FI57169B - Axialflaekt - Google Patents

Description

f , KUULUTUSJULKAISU ς 7* q jSTa lBJ (11)utlAggning$skaift onb9 C ^ Pät-nltl^yönr: Ity 10 06 1910 ^ T ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* F 04 D 29/36 SUOMI — FINLAND (21) P·*·"**11'»1'·"»"*-P*t»nt»i»öknln| 751011 (22) H»k«nl*pllvl — AiuCknlnpdtg 01+.01+. 75 (23) Alkupllvt— Glftlghttsdig O^.OU.75 (41) Tullut |ulkls«k*i — Bltvlt offwtllg 13.10.75

Patantti- ]» rekisteri hallitus (44) NUrtlvik..p««, j. kuuL|uik.hun pvm.-

Patent- och reglsterstyrelsen ' ' Anieion utUjd och utUkrtftm pubUnrad 29.02. oO

(32)(33)(31) Pyydttty ttuolkmit —B«gtrd prioritet 12.0U.7U

USA(US) U6052U

(71) Aktiebolaget Svenska Fläktfabriken, Sickla Alle 1, Nacka, Stockholm, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Karl-Erik F. Fermer, Jönköping, Dennis I. Svensson, Vaggeryd, Ruotsi-Sverige (SE) (7U) Berggren Oy Ab (5U) Aksiaalipuhallin - Axialfläkt

Keksintö koskee aksiaalipuhallinta, joka käsittää navan ja kannatus-kehän, jossa on navan kanssa samankeskinen ja siitä säteen suunnassa etäisyydellä sijaitseva kehäseinä sekä säteittäisesti sovitetut pu-hallinsiivet, joista kukin on säteittäisesti kannatuskehän sisäpuolella sijaitsevan kääntyvän liitoksen ja kehäseinässä sijaitsevan reiän kautta yhdistetty kannatuskehään, joka liitos sallii kyseisen siiven heilahdusliikkeen kannatuskehään nähden pääasiallisesti akselin ympäri, joka sijaitsee tasossa, joka on kohtisuorassa kääntyvän liitoksen kautta kulkevaa kannatuskehän sädettä vastaan. Keksintö koskee erityisesti juoksupyörärakenteita, joilla saavutetaan hyvä teho ja joissa voidaan käyttää keveitä siipiä.

Aksiaalipuhaltimen pääkomponentteihin kuuluu kannatuskehä, jota pyöritetään keskiviivansa ympäri moottorilla, sekä joukko navasta säteen suunnassa ulkonevia, navan kannattamia siipiä. Lisäksi eräissä juoksu-pyörärakenteissa siipien sisäpäiden ja navan välinen liitos sallii kaikkien siipien nousun samanaikaisen asettelun pyörinnän aikana. Juoksupyörien valmistuksessa tunnustettu tosiasia on se, että siipien ja navan paino ja nousun säätömekanismin paino silloin kun sellainen on, on oltava niin pieni kuin puhaltimen tehovaatimukset suikin sallivat. Tästä syystä olisi toivottavaa tehdä siivet ohuesta aineksesta 2 57169 kuten pellistä, ja tämä voidaankin tehdä kun puhallin on verrattain pienikokoinen ja sen tarvitsee kehittää vain verraten pieni paineen nousu ja vastaavasti pieni ilmavirta. Ohuet siivet eivät kuitenkaan ole tähän mennessä menestyneet suuritehoisissa puhaltimissa ohueen siipeen liittyvien luontaisten probleemojen johdosta. Näin ollen suuritehoisten aksiaalipuhallinten juoksupyörä varustetaan tavanomaisesti varsin paksuilla, raskailla siivillä, jotka tavallisesti valetaan metallista. Nämä raskaat siivet vaativat vuorostaan verraten massiivisen kannatuspyörän keskipakovoiman pyörinnän aikana kehittämien jännitysten kestämiseksi. Lisäksi tuulettimissa, joissa on ajon aikana aseteltavissa olevat siivet, raskaiden siipien käyttämisestä johtuvat suuret keskipakovoimat aiheuttavat suuria jännityksiä siipien nousun säätöön käytettävässä mekanismissa.

Aksiaali-juoksupyörän suunnittelussa käytettyjen tavanomaisten parametrien yksityiskohtaisempi tarkastelu osoittaa, että juoksupyörän siivellä on oltava korkea luonnollinen värähtelytaajuus, so. siiven luontaisen taipumisen kiinteän sisäpäänsä varassa on tapahduttava suurella taajuudella. Koska annetun siiven paksuuden lisääminen suurentaa siiven luonnollista taajuutta, eräänä ensimmäisistä vaiheista juoksupyörää suunniteltaessa on sen minimipaksuuden määrittäminen joka on tarpeen vaadittavan korkean luonnollisen taajuuden saavuttamiseksi siivessä. Suurilla puhaltimilla, joilla pystytään kehittämään melkoisia paineen nousuja ja melkoisia ilmavirtoja, siiven minimipak-suus on verraten suuri. Tämä on näin ollen pääasiallisena syynä edellä mainittuun tarpeeseen käyttää paksuja siipiä. Seurauksena on, että paksut siivet ovat raskaampia ja niin ollen kehittävät suurempia napaan kohdistuvia keskipakovoimia ja siten vaativat navan, jonka paksuus säteen suunnassa on suurempi.

Koska siiven aiheuttama napaa kohdistuva keskipakovoima on monin verroin, esimerkiksi tuhat kertaa niin suuri kuin siiven paino, on selvää, että jos siipien paksuutta voidaan pienentää, saadaan monia tärkeitä etuja, kuten aines- ja valmistuskustannusten pieneneminen, pu-haltimen painon pieneneminen ja yleisesti yksinkertaisempi rakenne.

Tunnetussa tekniikassa on tunnustettu tosiasia myös se, että annetulla siipirakenteella tämän siiven luonnollinen värähtelytaajuus rajoittaa juoksupyörän suurinta sallittua nopeutta. Näin ollen on selvää, että jos annettujen siipien luonnollista taajuutta voidaan suurentaa, puhallinta voidaan ajaa suuremmalla nopeudella ja vastaavasti suu- 3 57169 remmalla teholla. Saksalaisen kuulutusjulkaisun 1 503 489 kautta tunnetaan puhallin, jossa on napakonstruktio, joka kannattaa sarjaa pitkänomaisia siipiä, joilla kullakin on varsi, jonka sisäpää on kiinnitetty kuulanmuotoisella nivelellä laakerielimeen, joka on kiinnitetty itse napaan esim. hitsaamalla. Jokaisen siiven yhteydessä on navan kehään sovitettu kannatuslevy, joka ruuvien avulla kannattaa metalli-kumijousielementin yhtä metallilevyä, toisen levyn ollessa varustettuna puristusnavalla, joka on kiinnitetty siiven varteen.

Tällä puhaltimella on kuitenkin suhteellisen raskas rakenne, ja siipien niveltyvä liitos aiheuttaa siiven heilahdusliikkeessä suhteellisen suuren vastuksen.

Ranskalaisen patentin 937 883 kautta tunnetaan turbiini tai vastaava laite, joka käsittää yhteiseen akseliin kiinnitettyjä useampia levyjä tai laattoja 1. Jokaisella levyllä on kehärakennus, johon on kiinnitetty useampia siipiä, jotka on sovitettu peräkkäin aksiaalisuun-nassa, siten, että siipien kannat ovat levyjen reunojen välissä. Eräässä suoritusmuodossa siivet on kiinnitetty kantojen läpi viedyillä tapeilla tms., joiden päät on sovitettu toinen toisensa yläpuolella sijaitseviin reikiin toinen toisiaan tukevissa levyn reunoissa. Siivet ovat näiden tappien varassa kääntyviä. Vielä toisessa suoritusmuodossa siivet on kiinnitetty joustavan nauhan avulla, joka ulottuu kehäsuunnassa aksiaalitapin välissä, joka on sovitettu kyseessä olevan siiven kantaan. Myös tämä tunnettu juoksupyörän rakenne koostuu suhteellisen massiivisista rakenneosista.

Esillä olevalle keksinnölle on tunnusomaista se, että kääntyvä liitos käsittää säteen suunnassa kannatuskehän kehäseinän sisäpuolelle sovitetun tapin, joka on yhdistetty siipeen, ja jonka keskiviiva muodostaa kääntymisviivan, ja jota tukee kannatuskehään kiinnitetty, tapin ja kehäseinän välille sovitettu, reiällä varustettu laatta, jonka reiän läpi siipi ulottuu, ja joka laatta on viivakosketuksessa akselin kanssa. Täten saadaan aksiaalipuhallin sellaisella rakenteella, joka soveltuu hyvin käytettäväksi kannatuskehän yhteydessä, joka valmistetaan suhteellisen ohuesta levyaineesta, ja joka sallii siipien yksinkertaisen kiinnityksen, siten, että siipien värähdys-taajuus muodostuu suhteellisen suureksi. Tämä saadaan aikaan siten, että kannatuskehä, joka valmistetaan esim. meistämällä ohuesta levystä, säilyttää jäykkyytensä ja vahvuutensa, koska siipien niveltyvä liitos sovitetaan kannatuskehän kehäseinän sisäpuolelle, ja tappi on 4 57169 viivakosketuksessa jäykän laatan kanssa, jolloin siipien heilahdus-liikkeen aiheuttama kitka on hyvin pieni.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan on niveltyvä liitos-tappi yhdistetty siipeen silmukkalenkin avulla, joka ympäröi tappia ja kannattaa sitä.

Keksinnön mukaan voi silmukkalenkki olla U-muotoisessa jousisiteessä, jonka vapaat päät ulottuvat sekä jäykän laatan että kehäseinän reikien kautta kosketukseen kehäseinän ulkopinnan kanssa. Tällöin siipi ja sen niveltyvä liitostappi on hyvin yksinkertaisella tavalla kiinnitettynä jäykkään laattaan ja mahdollisesti rikkoontunut siipi voidaan helposti vaihtaa uuteen.

Vielä voi keksinnön mukaan jäykkä laatta olla yhdistettynä kannatus-kehään laakerin avulla, joka sallii jäykän levyn ja siihen kuuluvan siiven kääntymisen kannatuskehän säteen ympäri, joka ulottuu kannatus-kehän kekäseinään kuuluvan reiän lävitse. Tällä tavoin mahdollistetaan siipien nousukulman säätäminen ilman siipien ja tappien irroittamista.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa kuviot A, B, C ja Dovat kaaviollisia kuvantoja aksiaali-puhaltimen siivekkeistä ja havainnollistavat keksinnön perusperiaatteita, kuvio 1 on perspektiivikuvanto takaa nähtynä aksiaalipuhallin-yksiköstä ja havainnollistaa kannatuspyörän ja siipien asemia koteloon nähden, navan sisäiset osat pois jätettyinä, kuvio 2 on leikka-uskuvanto kuvion 1 mukaisesta kannatuspyörästä ja esittää yhden siiven kiinnitystä, muut kiinnitykset pois jätettyinä, kuviot 3 ja 4 ovat leikkauskuvantoja kuvion 2 viivaa 3~3 ja vastaavasti 4-4 myöten, kuvio 5 on päätykuvanto otettuna yleisesti kuvion 2 viivaa 5-5 myöten, kuvio 6 on kuvion 2 kaltainen leikkauskuvanto kannatuspyörästä ja havainnollistaa siiven kiinnitystä johon kuuluu nousunsäätömekanis-mi, kuvio 7 on leikkauskuvanto kuvassa 1 näkyvästä kotelosta ja jossa selvyyden vuoksi yksittäiset osat on asetettu etäisyyden päähän toisistaan.

Kuvio A esittää tyypillistä, tavanomaista siipeä jota käytetään olemassaolevissa puhallinrakenteissa. Tyvi on jäykästi kiinnitetty napaan. Kuvio B esittää esillä olevan keksinnön mukaista siipeä, joka on kiinnitetty napaan tavalla, joka sallii siiven heilahdusliikkeen napaan nähden keskiviivan X ympäri. Häiriön sattuessa kuvion A mukai- 5 57169 nen tavanomainen siipi taipuu niin kuin kuviossa C on symbolisesti esitetty. Kuvion B mukainen siipi taipuu niin kuin kuviossa D on esitetty. So. siiven nivelkiinnitys kuviossa B sallii siiven kiinnitetyn pään heilua niin kuin kuviossa D on esitetty. Niin kuin dynamiikasta tiedetään, tietyn levyn luonnollinen taajuus suurenee likimäärin 4-5-kertaiseksi jos levy on kiinnitetty niin, että sen kiinnitetty pää on vapaa heilumaan. Täten, käyttämällä tämäntyyppistä kiinnitystä tuulettimen siivekkeille niin kuin kuvioissa B ja D on esitetty, esillä oleva keksintö suurentaa levyn luonnollista taajuutta ja tarjoaa siten edellä selitetyt edut.

Kuviossa 1 on esitetty aksiaalipuhallin 1, jossa on juoksupyörä, johon kuuluu kannatuskehä 10, joka kannattaa useita ulospäin ulkonevia siipiä 12. Kannatuskehä 10 on asennettu samanakseliseksi kotelon 16 läpi menevän sylinterimäisen kanavan 14 sisään sopivan kannatus-rakenteen (esittämättä) avulla ja sitä pyörittää sen keskiviivan ympäri moottori (esittämättä) joka on kannatettuna samankeskisenä kannatuskehän 10 kanssa. Siivet 12 on tehty pellistä, joka on meistetty haluttuun muotoon ja kiinnitetty kannatuskehään 10 nivelmäi-sillä liitoksilla (eivät näy kuviossa 1), jotka sijaitsevat kannatus-kehän 10 sisässä. Kotelo 16 on rakennettu neljästä samanlaisesta osasta 18, jotka jokainen on tehty yhdistämällä meistettyjä pelti-osia.

Kannatuskehän 10 ja kannatuskehän ja kunkin kuvion 1 mukaisen siiven 12 välisen liitoksen rakenne on esitetty kuvioissa 2, 3 ja 4. Kannatuskehä 10 on tehty yhdestä metallikappaleesta, joka on puristettu haluttuun muotoon, joka tässä sovellutusmuodossa käsittää kehäseinän 20, joka on samaa kappaletta sisäänkäännetyn lujituslaipan 22 sekä päätyseinän 24 kanssa. Päätyseinässä 24 on keskinen reikä, johon on hitsattu napa 26. Täydellisessä yksikössä navan 26 sisään pistää moottorin akseli, johon se on kiinnitetty esimerkiksi kiilaurassa 28 olevalla kiilalla.

Siiven 12 ja kannatuskehän 10 välisen nivelmäisen liitoksen olennaisena osana tässä keksinnön sovellutusmuodossa on kovametallitappi 30, jota siiven 12 sisäpää kannattaa vierintäkosketuksessa kovan, jäykän laatan 32 kanssa, joka on kiinnitetty napaan 10 kehäseinän 20 sisäpuoliseen kohtaan. Kuten kuvioista 1 ja 4 näkyy, siiven 12 sisäpää kannattaa metallilenkkiä 34, joka ulkonee siivestä 12 yleisesti tämän 6 57169 pituuskeskiviivaa myöten. Tämä metallilenkki 34 on muodostettu yhdestä metalliliuskasta, jonka päät on taivutettu vastakkain niin, että toiseen päähän on muodostunut silmukka 36 ja taivutetut päätyosat sitten on kiinnitetty toisiinsa. Liuskan teinen pääteosa 38 on leveämpi kuin toinen pääteosa 40, ja tämä leveämpi osa 38 on kiinnitetty siiven 12 sisäpäähän neljällä niitillä 42.

Lenkki 34 pistää navan kehäseinässä olevan säteensuuntaisen reiän 44 ja laatassa 32 olevan reiän 46 läpi niin, että silmukka 36 asettuu laatan 32 sisäpinnan lähelle. Tappi 30 pistää löysästi silmukan 36 läpi ja pysyy tässä asemassa renkaan 48 avulla. Laattaa 32 pitää matkan päässä navan seinästä 20 kaulus 50, joka ympäröi sisäänpäin ulkonevaa laippaa 52 navassa olevan reiän 44 kohdalla. Laatta 32 sijaitsee näin ollen tasossa, joka on kohtisuora reiän 44 keskipisteen kautta kulkevan navan säteeseen nähden. Laatta 32 on kiristetty paikalleen kahdella ruuvilla 54, jotka pistävät laatassa olevien kaarevien rakojen 56 läpi kierrekosketukseen renkaan 48 kanssa. Siiven 12 nousua voidaan muuttaa löysäämällä ruuvia 54, kiertämällä laattaa 32 ja sitten kiristämällä ruuvit 54.

Tappi 30 vierii uurteessa 58, jonka läpimitta on suurempi kuin tapin, niin että muodostuu viivakosketus ja vältetään liu'untaliike laatan 32 ja tapin 30 välillä. Uurteen olemassaolo ei ole kriittinen, koska tappi 30 voi vieriä laatan 32 tasaista pintaa vasten, jos halutaan. Tappi voidaan myös korvata jollakin muulla elimellä, joka pystyy olemaan viivakosketuksessa laatan 32 kanssa. Esimerkiksi kiilaa, jolla on pieni kaarevuussäde huipussaan, voidaan käyttää.

Siiven 12 pysyttämiseksi yleisesti säteen suunnassa kun puhallin ei ole käynnissä, jousiside 60 keskistää siiven 12 kannatuskehässä 10 olevaan reikään 44. Jousi 60 on yleisesti ϋ-muotoinen, niin että se sopii lenkin 34 silmukkaosan 36 päälle. Siteen vapaat päät on taivutettu taaksepäin kannatuskehää 10 kohti, kosketukseen navan seinän 20 ulkopinnan kanssa. Heti kun puhallin on käynnistetty, siiven keskipakovoima pyrkii vetämään sitä ulospäin ja saattaa tapin 30 tiukkaan kosketukseen laatan 32 kanssa. Tapin 30 ja laatan 32 välillä on kuitenkin hyvin vähän vierintävastusta niiden välisen viivakosketuksen ansiosta, suurellakaan puhaltimen nopeudella. Tämä vähäkitkainen ni-velliitos on niin ollen aina toimintakykyinen, mikä onkin välttämä-* töntä jotta liitos pystyy suorittamaan vaaditun tehtävänsä, nimittäin suurentamaan siiven 12 luonnollista värähdystaajuutta. Liitos myös 7 57169 sallii siiven 12 heilahtaa siihen kohdistuvien keskipakovoimien ja aerodynaamisten voimien yhteisvaikutuksen määräämään asentoon ja pysymään siinä.

Siiven 12 muoto voi olla tavanomainen. Niin kuin kuviosta 5 näkyy, siipi on suora säteen suunnassa ja kaareva johtosyrjästään jättösyr-jäänsä. Sisä- ja ulkopäät ovat kulmasiirtyneinä, mikä on tavanomaista. Esitetyssä sovellutusmuodossa tapin 30 keskiviiva 62 on siiven 12 sisäpään jänteen 64 suuntainen, mutta se voi melkoisesti poiketa tästä suunnasta. Suunta, joka on yhdensuuntainen siiven 12 keskimääräisen jänteen kanssa, on paras, ja tämä keskimääräinen jänne on määritelmän mukaan rajattoman jännelukumäärän keskiarvo, jotka on piirretty siiven 12 johtosyrjän ja jättösyrjän välille. Siiven 12 ulko-pään jänne on esitetty kohdassa 66. Tapin keskiviivan 62 suunta voi poiketa niinkin paljon kuin noin 40° keskimääräisestä jänteestä, molempiin suuntiin.

Kuvio 6 esittää sovellutusmuotoa, jossa siipien 12 nousua voidaan asetella puhaltimen käynnissä ollessa. Kannatuskehän 10, siiven 12, tapin 30, laatan 32 ja lenkin 34 rakenne ja toiminta ovat samat kuin kuviossa 2. Tässä sovellutusmuodossa laatta 32 kannattaa vastapainoja 33, joita käytetään kumoamaan siiven luonnollista taipumusta kääntyä keskipakovoiman vaikutuksesta. Laatta 32 on kiinnitetty navan seinän 20 sisäpintaan laakerin 68 avulla, joka sallii laatan 32 pyörinnän keksiviivansa ympäri. Laatan 32 kulma-asentoa sen omassa tasossa säädetään yhdistelmällä, johon kuuluu tappi 70, jonka ulkopää on kiinnitetty laattaan 32 lähelle sen ulkoreunaa, niin että tapin 70 liike laatan 32 suuntaisessa tasossa saattaa laatan 32 pyörimään. Tämän tapin sisäpää kannattaa laakeria 72, joka on U-muotoisen ympyrären-kaan 7^ sisässä, joka sijaitsee samankeskisenä kannatuskehän 10 kanssa. Näin ollen, jos rengasta 74 siirretään pitkin kannatuskehän 10 keskiviivaa, tapin 70 tästä johtuva liike pyörittää laattaa 32 ja siipeä 12. Tapin 70 sisäpään ja renkaan 74 välisen keskinäisen kääntymis- ja liukumisliikkeen renkaan 74 liikkuessa mahdollistaa laakeri 72. Rengas 7*< on kiinnitetty käyttönavan 20 kanssa samankeskisenä sijaitsevan rengasmaisen kiekon 76 kehäosaan. Yksi tai useampia pultteja 78 pistää kiekon 76 ja kannatuskehän 10 päätyseinän 24 läpi, niin että kiekko 76 pyörii kannatuskehän 10 mukana. Napaa 26 ympäröivä säätöholkki 80 on kiinnitetty kiekkoon 76 ja pyörii niin ollen kannatuskehän 10 mukana. Säätöholkkia 80 voidaan myös liu'uttaa napaan 26 8 571 69 nähden renkaan 74 siirtämiseksi edestakaisin kannatuskehän 10 keskiviivan suunnassa. Säätöholkki 80 kannattaa pallolaakerin 82 ul-• koista juoksurengasta; laakerin sisäistä juoksurengasta kannattaa pyörimätön elin 84, jota käytetään hoikin 80 siirtämiseen keksivii-van suunnassa napaan 26 nähden. Laakerin 82 pallot 86 toimivat paine-laakerina kun pyörimättömään elimeen 84 kohdistetaan voima kuvion jommankumman nuolen suuntaan. Koska tämä pyörimätön elin 84 voi liikkua vain laakerin 82 keskiviivan suunnassa, on kätevää kohdistaa voima elimeen 84 kumisen kytkinelimen 85 kautta, joka toimii halpana yleis-nivelenä.

Kuvio 7 on hajoitettu kuvanto yhdestä kotelo-osasta 18. Niin kuin näkyy osa 18 koostuu keskikappaleesta 110 ja kahdesta päätykappaleesta 112 ja 114. Keskikappaleessa 110 on kaareva osa 116 ja kaksi haa-raosaa 118, jotka molemmat on kiinnitetty kaarevaan osaan 116 niin, että ne ovat kaarevan osan 116 kaarevuusstäteen suuntaiset. Kuviossa 1 esitetyssä kootussa kotelossa 16 neljän kotelo-osan kaarevat osat 116 muodostavat kanavan 14 ja jokainen haaraosa 118 on viereisen kotelo-osan 18 haaraosaa 118 vaaten. Kotelo-osat 18 on kiinnitetty toisiinsa ruuveilla,jotka pistävät jokaisen vastakkain olevan kahden haaraosan 118 läpi kuvion 7 kohdissa 120.

Jokaisen kotelo-osan 18 päätykappaleet 112 ja 114 on kiinnitetty vastaavaan keskiosaan 110 ruuveilla 122 (kuvio 1), jotka pistävät pää-tyosien 112 ja 114 ja keskiosan 110 päissä olevien laippojen 124 läpi. Kunkin päätyosan 112 ja 114 jäykkyyttä parantaa lujituslaippa 126, ja kunkin haaraosan 118 jäykkyyttä parantaa lujituslaippa 128.

Koska edellä selitettyihin havainnollistaviin sovellutusmuotoihin ‘voidaan tehdä modifikaatioita keksinnön puitteista poikkeamatta, tarkoituksena ei ole, että keksintö on rajoitettu näiden sovellutusmuo-tojen yksityiskohtiin paitsi sikäli kuin nämä yksityiskohdat esiintyvät oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (4)

9 571 69

1. Aksiaalipuhallin, joka käsittää navan (26)ja kannatuskehän (10), jossa on navan (26) kanssa samankeskinen ja siitä säteen suunnassa etäisyydellä sijaitseva kehäseinä (20) sekä säteittäisesti sovitetut puhallinsiivet (12), joista kukin on säteittäisesti kannatuskehän (10) sisäpuolella sijaitsevan kääntyvän liitoksen (30, 3*0 avulla ja kehä-seinässä sijaitsevan reiän (4*1) kautta yhdistetty kannatuskehään (10), joka liitos (30, 3*0 sallii kyseisen siiven heilahdusliikkeen kannatuskehään nähden pääasiallisesti akselin ympäri, joka sijaitsee tasossa, joka on kohtisuorassa kääntyvän liitoksen kautta kulkevaa kannatuskehän (10) sädettä vastaan, tunnettu siitä, että kääntyvä liitos (30, 3*0 käsittää säteen suunnassa kannatuskehän (10) kehä-seinän (20) sisäpuolelle sovitetun tapin (30), joka on yhdistetty siipeen (12) ja jonka keskiviiva muodostaa kääntymisviivan, ja jota tukee kannatuskehään kiinnitetty, tapin (30) ja kehäseinän (20) välille sovitettu, reiällä (46) varustettu laatta (32), jonka reiän läpi siipi ulottuu, ja joka laatta (32) on viivakosketuksessa tapin (30) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aksiaalipuhallin, tunnet-t u siitä, että kääntyvä tappi (30) on yhdistetty kyseessä olevaan siipeen (12) silmukan muodostavan osan (34) avulla, joka ympäröi tappia (30) kannattaen tätä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aksiaalipuhallin, tunnettu siitä, että silmukan muodostava osa (34) on sovitettu pääasiallisesti U-muotoiseen jousisiteeseen (60), jonka vapaat päät ulottuvat sekä jäykän laatan (32) että kehäseinän (20) reikien kautta kos- „ ketukseen kehäseinän (20) ulkopinnan kanssa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen aksiaalipuhallin, tunnettu siitä, että jäykän laatan kannatuskehään (10) yhdistävät elimet muodostuvat tukilaakerista (68), joka sallii jäykän levyn (32) ja siihen kuuluvan siiven (12) kääntymisen kannatuskehän säteen ympäri, joka ulottuu kannatuskehän kehäseinässä (20) olevan vastaavan reiän läpi.