FI58193C - Regnvattenbrunn foer en byggnad eller liknande - Google Patents

Description

G5C71 ΓΒΐ ««KUULUTUSJULKAISU C Q Ί Q 7

Ma lbj (11) utläggningsskrift ^ 8 i 7 3 f^lR C /i0 Patentti myönnetty 10 1C i\30

Patent p.ei iolat 'S,“"v ** (S1) Kv.!k?/1nt.C1.3 E OA- D 13/08

SUO M I—FIN LAND pi) Pw(i«tii«*i^-p«ti«w»h*i| 7929W

(22) Hakwnlapllvt —AMttknlncidtg 21.09-79 * * (23) AlkupUvI—·GUtlghutsdag 21.09.79 (41) Tullut Julklauksl — Blivtt effuntllg

Patentti- ja rakistarihallitut (44) NlhOvtlcfJptnon Ja kuuL.|ullul«un pvm. —

Patent-ocn ragieteratyrelaan ' Amekm uttafd oeh utUkrHtan pubiicund 29.06.80 — (32)(33)(31) Pjrjrtutcy utuolkuu* —Begird priori tet (71) Kontekla Oy, Ripusuontie 11, ΟΟ66Ο Helsinki 66, Suomi-Finland(Fl) —- (72) Olavi Ebeling, Helsinki, Risto Lunden, Helsinki, Suomi-Finland(Fl) (7^) Oy Kolster Ab (5*0 Rakennuksen sadevesikaivo tai sentapainen - Regnvattenbrunn för en byggnad eller liknande Tämän keksinnön kohteena on rakennuksen sadevesikaivo tai sentapainen, joka käsittää katolta tai muulta kokoamisalueelta johtavan pystyputken, jonka yläpää on _ liitetty kaukaloon, jonka vapaa yläreuna sijaitsee pystyputken suuaukkoa ylempänä, ja suuaukon kohdalla sijaitsevan kaukaloa pienemmän, pinnaltaan olennaisesti ehjän kannen ilman estämiseksi pääsemästä pystyputken suuaukkoon kaukalon ollessa täytettynä vedellä.

Suomalaisesta patenttijulkaisusta 41 151 on aikaisemmin tunnettu tämäntapainen sadevesikaivo, jossa sadeveden virtaus muuttuu poistoputkessa umpivirtauksek-si, kun veden virtaama pystyputkeen ylittää tietyn arvon. Tämä on aikaansaatu pystyputken suuaukon yläpuolelle sovitetun kannen avulla, joka yhdessä kaukaloon muodostuvan vesikerrostuman kanssa aikaansaa "vesilukon", joka estää ulkoilman imeytymisen pystyputken suuaukkoon ylhäältäpäin.

Mainitussa tunnetussa sadevesikaivossa on kansi muodostettu olennaisesti laajemmaksi kuin pystyputken suuaukko. Koska kannen ja kaukalon väliin täytyy jättää riittävä välitila, jotta kansi ei aiheuttaisi pystyputken suuaukkoon virtaavan 2 58193 veden tarpeetonta kuristamista, muodostuu tunnetun sadevesikaivon kaukalo suhteellisen laajaksi suurikokoisesta kannesta johtuen. Kuten edellä jo on mainittu, perustuu tunnettu sadevesikaivo vesikerrostuman muodostumiseen kaukaloon ja tästäkin syystä on kaukalo tehtävä melko suurikokoiseksi.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sadevesikaivo, jossa estetään ilman pääsy pystyputkeen ja luodaan umpivirtausta mahdollistavat olosuhteet sellaisella rakenteella, johon ei liity edellä mainittuja epäkohtia. Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella sadevesikaivolla, jolle on tunnusomaista se, että pystyputken suuaukkoa peittävän kannen pinta-ala on korkeintaan yhtä suuri kuin pystyputken suuaukon pinta-ala ja vähintään yhtä suuri kuin pystyputkeen ilman — kantta syntyvän vesipyörteen aiheuttaman ilmanielun pinta-ala kannen alareunan korkeudella.

Keksinnön mukainen sadevesikaivo perustuu siihen ajatukseen, että ilman pääsyä pystyputkeen ei estetä vesikerrostuman avulla vaan sulkemalla pystyputkeen vir-taavan vesipyörteen keskelle muodostuva ilmanielu kannella. Kannen koko on riippuvainen siitä, millä korkeudella kansi sijaitsee pystyputken suuaukon yläpuolella, koska mainittu ilmapyörre laajenee ylöspäin. Mitä lähempänä pystyputken suuaukkoa kansi sijaitsee, sitä pienikokoisempi se voi olla. Kansi voi näin ollen olla tuntuvastikin pienempi kuin pystyputken suuaukko ja sijaita hyvinkin lähellä suuaukkoa ja jopa sen alla. Lisäksi ei tarvita mitään varsinaista pystyputken suuaukkoon liittyvää vedenkokoamiskaukaloa, vaan kannen kohdalla riittää laajennus, joka on sopivan kokoinen läpivirtauksen tarpeettoman kuristuksen estämiseksi. Sadevesikaivon yläpää muodostuu näin suhteellisen pienikokoiseksi ja matalaksi ja siitä huolimatta aikaansaadaan umpivirtaus pystyputkessa.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen, jossa ~ kuvio 1 esittää pystyleikkauksena keksinnön mukaisen sadevesikaivon erästä edullista sovellutusmuotoa, kuvio 2 esittää samaa päältä nähtynä, ·" kuvio 3 esittää sadevesikaivon toista sovellutusmuotoa, kuvio 4 esittää sadevesikaivon kolmatta sovellutusmuotoa, ja kuvio 5 esittää sadevesikaivon neljättä sovellutusmuotoa.

Piirustuksen kuvioissa 1 ja 2 on esitetty rakennuksen sisäpuolinen sadevesikaivo, johon kuuluu lieriömäinen pystyputki 1, joka yläpäästään on liitetty ylöspäin kartiomaisesti laajenevaan kaukaloon 2. Kaukalo on tarkoitettu asennettavaksi ylälaipallaan 2a olennaisesti rakennuksen katon 3 tai muun veden kokoamisalueen tasoon tai lähelle sitä. Kaukaloon on asennettu levymäinen, ympyrän muotoinen, ehjä kansi it, joka on halkaisijaltaan pienempi tai korkeintaan yhtä suuri kuin putki 1.

3 58193

Kansi sijaitsee kaukalon ylälaipan tason alapuolella, ylälaipan tasossa tai välittömästi sen yläpuolella ja pystyputken yläpään suuaukon la kohdalla. Kansi on kiinnitetty kaukaloon tukirivoilla 5·

Kuviossa 1 on katkoviivoilla 6 hahmoteltu vesipyörre, jonka katolta pysty-putkeen virtaava vesi aiheuttaa kannen ollessa poistettuna. Vesipyörteen keskelle muodostuu ilmanielu 7, joka estää sen, että pystyputki täyttyy kauttaaltaan vedellä ja virtaus tapahtuu pystyputkessa avovirtauksena. Ilmanielu laajenee ylöspäin pystyputken suuaukosta.

Keksinnön mukaisesti on kannen k koko valittu sellaiseksi, että kansi sulkee mainitun ilmanielun 7, ts. että kannen pinta-ala A on vähintään yhtä suuri kuin ilmani elun pinta-ala kannen kyseessä olevalla korkeudella. Kannen korkeusasema pystyputken suuaukon yläpuolella valitaan vuorostaan siten, että kannen pinta-ala A näin mitoitettuna tulee olemaan korkeintaan yhtä suuri kuin pystyputken suuaukon pinta-ala A'. Kuviossa 1 esitetyssä tapauksessa tulee kannen halkaisija siten olemaan korkeintaan yhtä suuri kuin pystyputken halkaisija.

On edullista, että kaukalon koko on valittu kannen kokoon nähden siten, että kansi ei olennaisesti aiheuta mitään kuristusta veden virtaukselle pystyputkeen. Näin mitoitettuna tulee kannen ja kaukalon väliin jäävän virtaustien 8 pinta-ala A" olemaan vähintään yhtä suuri kuin pystyputken suuaukon pinta-ala A'.

Huomataan, että keksinnön mukaisessa sadevesijohdossa muodostuu kaukalo pienikokoiseksi osaksi sentakia, että kansi on kooltaan pienempi kuin pystyputken suu-aukko ja osaksi sen takia, että kaukaloa ei tarvitse mitoittaa ja muotoilla vastaanottamaan umpivirtauksen käynnistävää vesikerrostumaa.

Kannen tukirivat 5 jakavat kannen ja kaukalon väliin jäävän virtaustien 8 eri lohkoihin, mikä myös osaltaan estää vesipyörteen syntymistä. Kansi voi olla «—- joko täysin ehjä (umpinainen) tai varustettu rei'ityksellä tai pienillä aukoilla, jotka vielä ovat riittämättömiä umpivirtausolosuhteiden häiritsemiseksi, kuten suomalaisessa patenttijulkaisussa 52 613 on esitetty.

_ Kuviossa 3 esitetty sovellutusmuoto poikkeaa edellisestä lähinnä vain kauka lon ja kannen muotojen suhteen. Kaukalo 22 on lieriömäisen kupin muodostama. Kannessa 2b on levymäinen katto 2^a ja alaspäin lievästi kartiomaisesti supistuva vaippa 2^+b.

Kuviossa 4 esitetty sovellutusmuoto poikkeaa edellisestä samoin kaukalon ja kannen muotojen suhteen. Kaukalo 32 on kaksoiskartiomaisen laajennuksen muodostama, jonka yläaukko vastaa kooltaan pystyputken suuaukkoa. Kansi 3^+ on kaksoiskartiomaisen kappaleen muodostama.

4 58193

Kuviossa 5 esitetyssä sovellutusmuodossa on kaukalo h2 pystyputken 1 yläpään jatkeen muodostama ja samaa kappaletta pystyputken kanssa. Kansi M on alaspäin suippenevan kappaleen muodostama.

Piirustus ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen sadevesikaivo vaihdella huomattavastikin patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (10)

1. 5 58193 Pat ent t i vaat imuk s et:
2. 1. Rakennuksen sadevesikaivo tai sentapainen, joka käsittää katolta (3) tai muulta kokoamisalueelta johtavan pystyputken (1), jonka yläpää on liitetty kaukaloon (2; 22; 32; *t2), jonka vapaa yläreuna sijaitsee pystyputken suuaukkoa ylempänä, ja suuaukon kohdalla sijaitsevan kaukaloa pienemmän, pinnaltaan olennaisesti ehjän kannen (4; 2*+; 3*+; kk) ilman estämiseksi pääsemästä pystyputken suuaukkoon kaukalon ollessa täytettynä vedellä, tunnettu siitä, että pystyputken (1) suuaukkoa (1a) peittävän kannen (*+; 2h; 3*+; H1*) pinta-ala (A) on korkeintaan yhtä suuri kuin pystyputken suuaukon (1a) pinta-ala (A1) ja vähintään yhtä suuri kuin pystyputkeen ilman kantta syntyvän vesipyörteen (6) aiheuttaman ilmanielun (7) pinta-ala kannen alareunan korkeudella.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sadevesikaivo, tunnettu siitä, että kannen (1; 2*+; 3*0 ja pystyputken (1) suuaukon (1a) välisen virtaustien (8) pinta-ala (A") on olennaisesti yhtä suuri kuin pystyputken suuaukon (la) pinta-ala (A' ).
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sadevesikaivo, jossa pystyputki (1) ja kansi (U; 2*0 ovat pyöreitä, tunnettu siitä, että kannen (**; 2*0 halkaisija on pienempi kuin pystyputken (1) suuaukon (la) halkaisija. *+. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sadevesikaivo, tunnettu siitä, että kansi (1) on levymäinen.
5. 5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sadevesikaivo, tunnettu siitä, että kansi (2*+; *+*0 on pystyputken (1) virtaussuuntaan kapenevan kappaleen muodostama.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sadevesikaivo, tunnettu siitä, että kansi (3*0 on keskeltä vastakkaisiin suuntiin kapenevan kaksoiskartiomaisen kappaleen muodostama.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen sadevesikaivo, tunnettu siitä, että kaukalo (2) kapenee pystyputken (1) virtaussuuntaan.
8. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen sadevesikaivo, tunnettu siitä, että kaukalo (22) on kuppimainen.
9. 9· Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen sadevesikaivo, tunnet tu siitä, että kaukalo (h2) on pystyputken (1) yläpään jatkeen muodostama.
10. 10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sadevesikaivo, tunnettu siitä, että kansi (*0 on yhdistetty kaukaloon (2) säteettäisillä tuki-rivoilla (5). 6 58193