FI58271C - Knivvaessare - Google Patents

Description

... .... KUULUTUSJULKAISU CQ071

We W <11>UTL»eONINeSSKIUFT58^ /Ί c 12 011:31 ^ ^ (51) Kv.ik?/im.ci.3 B 24 D 15/08 SUOMI—FINLAND (21) PK^ttll»k#mu*-P«t.ne#»eiugnl 763^1 (22) H»k«nl*pUvl —AiMBimlnfid«g 30.11.76 ^ ^ (23) AlkupUvft—GlMgh«tsdag 30.11.76 (41) Tullut Julktaektl — Bltvlt offwitllf 05.06.77

Patentti· )a rekisterihallitus (44) Nihtivllcipwon ,. kUUL|«llaUun pvm. -

Patent· och ref isterstyrelsen ' ' AimMom utitgd och utUkrtfwn pubiicwad 30.09.80 " (32)(33)(31) Pyydetty «tuollcmi*—Begird priorhet 0U.12.75

Australia-Australien(AU) PC ^179/75 (71) Wiltshire Cutlery Company Proprietary Limited, 35 Albert Road,

South Melbourne, Victoria, Australia-Australien(AU) (72) Peter Kingsley Bayly, Eltham North, Victoria, Australia-Australien(AU) (74) Berggren Oy Ab (5I+) Veitsenteroitin - Kniwassare Tämä keksintö tarkoittaa veitsen terän teroittimia ja koskee erityisesti sellaisia teroittimia, jotka sulkevat veitsen terän sisäänsä tuppeen tai suojaavaan koteloon. Sellaiset teroitin-tuppiyhdistelmät ovat australialaisten patenttien 424 122 ja 447 537 aiheina.

Yllä olevan tapaiset yhdistelmät sisältävät laitteet, joilla ylläpidetään puristusta teroitusmekanismin ja veitsen terän välillä, joka on pistetty tuppeen ja joka koskettaa teroitusmekanismia. Tämä puristus voidaan aikaansaada taipuvalla joustimella, joka vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti terään ja/tai varsinaiseen teroitusmekanismiin. On huomattu olevan vaikeata järjestää tällä mekanismilla erilaiset reak-tioalueet sellaisiksi, että voitaisiin aikaansaada tasainen teroitus.

f Tämän keksinnön pääasiallisimmat tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Tämän keksinnön päätavoite on aikaansaada kerrotun kaltainen tuppi-teroitinyhdistelmä, jossa edellä mainittu vaikeus on torjuttu tai voitettu. Keksinnön erään suositun muodon lisätavoitteena on aikaansaada sellainen yhdistelmä, joka soveltuu muodostamaan olennaisesti muuttumattoman leikkauskulman veitsen terään.

2 58271

Viimeksi mainittuun tavoitteeseen viitaten, niin käytettäessä kerrotun tapaisia yhdistelmiä, on välttämätöntä varmistus siitä, että terä pysyy kosketuksessa varsinaisen teroituslaitteen kanssa koko teroitusliikkeen aikana sekä että terän sijainti teroi-tuslaitteeseen nähden on sellainen, että terän leikkauskulma on olennaisesti muuttumaton koko terän pituudelta. Australialaisessa patentissa 447 537 selitetty rakenne tyydyttää jossakin määrin ensimmäistä vaatimusta, mutta ei toista. Ensisijaisena vaikeutena on se, että teroitinta käyttävä henkilö saattaa liikuttaa veitsen terää teroituslaitteeseen nähden siten, että terä liikkuu teroituslaitteen poikki ja aiheuttaa siten muutoksen terän leikka-uskulmaan. Terän leikkauskulma on se kulma, joka on kulmittain asetettu, terävän reunan määrittäviä terän pintoja vastassa. Ilmeisesti näiden pintojen suhteellinen sijainti ja siis leikkaus-kulma riippuu teroituslaitteen muodostaman teroitusontelon muodosta ja terän alareunan asemasta tämän dmtelon yleiseen tasoon nähden. Mikäli tämä suhteellinen asema muuttuu teroituksen aikana niin se vaikuttaa terän leikkauskulmaan ja tällainen muutos tapahtuu usein aikaisemmissa rakenteissa käyttäjän riittämättömän huolellisuuden takia.

Tämän keksinnön erään näkökohdan mukaisesti on aikaansaatu veitsen teroitin, jonka pääasialliset tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Eräässä suositussa järjestelyssä etumainen reaktioalue toimii sen veitsen terän yläreunan koskettamiseksi, joka on pistetty kantavan elimen ja reaktioelimen väliin ja koskettaa teroituslaitetta ja takana oleva reaktioalue toimii koskettaakseen kantavan elimen yläpuolta ainakin jokaisen teroitustoimen alkuosan aikana. On kuitenkin välttämätöntä, että edellä mainittu alkuosa on sellainen, että veitsen terä ulottuu jonkin verran teroituslaitteen taakse. Toisin sanoen, veitsen terän tunkeutuessa vain rajoitetusti teroituslaitteen taakse, takana oleva reaktioalue koskettaa kan- 58271 tavan elimen yläosaa, mutta kun työntämistä jatketaan, voidaan saavuttaa vaihe, jossa takana oleva reaktioalue eroaa tuosta yläosasta. On myös suositeltavaa, että viimeksi selitetyssä tapauksessa veitsen terän terävä reuna koskettaa kantavan elimen tapin taakse sijoitettua kitkapintaa, niin että kantava elin pysyy suhteellisen lujasti paikoillaan, mutta voi heilahtaa tapissaan sopiakseen veitsen terän johonkin erityiseen asemaan.

Keksinnön erään toisen tarkoitusperän mukaisesti on aikaansaatu veitsenteroitin, joka sisältää; kotelon, jonka etuosassa on onkalo, siihen asennetun teroituslaitteen ja kääntyvästä koteloon kiinnitetyn ohjausosan, toimivan ja toimimattoman asennon välis-tä liikettä varten, mainitussa ohjausosassa on rako veitsen terää varten ja sen suuntaamiseksi koskettamaan teroituslaitetta ohjausosan ollessa toimivassa asennossa, ja ohjausosa toimii myös onkalon kantena ollessaan toimivassa asennossa ja ohjausosan siirtyminen toimimattomaan asentoon paljastaa teroituslaitteen huoltoa varten.

Viimeksi mainittua näkökohtaa, teroituslaitteen huoltoa (esim. puhdistus, ylläpito tai korjaus) helpottaa kiertyvän kannen muodostaminen, ja laitteen toiminta ei huonone koska tämä kansi kak-soisohjaa veitsen terää teroituksen aikana. Tällainen teroitintoi-mi on erityisen hyödyllinen sellaisessa kokonaisuudessa, joka käsittää yllä kuvatun kaltaisen reaktioelimen, varsinkin sen ollessa asennettu tuppikoteloon, mutta tämä ei ole teroittimen ainoa mahdollinen sovellutus. Aivan ilmeisesti kuvattua teroitinta voidaan käyttää tupen ulkopuolella ja ilman yhteistoiminnassa olevaa reaktioelintä.

Keksinnön olennaisia piirteitä ja valinnaisia lisäpiirteitä selitetään yksityiskohtaisesti seuraavissa määrityskohdissa, jotka viit-taavat oheisiin piirustuksiin. Piirustukset valaisevat kuitenkin vain pelkästään sitä, miten keksintöä voidaan soveltaa niin, että esitettyjen piirteiden (olivatpa ne sitten olennaisia tai valinnaisia) erityismuotoa ja järjestelyä ei käsitetä keksintöä rajoittaviksi .

58271

Piirustuksissa:

Kuvio 1 on keksinnön esimerkkisovellutuksen pohjapiirros.

Kuvio 2 on pitkittäinen poikkileikkaus pitkin kuvion 1 linjaa II-II. Kuvio 3 on kuvion 2 kaltainen kuva, mutta esittäen veitsen terää pistettynä tuppeen.

Kuvio 4 on poikkileikkaus pitkin kuvion 1 linjaa IV-IV.

Kuvio 5 on kuvion 4 kaltainen mutta esittää veitsen terää koskettamassa teroitinlaitetta.

Kuvio 6 on poikkileikkaus pitkin kuvion 5 linjaa VI-VI.

Kuvio 7 on poikkileikkaus pitkin kuvion 5 linjaa VII-VII.

Kuvio 8 on edellä olevissa kuvioissa esitetyn kantavan elimen pohjapiirros .

Kuvio 9 on poikkileikkaus pitkin kuvion 8 linjaa IX-IX.

Kuviot 10-12 ovat poikittaisia poikkileikkauksia pitkin linjoja X-X, XI-XI ja vastaavasti kuvion 9 linjoista XII-XII.

Kuvio 13 esittää vain osaa kuvion 9 kantavasta elimestä, ohjausosa siirrettynä toimimattomaan asentoon.

Kuviot 14-18 ovat graafisia esityksiä, jotka esittävät puristuksen eri reaktioita ja viivoja erillisen teroitustoimen eri vaiheissa, edellä olevissa kuvioissa esitettyä rakennetta käytettäessä.

Keksinnön suositun sovellutusmuodon mukainen teroitin, kuten piirustuksissa on esitetty, sisältää australialaisessa patentissa 447 537 selitetyn rakenteen peruskomponentit. Toisin sanoen, se sisältää onton kotelon 2, joka rajoittaa veitselle tarkoitettua uraa 3 (kuviot 2 ja 3), kantavan elimen 4, joka on kääntyvästi asennettu koteloon 2 ja kannattaa teroituslaitetta 5 (kuviot 5 ja 6), ja reaktioelimen 6, joka on sopeutettu toimimaan yhdessä koteloon 2 pistetyn veitsen terän 7 (kuviot 3, 5 ja 6) kanssa. Tällaisissa rakenteissa taipuvaa laitetta vaaditaan aikaansaamaan puristusta teroituslaitteen 5 ja veitsen terän 7 välille teroitustuloksen tehostamiseksi, ja tätä keksintöä edeltävissä rakenteissa tämä taipuva laite tavallisesti oli joustimen muotoinen, joka toimii kotelon 2 ja veitsen terän 7 välillä tai teroit-timen komponentti, kuten kantava elin 4. Keksinnön mukaisessa teroit-timessa kantava elin 4 on asennettu heiluriliikettä varten, jotta se sopeutuisi koskettavan veitsen terän asentoihin, ja reaktioelin 6 on sekin kääntyvästi asennettu koteloon 2 ja järjestetty koskettamaan kantavaa elintä 4 ja veitsen terää 7 siten, että se aiheuttaa suhteellisen tasaisen teroituksen. Keksinnön suositussa muodossa on lisäksi se piirre, että taipuva laite toimii teroitinkokonaisuuden kahden 5 58271 suhteellisen liikkuvan osan välillä niin, että veitsen terän 7 on vaikeata liikkua ilman teroituslaitetta teroitustoimen aikana.

Suhteellisia sanontoja, kuten ''ylempi", "alempi", "edessä" ja "takana" käytetään tässä määrityksessä kauttaaltaan keksinnön sovellutusmuotoa selitettäessä. Näitä sanontoja käytetään vain mukavuussyistä eikä ole ymmärrettävä niiden rajoittavan sitä tapaa, jolla teroitinta on käytössä käsiteltävä.

Kotelo 2 voi tavallisesti olla kuten australialaisessa patentissa 447 537 on selitetty. Erikoisesti veitselle tarkoitettu ura 3 on rajattu vastakkaisten sivuseinien 8, katon 9 ja kotelon 2 alustan 10 väliin ja aukko 11 on tehty kotelon etupäähän 12. Kantava elin 4 on mieluimmin pitkänomainen elin, joka sijaitsee veitselle tarkoitetussa urassa 3, jotta veitsi yleensä ulottuisi pitkin tätä uraa, ja kantava elin on kääntyvästä yhdistetty koteloon aukon 11 sisäpuolella olevassa kohdassa. Esitetyssä erityisrakenteessa tappi-liitäntä (selitetty alempana) sijaitsee kantavan elimen päiden välissä ja on järjestetty siten, että kantava elin 4 pystyy irrottautumaan tästä liitännästä antaakseen kantavan elimen 4 peräytyä aukon 11 läpi ja ulos kotelosta 2.

Suosittu kantavan elimen tappijärjestelmä näkyy parhaiten kuvioissa 3, 5 ja 7 ja käsittää kaksi sylinterimäista akseliosaa eli tappia 13, jotka työntyvät sisäänpäin kotelon 2 vastaavista sivuseinistä 8 ja jotka sijaitsevat kantavan elimen 4 naapuriseinän muodostamassa ontelossa 14. Jokaisen ontelon 14 yläpinta 15 rajoittaa tukipintaa, joka saattaa olla kaareutuva tai tasainen, kuten on esitetty, ja yhteenliitetty ak-scliosa eli tappi 13 pysyy kosketuksessa pintaan 15 joustavien pidätyslaittei-den avulla, vaikkakin toisia laitteita voitaisiin käyttää siihen tarkoitukseen. Esitetyn järjestelyn mukaisesti joustavat pidätyslaitteet käsittävät lattajousen 16, joka on muodostettu kokonaisuudeksi kantavan elimen 4 rungon kanssa ja sopeutettu koskettamaan jokaista akseli-osan eli tapin 13 alapuolta. Erillinen lattajousi 16 on mieluimmin muodostettu jokaista akseliosaa eli tappia 13 varten niin, että jousien IS väliin jää tilaa veitsen terän 7 kulkua varten, mutta joissakin tapauksissa yksittäinen jousi 16 voi toimia kummassakin akseliosassa eli tapissa 13. Jokainen jousi 16 voitaisiin liittää kantavan elimen 4 runkoon mieluummin kuin että siitä muodostuisi kokonaisuuden osa. Jokaisen lattajousen 16 yläpinta 17 esitetyssä rakenteessa muodostaa sisäänvientiuran 18, kantavan 6 58271 elimen 4 kummallekin puolelle, ja akseliosat eli taoit 13 ohjataan paikoilleen kun kantava elin 4 pistetään koteloon 2. Tällainen järjestely päästää kantavan elimen 4 nopeasti asentoonsa ja tekee kantavan elimen 4 irrottamisen kääntyvästä asennuksestaan helposti.

Piirustuksissa esitetyissä erityisrakenteissa kantavan elimen 4 etu-pään osa 19 työntyy kotelon aukon 11 taakse, ja teroituslaite 5 on asennettu kantavaan elimeen 4 aukon 11 vieressä. Teroituslaite 5 saattaa olla asennettu kuten on esitetty, rajoitettuun heiluriliikkeeseen kantavaan elimeen 4 nähden ja rajoittaa olennaisesti V-muotois-ta teroitusonteloa 21 (kuvio 8), joka sijaitsee kantavan elimen 4 kaikkein ylimmän pinnan 22 (kuvio 9) alla, ainakin kokonaisuuden normaalin toiminnan aikana. Teroituslaite 5 joutuu-kantavan elimen 4 yläpinnalle 22 alttiiksi veitselle tarkoitetun raon 23 kautta (kuvio 8), joka ulottuu pitkin kantavaa elintä 4, mieluimmin teroitus-laitteen 5 sekä etu- että takasivulle. Ainakin osa raon 23 sivupinnoista toimii ohjauspintoina, vastustaen koteloon 2 pistetyn veitsen terän 7 sivuttaista liukumista. Kantavan elimen 4 etuosassa olevan rako-osan 23a alusta 24 (kuvio 9) saattaa myös ohjata veitsen terää 7 teroitusonteloon 21 sopivalla tasolla, ja ainakin osa teroituslait-teen 5 rako-osan 23b takaosassa sijaitsevasta alustasta 25 muodostaa kitkapinnan,joka tarttuu terän terävään reunaan 26 alempana selitettävässä tarkoituksessa. Haluttaessa kantavan elimen 4 eteenpäin työntyvän osan 19 yläpinta 27 voi muodostaa kaltevan pinnan, joka voi olla yhteistyössä veitsen kahvan 28 kanssa (katso kuviota 3), jota myös alempana selitetään.

Teroituslaite 5 voi olla muodostettu millä sopivalla tavalla tahansa - esimerkiksi jommassakummassa australialaisessa patentissa 447 537 ja 424 122 selitetyllä tavalla - ja se saattaa olla yhdistetty kantavaan elimeen australialaisessa patentissa 447 537 selitetyllä tavalla.

Piirustusten kuvioissa 6-13 esitetty suosittu kantava elin 4 sisältää ohjausosan 29, joka on kääntyvästä yhdistetty kantavan elimen 4 varsinaiseen runkoon 31, toimivan asennon ja kohotetun toimimattoman asennon välistä liikettä varten. Kuvioissa 8 ja 9 esitetyssä toimivassa asennossa ohjausosa 29 rajoittaa osaa kantavan elimen 4 yläpinnasta 22 ja sisältää rako-osan 23a, joka muodostaa sivuohjauspintoja veitsen terää 7 varten, kuten on esitetty, niin suositaan sitä, että 7 58271 ohjausosa 29 ulottuu toimivassa asennossa sekä teroituslaitteen 5 etu-että takapuolelle. Kantavan elimen rungon 31 ja ohjausosan 29 välisen tappiliitoksen on mieluimmin sijaittava ohjausosan 29 takapään vieressä, niin että kun tämä osa on heilautettu ylöspäin (katso kuviota 13) niin se paljastaa teroitinlaitteen 5 ja kantavan elimen 4 varsinaisessa rungossa 31 olevan onkalon 33, joka sisältää teroituslaitteen 5. Tästä johtuu, että teroituslaitetta 5 voi toimimattomassa asennossa tarvittaessa huoltaa (esim. puhdistaa), ja teroituksesta aiheutuvat jätteet voidaan poistaa onkalosta 33. Järjestely on sellainen, että ohjausosa 29 voidaan siirtää kohotettuun toimimattomaan m* asentoon kantavan elimen 4 ollessa normaalissa asennossa kotelon 2 sisällä, mutta tavallisesti on sopivaa suorittaa tämä kantavan elimen 4 ollessa ulkona kotelosta 2. Jokaista sopivaa laitetta, kuten nopeasti tarttuvaa hakaa voidaan käyttää pidättämään ohjausosaa 29 irroitet-tavasti toimivassa asennossaan.

Pidetään suotavana, että teroituslaitteen 5 heiluriliikettä ohjausosaan 29 nähden rajoitetaan ainakin onkalon 33 toiselle puolelle muodostetuilla vasteilla 34 ja 35, ja että joustinlaite 36 on muodostettu pakottamaan teroituslaitetta kohden alhaista asentoa. Esitetyssä rakenteessa joustinlaite 36 käsittää lattajousen, joka on muodostettu teroituslaitteen 5 kiinnityspylpyrän 37 osaksi, ja tämä jousi (tai mikä tahansa käytetty jousilaite) on järjestetty muodostamaan taivutuksen vain teroituslaitteen toiselle puolelle. Toisin sanoen, • taipumisen vaikutusviiva sijaitsee teroitusontelon 21 keskiviivan sivulla, ja täten vähäinen kierre kohdistuu teroituslaitteeseen 5, joka korvaa laitteen kääntyvän asennuksen 38 aiheuttaman väljyyden (kuviot 6, 9 ja 11) ja pyrkii samalla poistamaan kirskunnan teroituksen aikana.

Kuviot 9 ja 11 esittävät erästä erityisraenetelmää sivuttain sijoitetun tai sivulle siirretyn taipumisen saamiseksi toimimaan siten, että taivutus tapahtuu teroitusontelon 21 vastaavilla vastakkaisilla sivuilla teroituslaitteen 5 kummassakin raja-asennossa. Näissä kahdessa raja-asennossa teroituslaite 5 koskettaa vasteita 34 ja 35 vuorostaan. Sivulle siirretty taivutus aikaansaadaan tukien 39 ja 41 avulla, jotka työntyvät sisäänpäin vastaavista teroituslaitteen 5 sisältävän onkalon 33 sivuseinistä 42 ja 43, ja ne sijaitsevat siten, että kumpikin pystyy aiheuttamaan taipumisen ja kierteen kuten yllä on mainittu, yhdessä teroituslaitteen 5 vastaavassa raja-asennossa.

8 58271

Kuvioista 8-12 nähdään/ että kantava elin 4 voidaan yksinkertaisesti puristaa sopivasta muoviaineesta ja koota vähäisin vaikeuksin. Varsinkin kantavan elimen 4 runko 31 käsittää kaksi pääosaa, jotka voidaan helposti koota teroituslaitteen 5 ja ohjausosan 29 päälle.

Toistaiseksi selitetyn, suositun rakenteen reaktioelin 6 sijaitsee kotelon yläseinän 9 ja kantavan elimen 4 viereisen yläpinnan 22 välillä ja on nivelikkäästi yhdistetty koteloon 2 liikkumaan akselin ympäri, joka ulottuu olennaisesti yhdensuuntaisena kantavan elimen 4 ni-velikkään akselin kanssa. Tämä tappiliitos sijaitsee mieluimmin kotelon yläseinän 9 vieressä ja hieman kulkuaukon 11 sisäpuolella -esimerkiksi kantavan elimen 4 takapään vieressä, Kaikkia sopivia välineitä voidaan käyttää tämän liitoksen muodostamiseksi, mutta esitetyssä suositussa rakenteessa se käsittää osittain sylinterin muotoisen reaktioelimen 6 pääteosan, joka elin saadaan nopeasti toimimaan suorissa riveissä olevissa onteloissa 45, jotka on muodostettu kotelon 2 kahteen sivuseinään 8 (katso kuviota 2). Tässä järjestelyssä reaktioelin 6 voidaan irrottaa onteloista 45 ja tarvittaessa vetää ulos kotelon 2 etupään kautta.

Esitetyssä muodossa reaktioelin 6 on muodostettu poikkileikkaukseltaan jonkin verran ylösalaisin kääntynyttä kanavaa muistuttavaksi, jotta se rajäisi yhden yläseinän 46 ja kaksi riippuvaa sivuseinää 47 (katso kuvioita 6 ja 7). Yläseinän 46 etupää on sopeutettu koskettamaan tai makaamaan kiinni kantavan elimen yläpinnassa 22, mieluimmin hiukan teroituslaitteen 5 edessä, tupen lepo- tai suljetussa asennossa (kuvio 2), ja tätä tarkoitusta varten siihen saatetaan sijoittaa alaspäin työntyvä uloke 48. Reaktioelimen 6 yläseinän 46 päälle, ulokkeen 48 taakse on muodostettu etumainen reaktioalue, ja esitetyssä rakenteessa sen muodostaa alaspäin työntyvä seinän 46 osa 49.

Tämä alue 49 on sijoitettu mieluimmin melkein teroituslaitteen 5 yläpuolelle, vaikkakin se voisi haluttaessa olla asetettu hieman tämän laitteen taakse. Takana oleva reaktioalue on lisäksi muodostettu reaktioelimien tappien 44, 45 ja kantavan elimen tappien 13, 14 välille, ja esitetyssä rakenteessa tätä reaktioaluetta rajaa kaksi reaktio-elimen yläseinän 46 alastyöntyvää uloketta 51, joita kantavan elimen yläpinta 22 voi koskettaa (katso kuviota 4).

Keksinnölle on luonteenomaista, että reaktioelimen 6 tappiliitokset 44, 45 on sijoitettu reaktioalueiden 49 ja 51 taakse. Tällainen 9 58271 järjestely auttaa teroittimen tehokasta työskentelyä sallimalla halutun puristussuhteen aikaansaamisen. Tapin paikasta on lisäksi se etu, että se mahdollistaa reaktioelimen 6 etupään siirtämisen riittävän matkan kohden tupen kotelon 2 alustaa 10 ja siitä pois ja täten saadaan tuppeen mahtumaan eripituisia ja -levyisiä veitsen teriä 7.

Tupen ollessa suljetussa tilassa (kuviot 2 ja 4) takana oleva reaktio-alue 51 koskettaa mieluimmin kantavan elimen yläpintaa 22 tapin 13, 14 ja kantavan elimen 4 takapään välisessä paikassa, ja etumainen reak-tioalue saattaa myös koskettaa pintaa 22 mutta kantavan elimen tappien 13, 14 edessä. Joka tapauksessa on olemassa ainakin yksi koske-tusalue reaktioelimen 6 ja kantavan elimen 4 välillä ja tämä on mieluimmin takana olevalla reaktioalueella 51.

Suljetussakin asennossa reaktioelimen 6 yläseinä 46 muodostaa mieluim~ min eteenpäin työntyvän kotelon 2 yläseinän 9 jatkeen, vaikkakin se saattaa viettää alaspäin kotelon seinämän 9 etureunasta 52, kuten kuviossa 2 on esitetty. Kotelon yläseinämän 9 etureuna 52 on mieluimmin sijoitettu jonkin matkan päähän taaksepäin jokaisen kotelon sivu-seinämän 8 etureunasta, muodostaen näin välin 53 (kuvio 1), josta reaktioelintä 6 voidaan kohottaa tapissaan. Kuitenkin tällaisessa kohotetussa asennossa reaktioelimen sivuseinämät 47, jotka on liukuvasti sijoitettu kotelon sivuseinämien 8 väliin, mieluimmin ulottuvat kotelon sivuseinämien 8 ylempien reunojen alle, sievän ulkoasun ja veitsen terän 7 olennaisesti täydellisen kapseloitumisen muodostamiseksi .

Esitetyn suositun rakenteen taipuva laite vaikuttaa suoraan reaktio-elimeen 6 ja on tässä suhteessa aikaisempia rakenteita parempi, joissa taipuva laite vaikuttaa veitsen terään tai kiertyvään kantavaan elimeen teroituslaitetta varten. Tavallisesti käytetään mieluimmin latta- tai teräslankajousta taipuvana laitteena, ja tällainen jousi on saatava vaikuttamaan tappien 44, 45 akselin edessä olevaan reak-tioelimeen pakottaakseen etupään alaspäin kohden tupen kotelon 2 alustaa 10.

Haluttaessa taipuva laite saattaa käsittää kaksi erillistä osaa, jotka toimivat toisistaan riippumatta kantavaa elintä 4 ja vastaavasti reaktioelintä 6 vasten pitääkseen nämä elimet normaalisti suljetussa asennossa, kuten kuviossa 2 on esitetty. Mieluimmin kuitenkin taipuva 10 58271 «· laite toimii näiden kahden elimen 4 ja 6 välillä ja saattaa tässä tarkoituksessa käsittää jonkin verran U-muotoisen jousen 54, kuten piirustuksissa on esitetty. Yksi tällainen jousi voi haluttaessa olla kantavan elimen 4 kummankin puolen vieressä.

Esitetty erityinen taipuva jousi 54 sisältää kaksi haaraa 55 ja 56, jotka ovat toistensa yhteydessä kaarevan silmukkaosan 57 avulla, joka jousen 54 ollessa toimivassa asennossa, kuten piirustuksissa on esitetty, on sijoitettu kotelon uraan 3, sekä kantavan elimen 4 että reaktioelimen 6 taakse, ja haarat 55 ja 56 ulottuvat eteenpäin uran 3 suuntaan. Haaran 55 edessä oleva loppuosa 58 koskettaa kantavaa elintä 4, mieluimmin suoraan teroituslaitteen 5 alapuolella, ja haaran56 etumainen loppuosa 59 koskettaa reaktioelintä 6, myös mieluimmin teroituslaitteen 5 vieressä ja/tai reaktioalueen 49 tienoilla. Tällainen taipuva jousi on järjestetty toimimaan saksina reaktioelimen 6 ja kantavan elimen 4 välissä niin, että edellinen pakotetaan alaspäin vastaavissa tapeissaan 44, 45 ja jälkimmäinen ylöspäin tapeissaan 13, 14.

Pidetään suositeltavana, että tupen kotelo 2 on järjestetty sellaiseksi, että veitsen terä 7 voidaan työntää uraan niin pitkälle, että terän 7 tyvi tai osa 61 joutuu teroituslaitteen 5 taakse (katso kuviota 5) ja sallii samalla terän terävän reunan 26 olennaisesti täysimittaisen teroituksen. Tässä täysin sisäänpistetyssä asennossa veitsen kahvan 28 osa 62 saattaa levätä kantavan elimen 4 kaltevalla pinnalla 27, niin, että terä pysyy sopivalla korkeudella takaisin vetämistä varten teroituslaitteen 5 poikki. Tämä kalteva pinta 27 on mieluimmin viistottu, kuten on esitetty niin, että veitsen terän 7 koteloon 2 työntämisen loppuosassa terä 7 nousee asteittain, sallien kaarevan osan 61 teroittamisen.

Veitsen terää 7 ensin työnnettäessä selitettyyn tuppeen, ylempi reuna 63 koskettaa mieluimmin reaktioelimen 6 edessä olevaa uloketta 48 olennaisesti samanaikaisesti kuin terävä reuna 26 koskettaa teroitus-laitetta 5, kuten kuviossa 14 on graafisesti esitetty. Tässä vaiheessa jousen puristus S vastustaa elimien 4 ja 6 erottamista, ja elin 4 pysyy tasapainossa tapissa 13 reaktioiden ja avulla elinten 4 ja 6 välisillä kosketusalueilla.

11 58271

Terää 7 työnnettäessä syvemmälle koteloon 2, kantavan elimen 4 etupää joutuu heilahtamaan alaspäin tapissa 12 teroituslaitteeseen 5 kohdistetun puristuksen takia, ja terän ylempi reuna 63 koskettaa reaktioelimen 6 etumaista reaktioaluetta 49 (katso kuviota 15). Samanaikaisesti reaktioelimen 6 etupää joutuu heilahtamaan ylöspäin tapissaan 44, alueen 49 ja terän yläreunan 63 välisen kosketuksen takia. Reaktioelimen 6 takana oleva reaktioalue 51 on yhä kosketuksissa kantavan elimen 4 kanssa ja pitää siis kantavaa elintä 4 tyydyttävässä asennossa veitsen terään 7 nähden.

Esitetyssä keksinnön erityismuodossa veitsen terän 7 jatkuva liike kotelon 2 sisään aiheuttaa terän terävän reunan 26 kosketuksen kitka-pintaan 25 teroituslaitteen 5 takana, niin että terällä 7 sitten on kaksi kosketuskohtaa kantavan elimen 4 kanssa vastaavasti kantavan elimen tapin 13 vastakkaisilla puolilla (katso kuviota 16). Näihin aikoihin reaktioelimen 6 takana oleva reaktioalue 51 voidaan kohottaa irti kantavasta elimestä 4 ja veitsen terästä 7, teroituslaite 5 voi toimia muodostaakseen olennaisesti muuttumattoman leikkauskulman terään 7. Kuitenkin saattaa olla, että kantava elin 4 ja reaktioalue 51 pysyvät kosketuksissa koko teroituksen aikana.

Kun kuvion 16 asento on saavutettu, reaktiovoimat ovat sellaiset, että kantava elin 4 ja terä 7 säilyttävät erityisen suhteensa, huolimatta terän 7 sijainnista koteloon 2 nähden. Reaktiota R^ ei enää ole, koska alue 51 on eronnut kantavasta elimestä 4, mutta reaktio R4 terän 7 ja kantavan elimen 4 välillä vakaannuttaa kantavaa elintä 4 tasapainottaessaan tapin 13 vastakkaisella puolella olevaa reaktiota R^. Olettaen siis, että veitsen terä 7 pysyy sisääntyöntämisen erityisessä asennossa, ja veitsen kahvaa 28 liikutetaan ylös- ja alaspäin koteloon 2 nähden, niin reaktioelin 6, kantava elin 4 ja veitsen terä 7 pysyvät samoina ensiksi mainittujen kahden komponentin 6 ja 4 liikkeiden rajoissa.

Edellä olevasta seuraa, että kantavan elimen 4 ja veitsen terän 7 keskinäisiä asentoja kontrolloidaan siten, että teroituslaite 5 voi toimia muodostaakseen olennaisesti muuttumattoman leikkauskulman terään. Jokainen muutos näissä keskinäisissä suhteissa, joita luonnollisesti tapahtuu terän 7 muuttuvien ääriviivojen takia, kun sitä työnnetään pitemmälle koteloon 2, saattaa olla sellainen, että se olennaisesti korvaa tätä ääriviivojen muutosta, niin että leikkaus-kulma pysyy olennaisesti vakiona.

12 58271

Kuviot 17 ja 18 esittävät terää 7 asteittain pitemmälle työnnettynä koteloon 2. Viiva CR^ kuvioissa 16-18 edustaa sen voiman suuntaa, jota on sovellettu terän 7 ja teroituslaitteen 5 terien välillä terän 7 liikkuessa sisäänpäin. Huomataan, että kulman suhde tämän viivan ja terän 7 pitkittäisen akselin välillä ei matkalla merkittävästi vaihtele, niin että teroituksen vastus vaihtelee hyvin vähän koko toiminnan aikana. Kuvion 18 viiva CR2 edustaa terän vastuksen voiman suuntaa, terää 7 vedettäessä ulos kotelosta 2, ja kulman suhde viivan CR2 ja terän pitkittäisen akselin välillä on miltei sama kuin viivan CR^ ja terän pitkittäisen akselin välisen kulman suhde.

Edellä olevan jälkeen pannaan arvoa sille, että veitsen terän 7 ja teroituslaitteen 5 välinen oikea suhde säilyy terän 7 liikkuessa koteloon 2 ja siitä ulos. Tämä johtuu kahden pisteen kosketuksesta kantavaan elimeen 4, joka on aikaansaatu ainakin osalle tätä liikettä koskettamalla veitsen terää 7 ja vastaavasti reaktioelintä 6, toisiinsa nähden välimatkan päähän asetetuilla alueilla. Selitetyssä erityisrakenteessa terän liikkumisen erään osan aikana edellä mainittu suhde aikaansaadaan sillä, että kaksi matkan päässä toisistaan olevan terän 7 aluetta koskettaa kantavaa elintä 4. Merkitsevää on myös, että kumpikin kantavaa elintä 4 koskettavista alueista ovat kantavan elimen tapin 13 vastakkaisilla puolilla, niin että terä 7 ja kantava elin 4 heilahtavat tämän tapin ympäri menettämättä haluttua suhdettaan, vaikka veitsen kahvaa 28 liikuteltaisiin ylös ja alas tupen koteloon 2 nähden. Reaktioelin 6 seuraa tietenkin jokaista tällaista kantavan elimen 4 ja terän 7 liikettä kääntyvän asennuksensa 44, 45 ja taipuvan tilansa takia. Kun veitsen terä 7 on vedetty ulos kotelosta 2, terän 7 ja teroituslaitteen 5 suhteeseen nähden tulee olemaan sama kontrolli.

Selitetyllä rakenteella on useita etuja aikaisempiin tuppi-teroitti-miin nähden. Sillä on esimerkiksi kyky säilyttää olenaisesti muuttumaton veitsen terän leikkauskulma yllä selitetyllä tavalla. Selitetyssä suositussa rakenteessa, jossa sama jousi taivuttaa kantavaa elintä ja reaktioelintä, edellä mainittua ominaisuutta korostetaan erikoisesti tuloksena olevan teroitinkokonaisuuden dynaamisen luonteen takia. Toisin sanoen, kokonaisuus (kantava elin, reaktioelin ja taipuva jousi) pystyy liikkumaan koteloon nähden häiritsemättä taipuvaa voimaa, joka on veitsen terän ja teroituslaitteen välinen puristus ja häiritsemättä terän ja teroituslaitteen välistä suhdetta.

13 58271

Toinen etu seuraa reaktioelimen ja kantavan elimen välisestä, taakse sijoitetusta kosketuksesta veitsen terää työnnettäessä alussa sisään. Tämän kosketuksen sijainti korvaa sopivasti terän ja teroituslaitteen välillä vaikuttavaa ja veitsen käyttäjän veitseen kohdistavaa puristusta, ja tämä sijainti on tavallisesti jossakin määrin riippuvainen teroitettavan veitsen muodosta. Se tulee kuitenkin kaikissa tapauksissa olemaan kantavan elimen ja reaktioelimen tappien välissä ja edellisen takana.

Vielä eräs etu syntyy veitsen terän ja kantavan elimen kahden kohdan yhteydessä. Veitsen terän koskettaessa edellä mainittua kitkapintaa (jonka voi muodostaa kantavaan elimeen kiinnitetty sopivan aineen ir-to-osa tai se saattaa olla kantavan elimen olennainen osa) se koskettaa myös teroituslaitetta ja tuloksena on teroituslaitteeseen kohdistuvan puristuksen väheneminen. Käytännössä tämä vähennys saattaa olla jopa 50 %. On huomattu, että teroituslaitteen kuormitus on harvoin vakio, käyttäjän puristuksessa olevien vaihteluiden takia, ja kuormituksen tehokas väheneminen edellä mainitun järjestelyn seurauksena mahdollistaa teroitustoimen suuremman kontrollin.

Vielä eräs etu seuraa sisäänvientiä ohjaavan pinnan muodostamisesta, jonka pinnan muodostaa terälle tarkoitetun raon pohja teroituslaitteen etupuolella, koska se helpottaa veitsen terän pääsyä tuppeen. Kaltevan pinnan kosketus veitsen kahvaan sallii myös teroittamisen sujua terän tyven ohi ja estää veitsen kahvan putoamasta sisäpuolella, teroitusta loppuun saatettaessa. Siis terän vetäminen pois tupesta ei esty ja ulkopuolinen teroitustoimi voidaan suorittaa mukavalla ja yksinkertaisella tavalla.

Erityisesti selitettyyn keksintöön voidaan yhdistää erilaisia muutoksia, muunnoksia ja/tai lisäyksiä poikkeamatta keksinnön hengestä tai muodosta kuten oheiset vaatimukset sen määrittävät.

Claims (10)

14 58271

1. Veitsenteroitin, joka sisältää kotelon (2), siihen kääntyvästä asennetun kantavan elimen (4), sen etuosaan (19) kantavan elimen kääntöpisteen akselin edessä olevan teroituslaitteen (5), joka on siten sovitettu että se on vapaasti vasten kantavan elimen (4) yläpintaa (22); koteloon (2) kääntyvästi asennetun reak-tioelimen (6), joka joutuu ainakin osan kantavan elimen yläpinnasta (22) päälle; ja jousielimen (54), joka toimii vastustaen kantavan elimen (4) ja reaktioelimen (6) vastaavien etuosien erottumista; tunnettu siitä, että reaktioelimessä (6) on edessä ja takana olevat reaktioalueet (49, 51), jotka sijaitsevat edessä ja takana kantavan elimen käähtökohdan tappiin (13) nähden ja joista kumpikin on sijoitettu vastakkaiseen suhteeseen yläpintaan (22) nähden, reaktioelimen tapin (44) akseli on olennaisesti samansuuntainen kuin kantavan elimen tapin (13) akseli ja sijaitsee takana olevan reaktioalueen (51) takana; ja jousielin (54) pakottaa kannattavan- ja reaktioelimen (4, 6) kiertymään vastaavien tappien-sa (13, 44) ympäri, siten että etuosan (19) ja etumaisen reaktio-alueen (49) erottuminen estyy.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen veitsenteroitin, tunnet-t u siitä, että kantavassa elimessä (4) on sen yläpintaan (22) muodostettu veitsen terää varten rako (23) ainakin kantavan elimen tapin (13) taakse ulottuvassa osassa, ja veitsen terää vasten oleva pinta (25) muodostaen ainakin osan raon (23) pohjasta kantavan elimen tapin (13) takana olevassa kohdassa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen veitsenteroitin, tunnet-t u siitä, että raon (23) etuosa (23a) on muodostettu ohjausosaan (29), joka on kääntyvästi asennettu kantavaan elimeen (4), toimivan ja toimimattoman asennon välistä liikettä varten, että teroi-tuslaite (5) on asennettu kantavan elimen etuosassa (19) olevaan onkaloon (33), että ohjausosa (29) muodostaa onkalon (33) kannen ollessaan toimivassa asennossa, jolloin veitsen terä (7) voi joutua kosketuksiin teroituslaitteen (5) kanssa vain sitä työnnettäessä raon etuosan (23a) läpi, ja että ohjausosa (29) vapauttaa teroituslaitteen (5) huoltoa varten sen ollessa toimimattomassa asennossa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen veitsenteroitin, 15 58271 tunnettu siitä, että kantava elin (4) on nopeasti kytkettävissä kuhunkin tappiin (13), jotka on muodostettu kotelon (2) vastaaville vastakkaisille sivuseinämille (8) kantavan elimen (4) kääntöliitoksen muodostamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen veitsenteroitin, tunnet-t u siitä, että jokainen tapeista (13) sijaitsee kantavaan elimeen (4) muodostetussa ontelossa (14) ja sen pidättää tässä kohdassa ir-rotettavasti lattajousi (16), joka muodostaa osan kantavasta elimestä (4) .

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen veitsenteroitin, tunnettu siitä, että etumainen reaktioalue (49) on sovi- ^ tettu koskettamaan veitsen terän (7) yläreunaa (63), joka veitsi on työnnetty kantavan elimen (4) ja reaktioelimen (6) väliin ja koskettaa teroituslaitetta (5), ja takana oleva reaktioalue (51) on sovitettu koskettamaan kantavan elimen yläpuolta (33) ainakin jokaisen teroituksen alkuosan aikana.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen veitsenteroitin, tunnettu siitä, että jousielin (54) käsittää kaksihaaraisen (55, 56) U-muotoisen jousen, jotka haarat ovat toistensa kanssa yhteydessä kaarevalla osalla (57), kumpikin haara (55, 56) koskettaa vastaavasti kantavaa elintä (4) ja reaktioelintä (6) näiden tappien (13, 44) etupuolella pakottaakseen näiden elimien (4, 6. etuosia toisiaan kohden.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen veitsenteroitin, tunnettu siitä, että kotelo (2) on pitkulainen kotelo, jossa on veitsen terälle tarkoitettu, kotelon pituussuuntaan ulottuva ura (3), ja uraan (3) johtava aukko (11) kotelon (2) etupäässä, ja että kantava elin (4) on asennettu koteloon (2) siten, että teroi-tuslaite (5) sijaitsee aukossa (11) tai sen vieressä.

9. Patenttivaatimuksen 3 mukainen veitsenteroitin, tunnet-t u siitä, että teroituslaite (5) on kääntyvästä asennettu onkaloon (33) kahta raja-asennon välistä liikettä varten, jousilaite (36) on yhdistetty teroituslaitteeseen (5) ja on sovitettu toimimaan teroituslaitteen (5) ollessa jommassakummassa raja-asennossa, painamaan teroituslaitteen (5) kohden toista raja-asentoa, ja pai- ie 58271 naminen on kohdistettu teroituslaitteeseen (5) kosketuskohdan sivussa olevassa kohdassa teroituslaitteen (5) ja veitsen terän (7) välissä teroituslaitetta käytettäessä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen veitsenteroitin, tunnet-t u siitä, että puristusvoima on kohdistettu teroituslaitteen (5) kosketuskohdan vastaaviin vastakkaisiin puoliin kummassakin raja-asennossa.