FI59220C - Kopieringsmaterial - Google Patents

Description

R3SF1 [B] (11)*UUlfLUTUSJULKA,SU γλαλα

Wft lJ '' UTLÄGGNI NGSSKRIFT 3 V L £. U

C (4S) Patentti cy o,. Uy 1G 07 1731 ^ ^ ^ (51) Kv.ik?/int.ci.3 B 41 M 5/22 SUOMI —FIN LAND (21) P«™ttlh«k#mu* —P»t«nt«niökntni 2685/73 (22) H*k*ml*pUvt — An*5knln(«d«g 29-08.73 ^ ' (23) AlkupUvt—GllticH«tad«g 29-08-73

(41) Tullut (ulkbalul —Blivlc offantllg 22 03 7U

patentti· J. rekltttrihallftM «««mm*™,» kwL|.u„

Patent- och r*gi*t*r*tyreleen ' ' Antttktn utlagd och utUkrlftM publicend . U j. 01 (32)(33)(31) Pretty •cueik·!»—e*fW prior** 21-09-72 Itävalta-Österrike(AT) A 8132/72 (71) Kores Holding Zug AG, Baarerstrasse 57» CH-63OO Zug, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Manuel Cespon, Wien, Itävalta-Österrike(AT) (7^) Leitzinger Oy (5I*) Jäljennösmateriaali - Kopieringsmaterial Jäljennösjärjestelmiksi on tehty lukuisia ehdotuksia, jotka perustuvat kemialliseen värireaktioon. Tämän laatuisissa jäljennösjärjes-telmissä on jäljennössarjän kulloinkin kaksi päällekkäin olevaa lehteä varustettu toisiaan koskettavilla pinnoillaan yhdellä kerroksella. Nämä käytössä toisiaan koskettavat kerrokset sisältävät kulloinkin värireaktiokomponentin, joka kirjoituspaineen alaisena yhtyy toisen kerroksen vastaavan komponentin kanssa ja reagoi kemiallisesti tämän kanssa muodostaen värillisen jäljen.

Tämän laatuisilla jäljennösjärjestelmillä on erilaisia etuja verrattuna järjestelmiin, jotka perustuvat jo kerroksessa olevien väriaineiden siirtymiseen. Tämän laatuisien jäljennössarjojen paperin kirjoituksen aikaansaavat kerrokset ovat värittömiä tai väriltään hyvin vaaleita eivätkä likaa käsiä. Jäljennettävyys on jokseenkin selektiivinen, so. painojälki syntyy vain, kun saman järjestelmän kaksi lehteä tulevat päällekkäin. Valitsemalla yhdistelmään tulevat reaktiokomponentit voidaan saada aikaan erivärisiä jälkiä. Näin syntyneen jäljen väriä voidaan käyttää säilytyksen apuna tai muihin järjestyksellisiin tarkoituksiin.

2 59220 Käytännössä tunnetuiksi tehdyissä tämän laatuisissa jäljennösjärjestelmissä on kyseisen ylälehden alasivu varustettu kerroksella, joka sisältää öljyyn liuotettuna orgaanista esiväriä, kuten esimerkiksi kristalliviolettilaktonia, kun taas kirjoituksen jäljennöskerros muodostuu adsorptiokykyisestä sävymineraalista. öljy on säilytetty hienojakoisina pisaroina ylälehden kerrokseen. Kirjoituspaineen alaisena tämä öljy puristuu ulos kerroksesta ja siirtyy kirjoituksen jäljennöslehteen,jossa sen sisältämä kristalliviolettilaktoni reagoi sävymineraalin kanssa ja muodostaa värillisen jäljen. Tämän laatuisen reaktiojäljennösmateriaalin eräässä vanhemmassa suoritusmuodossa olivat öljytipat suljetut kalvoa muodostavan sideaineen läpikulkevaan kerrokseen. Osoittautui kuitenkin, että tällaisilla papereilla oli taipumus "valumiseen", so. että öljy esiväreineen saattoi tulla ulos kerroksesta myös ilman kirjoituspainetta ja joko värjäsi vieressä sijaitsevan värin jäljennöskerroksen tai myös diffundoi alusmateriaalin läpi, ja mikäli lehden toisella sivulla oli kirjoituksen jäljennöskerros, värjäsi tämän.

Tästä syystä on eräässä uudemmassa suoritusmuodossa öljytipat suljettu ensin näiden ensimmäisessä työvaiheessa kapseliin, jonka seinämä muodostuu kalvon muodostavasta sideaineesta. Toisessa työvaiheessa on käytetty sen jälkeen tällaisten kapseleiden dispersiota siirto-kerroksen valmistamiseen. Koska tällaisten kapseleiden halkaisija on vain muutamia mm:n sadasosia ja se näiden kapseleiden seinämien paksuus on vielä paljon pienempi, kapselien seinämä muodostuu vain muutamasta molekyylikerroksesta. Jotta pienennettäisiin, ennen kaikkea pienempien molekyylien, diffuusiota tällaisten ohuiden kapselien seinämien läpi, on myös ehdotettu, että kapselien seinämät tiivistetään liittämällä muita aineita tai asettamalla päälle toinen kuori.

Tällaisten kapseleiden valmistaminen tapahtuu vain muutamissa, varsin erikoistuneissa yrityksissä, ja voidaan helposti nähdä, että tämä ja tarve käyttää useampia työvaiheita tekee tällaisten jäljennöspape-reiden valmistuksen huomattavasti kalliimmaksi.

Keksinnön päämääränä on saada aikaan jäljennösmateriaali, jolla on tunnetun reaktio-jäljennösjärjestelmän edut, mutta jossa ei kuitenkaan saada kaupan päälliseksi edellä esitettyjä tai muita haittoja.

3 59220

Keksinnön kohteena on siten jäljennössarja, joka koostuu vähintään kahdesta päällekkäin olevasta lehdestä, jotka on varustettu toisiaan koskettavilla sivuillaan kulloinkin kerroksella, joka kulloinkin sisältää reaktiokomponentin, jotka toisiaan koskettaessaan antavat kemiallisen värireaktion, jolloin kyseisen ylemmän lehden reaktiokom-ponentti voi siirtyä kirjoituspaineen alaisena sen alla sijaitsevan lehden päälle. Keksinnölle on tunnusomaista, että kirjoituksen jäl-jennöskerros sisältää alemman lehden yläsivulla orgaanista esiväriä, joka sinänsä tunnetulla tavalla muodostaa väriaineen koskettaessa happamesti reagoivia, aineita molekyylien järjestyessä uudelleen, jolloin esiväri on sidottu sideaineella kiinni alemman lehden alus-materiaaliin, ja että ylälehden alasivulla sijaitseva kerros, joka kirjoituspaineen alaisena voi siirtyä suurin piirtein täydellisesti, sisältää happamesti reagoivaa ainetta.

Keksintöä selvitetään lähemmin viitaten seuraaviin esimerkkeihin. Esimerkki 1: 2 A. Konesileä aluspaperi, jonka vahvuus on noin 40 g/m , varustetaan toisella sivullaan kerroksella, joka valmistetaan seuraavasta päällys-teseoksesta: 5 paino-osaa Bis-(p-hydroksi-fenyyli)-propaani 20 " Sinkkistearaatti 10 " Rautakloridi 10 " Polyvinyylikloridi/asetaatti-seospolymerisaatti (esimerkiksi Vinylite VYHH) 150 " Asetoni

Sideaine liuotetaan asetoniin ja muut ainesosat lisätään annetussa järjestyksessä ja jauhetaan perusteellisesti keskenään. Saatu seos levitetään siten, että kuivaamisen jälkeen saadaan levitysvahvuu- 2 deksi 4 g/m .

B. Samasta aluspaperista olevalle toiselle lehdelle levitetään koostumukseltaan seuraava seos ja kuivataan, jolloin levitysvahvuudeksi 2 tulee saada 6 g/m : “ 59220 3 paino-osaa Rodamiini B-laktoni 5 " Akryylihartsi 15 " Kaoliini 150 " Bensiini

Annetut ainesosat jauhetaan keskenään kuten kohdassa A kuvatussa seoksessa. Molemmat lehdet asetetaan päällekkäin siten, että päällystetyt sivut koskettavat toisiaan, jolloin kohdassa B kuvattu lehti on alapuolella. Ylemmän lehden A vapaaseen yläpintaan kirjoitettaessa saadaan alemman lehden päällystetylle sivulle punainen kirjoitusjälki.

Esimerkki 2: A. Esimerkissä 1 kuvatulla tavalla valmistetaan koostumukseltaan seuraava seos: 10 paino-osaa Attapulgiitti 20 " Rautastearaatti 10 " Sinkkikloridi ^ " Etyyliselluloosa 150 " Etyylialkoholi

Seos levitetään aluspaperin päälle siten, että levitysvahvuudeksi 2 saadaan 2 g/m .

B. Kirjoituksen jäijennöskerroksen valmistukseen käytetään seuraavaa päällysteseosta: 3 paino-osaa Kristalliviolettilaktoni 5 " Etyyliselluloosa 20 " Kalsiumkarbonaatti 100 " Asetoni . 2

Levitysvahvuus on U g/m . Kun kirjoitetaan läpi esimerkissä 1 kuvatulla tavalla saadaan sininen jälki.

Esimerkki 3: A. Esimerkissä 1 kuvatulla tavalla valmistetaan koostumukseltaan seuraava seos: 5 59220 5 paino-osaa Bis-(p-hydroksi-fenyyli)-propaani 20 " Lyijystearaatti 10 " Sinkkikloridi 15 " Titaanidioksidi 5 " Polyvinyylikloridi-asetaatti 20 " Asetoni

Seos levitetään alustapaperin päälle siten, että levitysvahvuudeksi 2 tulee 4 g/m .

B. Kirjoituksen jäljennöskerroksen valmistamiseksi käytetään seuraa-vaa päällysteseosta: 3 paino-osaa Kristalliviolettilaktoni 5 ” Polyvinlyykloridi-asetaatti 20 " Titaanidioksidi 150 " Trikloorietyleeni 2

Levitysvahvuus on 4 g/m . Kirjoitettaessa läpi esimerkissä 1 kuvatulla tavalla saadaan sininen jälki.

Esimerkki 4: A. Esimerkissä 1 kuvatulla tavalla valmistetaan koostumukseltaan seu-raava seos: 10 paino-osaa Sinkkikloridi 20 " Kadmiumstearaatti 30 " Kalsiumkarbonaatti 6 " Polyvinyyliasetaatti 5 " Fosforihappo 200 " Trikloorietyleeni B. Kirjoituksen jäljennöskerroksen valmistukseen käytetään seuraa-vaa päällysteseosta: 1 paino-osaa Malakiittivihreä-laktoni 10 " Karboksi-metyyliselluloosa 20 " Kalsiumkarbonaatti 200 " Vesi 2 6 59220

Levitysvahvuus on 4 g/m . Kirjoitettaessa läpi esimerkissä 1 kuvatulla tavalla, saadaan vihreä jälki.

Esimerkki 5: A. Esimerkissä 1 kuvatulla tavalla valmistetaan koostumukseltaan seuraava seos: 5 paino-osaa Attapulgiitti 10 " Aluminiumstearaatti 10 " Sinkkikloridi 30 " Kaoliini 5 " Arabikumi 200 " Vesi

Seos levietään aluspaperin päälle siten, että levitysvahvuudeksi 2 saadaan 3 g/m .

B. Kirjoituksen jäljennöskerroksen valmistamiseksi käytetään seu-raavaa päällysteseosta: 3 paino-osaa Kristalliviolettilaktoni 1 " Bentsoyyli-leukometyleenisininen 5 " Polyvinyylialkoholi 20 " Titaanidioksidi 190 " Vesi 2

Levitysvahvuus on 7 g/m . Kirjoitettaessa läpi esimerkissä 1 kuvatulla tavalla saadaan sininen jälki.

Esimerkki 6: A. Esimerkissä 1 kuvatulla tavalla valmistetaan koostumukseltaan seuraava seos: 7 59220 10 paino-osaa Bis-(p-hydroksi-fenyyli)-propaani 20 " Sinkkistearaatti 10 " Bariumkloridi 20 " Kaoliini 10 " Akryylihartsi (40-prosenttinen kauppaliuos alifaat- tisissa estereissä) 200 " Ksyleeni

Seos levitetään aluspaperin päälle siten, että levitysvahvuudeksi 2 saadaan 3 g/m .

B. Kirjoituksen jäljennöslehtenä on esimerkin 2 mukaisesti valmistettu lehti B. Kuten tässäkin esimerkissä saadaan sininen kirjoitusjälki.

Esimerkki 7: A. Esimerkissä 1 kuvatulla tavalla valmistetaan koostumukseltaan seu-raava seos: 5 paino-osaa Attapulgiitti 20 " Sinkkistearaatti 10 ” Mangaanikloridi 20 " Titaanidioksidi 10 " Akryylihartsidispersio (50-prosenttinen vedessä) 130 " Vesi

Seos levitetään aluspaperin päälle siten, että levitysvahvuudeksi 2 saadaan 5 g/m .

B. Kirjoituksen jäljennöslehtenä toimii esimerkin 5 mukaisesti valmistettu lehti B. Kuten tässäkin esimerkissä saadaan sininen kirjoitus-jälki.

Esimerkki 8: A. Valmistetaan koostumukseltaan seuraava päällysteseos: 8 59220 60 paino-osaa Otsokeriitti 20 " Steariinihappo 5 " Piidioksidi 6 " Attapulgiitti 20 " Sinkkikloridi

Ensin sulatetaan keskenään vahamaiset ainesosat otsokeriitti ja steariinihappo ja sen jälkeen sekoitetaan muut ainesosat annetussa järjestyksessä. Seos jauhetaan kuumana ja levitetään sulatteesta sopivan alusmateriaalin päälle, jonka vahvuus on 40 - 70 g/m .

. 2

Levitysvahvuuden tulee olla noin 4-7 g/m . Näin saadut lehdet A voidaan yhdistää kaikkien esimerkeissä 1-5 kuvattujen lehtien B kanssa. Kirjoitusväri vastaa olellisesti kyseessä olevissa esimerkeissä annettuja värejä.

Esimerkki 9: A. Esimerkissä 8 kuvatulla tavalla valmistetaan päällysteseos seu-raavista: 50 paino-osaa Ceresiini 40 " Steariinihappo 5 " Piidioksidi 10 " Bisfenoli A (bis-(p-hydroksi-fenyyli)-i-propaani 10 " Sinkkikloridi

Esimerkissä 8 kuvatulla tavalla saatu seos jauhetaan ja levitetään kuumana aluspaperin päälle.

Kuten jo esimerkeissä 6 - 9 on osoitettu, kirjoituksen jäljennösleh-tien B käytte ei rajoitu vain yhdistelmään saman esimerkin kulloisenkin kirjoituksen siirtolehden A kanssa, vaan yhden esimerkin alalehdet voidaan yhdistää myös muiden esimerkkien ylälehtien kanssa. Saatujen painojälkien väri vastaa tällöin oleellisesti väriä, joka on mainittu alalehden B yhteydessä.

Edellä olevissa esimerkeissä on kuvattu vain ylä- ja alalehtiä, joista voidaan muodostaa kulloinkin kahdesta lehdestä koostuvia jäl-jennössarjoja. Kuitenkin on myös mahdollista valmistaa nk. välilehtiä,