661.6 Toteennäytetty-Styrkt (71) Herforder Elektricitats-Werke Bokelmann & Kuhlo, Goebenstrasse 106, D-^900 Herford, Saksan Liittotasavalta-Forbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Frido Strathmann, Enger, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7^) Leit zinger Oy (5^) Kellonsoittokoneisto - Klockspelsmaskin

Keksinnön kohteena on kellonsoittokoneisto, joka muodostuu kellon poikkihirteen kytketystä käyttömoottorista, jossa on vaihtokytkin, jota ohjataan käyttömoottoriin yhdistetyllä kääntövaihteella ja kytkinlaitteella, jotka aikaansaavat kutakin puoliheilahdusta varten, ominaisella etäisyydellä sen kääntöpisteistä, säädeltävän päälle-poissignaalin käyttömoottorille.

Tällaisissa tunnetuissa kellonsoittokoneistoissa (DE-AS 1 080 906) muodostuu kääntövaihteen kytkinlaitteisto nokalla varustetusta ohjain-levystä, joka kunkin puoliheilahduksen kulun jälkeen molemmissa heilahdussuunnissa ottaa mukaansa ohjainelimen ja vaikuttaa sen välityksellä samanaikaisesti toimivilla kytkinkontakteilla käyttömoot-torin käynnistymiseen ja sammuttamiseen. Siten määrää kulloistakin kiertosuuntaa varten ohjainlevylle heilahdussuuntien mukaan sijoitettujen kytkinnokkien asema, joka levy toimii kellon kanssa synkronoidusta, päälle- ja poiskytkentäkohdan asianomaisella iskupuolella heilurilaitteen lepoasentoon nähden. Siirtämällä kytkinnokkaa ohjain-levyllä voidaan aikaansaada, että käyttömoottori jo ennen kääntöpis-teen saavuttamista toisella iskupuolella sammuu ja kytkeytyy päälle vasta vastakkaisen heilahduksen alettua. Kello tekee siis heilahdus- 59307 käännöksensä kääntöpisteissä ilman käyttölaitetta, jolloin sointu-olosuhteet kielen iskiessä kellonkehään paranevat. Tunnetun toteutuksen varjopuolena on kuitenkin, että päälle- ja poiskytkeminen kullakin iskupuolella tapahtuu samalla ohjainlevyn kytkinnokalla, minkä vuoksi ilman käyttöä oleva heilhduskulma molempien kellon kääntöpis teiden alueella on molemmilla heilahduspuolilla sama. Silloin ei ilman vetoa olevia heilahduskulmia tehdä heilahdusradan molemmilla iskupuolilla erisuuruisiksi, jotta molemmilla iskupuolilla saavutettaisiin erilainen iskukorkeus. Kuitenkaan ei siis saavuteta optimaalista äänenväriä kellossa, koska kellon heilahdusliike ja sen sisällä olevan kielen liike eivät enää täsmää virheettömästi. Sen lisäksi voidaan kytkinnokan säätöä ohjainlevyllä säätää vain kellon-soittokoneis ton seistessä niin, että kellon soidessa ei voida muunnella "vedotonta" heilahdusaluetta kääntökohtien lähellä, jolloin voitaisiin kontrolloida sillä välittömästi kellon sointiin tehtyä vaikutusta.

Edelleen ennestään tunnetaan kellonsoittokoneiston moottorin suunnan-muuttolaite, jota ohjaa sähköoskillaattori (DS-PS 2,952,013). Oskil-lattori on muodostettu keinukytkimestä, jossa on kaksi aikaelintä, jolloin keinahdustaajuuden sovittaminen kellon heilahdustaajuuteen tapahtuu sen heilahdusjärjestelmään saatetulla kaltevuudesta riippuvaisella kytkinelimellä. Tämän kytkinelimen tehtävänä on laukaista keinahduskytkentä tietyssä kallistuskulmassa, joka on lähellä hei-lahdussysteemin nollakohtaa. Tällöin kellon käyttö keskeytyy vain heilahdusradan toisen kääntöpisteen alueella, jolloin toisessa kääntöpisteessä, siis toisella iskupuolella, kelloa myös kääntöpisteen kohdalla pakko-ohjataan käyttölaitteella. Molemmat aikaelimet keinahuuskytkimessä toimivat silloin siten, että heilahduskulma pakko-ohjatulla iskupuolella on kiinteä ja jossa siis kellon käyttölaitteen suuntaa muutetaan. Molempien aikaelinten aikavakiot keinahdus-kytkimessä ovat siten erisäätöiset niin, että juuri pakko-ohjatun is-kupuolen kääntöpisteessä myös soittokoneiston kiertosuunta muuttuu. Tällä tunnetulla laitteella pitäisi aikaansaada se, että myös kellon heilahduksen taajuuden muuttuessa oskillaattorin heilahdustiheys seuraa synkronisesti mukana. Kellon äänenvärin parantumista ei tällä tunnetulla kytkimellä ole tarkoitettu.

Keksinnön tehtävänä on parantaa jo mainitunlaista kellonsoittokoneis-toa, joka sellaisella sähköisellä kytkinlaitteella, joka kunkin puoli- 59307 heilahduksen alkaessa ja päättyessä mahdollistaa kellon liikkeen molemmissa päissä sinänsä säädettävissä olevan ja käyttövoimaa tarvitsemattoman heilahdussektorin niin, että molempien heilahdus-suuntien kuromallakin iskupuolella on erilaiset "vedottomat" heilahdussektorit, jolloin saavutetaan soiton aikana ja myös molemminpuolisen erilaisten heilahduskorkeuksien vallitessa ideaalinen kellonsointi.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisella kellonsoittokoneistolia siten, että kytkinlaitteessa on kaksi erillistä sähköistä aikanivel-tä, jotka aikaansaavat kääntövaihteesta kulloisessakin kääntöpis-teessä tulevan kä^nnistinsiqnaalin perusteella kullekin puolihei-lahdukselle käynnistinsignaalin ja sammutinsignaalin toisistaan riippumattomina säädeltävinä ajankohtina.

Keksinnön mukaisen kellonsoittokoneiston erityinen etu on, että kellon molemmilla iskupuolilla niiden heilahduskorkeudesta riippumatta voidaan muunnella "vedotonta" sektoria kääntöpisteiden lähellä ja siten kellon "vedotonta" liikettä ennen ja jälkeen kielenlyönnin. Tätä säätöä voidaan käyttää käynnissä olevassa kellonsoittokoneis-tossa niin, että erityisen helposti voidaan saada säädetyksi kulloinkin maksimaalinen saavutettavissa oleva äänenväri. Tämä laitteisto voiuaan tilankäytöllisesti erottaa kellonsoittokoneistosta esimerkiksi kytkinkeskuksena ja on tarpeen mukaan otettavissa takaisin .

Keksinnön lisäetuja selvitetään alivaatimuksissa ja seuraavassa selityksessä.

Keksinnön erästä suoritusesimerkkiä selviltään seuraavassa lähemmin viittaamalla piirroksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää kellonsoittokoneistoa kaavamaisesti.

Kuvio 2 esittää kytkinlaitteiston kytkentäkaavaa.

Kelloa 1 (kuvio 1) käyttää kellonakselille 2 sovitetusta hihnapyö-rästä 3 sähkömoottorin 5 käyttämä hihna 4. Sähkömoottorin 5 akseli on yhdistetty liukukytkimellä (ei esitetty) kääntövaihteeseen 6, joka voi tunnetulla tavalla olla muodostettu mikrokytkimeksi tai 4 59307 elohopeakytkimeksi. Sähkömoottorin 5 kiertosuunnan muutoksen alkaessa vaihtuu muutoskytkimeksi muodostettu kääntövaihde 6 kulloisellekin pyörimissuunnalle ominaiseen asentoon. Kääntövaihde 6 ohjaa edelleen pitemmällä johdolla 8 kytkinlaitetta 7, joka on yhdistetty käyttölaitteeseen 9, jossa on kuhunkin kääntymissuuntaan vasen-oikea oma säätimensä kellon havahtumisviiveelle ja kytkentäajalle.

Kytkinlaite 7 (kuvio 2) muodostuu oleellisesti sähköisesti säännellyistä releistä ja R2 sekä moottorisuojaimesta C1 ja C2 kutakin kiertosuuntaa varten. Aikareleissä ja R2 on kussakin yksi suliin rl ja r2, kun taas moottorinsuojaimissa ja C2 on kummassakin avaa-ja cn ja c21 ja kussakin kolme sulkijaa c12, c^, c^4 j"a vastaavasti c22, c23' c24* Virtajohtimesta kiinnittimestä Ph kääntövaihtee-seen 6 on katkaisin 10. Kääntövaihteen kiinnitin 6a on yhdisfettv aikareleeseen ja sulkimeen r^ ja vastaavasti kääntövaihteen kiinnitin 6b on yhdistetty aikareleeseen R2 ja sen sulkimeen r2. Sulkimen r^ kontakti on liitetty moottorinsuojaimen C2 ja avaajan välityksellä virtalähteen nollajohtimeen MP. Samalla tavalla on sulkimen r2 kontakti liitetty moottorinsuojaimen avaajalla ja suojaimella C2 liitetty nollajohtimeen MP. Sulki- met c^2, ja c^4 yhdistävät käyttömoottorin 5 vaihtovirtaverkkoon RST vasemmalle kulkevaksi, kun taas sulkimet c22, ja c24 liittä vät käyttömoottorin 5 vaihtovirtaverkkoon RST oikealle pyörimistä varten.

Kääntövaihue 6 on kuviossa 2 asennossa käyttämään kelloa heilahdus-suuntana oikea (Re). Kun kytkin 10 on suljettu, herää aikarele R^ säätimeen 11 asetetun heräämisviiveensä puitteissa ja sulkee sulkiraellaan r^ virtapiirin kiinni ttimestä Ph kääntövaihteen 6, sulkimen R^, lepokontaktin c^, moottorinsuo3aimen käynnistys- vaikutuksen kautta kiinittimeen MP. Moottorinsuojäin käynnistyy ja kytkee käyttömoottorin sulkimillaan c^2, c ^ ja c14 virtalähteeseen. Käyttömoottori 5 käynnistyy ja kiertää kelloa heilahdussuun-nassa oikealle. Se ei voi kuitenkaan vielä saattaa kelloa täyteen heilahduskorkeuteensa, vaan se pysähtyy pian kellon painon vaikutuksesta ja pakotetaan muuttamaan suuntaansa. Silloin kääntövaihde 6 kytkeytyy toisinpäin välittömästi ja kytkee ensimmäisen aikareleen R^ ja moottorinsuojaimen päältä pois ja saattaa jännitteen toiseen aikareleeseen R2, joka syttyy säätimeen 12 asetetun heräteviiveen puitteissa ja liittää käyttömoottorin 5 suojaimen C2 avulla vaihtovirtaverkkoon oikealle pyörimistä varten. Kello siirtyy nyt heilah- 5 59307 dussuunnassa vasemmalle (Li). Kuvattu tapahtuma uudistetaan, ja muutamien heilahdusten jälkeen on kello saavuttanut halutun heilah-duskorkeuaen. Sähköisesti ohjatut aikareleet ja R2 on järjestetty niin, että heräte- eli kytkentäaikaa voidaan säätää säätimillä 13 ja 14. Sulkimet r^ ja ravautuvat säätimien 13 ja 14 aikasääaöistä riippuvasti myös silloin, kun aikareleessä ei vielä ole jännitettä. Kuitenkin ne avautuvat heti, kun jännite kytketään pois aikareleestä, kuten tapahtuu käynnistysvaiheessa ennenkuin täysi heilahduskorkeus on saavutettu.

Uudella kytkennällä aikaansaadaan, että kutakin heilahdussuuntaa varten riippumatta moottorin käynnistyksen ajankohdasta aina suunnanmuutoksen mukaan voidaan säätimillä 11 ja 12 ja ennen toivotun heilah-duskorkeuden saavuttamista säätimillä 13 ja 14 säätää moottorin pois-kytkennän ajankohtaa, jotta kello voi vapaasti heilahtaa ja muuttaa heilahdussuuntaansa. Täten voidaan kellon vire saada mahdollisimman tasaiseksi.

Claims (3)

6 59307

1. Kellonsoittokoneisto, joka muodostuu kellon poikkihirteen kytketystä käyttömoottorista, jossa on suunnanvaihtokytkin, jota ohjataan käyttömoottoriin yhdistetyllä kääntövaihteella, jossa on kytkinlaite, joka aikaansaa kutakin kullekin puoliheilahdukselle sen kääntöpisteistä tietyllä etäisyydellä säädeltävän päälle-poissig-naalin käyttömoottorille, tunnettu siitä, että kytkinlaitteessa (7) on kaksi erillistä sähköistä aikaelintä (R 1, R2), jotka aikaansaavat kääntövaihteen (6) kulloisessakin kääntöpisteessä antamasta alkusignaalista kullekin puoliheilahdukselle päälle- ja pois-kytkentäsignaalit toisistaan riippumattomina, säädeltävissä olevina ajankohtina.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kellonsoittolaite, tunnettu siitä, että kumpikin aikaelin (R 1, R 2) muodostuu kääntövaihteen (6) välityksellä jännitteeseen kytketystä aikareleestä, joissa kummassakin on aikakontakti (r 1, r 2), jotka ovat kytketyt suun-nanvaihtokytkimen moottorisuojan virtapiiriin, jolloin aikareleen aikakontaktien (r 1, r 2) kytkentäviive ja kestoaika ovat säädeltävissä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kellonsoittokoneisto, tunnettu siitä, että kääntövaihde (6) on käyttömoottorin (5) pyörijän liukukytkimen ohjaama suunnanvaihtokytkin.