FI58979B - Radialslaganordning foer skjutvapen i vilka anvaendes hylsfria projektiler med periferiknall - Google Patents

Description

«257*1 Γ»Ί «-V ICUUI.UTUSJULKAISU _ _ Λ Λ Μα ® (11) UTLÄGONINOSSKRIFT 5 8 97 9 C Patentti myönnetty 11 05 1001

Patent meddelat (S1) Kv.ik.3/i«.ci.3 F 41 D 11/04, F 41 C 19/12 SUOMI—FINLAND (») 760997 (22) Hakemtapilvl — Ansttknlngadag 13.0^.76 ' ' (23) AlkvpUvI —GIM|fc«t»d«f 13.OU.76 (41) Tulkit (ulkMal — Mlvlt off anelit 15.10.76

Patentti· ia reklstarihallitus .. .......... , . .,,, . ^ . , (44) Nlhttvlkalpanon Ja luiuL|ulkal*un pvm. —

Patant- odl reglstmtyrelsen v * Ai**» uthtd och ucLskrWtM ptbUnnd 30.01.61 (32)(33)(31) pyydetty atuolkevt-«at»rd prtoritat lU.OU.75

Italia-Italien(lT) UU008 A/75 (71)(72) Bruno Civolani, Via Franco Bolognese 2, Bologna,

Paolo Benelli, Via Cesare Battisti 9» Pesaro, Italia-Italieri(lT) (7U) Leitzinger Oy (5U) Säteittäisiskurilaite ampuma-aseita varten, joissa käytetään kehä- nallilla varustettuja hylsyttömiä ammuksia - Radialslaganordning för skjutvapen, i vilka användes hylsfria projektiler med periferi-knall

Keksinnön kohteena ovat yleisesti ottaen aseet, joilla kyetään laukaisemaan säteisiskulla uudenlaisia ammuksia (esimerkiksi sen tyyppisiä ammuksia, joita on selostettu italialaisissa patenteissa 932381 ja 972058), joihin on järjestetty kehänalli.

Tähän mennessä tunnettuja iskurijärjestelyjä on käytetty yksinomaan laukaisemaan keskusta- tai rengasiskutyyppisiä tavanomaisia panoksia.

Tämä keksintö kohdistuu säteittäisiskurilaitteeseen ampuma-aseita varten, joissa käytetään kehänallilla varustettuja hylsyttömiä ammuksia, erityisesti ampuma-aseita varten, joissa lukkokappaleen painoa käytetään iskuun. Kaikki yritykset sytyttää ja laukaista yllä mainittuja ampumatarvikkeita käyttämällä tavanomaisia järjestelyjä (esimerkiksi jousilla tai vivuilla palautettavaa iskurin piikkiä) ovat antaneet kielteisiä tuloksia, koska ammuksen ulkoseinään muodostuu epämuodostumia ja naarmuja.

Laukaisuhetkellä, kun iskurin piikki iskee nalliin ammuksen ulkoseinää vasten ammuksen reaktiovoima on niin voimakas ja nopea, että minkäänlainen iskurin piikin palautinlaite ei kykene toimimaan nopeammin kuin mitä ammus syöksyy ulos piipusta. Tämän seurauksena A * 2 58979 iskurin piikki loveaa ammuksen muodostaen siihen epämuodostumia, jotka aikaansaavat ammuksen radassa aerodynaamisia muutoksia, joista seuraa ampumatarkkuuden heikkeneminen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on välttää tämä haitta.

Tämä tarkoitus saavutetaan mainitulla säteittäisiskurilaitteella keksinnön mukaisesti siten, että iskurin piikki on järjestetty patruunapesän rungon yläosaan muodostettuun viistoon poraukseen ja on yhteydessä patruunapesään, jolloin iskurin piikin akseli on viistossa siten, että piikin kärki on suunnattu kohti patruunapesän takapäätä, että iskurivasara on kääntyvästi kiinnitetty aseen runkoon patruunapesän yläpuolelle ja että lehtijousi on järjestetty lukkokappaleen yläosaan, jolloin jousen etupää on taivutettu ylöspäin siten, että se voi iskeä vasaran takapäähän ennen kuin lukko-kappale pysähtyy vasten patruunapesän lukkopintaa.

Olettaen esimerkin vuoksi, että keksinnön mukainen järjestely on sovitettu iskuvoiman aiheuttavalla massiivisella lukkokappaleella varustettuun aseeseen, sen pääkomponentit ovat: A - patruunapesän rungon yläosaan järjestetty iskurin piikki, B - patruunapesän rungon yläpuolelle aseen runkoon kääntyvästi kiinnitetty iskurivasara, C - L-muotoinen lattajousi, joka on toisesta päästään kiinnitetty lukon yläosaan ja joka iskee iskurivasaraan, D - massiivinen lukko, johon kuuluu patruunapesän rungon etupintaan rajoittuvasta pinnasta ulottuva lukkotanko.

A - Patruunapesän rungon yläosaan on järjestetty iskurin piikin vastaanottava poraus, joka avautuu patruunapesään ammukseen nähden siinä kohdassa, johon ammuksen kehänalli on sijoitettu. Tämä poraus on järjestetty viistoksi siten, että iskurin piikin ollessa sijoitettuna siihen piikin kärki on suunnattuna taaksepäin kohti patruunapesän takapäätä. Koska iskurin piikki ei ole varustettu iskujousella, iskurin piikki pyrkii aina oman painonsa johdosta pitämään kärkensä joko työntymässä tuliaseen panospesään sen ollessa tyhjänä tai koskettamaan ammusta sen ollessa pesässä. Vaikka iskurin piikki pyrkii vastustamaan ammuksen reaktiovoimaa, niin ammus syöksyessään voimakkaasti piipusta nostaa iskurin piikin ilman, että se muodostaisi naarmuja tai koloja ammukseen. Laukaistun ammuksen iskurin piikkiin 3 58979 kohdistamaa vaikutusta lisää panoksen syttyessä kehittyvän kaasun vaikutus, joka työntää iskurin piikkiä ylöspäin patruunapesään radiaalisesti järjestetyn uran läpi, jonka uran takaosa on yhteydessä iskurin piikin poraukseen. Laukaistaessa ase kaasun paine ei vaikuta ainoastaan ammukseen, vaan säteettäisen uran välityksellä myös iskurin piikin kärkeen työntäen sitä ylöspäin. Tämä on myös mahdollista iskurivasaran iskurinpiikkiin kohdistaman vaikutuksen johdosta, mikä selitetään myöhemmin.

B - Keksinnön mukaisessa järjestelyssä käytetään erittäin kevyttä iskurivasaraa, joka on kääntyvästi kiinnitetty patruunapesän rungon yläpuolelle ja joka on kaksivartisen vivun muodossa. Iskurivasaran pitää kaiken aikaa poissa kosketuksesta iskurin piikkiin lehtijou-sen vaikutus, joka lehtijousi on kiinnitetty toisesta päästä aseen runkoon ja vaikuttaa toisella päällään iskurivasaran takaosaan.

C - Koska iskurivasara on hyvin kevyt, käytetään iskurin iskuun sitä liike-energiaa, jonka iskurivasara saa L-muotoisen lattajousen antaman nopeuden tuloksena, jolloin tämä L-muotoinen jousi on kiinnitetty lukkokappaleeseen ja iskee iskurivasaran takaosaa vasten aseen laukaisuvaiheen aikana. Tällä tavoin iskurivasara kääntyy vastapäivään sellaisella nopeudella, että se kehittää riittävän liike-energian iskurin piikkiin iskiessään, jotta ammuksen sytytys varmistuu. Samaan aikaan, koska iskurivasara on hyvin kevyt ja lehtijousi painaa iskurivasaraa iskurin piikistä poispäin, iskurivasaran liike muuttuu päinvastaiseksi niin nopeasti, että syöksyessään eteenpäin ammus kohtaa niin pientä vastusta iskurin piikin taholta, että se nostaa viimeksi mainitun ilman, että se loveutuu tai naarmuuntuu siitä kohdasta, joka koskettaa iskurin piikkiä.

D - Lukkorunko, jonka yläosassa on L-muotoinen lattajousi, on massiivinen. Se eroaa kuitenkin tavanomaisista tämän tyyppisistä luk-korungoista siinä, että siihen on järjestetty lukkotanko, joka ulottuu lukkorungon etupinnasta kohti patruunapesän rungon takaosaa, jolloin sen tehtävänä on syöttää ammus piippuun sen jälkeen, kun se on nostettu makasiinista, jonka jälkeen lukkotanko työntyy patruunapesään ennalta määrätyltä pituudelta muodostaakseen siihen sul-kimen. Lukkorungon inerttisen massan alkaessa palautua työntöpanok-sen syttymisen kehittämän kaasun paineen seurauksena, säilytetään tällä järjestelmällä aseen lukitus, kunnes lukkotanko on kokonaan työntynyt pois patruunapesästä. Tällä tavoin tässä uuden tyyppisessä 4 58979 ammuksessa on korvattu hylsyn puute ilman, että lukon painoa suurennettaisiin liikaa tavanomaisiin massiivisiin lukkoihin verrattuna.

Keksintöä selvitetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa keksinnön suoritusesimerkin selityksessä.

Oheisissa piirustuksissa on esitetty keksinnön mukaisen iskurilait-teen eri toimintavaiheet.

Kuvio 1 on leikkauskuva säteisiskurilaitteesta, jolloin iskujousi on tuonut lukon lukitusasentoon ja jolloin lukkotanko alkaa työntää ammusta piippuun.

Kuvio 2 on leikkauskuva säteisiskurilaitteesta, jolloin lukko on jo työntänyt ammuksen piippuun ja jolloin lukon yläosaan kiinnitetty L-muotoinen lattajousi juuri iskee iskurivasa-raa vasten.

Kuvio 3 on leikkauskuva säteisiskurilaitteesta, jolloin lukko on lukitusasennossa ja iskurivasara on siinä asennossa, jossa se iskee iskurin piikkiin aiheuttaen ammuksen kehällä olevan nallin syttymisen sen voiman ansiosta, jonka se vastaanottaa lukkoon kiinnitetyltä L-muotoiselta lattajouselta.

Kuvio 4 on leikkauskuva säteisiskurilaitteesta välittömästi iskuvai-heen jälkeen, eli kun ammus alkaa liikkua eteenpäin nostaen iskurin piikin ja jolloin iskurivasaran takapäähän vaikuttavan lehtijousen aikaansaama voima on jo saattanut iskurivasaran pois kosketuksesta iskurin piikkiin. Tässä vaiheessa massiivinen lukko on edelleen lukitusasennossa, koska se ei ole vielä aloittanut taaksepäin suuntautuvaa liikettä johtuen sen massan inerttiasta ja iskujousesta.

Kuvio 1 esittää lukon lukitusvaiheessa, jossa ammus 5 nostetaan makasiinista 6 ja työnnetään patruunapesään 4 lukkotangon 7 avulla, joka on tapin 9 avulla kiinnitetty lukkorunkoon 8, jolloin iskujou-si 10 saa aikaan tämän liikkeen.

Tämän lukitusvaiheen aikana aseen runkoon 2 ripustinpultin 15 välityksellä kääntyvästi kiinnitetty iskurivasara 19 pysyy poissa koske- 5 58979 tuksesta iskuripiikkiin 20 lehtijousen 18 avulla, joka on kiinnitetty kanteen 13 niiteillä 14 ja joka koskettaa iskurivasaran 19 takapäätä 16, jossa on rulla, joka pyörii tapin 17 ympäri, joka tappi on järjestetty rajoittamaan iskurivasaraa koskettavien elinten ja iskurivasaran välistä kitkaa.

Lisäksi nähdään, että iskurin piikki 20 on kiinnitetty patruunapesän rungon 22 yläosaan viistoon asentoon porauksen sisään, jolloin piikin kärki on käännetty taaksepäin kohti patruunapesän takaosaa ja että kun patruunapesässä 4 ei ole patruunaa 5, rengasmutterin 21 pitämän iskurin piikin 20 toinen pää työntyy patruunapesän runkoon 22 järjestettyyn patruunapesään 4.

Lisäksi patruunapesään 4 on radiaalisesti järjestetty ura 3 ja lat-tajousi 12 on kiinnitetty lukkorunkoon 8 tapilla 11, jolloin tämän lattajousen 12 etupää on taivutettu L-muotoon ja tarkoitettu iskemään iskurivasaran 19 takapäähän 16.

Kuviosta 2 nähdään, että lukkotangon 7 työnnettyä ammuksen 5 patruunapesään 4, ammus on työntänyt iskurin piikin 20 taaksepäin lukko-rengasmutteriin 21 järjestettyyn istukkaan, mutta iskurin piikki on edelleen kosketuksessa ammukseen 5. Lisäksi ennen kuin lukkorunko 8 vastaa patruunapesän rungon 22 pintaan, koskettaa lattajousen 12 L-muotoinen etupää iskurivasaran 19 rullaa 16 lehtijousen 18 pitäessä iskurivasaraa edelleen irti kosketuksesta iskurin piikkiin 20. Koska rullan 16 ja jousen 12 L-muotoisen pään välinen kosketus on joustava kosketus, menetetään mahdollisimman vähäinen määrä siitä nopeudesta, jonka iskujousi 10 antaa lukolle.

Lukon 8 saattaessa iskuvaiheensa loppuun iskurivasaran kääntyessä vastapäivään tapahtuu lyhyt hidastuminen lehtijousen 18 vaikutuksen ja iskurivasaran muodon johdosta. Tämä lyhyt viivytys yhdessä lukon 8 nopeuden ja massan kehittämän voiman kanssa saavat aikaan sen, että lattajousen 12 L-muotoinen pää joutuu jännityksen alaiseksi ja samaan aikaan, kun lukko 8 iskeytyy patruunapesän rungon 22 pintaa vasten, jousi 12 vapauttaa varastoidun voiman iskurivasaran 19 taka-pään rullaan 16 juuri sillä hetkellä, kun iskuri alkaa kääntyä vastapäivään tapin 15 ympäri voitettuaan lehtijousen 18 vastuksen.

Kuviosta 3 havaitaan, että iskurivasaran 19 tässä vaiheessa saavuttama nopeus on niin suuri, että sen osuessa iskurin piikkiin 20, ke- 58979 hittää viimeksi mainittu sellaisen liike-energian, joka aikaansaa riittävän iskun kehänallin sytyttämiseksi. Kuviosta 3 ilmenee, että lattajousi 12 ei seuraa iskurivasaraa 19 tapin 15 ympäri tapahtuvassa kääntymisessä, vaan jousi 12 ainoastaan antaa iskuri-vasaralle 19 tarpeellisen voiman vastapäivään tapahtuvaa kääntymistä varten sellaisella nopeudella, että se kehittää riittävän energian ammukseen 5 iskemistä varten. Ammuksen 5 reaktio iskuun on erittäin nopea. Kuten kuviosta 4 voidaan havaita, alkaa ammus 5 välittömästi liikkua eteenpäin aiheuttaen siten iskurin piikin 20 taaksepäin vetäytymisen sitä varten järjestettyyn istukkaan ilman, että ammus naarmuuntuisi tai loveutuisi. Tämä on mahdollista, koska tässä vaiheessa iskurin piikki ei vastusta ammuksen 5 liikettä. Tämä johtuu siitä, että iskurivasara 19 on erittäin kevyt ja käyttää välittömästi työntövoimansa loppuun iskurin piikkiin 20, jolloin tätä seikkaa auttaa myöskin lehtijousen 18 vaikutus, joka pakottaa isku-rivasaran ylöspäin samalla, kun lukko 8 pysyy edelleen kiinteässä asennossaan patruunapesän rungon 22 lukituspintaa vasten.

Työntöpanoksen syttymisen kehittämät kaasut vaikuttavat myös iskurin piikin 20 kärkeen patruunapesään 4 järjestetyn säteittäisuran 3 kautta ja tehdessään niin aiheuttavat iskurin piikin 20 vetäytymisen sitä varten järjestettyyn istukkaan.

Täten ammus 5 voidaan laukaista ulos piipusta 1 ilman, että iskurin piikki 20 naarmuttaa tai loveaa sen.

Tässä vaiheessa lukko 8, joka oli edelleen kiinteässä asennossa patruunapesän rungon 22 lukituspintaa vasten, alkaa liikkua taakseäin kohti lukon avausasentoa työntöpanoksen syttymisen kehittämien kaasujen vaikutuksesta pitäen kuitenkin lukon suljettuna, kunnes lukko-tanko 7 on täysin vetäytynyt ulos patruunapesän rungossa 22 olevasta patruunapesästä 4.

Tämä estää paisuvein kaasujen pakenemisen patruunapesän rungon takaosasta, mikä huonontaisi järjestelmän tiiviyttä ja vaarantaisi ampujan turvallisuuden. Täten korvataan hylsyn puuttuminen tässä uuden tyyppisessä ammuksessa ilman, että huononnetaan keksinnön mukaisen järjestelyn toimintaa.

* i C ·

Claims (6)

7 58979

1. Säteittäisiskurilaite ampuma-aseita varten, joissa käytetään ke-hänallilla varustettuja hylsyttömiä ammuksia (5), erityisesti ampuma-aseita varten, joissa lukkokappaleen (8) painoa käytetään iskuun, tunnettu siitä, että iskurin piikki (20) on järjestetty patruunapesän rungon (22) yläosaan muodostettuun viistoon poraukseen ja on yhteydessä patruunapesään (4), jolloin iskurin piikin (20) akseli on viistossa siten, että piikin kärki on sunnattu kohti patruunapesän takapäätä, että iskurivasara (19) on kääntyväs-ti kiinnitetty aseen runkoon (2) patruunapesän (22) yläpuolelle ja että lehtijousi (12) on järjestetty lukkokappaleen (8) yläosaan, jolloin jousen (12) etupää on taivutettu ylöspäin siten, että se voi iskeä vasaran (19) takapäähän ennen kuin lukkokappale (8) pysähtyy vasten patruunapesän (22) lukkopintaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskurilaite, tunnettu siitä, että iskurin piikki (20) on sovitettu vapaaseen liukuliikkee-seen mainittuun poraukseen ja ulottuu alakärjellään patruunapesään (4) kun siinä ei ole patruunaa (5).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen iskurilaite, tunnet-t u siitä, että patruunapesään (4) on muodostettu ura (3), joka on yhteydessä viistoon poraukseen, jossa iskurinpiikki sijaitsee, ja joka ura (3) toimii iskurin piikin työntämiseksi ylöspäin porauksessaan panoksen syttyessä kehittyvien kaasujen avulla.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen iskurilaite, tunnettu siitä, että iskurivasaralla (19) on hyvin pieni massa ja se on kaksivartisen vivun muotoinen, jonka takapäässä (16) on rulla sen kanssa kosketukseen tulevien osien synnyttämän kitkan vähentämiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen iskurilaite, tunnettu siitä, että lepoasennossaan iskurivasara (19) on pidetty irti kosketuksesta iskurin piikkiin (20) lehtijousella (18), joka vaikuttaa vasaran (19) takapäähän (16) järjestettyyn rullaan.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskurilaite, tunnettu siitä, että lukkokappaleeseen (8) on järjestetty lukkotanko (7), joka ulottuu lukkokappaleen (8) etummaisen lukkopinnan läpi kohti· 58979 patruunapesää (4), poimii ammuksen (5) lippaasta (6) ja työntää sen patruunapesään (4), työntyy patruunapesän (4) sisään ja estää patruunapesän äkillisen avautumisen työntöpanoksen syttymisen jälkeen.