FI56660C - Anordning foer upplindning av till straengar sammanfoerda knippen av termoplastiska fibrer - Google Patents

Description

Ulf^wl pBl m KUULUTUSJULKAISU rrA£n

TOflA (11) UTLÄGGN INGSSKRIFT »0ODU

c Patentti myönnetty 13 03 1930 (45) Pr tent meddelat ^ ^ (51) Kv.lk.*/lnt.CI.» B 65 H 5^/02 / (21) Paunttihakemut — Patentanaöknlng 1863/73 (22) Hakamlapilvi — Antökningtdag 07 · 06.7 3 (23) Alkupiivft—Giltlghetsdag 07.06.73 (41) Tullut julkiseksi — Bllvit offtntllg 08.12.7^

Patentti- ja rekisterihallitut (44) Nähtivtkalpanon J« kuuLJulkaliun pvm. —

Patent- oeh registerstyrelsen Anaökan utlagd oeh utl.ikrtften publlcerad 30.11.79 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus— Begird prlorltet (71) Owens-Corning Fiberglas Corporation, 6θ8 Madison Avenue, Toledo 1,

Ohio, USA(US) ”” (72) Jerome Paul KL ink, Granville, Ohio, Phra Douglas Lyle, Newark, Ohio,

Norman Ray Shape, Granville, Ohio, Alex Paul Symborski, Granville,

Ohio, USA(US) (7U) Berggren Oy Ah (5U) Laitteisto säikeiksi koottujen termoplastisista kuiduista muodostuvien nippujen kelaamiseksi - Anordning för upplindning av tili strängar sam-manförda knippen av termoplastiska fihrer (6l) Lisäys patenttiin 5U583 - Tillägg till patent 5U583 Tämän keksinnön kohteena on jatkuvien kuitujen valmistus termoplastisesta materiaalista ja se on erikoisen käyttökelpoinen valmistettaessa jatkuvia lasikuituja. Normaalisti lämmitetyt termoplastiset materiaalit, kuten sula lasi, vedetään jatkuviksi kuiduiksi suihkuista, jotka virtaavat lämmitettyä materiaalia sisältävästä syöttölaitteesta. Kuidut yhdistetään nipuksi tai säikeeksi. Kelaa-ja kokoaa säikeen kelatuksi pakkaukseksi.

Tällä hyvin tunnetulla menetelmällä on sen luonteesta johtuvia -puutteita. Lisääntyvät säiekerrokset· pakkauskelan pinnalla kasvattavat asteittain pakkaukseen vaikuttavia sisäänpäinpuristavia voimia, jotka voivat ruhjoa säikeitä ja vääristää sisempiä säieker-roksia. Pakkauskelan asteittainen kasvaminen aiheuttaa myös muutoksia säikeiden kokoamisnopeudessa annetulla kokoamispyörintänopeudel-la. Pakkauskelan kasvamisen johdosta sen halkaisija, ja vastaavasti kehä, kasvavat. Tästä johtuen lisääntyy säikeen kokoamisnopeus annetulla kulmanopeudella, kun pakkauksen halkaisija kasvaa. Näissä olosuhteissa on kuitujen halkaisija pienempi pakkauskierron loppuessa kuin sen alkaessa.

C 03 B 37/02 B 65 H 59/38 2 56660 Säikeen jännityksestä aiheutuvien puristavien voimien vaikutusta on yritetty eliminoida ja saada pidetyksi kuidun halkaisijat tasaisina käyttämällä vetopyöriä, jotka pyörivät vakiokierrosluvulla. Tällöin ovat vetopyörät syöttölaitteen ja kokoamislaitteen välissä. Tällaisessa aikaisemmassa laitteessa pyörittävät kelaajat kokoamispakkauskelaa, joka on sijoitettu hoikille tai karalle, voimalla, joka juuri riittää vastaanottamaan säiettä sitä mukaa, kun vetopyörä sitä syöttää. Näissä aikaisemmissa sovellutuksissa käytetään hoikin pyörittämiseen tavallisesti moottoria, jonka vääntömo-mentti tai teho ovat vakioita. Kun pakkauksen koko (massa) kasvaa, aiheuttaa se moottorin kierrosluvun alenemisen, jolloin koottavien ~ säikeiden jännitys pienenee. Laite ei kuitenkaan ohjaa jännitystä säikeessä.

Sen lisäksi kohtaa laite, jossa on säikeensyöttölaite yhdes- — sä syötetyn säikeen kokoamislaitteen kanssa, suuria ongelmia toimiessaan tuotannossa. Laitteen pitää toimia ohjauksen alaisena olennaisesti ilman keskeytystä, niin että se vaatii mahdollisimman vähän koneenhoitajan huomiota osakseen. Ajan, joka kuluu pakkauksen pois-ottamiseen, pitää olla lyhyt; säikeiden katkeamisen pitää pysyä minimissä. Vastaavasti täytyy sellaisen laitteen olla erittäin joustava, jotta se pitäisi säikeen syötön ja kokoamisen lineaariset määrät tasoissa kaikissa pakkauskierron vaiheissa, kuten käynnistyksen, pysäyttämisen ja pakkauksien vaihtamisen aikana. Aikaisemman laitteen yhteydessä ei kuitenkaan ole omistauduttu näille vaikeille tuotanto-ongelmille .

Tämä keksintö kohdistuu laitteistoon säikeiksi eli langoiksi koottujen, termoplastisista kuiduista muodostuvien nippujen kelaamiseksi, sisältäen en- - simmäisen pyörivän elimen säikeen syöttämiseksi lineaarisesti, toisen pyörivän elimen syötetyn säikeen keräämiseksi, jolloin lineaarisen säikeensyöttönopeuden lyhytaikaisen muutoksen aikana verrattuna ^ kokonaiskelausaikaan syöttöelimen ja keräyselimen kohdalla syöttö-elimen kohdalla olevan nopeudenmuutoksen keskiarvo on suurempi kuin nopeudenmuutoksen keskiarvo keräyselimen kohdalla, tunnustinelimen, joka on sovitettu tunnustelemaan muutoksia säikeen pituudessa syöttö-elimen ja keräyselimen välissä, jotka säikeenpituusvaihtelut muodostuvat säikeen lineaarisen nopeuden vaihteluista syöttöelimen ja keräyselimen kohdalla, sekä primäärisen säätöelimen lineaarisen säi-keenkelausnopeuden sopeuttamiseksi lineaariseen syöttönopeuteen ja 3 56660 keksinnön mukainen laitteisto tunnetaan pääasiallisesti sekundäärisestä säätöelimestä joka toimii lineaarisen säikeensyöttönopeu-den aikana tapahtuvasta, tunnetusta säikeenpituuden muutoksesta riippuvaisesti syöttöelimen kierrosluvun muuttamiseksi ja säikeen syöttönopeuden saattamiseksi yhdenmukaiseksi säikeenkelausnopeuden kanssa säikeenkelausvaiheen alussa ja lopussa, primäärisen säätö-elimen ollessa poiskytkettynä, sekä elimestä ensimmäisen ja toisen säätöelimen välillä tapahtuvaa kytkemistä varten.

Tämän keksinnön kohteena on parannettu laite, jolla valmistetaan jatkuvia kuituja lämmitetystä lämpöplastisesta kuitumateriaalista, kuten sulasta lasista.

Tämän keksinnön toisena kohteena on vielä parannettu laite jolla sovitetaan vedetyn säikeen lineaarinen syötön määrä säikeen lineaariseen kokoamismäärään, sellaisten nopeudenmuutosten aikana, jotka ovat lyhyitä pakkauksen muodostamisen kokonaisaikaan verrattuna, kuten pakkauskierron alussa ja lopussa.

Muut kohteet ja edut käyvät ilmi, kun keksintöä selostetaan selvemmin ja yksityiskohdittain oheisiin piirustuksiin viitaten.

Kuvio 1 on pystykuva edestäpäin laitteesta, jossa keksinnön periaatteita on sovellettu. Kuviossa 1 näkyy jatkuvan lasikuidun valmistusvaihe, jossa kuidunvetolaite ohentaa lasikuidut ja vastaanottava kelauslaite kokoaa lasisäikeen kelatuksi pakkaukseksi.

Kuvio 2 on osittain leikattu pystykuva sivulta katsoen laitteesta, joka näkyy kuviossa 1. Leikkaus on tehty kuvion 1 linjaa 4 56660 2-2 myöten.

Kuvio 3 on pystyleikkaus takaa katsoen kelaajasta, joka näkyy kuvioissa 1 ja 2. Leikkaus noudattaa linjaa 3-3 kuviossa 2.

Kuvio 4 on leikattu tasokuva kuvioissa 1-3 näkyvän kelaajan säikeensiirto-osasta. Leikkaus noudattaa linjaa 3-3 kuviossa 2.

Kuvio 5 on niiden ohjauslaitteiden yksinkertainen virtauskaa-vio, joita käytetään kuvioissa 1 ja 2 näkyvässä laitteessa.

Kuvio 6 on yksityiskohtaisempi, mutta silti yksinkertaistettu esitys kuviossa 5 näkyvistä primääriohjauslaitteista.

Kuvio 7 on hiukan suurennettu tasokuva kuvioissa 1, 2 ja 3 näkyvästä säikeen johteesta tai aistimesta.

Kuvio 8 on pystykuva kuvion 7 johteesta leikattuna kuvion 7 linjaa 8-8 pitkin.

Kuvio 9 on diagrammi, joka osoittaa, miten pakkauksen halkaisija muuttuu kokoamisen kuluessa suhteessa aikaan. Käyrä näyttää millä nopeudella pakkaus yleensä lisääntyy sinä aikana, jolloin se muodostuu.

Kuvio 10 on yksityiskohtaisempi kuva sekundääriohjauslaitteis-ta.

Kuvio 11 on jossain määrin kaaviomainen kuva laitteen eri osien yhteistoiminnasta.

Kuvio 12 on kuvioissa 1 ja 2 näkyvän laitteen ohjauslaitteiden yleiskaavio.

Selitetty lasikuidun valmistustyövaihe on vain esimerkki, jota on käytetty selvittämään keksinnön toimintaa. Keksinnöllä on laajempi käyttö monessa kuidunvalmistusmenetelmässä ja lineaaristen materiaalien valmistuksessa yleensä.

Laitteistoon kuuluu kaksi ohjauslaitetta, jotka sovittavat yhteen lineaarisen säikeen syöttömäärän ja lineaarisen säikeen kokoa-mismäärän. Toista ohjauslaitteista käytetään lyhyen aikaa, verrat-tuna pakkaamiseen kuluvaan kokonaisaikaan, etupäässä, säikeen pakkaus-kierron alkaessa ja päättyessä, jotta lineaarinen säikeensyöttömää-rä sopisi yhteen lineaarisen keräysmäärän kanssa. Toista ohjauslaitetta käytetään kelatun pakkauksen muodostumisen aikana; tämä pak-kausohjauslaite sovittaa normaalisti yhteen lineaarisen säikeen syöttömäärän ja lineaarisen säikeen kokoamismäärän pakkauskierron aikana, lukuunottamatta pakkauskierron alkua ja loppua.

Kuviot 1 ja 2 esittävät platinasta tai platinaseoksesta valmistetun säiliön tai syöttölaitteen 10, jossa sulaa lasia säilytetään. Sulaa lasia’voidaan johtaa jatkuvasti syöttölaitteeseen 10 ennestään tunnetuilla tavoilla. Syöttölaitteen päässä ovat päätteet 12, jotka 5 56660 yhdistävät sähköenergialähteen syöttölaitteeseen 10 lämmittämään sitä tavanmukaisella vastuslämmityksellä. Sellainen lämmitys pitää syöttölaitteessa 10 olevan lasin oikeassa lämpötilassa ja viskositeetissa kuidun valmistusta silmälläpitäen. Syöttölaitteessa 10 on pohjaosa 14, jossa on reiät tai kanavat 16, joiden kautta sula lasi virtaa syöttölaitteesta 10. Kuten kuviossa näkyy, määrittelevät ulkonevat reiät tai putkimaiset osat 18 pohjaosan 14 aukot.

Sulaa lasia olevat suihkut 16 ohennetaan alaspäin mentäessä yksittäisiksi, jatkuviksi lasikuiduiksi 20. Kokoomaliukukappaleet 22 ja 24, jotka sijaitsevat syöttölaitteen 10 alapuolella, yhdistävät jatkuvat lasikuidut vastaavasti kahdeksi nipuksi tai säikeeksi 26 ja 28.

Normaalisti antaa laitteisto kuiduille 20 sekä vesi- että sideainekäsittelyn tai muun suojakerroksen. Kuten nähdään, ohjaavat suulakkeet 30 ja 32, jotka sijaitsevat lähellä pohjaosaa 14, vesisuihkun jatkuvien lasikuitujen 20 pinnalle, ennenkuin liukukappaleet 20 ja 24 yhdistävät kuidut 20 lasisäikeiksi 26 ja 28.

Sideainelaite 36, joka on juuri kokoomaliukukappaleiden 22 ja 24 yläpuolella sijaitsevassa kotelossa 38, pinnoittaa nopeasti liikkuvat jatkuvat lasikuidut 20 sideainenesteellä tai muulla pinnoitusma-teriaalilla. Laite 36 näkyy päättömänä hihnana, jota liikutetaan kotelossa 38 olevan nesteen läpi.

Pakkausta muodostettaessa ohentaa vetopyörä 40 jatkuvat lasikuidut 20 sulaa lasia olevista suihkuista 16, joita syöttölaite 10 syöttää. Vetopyörä 40 on asennettu pyörivästi runkoon 42, joka si-jaitsee juuri liukukappaleiden 22 ja 24 alapuolella. Rungossa 42 oleva moottori 44 pyörittää vetopyörää korkealla vakiokulmanopeudella. Käytännössä on moottori yksivaiheinen induktiomoottori.

Moottori 44 voi pyörittää pyörää 40 nopeudella, joka riittää jatkuvien lasikuitujen 20 vetämiseen suihkuista 16 lineaarisilla nopeuksilla, jotka voivat nousta yli 3,600 m/min. Säikeet 26 ja 28 jatkavat matkaansa liukukappaleista 22 ja 24 oikaisuliukukappaleen 46 kautta, jonka kehällä on urat 48 ja 49, sekä tulevat vetopyörän 40 sileälle kehäpinnalle. Vetopyörästä 40 etenevät säikeet 26 ja 28 ja kääntyvät puolan tai rullan 54 yli, joka on pyörivästi asennettu varren 56 päähän. Varsi 56 on kiinnitetty kiertyvästi koteloon 42. Kotelossa 42 oleva jousi 58 vaikuttaa varteen 56 pyrkien kiertämään sitä myötäpäivään, kuten kuviosta 1 näkyy. Jousi 58 jännittää säikeitä 26 ja ,28 halutulla voimalla. Käytetty jännitys on valittu niin, että pakkauskelat tulevat toivotulla tavalla kiinteästi kela- 6 56660 tuiksi.

Oikaisuliukukappale 46 ja rullan 56 sijainti vaatii, että tartunta märkien, liikkuvien säikeiden 26 ja 28 sekä vetopyörän 40 vetävän kehäpinnan 45 välillä on liukumaton. Kulma A kuviossa 1 osoittaa, miltä' osin säikeet 26 ja 28 ovat yhteydessä pyörän 40 kehän 45 pintaan. Kulma A on tavallisesti 2400-300° ja kulmaa 250°-280° pidetään parhaana vetopyörälle, jonka halkaisija on 225-250 mm.

Jotta märkien säikeitten 26 ja 28 liukumaton tartunta vetopyö-rään 40 paranisi, on pyörä 40 varustettu sen kehällä olevalla poly-uretaanikerroksella 60.

Kelaaja 70 kokoaa säikeet 26 ja 28 olennaisesti identtisiksi, kelatuiksi pakkauksiksi 72 ja 74, jotka ovat vastaavilla kokoojilla.

Nämä kokoojat näkyvät putkina 76 ja 78, jotka liukuvat karan tai hoikin 80 päällä. Kokoojassa 70 oleva käyttökoneisto pyörittää holk- ~ kia 80.

Kelaajan 70 säikeensiirtolaite 82 kuljettaa säikeitä 26 ja 28 kelojen 72 ja 74 (holkki 80) pituussuunnassa jakaakseen saapuvat säikeet vastaaville keloille kelapakkausta muodostettaessa. Säikeensiirto-laitteen 82 aikaansaama säikeen liike on yhdistelmä nopeasta, primäärisestä säikeen edestakaisesta liikkeestä ja sen hitaammasta sekundäärisestä edestakaisesta liikkeestä.

Viitaten kuvioihin 1-4 käsittää säikeensiirtolaite 82 säikeiden ohjaimet 88, joita tukirakenteen avulla pidetään tietyillä etäisyyksillä toisistaan kelojen 72 ja 74 lähellä. Ohjaimet 88 liikkuvat pitkin uraa, joka on putkimaisen, käämijän 70 rungossa 92 ulkonevassa, nokan kannattimen 90 pituussuunnassa. Kannattimessa 90 on v kiertyvästi asennettuina samankeskeisesti yhdistetyt sylinterit tai lieriönokat 96, joiden pinnassa on ohjausurat 98. Nokanseuraajat 100 yhdistävät säikeen ohjaimet lieriönokkien 96 uriin 98. Kun no- ^ kat 96 pyörivät, liikkuvat säikeenohjaimet 88 kannattimen 90 uraa myöten edestakaisin hoikin 80 (pakkauskelojen 72 ja 74) pituussuunnassa. Kuten on näytetty ovat nokkienkannatin 90 ja nokat 88 saman-keskeisiä. Kannatin 90 on myös yhdensuuntainen hoikin 80 kanssa ja sen akseli on samassa vaakatasossa kuin hoikin 80 akseli.

. Kuten kuviossa näkyy on säikeenohjainten 88 päissä koukut, jotta säikeet 26 ja 28 pysyisivät niissä.

'Kun nokat 96 liikuttavat säikeenohjäimiä 88 edestakaisin, liikuttavat ohjaimet säikeitä 26 ja 28 edestakaisin kokoomiskelojen 72 ja 74 pituussuunnassa.

56660

Kelaajaan 70 kuuluu vetolaite, joka käsittää moottori/kytkin-yhdistelmän 102, joka sijaitsee kelaajan rungossa 92. Vetolaite pyörittää nokkia 96 ja hoikkia 80 ohjatulla nopeudella.

Moottori/kytkin-yhdistelmään 102 kuuluu vakiokierrosluvulla toimiva sähkömoottori 104, joka käyttää siihen yhdistetyn pyörre-virtakytkimen roottoria. Kytkimessä 106 on pääakseli 108. Kytkimessä 106 vaikuttavat magneettiset voimat siirtävät vääntömomentin moottorin 10^ käyttämästä roottorista pääakselille 108. Käytännössä on moottori 104 induktiomoottori.

Moottori/kytkin 102 on nopeussäätöinen. Käytännössä pysyy ^ moottorin 104 kierrosluku vakiona; muutokset kytkimen 106 voima-ti heydestä (magneettisissa voimissa) muuttavat kuitenkin moottorin vakiokierrosluvulla kehittämää pyörintäenergiaa, joka siirretään pää-^ akselille 108.

Vetolaite 102 pyörittää hoikkia 80 liukumattoman hihnan 110 välityksellä, joka yhdistää pääakselin 108 hoikin vetoakseliin 112, joka sijaitsee vetolaitteen 102 yläpuolella. Hylsyn 80 pyörivä veto-akseli 112 pyörittää hylsyä 80. Akseli 112 on samankeskeinen hylsyn 80 kanssa ja on laakeroitu pyöriväksi laakeritukeen 114.

Hoikin vetoakselin 112 pyörintäenergia käyttää säikeiden-siirtolaitetta 82 liukumattomien hihnojen 116 ja 118 välityksellä. Hihna 116 yhdistää hoikin vetoakselin 112 ja vapaapyöräasennelman 120 vapaasti pyöriväksi laakeroituun akseliin 119· Hihna 118 yhdistää vapaapyöräakselin 119 nokkien vetoakseliin 124, joka on yhteydessä nokkiin 96 ja pyörittää niitä. Vetoakseli 124 on samankeskeinen nokkien 96 kanssa ja pyörivästä asennettu laakeritukeen 126 ja liikkuvan kannattimen 130 päätylevyyn 128.

Paineilmakäytteinen levyjarruäsennelma 132 ja sen levy 130 hylsyn akselilla 112 näkyvät kuvioissa 3 ja 11. Jarrua 132 käytetään pysäyttämään holkki 80 pakkauskierron päättyessä. Kaksi pyörivää vetorullaa 136 ja 137 (kuviot 1 ja 12) vetävät säikeitä 26 ja 28 kelapakkausten vaihdon aikana lattiassa olevan jäteaukon 138 lävitse. Moottori 139 käyttää rullia 136 ja 137.

Keksintö käsittää laitteet ohjata hoikin 80 kulmanopeutta, .jotta voitaisiin kompensoida säikeen kokoamisen aikana suurenevan pakkauskelan aiheuttama kasvava kokoamisnopeus. Kuten on osoitettu, muuttavat nämä primääriset, eli pakkauskelan, ohjauslaitteet hoikin kierroslukua käyttölaitteen 102 avulla. Nämä ohjauslaitteet säilyttävät tehokkaasti säikeen kokoamisnopeuden, joka sopii yhteen sen nopeuden kanssa, jolla vetopyörä 40 jatkuvasti syöttää säikeitä pakkauskelojen kokoamisen kuluessa.

8 56660

Pakkauskelojen ohjauslaitteisiin kuuluu välineet, joilla saadaan vakiinnutettua riittävän tehokas ohjaussignaali muuttamaan hylsyn 80 pyörintänopeutta suunnitellulla tavalla, joka yleensä aiheuttaa sen, että kela kasvaa sellaisella lineaarisella säikeen nopeudella, joka sopii yhdeeri säikeen syöttönopeuden.kanssa. Pakkauksen ohjauslaitteisiin .kuuluu lisäksi välineet, jotka aistivat erotuksen lineaarisen syöttömäärän. ja lineaarisen keräysmäärän välillä, sekä laitteet, jotka pystyvät reagoimaan sellaisiin'aistittuihin nopeuseroihin ja muuttamaan ohjaussignaalin suunnitelmanmukaista muutosastetta, jotta säikeen lineaarinen kokoa-misnopeus saatettaisiin sopusointuun todellisen, vetopyörästä 40 tulevan, säikeen syöttönopeuden kanssa kelapakkauksien 72 ja 7H muodos- ~ tumisen kestäessä. Tuloksena on olennaisesti vakiona pysyvä lineaarinen säikeen kokoamisnopeus kelapakkauksia 72 ja 74 muodostettaessa.

Kuviossa 5 näkyy keksinnön periaatteen mukainen suoritusmuo- ^ to pakkauksen ohjauslaitteista lohkokaaviona. Tässä suoritusmuodossa muuttaa ohjauslaite 140 jännitesignaaleja, jotka johdetaan pyörre-virtakytkimeen 106 hoikin 80 kierrosluvun säätämistä varten kelapakkauksia 72 ja 74 koottaessa. Tässä suoritusmuodossa saa ohjauslaite 140 aistivalta johteelta 142 jännitesignaaleja sekä vakiojännitteistä tasavirtasignaalia sopivasta tasavirtalähteestä, kuten akusta 144. Ohjauslaitteen 140 ulostulojännite säätää pyörrevirtakytkimen 106 magneettikentän voimakkuutta, jotta kytkin tehokkaasti sovittaisi yhteen säikeen kokoamisnopeuden ja säikeen syöttönopeuden, kun kela-pakkausten 72 ja 74 halkaisija kasvaa. Ollakseen paremmin tasapainossa saa ohjauslaite 140 käyntinopeusmittarista 146 tasavirtasig-naaleja takaisinkytkennän avulla; käyttönopeusmittarin signaalit osoit- ^ tavat kytkimen pääakselin 108 (ja siten hylsyn 80) todellisen kulmanopeuden.

Viitaten kuvioon 6 käsittää ohjauslaite 140 integraattorin 150, yhteenlaskevan pääliitännän J-^ ja vahvistimen 104. Integraat-toriin 150 kuuluu vastus 156 johtimessa 158, toiminnallinen vahvistin 160 sekä integroiva kondensaattori 162, joka on kytketty toiminnallisen vahvistimen l60 sisään- ja ulostulojen väliin. Johdin 164 yhdistää toiminnallisen vahvistimen l60 (integraattori 150) ulostu-,lon yhteenlaskuliitäntään J^. Johdin 166 yhdistää yhteenlaskuliitän-nän J]_ ja vahvistimen 154. Kelauskytkin 167 on liitännän Ji ja integraattorin 150 välisessä johtimessa 164.

Paristo 144 syöttää johtimen 168 kautta vakiojännitettä liitäntään J^.

Käyntinopeusmittari 146 syöttää signaalinsa yhteenlaskuin- 56660 täntään Jjohtimessa 171 olevan jännitteenj akajan, esim. potentiometrin, kautta. Jännitteenjakajan 170 asento määrittelee hoikin 80 käyttönopeuden kelaamisen alkaessa.

Yhteenlaskuliitännästä J]_ johdinta 166 myöten tuleva jännite on kaikkien niiden jännitteiden algebrallinen summa, jotka syötetään liitäntään J-^. Jännite, jota paristo 168 syöttää liintäntään J^, on kuten kuviosta käy ilmi, positiivista; jännite, jota integraattori 150 syöttää liitäntään J^ on yleensä kasvavaa negatiivista jännitettä; jännite, jota käyttönopeusmittari 146 syöttää liitäntään J-j_, on negatiivista jännitettä.

Integraattorista tuleva kasvava negatiivinen jännite alentaa liitännästä J2 (ohjauslaiteko) tulevaa jännitettä koko sen ajan, kun kelapakkaukset 72 ja 74 muodostuvat. Tästä johtuen vähentää ohjaus-laitteesta 140 tuleva aleneva jännite vastaavasti hoikin 80 pyörimisnopeutta pakkauksien keräämisen kestäessä.

Vahvistin 154 vahvistaa liitännästä J-j_ tulevat signaalit sopivan voimakkaiksi käytettäviksi pyörrevirtakytkimessä 106.

Integraattorista 150 tulee jatkuvasti muuttuva sähköinen signaali, joka kasvaa suhteessa sisääntulojännitteen negatiiviseen ai-kaintegraattiin.

Kelapakkausten kokoamisen aikana syöttää johde 142 vaihtelemia sisääntulojännitteitä ohjauslaitteelle 140 liitännästä Jj johdinta 158 myöten. Liitäntä J2 saa negatiivista tasavirtajännitettä säädettävän vastuksen, kuten johtimessa 176 olevan, reostaatin 175 kautta; sopivasta lähteestä johdetaan negatiivista jännitettä koh-_ dassa L-^ johtimeen 176. Liitäntä J2 saa positiivista tasavirtajän nitettä johtimesta 178 vastuksen 179 kautta; positiivista jännitettä syötetään sopivasta lähteestä johtimeen 178 kohdassa L2. Jännitteet, ^ jotka lähtevät pisteistä L^ ja L£, ovat toisiinsa nähden vastakkai set! Tästä on seurauksena, että ohjauslaitteeseen l4o ei tule mitään sisääntulosignaalia, kun liittymän J2 aiheuttama jännite maahan nähden on nolla.

Esitetyssä suoritusmuodossa kuuluu johteeseen 1*42 kaksi osaa, joita merkitään numeroilla 142a ja 142b. Osaan 142a kuuluvat liitäntä J2, reostaatti 175, kääntyvästä asennettu varsi 56 ja sillä oleva puola tai rulla 54. Johteen osa 142 on parhaiten ymmärrettävissä, kun tarkastellaan kuvioita 7 ja 8 yhdessä kuvion 6 kanssa. Kuten niistä näkyy, on reostaatti 175 ohjausakselilla 182, joka on kotelossa 42. Akseli 182 ulottuu kotelossa 42 olevan seinän 184 läpi ja kannattaa vartta 56. Varsi 56 on kiinnitetty akseliin 182. Tästä 10 56660 johtuen kiertyy akseli 182 keskipisteensä ympäri varren 56 kääntyessä ja muuttaa vastaavasti reostaatin 175 vastusta. Jousen 58 voima pyrkii kääntämään vartta 56 akselin 182 ympäri myötäpäivään (kuten kuviosta näkyy), jännittäen säikeitä 26 ja 28, jotka kiertävät pyörän tai rullan 54 ympäri. Kuten kuviosta näkyy, on vivun 188 toinen pää kiinnitetty ohjausakseliin 182. Vipu 188 lähtee ohjaus-akselista 182 vastakkaiseen suuntaan kuin varsi 56. Jousi 58 on yhdistetty vipuun 188 ja aiheuttaa ohjausakselissa 182 vääntämomen-tin, joka pyrkii varren 56 välityksellä jännittämään säikeitä 26 ja 28. Täten muodostavat varsi 56, liukukappale 54 ja jousen 58 voima aistimen, joka olemalla yhteydessä säikeisiin 26 ja 28 aistii missä ^ suhteessa lineaarinen kokoamisnopeus on lineaariseen syöttönopeu-teen.

Johteen osassa 142a on jännitteetön asento varrelle 56, joi- — loin mitään jännitesignaaleja ei lähde liitännästä J2· Tällaisessa tilanteessa aiheuttavat reostaatin 175 kautta liitäntään J2 syötetty jännite ja pisteessä L2 liitäntään J2 syötetty tasavirtajän-nite jännitteettömän tilan liitännässä J2· Käytännössä on varren 56 vaakasuora asento osoittautunut tyydyttäväksi jännitteettömäksi asennoksi johteen osalle 142a. Muita jännitteettömän tilan asentoja voidaan käyttää.

Kun vartta 56 käännetään jatkuvasti alaspäin vaakasuorasta asennosta, päästää reostaatti 175 alhaisempia negatiivisia jännitteitä liitäntään J2· Vastaavasti syötetään kasvava positiivinen virta j:ohtimeen 158, kun varsi 56 liikkuu jatkuvasti alaspäin.

Kun varsi 56 liikkuu vaakasuoran asennon vaiheilla, on I^rssä syötetty jännite riittävä pitämään jännitteen J2:ssa negatiivisena. Tällöin syötetään liitännästä J2 negatiivinen jännite johtimeen 158, kun varsi 56 on vaakasuoran asennon yläpuolella. Normaalisti pysyy varsi vaakasuoran asennon alapuolella kelapakkausta muodostettaessa. ~ Täten on johtimessa 158 oleva jännite tavallisesti positiivinen.

Käytössä aistii johteen osa 142a vetopyörän 40 lineaarisen säikeen-syöttömäärän ja kelaajan 70 lineaarisen säikeenkokoamismäärän välisen suhteen ja siihen kuuluu laite, joka antaa signaalin johtuen aistituista materiaalin syöttö- ja kokoamismäärien eroavaisuuksista.

Kun säikeen kokoamisnopeus on suurempi kuin syöttönopeus, lyhenee kuitujen 26 ja 28 mitta vetopyörän 40 sekä kelapakkausten 72 ja 74 välillä. Tästä johtuen vetävät kuidut 26 ja 28 vartta 54 alaspäin (vastapäivään). Negatiivinen jännite liitännässä J2 alenee jos toisaalta säikeen kokoamisnopeus on alhaisempi kuin säikeen syöttö- 11 56660 nopeus, kasvaa säikeiden 26 ja 28 mitta vetopyörän 40 ja kelapak-kauksien 72 ja 74 välillä. Tällöin löystyvät säikeet 26 ja 28 ja sallivat jousen 58 voiman liikuttaa vartta 56 ylöspäin. Negatiivinen jännite liitännässä ^ kasvaa.

Käytännössä saatetaan kerääjien 76 ja 78 sekä vetopyörien 40 aksiaaliset pinnat samaan nopeuteen, kun kelaaminen aloitetaan kytkimen 167 ollessa auki, kuten tuonnempana tarkemmin selitetään.

Kytkin 167 suljetaan ja pakkausten 72 ja 74 kelaaminen alkaa. Niiden halkaisija alkaa välittömästi kasvaa. Siitä on myös seurauksena, että säikeen kokoamisnopeus alkaa kiihtyä yli säikeen syöttönopeuden ^ vetopyörästä 40. Säikeen kiihtyvä nopeus lyhentää nopeasti säikeiden 26 ja 28 mittaa vetopyörän 40 ja kelaajan 70 välillä. Säikeen mitan lyhentyessä vetää säie vartta 56 alaspäin, kunnes positiivinen jä-n-nite johteen osasta 142a integraättöriin 150 aiheuttaa sen, että integraattori 150 (ohjauslaite 140) lähettää ohjausjännitesignaalin, jolla on ajan suhteen suunnitelmanmukainen muuttumisas -e ja joka alentaa hoikin 80 nopeutta (pyörrevirtakytkimen 106 avulla) sen mukaan, minkä kokoinen kelapakkaus sillä hetkellä on.

Ohjauslaitteen 1*10 alkujännite alenee kuitenkin ajan suhteen lineaarisesti ja kelapakkausten 72 ja 74 kasvaminen nostaa säikeen kokoamisnopeutta ei-lineaarisesti. Sen vuoksi on ohjauslaitteen 1*10 lineaarinen jännitteenmuuttuminen alussa (jonka määrittelee johteen 142 tasapainojännite) vain suurin piirtein suhteessa kelapakkausten halkaisijan kasvuun. Tämän vuoksi on säikeen kokoamisnopeuden ja syöttönopeuden yhteensovittaminen vain tilapäistä.

Kuviossa 9 näkyy kelapakkauksen muodostuminen. Kuten siitä käy ilmi ei pakkauksen kasvu tapahdu lineaarisesti ja se on nopeimmillaan alussa. Tämän vuoksi on ohjauslaitteen 140 (integraattori 150) lineaarinen jännitteen lasku, jonka johteen jännitteen alussa vallitseva tasapaino määrittelee, jyrkempi kuin tarvittaisiin pitämään säikeen kokoamisnopeutta samana kuin sen syöttönopeus. Sen vuoksi tulee säikeen kokoamisnopeus nopeasti alhaisemmaksi kuin vetopyörän 40 syöttönopeus. Säikeet 26 ja 28 löystyvät, jolloin jousen 58 voima kääntää johdinvartta 56 ylöspäin. Tällainen varren 56 liike .ylöspäin alentaa positiivista jännitettä johteen osasta l40a, kunnes on uudelleen saavutettu tasapaino.

• Kelapakkauksia 72 ja 74 muodostettaessa vakiinnutetaan tasapainotila toistuvasti uudelleen.

Jos on tarpeellista voivat pakkauksen ohjauslaitteet pysyä tasaisesti toimivina silloin, kun hoikin 80 pyörimisnopeutta on 12 56660 lisättävä. Sellainen tilanne esiintyy, kun kokoamisnopeus on huomattavasti alle vetopyörän 40 syöttönopeuden. Säikeiden 26 ja 28 löystyminen sallii jousen 58 siirtää vartta 56 sen jännitteettömän asennon yläpuolelle (vaaka-asennon yläpuolelle). Integraattorin signaali heikkenee. Ohjauslaitteen 140 jännite kasvaa, mikä aiheuttaa hoikin 80 kulmanopeuden lisääntymisen.

Käyttöolosuhteissa voi moottori 44 kelausta aloitettaessa kiihdyttää vetopyörän 40 lepotilasta ennaltamääriteltyyn lineaariseen säienopeuteen nopeammin kuin kelaaja 70 pystyy kiihdyttämään hoikin 80 vastaavaan nopeuteen. Toisin sanoen, säikeiden keskimääräinen kiihtyvyys ennaltamäärättyyn nopeuteen on vetopyörässä 40 suurempi '~* kuin niiden keskimääräinen kiihtyvyys samaan nopeuteen hoikissa 80.

Tämän vuoksi on laitteisto varustettu sekundäärisillä ohjauslaitteilla, jotka pitävät lineaarisen säikeen syöttönopeuden (jonka veto- --pyörä 40 aiheuttaa) oikeassa suhteessa lineaariseen säikeen kokoa-misnopeuteen (jonka holkki 80 aiheuttaa) sinä aikana, joka kuluu kun säikeiden 26 ja 28 lineaarinen nopeus kiihtyy ennaltamäärättyyn arvoonsa jokaisen kelauskierron alussa.

Näitä ohjauslaitteita käytetään myös säikeiden nopeuden aletessa kelauskierron päättyessä, ja niitä voidaan käyttää, jos se on välttämätöntä, lyhyen aikaa kelauksen kestäessä.

Sekundääriohjauslaitteet toimivat vain lyhyen aikaa verrattuna kelaukseen kuuluvaan kokonaisaikaan. Tosiasiassa ovat sekundääriohjauslaitteet käynnistyksen yhteydessä toiminnassa normaalisti alle 10 sekuntia ja tavallisesti alle 8 sekuntia. Näiden muutamien hetkien aikana kiihtyvät holkki 80 ja vetopyörä 40 sopusoinnussa keskenään ennaltamäärättyyn lineaariseen säienopeuteen (ainakin 3,000 m/sek. ja ylikin).

Näihin lyhyen aikaa vaikuttaviin ohjauslaitteisiin kuuluu välineet, joilla ohjataan säikeen syöttölaitetta, lineaarisen syöttö- ~ nopeuden ja lineaarisen kokoomanopeuden välillä aistittujen eroavaisuuksien perusteella, jotta syöttönopeus saataisiin sopeutumaan kokoamisnopeuteen.

Viitaten kuvioon 2, näkyvät siinä sekundääriohjauslaitteet, joihin kuuluu välineet syöttölaitteen hidastamiseksi, jotta lineaarinen säienopeus saataisiin alennetuksi. Hidastumislaite näkyy magneettisesti toimivana kitkajarruna 190, joka on asennettu moottorin 44 pääakselille 192 kotelossa 42. Jarruun 190 kuuluu kiinteä kenttäkäämi 194, kiinteä kitkapinta 196 ja pyörivä ankkuri 198, joka on kiinnitetty napaan 200 sen ulkopinnalla olevien kiilaurien avulla. Ankkuri 198 on tehty jostain ferromagneettisesta aineesta, i3 56660 s' kuten raudasta. Napa 200 on lisäksi kiinnitetty akseliin 192 ja pyörii sen mukana. Navan 200 kiilaurat pyörittävät ankkuria 198 navan (akselin 192)mukana; urat sallivat kuitenkin ankkurin liikkua edestakaisin kitkapintaan nähden, joka sijaitsee ankkurin 198 ja kiinteän kenttäkäämin 194 välissä.

Kun kenttäkäämi 194 magnetisoidaan, syntyy magneettinen kenttä, joka vetää ankkuria 198 kitkapintaa 196 vasten. Voimakkaammat virrat suurentavat magneettista vetovoimaa, joka pakottaa ankkuria 198 pintaa 196 vasten: Magnetisoituna estää tai hidastaa magneettisesti toimiva kitkajarru moottorin 44 pyörimistä ja vetopyörän 40 kulmanopeutta voidaan säätää.

Kuviossa 5 näkyy sekundääriohjauslaitteiden suoritusmuoto yhdessä primääristen kelauksenohjauslaitteiden kanss.a ylimalkaisena ^ lohkokaaviona. Suoritusmuodossa muuntavat ohjauslaitteen 202 säh köiset signaalit magneettisesti toimivalle kitkajarrulle syötettäviä signaaleja. Säätölaite 202 saa signaalit johteen osasta 142b. Muuttuva sähkövirta, jota ohjauskytkin 202 syöttää jarruun 190 aistittujen, lineaaristen säikeensyöttö- ja säikeenkokoamisnopeuksien eroavaisuuksien perusteella, ohjaa jarrun 190 magneettivuokenttään (kiinteätä kenttäkäämiä 194). Sellainen tasasuhteinen jarrutus saattaa tehokkaasti lineaarisen säikeen syöttönopeuden yhdenmukaiseksi lineaarisen säikeen kokoamisnopeuden kanssa.

Kuviosta 5 näkyy, että sekundääriset ohjauskytkimet käyttävät johteen osaa 142b, jolla on yhteisiä osia osan 142a kanssa. Osa 142b käyttää reostaatin 204 vastuksen vaihteluita, joita aiheuttaa ohjaus-akselin 182 liike.

Viitaten kuvioon 10, voidaan nähdä, että sekundäärisiin ohjauslaitteisiin kuuluu reostaatti 204 sekä muuttuvat vastukset 206 ^ ja 207, jotka kuuluvat ohjauskytkimeen 202. Ohjauskytkimeen 202 kuu luu myös täysaaltotasasuuntaaja 208. Kuten kuviossa 12 selvemmin näkyy, syötetään ohjauskytkimeen vaihtovirtaa kaupallisesta verkosta.

Vastus 206 on kytketty sarjaan reostaatin204 kanssa. Vastus 207 on kytketty rinnan reostaatin 204 ja vastuksen 206 kanssa. Kytkimet 210 (CR1-2 kuviossa 12) on myös kytketty rinnan reostaatin 204 ja vastuksen 206 kanssa ohjaamaan vastuksen 207 toimintaa.

Käytännössä on todettu toivottavaksi käyttää kaksiasteista jarrutusta, ts. voimakkaampaa jarrutusta jarrulla 190 kelauksen loppuvaiheessa hoikin 80 ja vetopyörän 40 nopeutta hidastettaessa. Vastus 206 poimii yhdessä reostaatin 204 kanssa säätääkseen jarrutuksen yleisen tason laitteistoa käynnistettäessä. Vastus 207 toimii 14 56660 yhdessä reostaatin 204 ja vastuksen 206 kanssa sulkeakseen kytkimet 210 kelauksen loppuvaiheessa. Täten ovat kytkimet 210 auki ke-lauskierron alussa ja kiinni kelauskierron lopussa. Reostaatti 204 on asennettu niin, että sen vastus jatkuvasti lisääntyy, kun varsi 56 johtuen säikeiden 26 ja 28, vetopyörän 40 ja hoikin 80, välisen mitan lyhentymisestä, liikkuu alaspäin. Tästä johtuen vähenee jarrun 190 jarruttava vaikutus moottorin 44 vääntömomenttiin (vetopyörän 40 pyörimisnopeuteen) jatkuvasti, kun säikeet liikuttavat vartta 56 alaspäin.

Kun laitteisto käynnistetään kelauskierron alkaessa, avataan kytkin 167 (katso kuviota 6), jotta ne ohjauslaitteet, jotka ohjaa- “ vat varsinaisen kelauksen kestäessä, eivät pääsisi toimimaan.

Jokaisen kelauskierron alussa magnetoidaan sekä moottori 44 että moottori/kytkin-yhdistelmä 102. Kytkin 106 on normaalisti käyn-nistyshetkellä täysin mägnetoitu, jotta moottorin 104 koko pyörimis-energia voidaan käyttää hoikin 80 kiihdyttämiseksi lepotilasta valittuun nopeuteen. Samanaikaisesti alkaa moottori 44 kiihdyttää lepotilassa olevaa vetopyörää 40.

Johteen osa 142b aistii säikeiden 26 ja 28 pituuden veto-pyörän 40 ja hoikin 80 välillä, osoituksena lineaaristen säikeen syöttö- ja kokoamisnopeuksien välisestä erosta. Varsi 56 liikkuu, kunnes on vakiinnutettu olotila, jolloin säikeen lineaarinen syöttö on yhdenmukainen säikeen lineaarisen kokoamisen kanssa.

Käytännössä on havaittu edulliseksi alentaa yksivaiheinduk-tiomoottoriin 44 syötettyä jännitettä, jotta sen vääntömomentti pienenisi, jolloin sen kiihtyvyys ja toimintanopeus käynnistyksen aikana alenevat. Tällä tavoin voi holkki 80 alussa kiihtyä lepotilassa kohti ennaltamäärättyä alkutoimintanopeutta nopeammin kuin veto-pyörä 40. Täten voi kiihtyvä holkki 80 koota säikeet 26 ja 28 nopeammin kuin vetopyörä 40 niitä syöttää. Näistä olosuhteista säi- ~ keille aiheutuva jännitys on riittävän pieni sulkeakseen pois mahdollisuuden niiden katkeamiseen. Täten voivat säikeet 26 ja 28 lisätä (hoikin 80 pyörintäenergian avulla) vetopyörän 40 pyörintäener-giaa. Tällaiset olosuhteet vallitsevat normaalisti käynnistyksessä, kun vetopyörä 40 kiihdytetään hitaammin. Näissä olosuhteissa on se-kundääriohjauslaitteet säädetty niin, etteivät ne lainkaan jarruta tai jarruttavat vain hiukan vetopyörää 40. Nämä olosuhteet vallitsevat siis käynnistysvaiheen jälkipuolella.

Kun moottorin 44 pyörintäkiihtyvyys kasvaa, saavuttaa veto-pyörä 40 hoikin 80 kulmanopeuden ja pyrkii syöttämään säikeitä 26 15 56660 ja 28 nopeammin kuin holkki 80 pystyy niitä keräämään. Tällöin kasvaa säikeiden 26 ja 28 pituus vetopyörän 40 ja hoikin 80 välisellä osalla. Varsi 56 liikkuu silloin ylöspäin, kunnes tapahtuu jarrutus, joka vakiinnuttaa olosuhteet, joissa säikeen lineaarinen syöttö-nopeus on yhdenmukainen lineaarisen kokoamisnopeuden kanssa.

. Jarrutuksessa tapahtuu jatkuvasti nopeita muutoksia, jotka perustuvat säikeiden aistitun lineaarisen syöttö- ja keräysnopeu-den välillä vallitsevaan eroon käynnistyksen muutaman ensimmäisen sekunnin aikana ja jotka pitävät lineaarisen kuidun syöttö- ja ke-räysnopeuden yhdenmukaisina.

~ Olosuhteissa, joissa moottoriin 44 syötetään alennettua jän nitettä, on moottorin 44 (vetopyörän 40) toimintanopeus hiukan pienempi kuin sen ennaltamäärätty toimintanopeus. Tämän vuoksi vetää ^ holkki 80 säikeet 26 ja 28 ennaltamäärättyyn nopeuteen juuri ennen kuin primääriohjauslaite alkaa toimia. Tämä menettely varmistaa tasaisen muutoksen sekundäärisestä primääriseen ohjaukseen.

Kun ennaltamäärätty lineaarinen säienopeus on saavutettu (käytännössä sen määrittelee ajoitin) alkavat kelauksen ohjauslaitteet toimia sovittaakseen säikeen lineaarisen kokoamismäärän yhteen säikeen lineaarisen syöttömäärän kanssa, kuten on selitetty.

Sekundääriset ohjauslaitteet toimivat myös laitteistoa pysäytettäessä jokaisen kelauskierron lopussa.

Kelauskierron lopussa avataan magneettiventtiili 211 (kuvio 12), joka ohjaa paineilman pääsyä levyjarrun 132 leukoihin. Samanaikaisesti katkaistaan virta moottorista 44 ja kytkimestä 102. Tästä on seurauksena, että hoikin 80 nopeus äkkiä alenee levyjarruasennelman 132 jarruvaikutuksen johdosta.

Jollei:, vetopyörää 40 ohjattaisi, syöttäisi se säikeitä 26 ja 28 liian paljon hoikille 80 johtuen hoikin 80 nopeuden äkilli-v sestä vähenemisestä. Säikeet löystyisivät siinä määrin, että ne kie toutuisivat pyörivän vetopyörän 40 kehän ympärille. Säikeet 26 ja 28 katkeaisivat.

Lyhytaikaiset valvontalaitteet saatetaan jälleen toimintaan.

Nämä valvontalaitteet pitävät lineaarisen kuidunsyöttömäärän sovitettuna lineaariseen kuidunkokoamismäärään voimakkaan hidastumisen aikana jokaisen kelauskierron lopulla. Lyhytaikaiset ohjauslaitteet toimivat hidastumisen aikana sovittaakseen toisiinsa lineaarisen kuidunsyötön ja kokoamisen samoinkuin ne tekevät sen kiihdytyksen aikana jokaisen '-.kelauskierron alussa.

Kun on päästy valittuun hitaaseen säienopeuteen, joka normaa- 16 56$60 listi on alle 100 m/min., katkaistaan sähkövirta jarrun 132 mag-neettiventtiilistä 211. Holkki 80 ja vetopyörä 40 pyörivät vapaasti alhaisilla kierrosluvuilla.

Koneenhoitaja voi katkaista säikeet ja asettaa katkaistut säikeet 26 ja 28 pyörivien vetorullien 136 ja 137 liikkuvien pintojen väliin. Nämä rullat kuljettavat säikeen edelleen alaspäin jät-teidenkeräystilaan lattiassa, rullien alla olevan, aukon 138 kautta.

Koneenhoitaja irrottaa täydet kelapakkaukset 72 ja 74 ja työntää uudet kokoamisputket hoikin 80 päälle.

Kuvio 12 kuvaa laitteiston ohjauslaitteita kokonaisuutena.

Käynnistettäessä sulkee koneenhoitaja pääkytkimen 214, jotta ohjausvirtapiiri saa sähköä. Sähkö johdetaan ohjausvirtapiiriin kohdissa Ltj ja Lg kaupallisesta sähköverkosta.

Seuraavaksi sulkee koneenhoitaja kytkimen 216 syöttääkseen virtaa vetorullien 136 ja 137 moottoriin 139· Sähkövirta kulkee ajoittimen T-2 kautta, jonka koskettimet on suljettu, ja magnetoi ohjausreleen M2, joka sulkee ohjauskoskettimet moottorin 139 virran-saantia varten.

Koneenhoitaja sijoittaa säikeet 26 ja 28, jotka on sijoitettu vetopyörälaitteen päälle, pyörivien rullien 136 ja 137 väliin. Nämä rullat kuljettavat säikeitä alaspäin lattiassa ölevien aukkojen 138 läpi. Koneenhoitaja siirtää myös kelaajan 70 säikeensiirtäjän kannattimen 90 kelauksen aloittamiasentoon, kuten tuonnempana tarkemmin selitetään. Sen jälkeen kun säikeensiirtäjän kannatin 90 on aloitusasennossa, suljetaan kytkin 218.

Koneenhoitaja sulkee tämän jälkeen moottorinsuojauskytkimen — 209 keulausmoottorin 104 magnetoimiseksi. Kun kytkin 219 suljetaan, magnetoituu ohjausrele 101 ja sulkee ohjauskoskettimet, jotka täydentävät moottorin 104 virtapiirin. Laite, joka on varustettu merkinnällä "OL" on moottorin 104 ylikuormitussuoja. Rele Ml sulkee siis pitokoskettimen Ml-1 pysyäkseen magnetisoituha.

Koneenhoitaja painaa jalkakytkintä 220 irrottaakseen sen koskettimesta 221 ja kytkeäkseen sen koskettimeen 222.Kytkemällä koskettimeen 222 masnetoidaan ohiaus ele CR3 normaalisti sulietun koskettimen CR1-1 ia sulietun kvtkimen 218 kautta. Maenetisoitu rele CR3: (1) sulkee kytkimet CR3-1 magnetoidakseen ohjausreleen ohjausreleen CR2; (2) sulkee pitokoskettimet CR3-2 pysyäkseen mag-netoituna ja (3) avaa normaalisti suljetut koskettimet CR3-3.

Koneenhoitaja päästää jalkakytkimen 220 kytkeäkseen jälleen koskettimeen 221, jolloin rele CR2 magnetisoituu; rele pysyy magne- 17 56660 tisoituna pitokoskettimien CR3-1 kautta.

Kun kytketään kosketin 222 kytkimellä 220, syötetään sähkövirtaa myös jarruun 190 suljettujen koskettimien T2-3 ja CR1-4 kautta.

Magnetoitu ohjausrele CR2 käynnistää ajoittimen Tl sulkemalla- koskettimet CR2-1, jotka ovat normaalisti auki. Ajoitin Tl säädetään katkaisemaan, kun vetopyörä 40'ja holkki 80 ovat saavuttaneet valitun työskentelynopeuden, toisin sanoen säikeet 26 ja 28 kulkevat ennaltavalitulla lineaarinopeudella.

— Kun edelleen suljetaan koskettimet CR2-1 yhdistyy - virta sekä pyörrevirtakytkimeen 106, kytkimen virtajohdon kautta, että vetopyörän moottoriin 44, alennetulla jännitteellä, säädettävän ^ vastuksen 223 kautta, joka on säädetty syöttämään moottoriin 44 ha lutun suuruista jännitettä. Vetopyörä 40 ja holkki 80 alkavat välittömästi kiihtyä kohti niiden toimintanopeuksia.

Välittömästi suljettuaan koskettimet CR2-1 kietoo koneenhoitaja säikeet 26 ja 28 hoikin 80 ulomman pään ympärille.

Lyhytaikaiset eli sekundääriset ohjauslaitteet ovat toiminnassa pitääkseen vetopyörän 40 lineaarisen säikeen syöttönopeuden yhdenmukaisena hölkin 80 säikeen kokoamisnopeuden kanssa.

Kun ajoitin Tl katkaisee, sulkee se koskettimet Tl-1 magne-tisoidakseen ajoittimen T2 ja ohjausreleen CR4:

Koneenhoitaja asettaa säikeet 26 säikeensiirto-ohjaimiin 88.

Magnetisoitu rele CR4 vaihtokytkee ohjauksen lyhytaikaiselta ohjauslaitteelta kelauksen ohjauslaitteelle, sulkemalla koskettimet (kytkin 167 kuviossa 6), ja avaamalla koskettimet T2-3.

Ajoitin C2 säädetään katkaisemaan kelauksen lopussa.

Magnetisoitu ajoitin. T2 avaa koskettimet T2-2 pysäyttääkseen ~ moottorin 139, jolloin rullat 136 ja 137 lakkaavat pyörimästä.

Kun ajoitin T2 katkaisee, se sulkee koskettimet T2-1 sytyttääk-seen lampun 224 ja sulkee koskettimet T2-2 saattaakseen rullat 136 ja 137 pyörimään sekä magnetisoidakseen moottorin 139.

Nähdessään lampun 224 syttyvän, koneenhoitaja sulkee pysäyt-tämiskytkimen 226 magnetisoidakseen ohjausreleen CR1 ja solenoidin 227 venttiilissä 221, joka ohjaa paineilman saantia levyjarruasen-nelmaan 132.

Kun kytkin 226 suljetaan, siirtyy ohjaus takaisin sekundäärisille ohjauslaitteille. Magnetisoitu rele CR1 avaa normaalisti suljettuna olevat koskettimet CR1-1, jotka poistavat magnetisoinnin ohjatuista releistä CR2 ja CR3· Täten katkeaa virta releestä CR4 ja 18 56660 kytkin 167 aukeaa; virta syötetään sekundäärisen ohjauksen virtapiiriin normaalisti suljettuna olevan, pyörivän keskipakokytkimen 228 ja normaalisti suljettuna olevien koskettimien CR3-3 kautta.

Hoikin 80 ja vetopyörän 40 pyörittäminen lopetetaan; kosketti-met CR2-1 ovat auki.

Jarruasetelma 132 hidastaa hoikin 80 pyörimistä.

Magnetisoitu rele CR1 sulkee myös pitokoskettimet CR1-3 pysyäkseen magnetisoituna. Magnetisoitu rele CR1 sulkee myös koskettimen CR1-2 lisätäkseen vetopyörän jarrun 190 jarrutustehoa. Kosketti-met CRl-l ja CR1-4 avataan.

Valitulla, alhaisella hoikin 80 kierrosluvulla aukeaa pyörivä keskipakokytkin 228. Kaikki jarrutus lakkaa (sekä asennelmasta 32 että jarrusta 190). Koneenhoitaja painaa jäterullakytkintä 216 ja irrottaa säikeet 26 ja 28. Hän sijoittaa säikeet 26 ja 28 pyörivien rullien 136 ja 137 väliin. Sen jälkeen hän irrottaa täydet kelapakkaukset 72 ja 74 sekä työntää uudet putket 76 ja 78 hoikin 80 päälle.

Koneenhoitaja voi aloittaa uuden pakkauskierron.

Muitakin sekundäärisiä ohjausmenetelmiä voidaan käyttää säätämään säikeen lineaarisen syötön määrää. Voidaan esim. säätää moottoriin 44 syötetyn sähkövirran jaksolukua aistittujen, lineaaristen säikeensyöttö- ja säikeen kokoamismäärien välisten eroavaisuuksien perusteella. Lisäksi voidaan, jos vetopyörää 40 pyörittää tasavirtamoottori, säätä tasavirran jännitettä.

Jos säikeen syöttö- ja kokoamisnopeudet tulevat kelauksen aikana pahasti erisuuruisiksi, voi tasoitusvarsi 56 sulkea kytkimen _ 230 (kuvio 12), joka magnetisoi ohjausreleen CR1 ja kelaajan jarrun solenoidin 227 aivankuin koneenhoitaja itse olisi sulkenut kytkimen 226. _

Claims (5)

19 56660

1. Laitteisto säikeiksi eli langoiksi koottujen, termoplastisten kuitunippujen kelaamiseksi, sisältäen ensimmäisen pyörivän elimen (40) säikeen (26, 28) syöttämiseksi lineaarisesti, toisen pyörivän elimen (76, 78) syötetyn säikeen keräämiseksi, jolloin lineaarisen säikeensyöttönopeuden lyhytaikaisen muutoksen aikana verrattuna ko-konaiskelausaikaan syöttöelimen (40) ja keräyselimen (76, 78) kohdalla syöttöelimen (40) kohdalla olevan nopeudenmuutoksen keskiarvo on suurempi kuin nopeudenmuutoksen keskiarvo keräyselimen (76, 78) kohdalla, tunnustinelimen (142), joka on sovitettu tunnustelemaan muutoksia säikeen pituudessa syöttöelimen ja keräyselimen välillä, jotka säikeenpituusvaihtelut muodostuvat säikeen lineaarisen nopeuden vaihteluista syöttöelimen ja keräyselimen kohdalla, sekä primää-risen säätöelimen (140) lineaarisen säikeenkelausnopeuden sopeuttamiseksi lineaariseen syöttönopeuteen, tunnettu sekundäärisestä säätöelimestä (202) joka toimii lineaarisen säikeensyöttönopeuden aikana tapahtuvasta, tunnetusta säikeenpituuden muutoksesta riippuvaisesti syöttöelimen (40) kierrosluvun muuttamiseksi ja säikeen syöttönopeuden saattamiseksi yhdenmukaiseksi säikeenkelausnopeuden kanssa säikeenkelausvaiheen alussa ja lopussa, primäärisen säätöelimen ollessa poiskytkettynä, sekä elimestä (167, T2-3) ensimmäisen ja toisen säätöelimen välillä tapahtuvaa kytkemistä varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että sekundäärinen säätöelin (202) sisältää elimen (190) syöttöelimen (40) jarruttamiseksi syöttöelimen nopeuden säätämistä varten.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että jarrutuselimen muodostaa magneettisesti aktivoitunut kitkajarru (190).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen laite, tunnet- ~ t u siitä, että tunnustinelin (142) nojaa säiettä vastaan säiettä syöttävän elimen (40) ja säiettä kelaavan elimen (76, 78) välillä.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että tunnustinelin (142) sisältää kääntyvästi sovitetun elementin (56), jonka toiseen päähän on sovitettu ohjaus (54) säiettä varten sekä elin (58) elementin (56) esijännittämiseksi edeltä käsin määrätyn jännityksen aikaansaamiseksi säikeessä (26, 28).