FI57689B - Foerfarande foer framstaellning av roekningsmedel - Google Patents

Description

}·*£*, ·| Γβ1 . KUULUTUSjULKAISU rn/ftg «Ta l8J (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 3 ' OÖ? ^ T ^ (51) Kv.ik.3/Im.a.3 A 23 L 1/232 SUOM I — Fl N LAN D (21) PK*nttlh«lwmu« —P«tenen*eki»lm 750^33 (B) 17.02.75 (23) Alkupllvl—GIWihMfdag 17.02.75 (41) Tulkit JulklMktl — Bllvtt offwtllg 23.08.75 rekl««-lh»riltlM (44) »M*. „ ta**·*. r«._ „„

Patent- och registerttyrelaen ' AmMcm utiifd oeh utUkrMtan pubikmd 30.0b. oO

_ (32)(33)(31) **yyd«tty «tuolkuui—B«Sird priority 22.02.7^

Puola-Polen (PL·) l6900l+ (71) Instytut PrzemyBiu Mi^snego, ui. Rakowiecka 36, 02-532 Warszawa,

Puola-Polen (PL) (72) Janusz Kulesza, Warszawa, Kazimierz Miler, Warszawa, Jerzy PocLlejski, i6d£, Jozef Göra, iödz, Teresa Czajkowska, Warszawa, Zbigniew Koziowski, Warszawa, Jadwiga Kolska, Κ0Ζ0, Jolanta Stolowska, dz, Zygmunt Rutkowski, Warszawa, Puola-Polen (PL) (7^) Berggren Oy Ab (5*0 Menetelmä savustusaineiden valmistamiseksi - Förfarande för framställning av rökningsmedel

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää savustusaineen valmistamiseksi, jolla on aromatisoivia ja säilyttäviä ominaisuuksia, ja joka aine lisättynä ruuan proteiini-rasvatuotteisiin parantaa näiden makua ja tuoksua, antaa niille savustettujen tuotteiden ominaisuuksia ja lisää niiden säilyvyyttä ja vastustaa niiden hapettumista.

Pitkän aikaa on ollut yleisesti tunnettua aikaansaada proteiini-ras-vatuotteissa savustettujen tuotteiden ominaisuuksia kohdistamalla näihin tuotteisiin suoraan sellaisen savun vaikutus, joka on saatu selluloosa-ligniinimateriaalin epätäydellisen palamisen seurauksena. Tällainen menetelmä aikaansaa kyllä sellaisia tuotteita, joilla on savustettujen ravintoaineiden maku ja tuoksu, mutta samanaikaisesti niihin joutuu tarpeettomia ja haitallisia aineosia, joihin kuuluvat ennen kaikkea typpiemäkset ja määrätyt haihtuvat hapot, jotka antavat käsiteltäville tuotteille vieraan maun, samoin kuin karsinogeenisia hiilivetyjä, nimittäin bentsopyreeni- ja bentsofenatreeni-johdannaisia .

2 57689

Lisäksi on savustaminen savun avulla suuressa teollisuusmittakaavassa teknisesti vaivalloinen menetelmä, vaikea standardisoida ja automatisoida jatkuvia valmistusmenetelmiä käyttäen, jotka vaativat kalliita laitteita ja suuria määrättyjen puulaatujen varastoja, jotka ovat välttämättömiä savun aikaansaamiseksi.

Edellä mainitut haitat ja epämukavuudet aiheuttavat sen, että tavanomainen savun avulla tapahtuva savustaminen on yhä enenevässä määrässä jäänyt pois ja korvattu ns. savuttomalla savustamisella sellaisten savustus aineiden avulla, jotka lisättyinä ravintoaineisiin antavat niille sellaiset maku- ja tuoksuominaisuudet, jotka ovat enemmän _ tai vähemmän samanlaisia kuin niillä tuotteilla, jotka on savustettu mainitun klassisen menetelmän avulla, mutta jotka eivät sisällä karsinogeenisia eikä lisäaineita. _

Savustusaineita saadaan tuotteista, jotka ovat peräisin puun tai sentapaisten raaka-aineiden hajottavasta tislauksesta, ja jotka otetaan talteen lisäämällä samalla ilmaa tai ilmaa lisäämättä. Alussa käytettiin pääasiallisesti raaka-aineena sellaista tislausvettä, joka erottui puun tislauksen aikana, mutta myöhemmin alettiin käyttää sellaista tislaustervaa ja savua, jotka muodostuivat puun kuivatis-lauksen aikana. On olemassa sarja menetelmiä savustusaineiden saamiseksi näistä raaka-aineista tislauksen, uuttamisen, fraktioimisen tai näiden käsittelyjen yhdistelmän avulla, jolloin tarkoituksena on poistaa haitalliset ja ei-halutut aineosat ja säilyttää ainoastaan sellaiset yhdisteet tai yhdisteryhmät, joilla on sopivat maku- ja tuoksu-ominaisuudet sekä hapettumista estävä ja bakteereja tappava vaikutus.

Savustusaineilta vaaditaan erittäin korkeita laatuvaatimuksia, jotta nämä täyttäisivät ne perusehdot, jotka lainsäädäntö ja terveydenhuolto asettavat ravintoaineisiin lisättäville lisäaineille. Niiden on myös annettava ravintoaineille savustettujen tuotteiden luonteenomainen maku ja haju, niillä on oltava hapetusta estävä ja bakteereja tappava vaikutus eivätkä ne saa sisältää karsinogeenisia yhdisteitä määrässä, joka ylittää 1 paino-osan miljoonaa paino-osaa kohden käsiteltävää ravintoainetta, ja niitä on käytettävä määrissä, jotka ovat noin kahdestakymmenestä useisiin satoihin paino-osiin mainittua ainetta miljoonaa paino-osaa kohden tuotetta.

Tunnetuista savustusaineista ainoastaan muutamat täyttävät mainitut 3 57689 ehdot. Tällaisia ovat sellaiset savustusaineet, jotka on saatu puolalaisten patenttiselitysten n:ot 49216, 52159 ja FI-patentin 53263 mukaisesti. Tällaisia'aineita saadaan käyttäen fraktioivaa uuttamista orgaanisten, veteen sekoittumattomien liuottimien avulla, käyttäen edullisesti etyylieetteriä, uuttamalla säilöntäsavun lauhdetta, joka on saatu sellaisen selluloosapitoisen ja/tai ligniinimateriaalin hajottavan tislauksen avulla, johon johdetaan ylimäärin ilmaa.

FI-patentin 53263 mukaisessa menetelmässä erotetaan kolme käyttö-- kelpoista fraktiota. Ensimmäisenä perusfraktiona saadaan sellai nen fraktio, joka sisältää pääasiallisesti fenoliyhdisteitä, joiden molekyylipaino ylittää 140. Tämä fraktio voidaan sekoittaa _ toisen terpeenifraktion kanssa, joka saadaan uuttamisen edisty essä ja joka sisältää yhdisteitä, jotka eivät muodosta suolatyyp-pisiä yhdisteitä väliaineessa pH-arvossa yli 12,8, ja kolmantena fraktiona saadaan happofraktio, joka sisältää alempia karboksyy-lihappoja ja muodostaa lopullisen savustusaineen. Tämä menetelmä on teknisesti kuitenkin erittäin vaikea ja työläs ja vaatii monimutkaisen laitteiston.

Esillä olevan keksinnön mukaan valmistetaan savustusaine tislaa-misen ja uuttamisen avulla tislatusta tervasta tai savulauhtees-ta, joka on saatu tislaamalla hajottavasti selluloosa- ja/tai ligniinimateriaalia happivapaassa tai happea sisältävässä kaasu-ilmakehässä ja keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että mainitut raaka-aineet tai edullisesti orgaanisilla liuottimilla uuttamalla saatu fraktio, joka sisältää fenoleja, joiden molekyylipaino on yli 140, uutetaan mineraalihapon, edullisesti rikkihapon, vesiliuoksen kanssa tarkoituksella poistaa orgaaniset typpiemäkset, tai aineet sekoitetaan hapon kanssa, joka ei hajoa lämpötilassa alle 250°C, edullisesti ortofosfori-hapon kanssa, tarkoituksella sitoa mainitut emäkset, jonka jälkeen suoritetaan kaksivaiheinen tislaus alipaineessa inertissä kaasuilmakehässä, edullisesti lisäämällä sinkki-, alumiini- tai rautajauhoa, jolloin paine ensimmäisen vaiheen aikana on välillä 30-20 mm Hg, ja jolloin otetaan talteen ensimmäiset jäteaineista muodostuvat fraktiot, mainittujen fraktioiden sisältäessä aineita, joiden kiehumispiste mainitussa paineessa on alle 110-100°C, kuten vesi, pienimolekyyliset orgaaniset hapot, hiilivedyt ja 57689

H

muut ylimääräiset aineet, kun taas paine toisessa tislausvai-heessa alennetaan niin, ettei se ylitä 20 mm Hg ja edullisesti lisätään moniarvoista alkoholia, jonka jälkeen otetaan talteen fraktio, joka sisältää sellaiset yhdisteet, joiden kiehumispiste on aina 250°C:een asti paineessa 20 mm Hg tai joilla on vastaavasti alempi kiehumispiste alhaisemmassa paineessa kuin 20 mm Hg, jonka fraktion muodostaa savustusaine tai savustusaineen ja moniarvoisen alkoholin seos, joka seos seuraavassa vaiheessa jaetaan sitä lämmittämällä lämpötilaan 50-90°C siten, että muodostuu alkoholikerros ja puhdasta savustusainetta sisältävä kerros, ja että mainittuun aineeseen kohdistetaan haluttaessa lisäksi - selektiivinen adsorptiokäsittely johtamalla se laimennettuna tai laimentamattomana sellaisen adsorptiomassan lävitse, joka adsorboi mahdolliset ylimääräiset tai haitalliset yhdisteet.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saaduilla savustusaineilla on bakteereja tappavia ja säilyttäviä ominaisuuksia.

Orgaanisia typpiemäksiä sidottaessa käytetty ortofosforihappo estää samanaikaisesti kondensaatio-polymeraatioreaktiot ja tällaisessa tapauksessa nämä aineet jäävät tisleen loppuosaan, joka muodostaa jäännöksen.

Uuttamisessa käytetään sellaista mineraalihapon vesiliuosta, jonka väkevyys on 5-20 %> määrässä 5~25 paino-% tervan tai savun muodostaman lauhteen painosta laskettuna.

Uuttaminen suoritetaan edullisesti kerran tai useamman kerran käyttäen määrättyjä happomääriä huoneenlämpötilassa, jonka jälkeen erotetaan ylempi kerros, joka sisältää orgaaniset typpiemäk-set ja muodostaa jätteen, kun taas alempi tervakerros pestään useita kertoja vedellä ja natriumbikarbonaatin vesiliuoksella tai natriumkloridin kyllästetyllä vesiliuoksella, jonka jälkeen sitä käsitellään edelleen. Toiselta puolen orgaanisten typpi-emästen sitominen ortofosforihapon avulla suoritetaan sekoittamalla alkuperäinen raaka-aine 0,5-5 paino-%:n kanssa 85~90 $:sta happoa. Täten alustavasti puhdistettuun raaka-aineeseen kohdis- 5 57689 tetaan kaksivaiheinen tislaus alipaineessa inertisessä kaasukehässä, esim. typpi-, argon- tai hiilidioksidikehässä, edullisesti lisäämällä samalla 1-10 paino-#, edullisimmin 5 paino-#, sinkki-, alumiini- tai rautapölyä. Tällaisen pölyn käyttämisen avulla saadaan sellainen savustusaine, joka on väriltään vaalean meripihkan väristä, koska se estää hydrokinoni- tai kinoni-järjestelmän hapettumisen. Tällainen pöly voidaan lisätä ensimmäisen tai toisen tislausvaiheen aikana.

Ensimmäisessä tislausvaiheessa, joka suoritetaan paineessa 30-20 mm Hg, otetaan talteen esitisleet, jotka muodostavat jätteen eli fraktion, joka sisältää aineita, joiden kiehumispiste on alle 110-100°C. Näistä on pääosa pienimole-kulaarisia orgaanisia happoja, vettä, hiilivetyjä ja muita tarpeettomia aineita.

Tislauksen toisessa vaiheessa alennetaan painetta niin ettei se ole korkeampi kuin 20 mm Hg ja otetaan talteen fraktio, joka sisältää yhdisteitä, joiden kiehumispiste on aina 25Ö°C:een asti paineessa 20 mm Hg. Käytettäessä painetta alle 20 mm Hg tislautuu yhdisteitä, joilla on vastaavasti alhaisempi kiehumispiste. Tämä fraktio on lopullinen savustuaine.

Edellä mainitun tislauksen loppuosa, joka on pääasiallisesti pihkaa ja happoa, esim. fosforihappoa, sekä myös sitoutuneita orgaanisia typpiemäksiä, on teknistä jäteainetta. On todettu, että on paljon helpompaa poistaa tislauksen loppuosan muodostava jäte tislauslait- 6 57689 teestä, mikäli se laimennetaan jonkin polyhydrisen alkoholin avulla.

Tämän johdosta on edullista suorittaa tislausmenetelmän toinen vaihe paineessa aina 20 mm Hg uuttavan tislauksen avulla käyttäen polyhydrisen alkoholin höyryjä, joka alkoholi vaikuttaa myös edullisesti itse tislauskäsittelyyn, ja tällöin käytetään edullisesti glyserolia.

Moniarvoinen alkoholi sekoitetaan tervan kanssa, josta on erotettu fraktio, jonka kiehumispiste on alle 100°C paineessa 20 mm Hg, samoin kuin orgaaniset typpiemäkset, tai jossa typpiemäksiä on sitoutunut hapon avulla määrässä 1-10 paino-osaa alkoholia 1 paino-osaa kohden raaka-ainetta, edullisesti 5 osaa alkoholia 1 osaa kohden raaka-ainet- -ta. Tästä menetelmästä otetaan talteen fraktio, jonka kiehumispiste on aina 250°C paineessa 20 mm Hg, tai vastaavassa alhaisemmassa lämpötilassa paineessa alle 20 mm Hg. Tämä fraktio, jonka muodostaa polyhydrisen alkoholin ja savustusaine-yhdisteiden seos, kuumennetaan sitten lämpötilaan 50-90°C sen automaattiseksi erottamiseksi kahdeksi kerrokseksi. Ylempi kerros on savustusaine kun taas alemman kerroksen muodostaa polyhydrinen alkoholi, jota voidaan käyttää uudelleen seu-raavan tervaerän tislauksessa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että aikaansaadaan positiivisia tuloksia myös siinä tapauksessa, että käytetään menetelmän määrättyjä muutoksia keksinnön mukaisen savustusaineen saamiseksi. Tämän muunnoksen mukaisesti muutetaan käsittelysarjaa siten, että raakatislauksesta saatu terva ja savulauhde tislataan ensin kaksivaihetislauksen avulla edellä kuvattua menetelmää käyttäen ja säilyttäen samat teknilliset parametrit, ja ainoastaan lopullisesta tisleestä, joka sisältää savus tusaineen, poistetaan orgaaniset typpiemäkset uuttamalla mineraali-hapon, edullisesti rikkihapon, vesiliuoksen avulla.

Savustusaine, joka saadaan keksinnön mukaisesti, on sellainen orgaanisten yhdisteiden monimutkainen seos, joka sisältää vähintään 50 % fenoli-tyyppisiä aineosia, samoin kuin korkeampia rasvahappoja, terpeeniyhdisteitä ja muita sentapaisia, jolloin tuotteesta samanaikaisesti poistetaan karsinogeenisen vaikutuksen omaavat aineet.

Tämä aine poikkeaa laadultaan huomattavasti tyypillisestä halutusta savustetun ravintoaineen aromista ja lisättynä proteiini-rasva-tuot-teisiin se antaa niille sellaisten tuotteiden ominaisuuksia, jotka on savustettu tavanomaisilla savustusmenetelmillä ja lisää niiden kestävyyttä ja vastustuskykyä hapetukseen nähden. Keksinnön mukaisen menetelmän avulla saatu saanto on alkuperäisestä raaka-aineesta 7 5 7 6 8 9 laskettuna noin 15-40 paino-56.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan myös käyttää puhdistettaessa sellaisia fraktioita, jotka on saatu FI-patentin 53263 mukaisesti, erikoisesti sellaisen fraktion puhdistamiseksi, joka sisältää fenoleja, joiden molekyylipaino on suurempi kuin 140, tarkoituksella parantaa sekä maku- että tuoksuominaisuuksia ja puhtausastetta erikoisesti mitä tulee haitallisten aineiden pitoisuuden mahdollisimman pienen määrän aikaansaamiseen.

Erittäin tyydyttävät kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tulokset on saatu kohdistettaessa edellä mainittuun fenolifraktioon sellainen teknillinen lisäkäsittely, jonka muodostaa tislaus alipaineessa edullisesti hajoamattoman hapon läsnäollessa lämpötilassa aina 250°C, eri-koisesti ortofosforihapon läsnäollessa, joka on lisätty sellaisten aineiden sitomiseksi, joilla on orgaanisten emästen luonne, ja poly-meroitumis- ja kondensoitumistapahtumien vastustamiseksi, ja/tai sinkki- tai alumiinipölyn läsnäollessa hapetuksen vastustamiseksi.

Tislauskäsittely toteutetaan paineessa, joka ei ylitä 20 mm Hg lämpötilassa aina 200°C tai vastaavasti alemmassa lämpötilassa paineen ollessa pienempi kuin 20 mm Hg, jolloin happoa lisätään aina 5 paino-% ja sinkki- tai alumiinijauhetta 1-5 paino-X feno-lifraktiosta laskettuna. Lisävarmistus hapettumismahdollisuutta vastaan ja parannus menetelmän käsittelyolosuhteissa voidaan aikaansaada suorittamalla tislaus happivapaassa kaasukehässä. Huomattava tislaus-olosuhteiden paraneminen voidaan aikaansaada.lisäämällä ennen tislauksen aloittamista fenolifraktioon polyhydristä alkoholia, edullisesti glyserolia, 3-6 paino-osaa 1 paino-osaa kohden fenolifraktiota. Se fenolifraktion saanto, joka on puhdistettu tislausmenetelmän avulla, on 60-90 paino-5? raa’an vedettömän fraktion painosta laskettuna.

Saatu tisle on alkoholista erottamisen jälkeen paksun kellertävän öljyn muodossa ja sille on luonteenomaista voimakas maku ja tuoksu ja se sisältää ainoastaan erittäin vähäisiä määriä terveydelle vahingollisia aineita, erikoisesti karsinogeenisiä aineita. Polyhydris-ten alkoholien käytön sijasta lisäaineina tislausmenetelmässä on mahdollista käyttää myös kasvisöljyjä, korkeassa lämpötilassa kiehuvia alifaattisia hiilivetyjä tai silikoniöljyjä, jotka tislauksen -aikana eivät mene tisleen mukana. Suoritettaessa tislaus ei-happamassa 8 57689 väliaineessa, esim. moniarvoisen alkoholin tai öljyn läsnäollessa, on edullista uuttaa raaka tai tislattu fenolifraktio mineraalihapon, kuten rikkihapon, avulla tarkoituksella poistaa sellaisia aineita, joilla on orgaanisten emästen luonne ja tämän jälkeen suorittaa pesu neutraloimistarkoituksissa. On todettu, että sekä teknillisessä että taloudellisessa mielessä on kaikkein tehokkainta suorittaa tislaus-menetelmä jatkuvana menetelmänä.

Samanlaisen puhdistuskäsittelyn avulla, suorittamalla tislaus alipaineessa, voidaan käsitellä myös Fl-patentin 53263 mukaisella menetelmällä saadun savustusaineen kolmas fraktio, joka fraktio sisältää — alempia karboksyylihappoja.

Ylimääräisten ja haitallisten bentsopyreeni-, dibentsoantraseeni- tai muiden aromaattisten hiilivetyjen tyyppiä olevien ylimääräisten ja haitallisten yhdisteiden poistamistehokkuuden lisäämiseksi savustus-aineesta, käsitellään sitä adsorboimalla selektiivisesti absorptio-massojen avulla, joita ovat esim. seuraavat: aktiivinen hiili, suuri-huokoinen piidioksidigeeli, synteettiset molekyyli-sorptioaineet jne. Menetelmä toteutaan siten, että savustusaine laimennetaan ensin orgaanisten liuottimien avulla, joita ovat esim. seuraavat: alemmat alifaattiset alkoholit, dialkyylieetterit, halogeenihiilivedyt yms, tai se kuumennetaan laimentamattomana lämpötilaan 5O-90°C ja johdetaan sitten patsaan lävitse, joka on täytetty jollain sopivalla ad-sorptioaineella. 100 paino-osaa kohden käsiteltävää ainetta käytetään 10-50 paino-osaa absorptiomassaa tämän laadusta ja selektiivisestä aktiivisuudesta riippuen. Nesteen johtamisen jälkeen adsorptio-patsaan lävitse poistetaan liuotin, mikäli tarpeellista, haihduttamalla tavanomaisessa alipaineessa. Tällöin saadaan puhdistettu savustusaine paksun, kellertävän öljyn muodossa, jolla on voimakkaasti savustetun ravintoaineen aromi ja erittäin suuri puhtaus, erikoisesti mitä tulee karsinogeenisiin yhdisteisiin.

Valmistettaessa savustusaine keksinnön mukaisesti saadaan tuote, joka ei ole ainoastaan erittäin puhdas, vaan jolla on myös erinomaiset aromatisoivat ja hapetusta estävät ominaisuudet. Tämä aine on kon-sentraatti, jolla on erittäin suuri väkevyys. Kun sitä käytetään ravintoaineissa muutamista paino-osista muutamiin satoihin paino-osiin miljoonaa paino-osaa kohden tuotetta, on välttämätöntä laimentaa mainittu väkevöite sopivien kantaja-aineiden avulla. Täi- 9 57689 laisia tunnettuja kantaja-aineita ovat esim. etyylialkoholi, ety-leeniglykoli, glyseroli, eläin- tai kasvisrasvat, ruokasuola, tärkkelys, mausteet, pikkelsi-seokset, vesi yms. Mainittu laimentaminen suoritetaan kantaja-aineen luonteesta riippuen joko liuottamalla väke-vöite kantaja-aineeseen tai kyllästämällä kiinteä kantaja väkevöit-teellä tai valmistamalla väkevöitteen emulsio kantaja-aineessa. Sa-vustusaine laimennetaan muutaman prosentin väkevyyteen. Kantaja-aineella laimennettu tuote sekoitetaan ravintoaineen kanssa tai levitetään viimemainitun pinnalle tunnettuja menetelmiä käyttäen. Esimerkiksi savustusaineen muutaman prosentin liuos tai emulsio kantajassa, jolla on alhainen viskositeetti ja johon on lisätty tai ei ole lisätty väriainetta, suihkutetaan ravintoaineen pinnalle edullisesti sähköstaattista kenttää käyttäen, jonka jälkeen kantaja-aineen haihtuminen tapahtuu automaattisesti.

Menetelmä savustusaineen saamiseksi keksinnön mukaisesti on esitetty tarkemmin seuraavien esimerkkien avulla:

Esimerkki I

Lehtipuun kuivatislauksesta saatuun tervaan kohdistetaan huoneen lämpötilassa uuttaminen käyttäen 10 #:sta rikkihapon vesiliuosta 10 paino-# suhteessa alkuperäisen tervan painoon. Ylempi erottunut vesikerros, joka sisältää orgaanisia typpiemäksiä, joilla on haitallinen vaikutus savustusaineen aromiin, heitetään pois, kun taas tervakerros pestään neljästi vedellä ja 3 %·sella natriumbikarbonaatti-liuoksella neutraaliin reaktioon saakka. Alustavasti puhdistettuun tervaan kohdistetaan sitten fraktiotislaus typpikehässä sen jälkeen, kun siihen ensin on lisätty 5 paino-# sinkkijauhetta tervan määrästä laskettuna. Tislaus suoritetaan alipaineessa kahdessa vaiheessa. Ensin otetaan talteen sellaisten yhdisteiden fraktio, joiden kiehumispiste on alle 100°C paineessa 20 mm Hg, ja jonka muodostaa alhaisen molekyylipainon omaavien rasvahappojen ja fenolien seos, samoinkuin hiilivedyt, joilla on negatiivinen vaikutus savustusaineen aromiin, ja tämä fraktio heitetään pois. Tämän jälkeen paine alennetaan aina arvoon 10 mm Hg ja fraktio, jonka kiehumispiste on alle 180°C paineessa 10 mm Hg ja jonka muodostaa savustusaine, otetaan talteen.

Täten saadun savustusaineen saanto on aina 30 paino-# alkuperäisestä tervasta laskettuna.

Esimerkki II

Terva, joka on sellaisen savun lauhde, joka on saatu suoritettaessa 10 57689 puun hajottava tislaus ilmaylimäärää käyttäen ja josta on poistettu typpiemäkset ja yhdisteet, joiden kiehumispiste on alle 100°C paineessa 20 mm Hg esimerkissä I kuvatulla tavalla, sekoitetaan nelinkertaisen määrän kanssa glyserolia ja siihen kohdistetaan uuttava tislaus typpikehässä, joka ei ylitä 20 mm Hg. Tällöin otetaan talteen fraktio, jonka kiehumispiste on aina 250°C:een paineessa 20 mm Hg. Glyserolin ja savustusaineen muodostavien yhdisteiden tislattu seos kuumennetaan lämpötilaan 60°C sen erottamiseksi kahdeksi kerrokseksi. Alempi kerros on glyserolia, kun taas ylempi kerros on puhdasta savustusainet-ta. Käsittelystä saatu saanto on 20 # alkuperäisestä raaka-aineesta laskettuna.

Esimerkki III

Tervaan, joka on saatu puun hajottavasta tislauksesta, lisätään 2 paino-# 85 #:sta ortofosforihappoa ja tähän seokseen kohdistetaan kaksivaiheinen tislaus hiilidioksidikehässä ja alipaineessa. Esitis-leet, jotka sisältävät sellaisia yhdisteitä, joiden kiehumispiste on alle 110°C paineessa 25 mm Hg, otetaan talteen. Nämä esitisleet muodostaa pienen molekyylipainon omaavien rasvahappojen, fenolien ja hiilivetyjen seos, ja ne heitetään pois jäteaineena. Esitisleiden pois-tislaamisen jälkeen lisätään 5 paino-# alumiinijauhetta jäännökseen ja savustusaine tislataan pois hiilidioksidikehässä sen kiehumispisteen ollessa aina 250°C:een paineessa 20 mm Hg- Savustus aineen saanto on sama kuin esimerkissä I. Tämä aine liukenee myös etanoliin määrässä 1:9 ja se johdetaan huoneen lämpötilassa aktiivisella hiilellä täytetyn lasipatsaan lävitse. Saadusta suodoksesta saadaan liuottimen haihduttamisen jälkeen tuote paksun keltaisen öljyn muodossa, jolla ai voimakas savustetun ravintoaineen aromi. Adsorptiokäsittelyn saanto on 90 #.

Esimerkki IV

Terva, jonka muodostaa sellaisen savun lauhde, joka on saatu hajottavasta puun tislauksesta ilmaylimäärää käyttäen, saatetaan kaksivaihe-tislaukseen alipaineessa esimerkin II mukaisesti. Tisle, joka saatiin toisesta vaiheesta glyserolikerroksen erottamisen jälkeen, uutetaan huoneen lämpötilassa 10 #:sella rikkihapon vesiliuoksella, jota käytetään 7 paino-# :n määrässä, ja ylempi vesifraktio, joka sisältää orgaaniset typpiemäkset, heitetään pois jätteenä. Alempi fraktio on vedellä pesemisen ja neutraloimisen jälkeen puhdas savustusaine.

11 57689

Esimerkki V

Raakaan fenolifraktioon, joka on saatu savukondensaatin uuttamiskä-sittelystä etyylieetterin avulla, lisätään alumiinijauhetta 5 painokin määrä, ja fraktio, jonka kiehumispiste on 96-l60°C paineessa 10 mm Hg ja joka muodostaa savustusaineen, tislataan pois. Käsittelyn saanto on noin 60 %. Tämän jälkeen tämä aine laimennetaan dialkyyli-eetterillä 10 &:seksi liuokseksi, joka johdetaan sitten sellaisen la-sipatsaan lävitse, joka on täytetty molekulaarisella alumiinisili-kaatti-sorptioaineella huoneen lämpötilassa. Suodoksen erottamisen jälkeen liuottimesta saadaan puhdas savustusaine paksun kellertävän öljyn muodossa, jolla on voimakas savustetun ravintoaineen aromi. Adsorptiokäsittelyn saanto on 90 %.

~ Esimerkki VI

Raakaan fenolifraktioon, joka on saatu savulauhteen uuttamiskäsitte-lystä etyylieetterin avulla, lisätään 1 k 85 k:sta ortofosforihappoa, ja perusteellisen sekoittamisen jälkeen tislataan pois esitisleet, joiden kiehumispiste on alle 110°C paineessa 40 mm Hg. Jäännökseen lisätään 4 k sinkkipölyä ja tislausta jatketaan. Fraktio, jonka kiehumispiste on 100-l80°C paineessa 10 mm Hg, saadaan keltaisen öljyn muodossa, jolla on voimakas savustetun ravintoaineen aromi. Käsitte-·»

lyn saanto on noin 65 %-Esimerkki VII

Esimerkistä V saatu raaka fenolifraktio uutetaan 10 k:sen rikkihapon avulla, jota käytetään 25 %:n suuruinen määrä, jonka jälkeen se pestään natriumkloridin vesiliuoksella neutraaliin reaktioon saakka, sitten lisätään vedetöntä glyserolia 4 paino-osaa glyserolia 1 paino-osaa kohden fenolifraktiota ja suoritetaan tislaus. Tällöin - saadaan fraktio, jonka kiehumispiste on 40-l66°C paineessa 10 mm Hg.

Saatu tisle hajoaa kahdeksi kerrokseksi lämmittämisen jälkeen lämpötilaan 60°C. Paksu vaaleanruskea öljy, jolla on voimakas savustetun ravintoaineen aromi, erotetaan ylempänä kerroksena ja se on puhdas fenolifraktio. Koko käsittelystä saatu saanto on noin 68 %.

Claims (8)

1. 57689
2. 1. Menetelmä savustusaineen valmistamiseksi tislaamisen ja uuttamisen avulla tislatusta tervasta tai savulauhteesta, joka on saatu tislaamalla hajottavasti selluloosa- ja/tai ligniini-materiaalia happivapaassa tai happea sisältävässä ilmakehässä, tunnettu siitä, että mainitut raaka-aineet tai edullisesti orgaanisilla liuottimilla uuttamalla saatu fraktio, joka sisältää fenoleja, joiden molekyylipaino on yli 140, uutetaan mineraalihapon, edullisesti rikkihapon, vesiliuoksen kanssa tarkoituksella poistaa orgaaniset typpiemäkset, tai aineet sekoitetaan hapon kanssa, joka ei hajoa lämpötilassa alle 250°C, - edullisesti ortofosforihapon kanssa, tarkoituksella sitoa mainitut emäkset, jonka jälkeen suoritetaan kaksivaiheinen tislaus alipaineessa inertissä kaasuilmakehässä, edullisesti lisäämällä sinkki-, alumiini- tai rautajauhoa, jolloin paine ensimmäisen vaiheen aikana on välillä 30-20 mm Hg, ja jolloin otetaan talteen ensimmäiset jäteaineista muodostuvat fraktiot, mainittujen fraktioiden sisältäessä aineita, joiden kiehumispiste mainitussa paineessa on alle 110-100°C, kuten vesi, pienimolekyyliset orgaaniset hapot, hiilivedyt ja muut ylimääräiset aineet, kun taas paine toisessa tislausvaiheessa alennetaan niin, ettei se ylitä 20 mm Kg ja edullisesti lisätään moniarvoista alkoholia, jonka jälkeen otetaan talteen fraktio, joka sisältää sellaiset yhdisteet, joiden kiehumispiste on aina 250°C:een asti paineessa 20 rm Kg tai joilla on vastaavasti alempi kiehumispiste alhaisemmassa paineessa kuin 20 mm Hg, jonka fraktion muodostaa savustusaine tai savustusaineen ja moniarvoisen alkoholin seos, joka seos seuraavassa vaiheessa jaetaan sitä lämmittämällä lämpötilaan välillä 50-90°C siten, että muodostuu alkoholikerros ja puhdasta savustusainetta sisältävä kerros, ja että mainittuun aineeseen kohdistetaan haluttaessa lisäksi selektiivinen adsorptio-käsittely johtamalla se laimennettuna tai laimentamattomana sellaisen adsorptiomassan lävitse, joka adsorboi mahdolliset ylimääräiset tai haitalliset yhdisteet.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uuttaminen suoritetaan huoneenlämpötilassa käyttäen sellaista mineraalihapon vesiliuosta, jonka väkevyys on 5~20 %, edullisesti 10 %. 13 57689
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mineraalihappoa lisätään 5-25 paino-# tervan määrästä laskettuna, edullisesti 10 paino-#.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happoa, joka ei hajoa lämpötilassa alle 250°C, edullisesti ortofosforihappoa,käytetään aina 5 paino-#:iin asti 85-90 #:ista happoa.
6. 5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sinkki-, alumiini- tai rautajauhoa käytetään 1-10 paino-# tervafraktion määrästä laskettuna, edullisesti 5 paino-#, ja että mainittua jauhetta lisätään tislauksen ensimmäiseen tai ainoastaan tislauksen toiseen vaiheeseen.
7. 6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että polyhydristä alkoholia käytetään 1-10 paino- osaa 1 osaa kohden tervaa, edullisesti 5 paino-osaa 1 osaa kohden tervaa.
8. 1. Förfarande för framställning av ett rökningsmedel genom extraktion och destination av destillationstjära eller rökkon-densat, som erhällits vid i syrefri eller syrehaltig atmosfär genomförd torrdestillation av cellulosa- och/eller ligninmateri-al, kännetecknat av att nämnda rämaterial eller för-delaktigt en vid extraktion med organiska lösningsmedel erhällen fraktion innehällande fenoler, vilkas molekylvikt överstiger 140, extraheras med en vattenhaltig lösning av en mineralsyra, fördelaktigt svavelsyra, för avlägsning av organiska, kvävehal-tiga baser eller att de nämnda materialen blandas med en syra, som ej brytes ned vid en temperatur av upp tili 250°C, fördelaktigt ortofosforsyra för att binda baserna, varefter en tvästegsdes-tillation genomföres under reducerat tryck i en inert gasatmos-fär, fördelaktigt tillsättande zink-, aluminium- eller järnpul-ver, varvid trycket under det första steget är mellan 30-20 mm Hg, och varvid de första fraktionerna bestäende av avfallspro-dukter uppsamlas, varvid de nämnda fraktionerna innehäller subs-tanser med en kokpunkt under 110-100°C vid nämnda tryck, säsom vatten, lägmolekylära, organiska syror, kolväten och andra bal-